Moi,
Pari viikko on tullut ajeltua ao. plotterin kanssa, ja ainoa asia mikä on tuottanut lievän pettymyksen on kohtalisen huono kontakti DGPS satelliitin (27 jos muisti toimii oikein). Onkohan muilla plotterin käyttäjillä samanlaisia ongelmia?
Olisi ihan kiva tietää onko koko dgsp satelliitti normaalissa toiminnassa, vai voiko detachit johtua esim. saarten lähellä linnun jäämisestä puiden katveeseen, tai peitänkö itse näkyvyyden satelliittiin esim. ohjatessani tiettyyn suuntaan? Plotteri on kiinteällä antennilla ja se on sijoitettu tuulilasin taakse suojaan, eli periaatteessa näkyvyyden taivaalle pitäisi olla esteetön.
Terv.
Markku
Pari viikko on tullut ajeltua ao. plotterin kanssa, ja ainoa asia mikä on tuottanut lievän pettymyksen on kohtalisen huono kontakti DGPS satelliitin (27 jos muisti toimii oikein). Onkohan muilla plotterin käyttäjillä samanlaisia ongelmia?
Olisi ihan kiva tietää onko koko dgsp satelliitti normaalissa toiminnassa, vai voiko detachit johtua esim. saarten lähellä linnun jäämisestä puiden katveeseen, tai peitänkö itse näkyvyyden satelliittiin esim. ohjatessani tiettyyn suuntaan? Plotteri on kiinteällä antennilla ja se on sijoitettu tuulilasin taakse suojaan, eli periaatteessa näkyvyyden taivaalle pitäisi olla esteetön.
Terv.
Markku
Vastaukset 17
Vanhimmat
-tuo dgps ottanut tarkistussignaalin maa-asemilta eikä satelliiteista.Näistä dgps asemista piti muistaakseni olla jossain luettelokin.
Se EGNOS on sateliitti pohjainen DPGS, jenkeissä on WAAS systeemi jota Navman myös tukee.
Ko. satelliitti ei hyvin tänne kunnolla ylety, eiköhän ne sitä paranna joskus.
Terve,
Itselläni on sama plotteri ja siinä on kahden eri DGPS järjestelmän tuki. Perinteinen DGPS vaatii erillisen DGPS antennin liitettäväksi plotteriin ja antennin kautta saadaan Merenkulkulaitoksen ylläpitämien radioasemien korjaussignaalia.
http://www.fma.fi/toiminnot/meriliikenteenohjaus/?cat=radionavigointi&page=
Toinen tuettu DGPS järjestelmä on euroopan avaruusjärjestön (ESA) ylläpitämä EGNOS joka on siirtymävaihe ennen Galileota (Galileo pitäisi olla käytössä 2008). EGNOS perustuu maa-asemiin jotka lähettävät korjatun signaalin suoraan GPS laitteeseen oman antennin kautta, kunhan laite vaan tukee EGNOSia. Ongelmana EGNOSissa vaan on että tällä hetkellä tietääkseni maa-asemia löytyy pohjolasta vain Trondheimista ja Vironlahdelta joten "kuuluvuus" ei ole kovin hyvä.
http://www.esa.int/esaNA/GGGQI950NDC_egnos_0.html
Aapo
EGNOS on satelliittijärjestelmä.
EGNOS maasemat lähettävät GPS-sateelliitiltä saadun signaalin korjauksen EGNOS -satelliitille. Navman ja muut GPS-vastaanottimet saavat korjaukset virheelliseen GPS signaaliin EGNOS satelliitistä.
Tuli pieni ajatuskatko työkiireiden ohessa ja tarkoitus oli alunperin selventää kahden eri DGPS järjestelmän tuki. Toinen vaatii erillisen antennin ja toinen ei. Ja piti kirjoittaa että sateliitti ei "kuulu" maa-aseman sijasta.
Lisäksi mieleen oli jäänyt geodeettisen laitoksen testiraportti EGNOKSesta jossa todetaan että luetettava toiminta saadaan aikaan vain jos maanpäällinen jakelujärjestelmä luodaan.
Pahoittelen erhettä.
Aapo
Moi,
Eli jos navmanilla haluaa kuunnella tuota maanpäällistä DGPS majakkaa, niin se vaatii ao. lähetystä tukevan ulkoisen antennin. Hmm, vähän turhna hinnakas ja reduntantti ratkaisu hankkia toinen GPS-antenni sisäisen rinnalle DGPS-majakan takia, eli vinkkinä kaikille navman plottereista kiinnostuneille: Ostakaa se ulkoisella antennilla varustettu malli, niin voitte valita DGPS-majakkaa tukevan antennin laitteeseenne.
-Markku
Ei kannata hommata. Itse en pidä EGNOS -DGPS:ää päällä koskaan. Ne C-MAP kartatkin heittävät paikoitellen niin paljon ettei absoluuttisesta positiosta ole hyötyä.
Jos EGNOS 'kuuluisi' tänne pohjolaan paremmin olisi systeemi käyttökelpoinen, mutta ilmankin pärjää.
Se että laitteessasi on kiinteä antenni
saatta haitata EGNOS yhteyttä joka muutenkin on jo rajoilla.
Hyvin karkeasti sanottuna ja yleistettynä nykyaikaisella kuluttajille tarkoitetuilla GPS:llä päästään normaaleissa olosuhteissa n. 10 m tarkkuuteen, DGPS korjauksella metrin luokkaan. Kysynpä vain, missä normaalissa navigoinnissa tarvitaan korjausta GPS:n normaaliin perustarkkuuteen, eikö kymmenen metrin tarkkuus riitä nykyveneilijälle? Ei kai sitä silmät ummessa ajeta plotterin näyttöä tuijotellen.
DGPS:n käyttö oli perusteltua SA-häirinnän aikaan, jolloin paikannustarkkuus oli luokkaa 100 m, mutta harvoin sitä ainakin itse veneillessä metriluokan tarkkuutta kaipaan. Mielestäni normaali GPS tai plotteri riittää, tarvittaessa sen voi varustaa ulkoantennilla. Toki erityistarpeitakin parempaan tarkkuuteen voi olla, mutta nämä ovat asia erikseen.
WAAS/EGNOS:n voi Suomessa toistaiseksi unohtaa, siitä ei vielä ole käytännön hyötyä, pikemminkin päinvastoin, koska satelliitteja ei tänne juuri näy. Vetouistelu.comin palstoilla käydään keskustelua mm. Lowrance plotterista, jossa WAASia ei saa kytkettyä pois päältä. Etelärannikolla kun järjestelmän satelliitti heikosti näkyy, niin siitä saatava signaali sekoittaa mm. nopeusnäytön ja tekee jäljestä (track) siksakkia.
Itselläni on Lowrance LMS-330 C ulkoisella antenilla eikä waas ainakaan minulla sekoita nopeuksia tai tee siksakkia jäljestä.
Njoo, C-MAP:n kartat (vaikka NMEA palkintoja olisivatkin voittannet) ovat tosiaan sen verran epätarkkoja, että tuolla
http://www.vetouistelu.com/bbs/keskustelut1/display_message.asp?mid=103262&iRC=11&pts=-1
Kirjoitat asiasta jalat maassa. Noista kivien sijaintitarkkuuksista toteaisin, että piirtovirhe painetulle kartalle ja skannausvirhe painettua skannatessa aiheuttaa todella yli 50 metrin epävarmuuden sijaintiin. Mutta takana on toinenkin ongelma, jos on kaksi kiveä esim. 30 metrin päässä toisistaan, niin ei niistä voi painetulla kartalla esittää kuin toisen. Sitten kun veneilijä lähestyy kiveä, hän havaitseekin sen toisen, joka ei edes ole kartan tiedoissa. Kiven merkki painetaan kartalle sen tähden, että se ymmärrettäisiin kiertää kaukaa navigointitilanteissa. Jos sen haluaa etsiä kalakariksi, niin sitten täytyy käyttää kaikuluotainta ja tervettä järkeä.
mutta ajelenkin 20 - 35 kn nopeudella. Täytyy seurata hitailla nopeuksilla seuraavan kerran. Jäljessäkään en ole huomannut mitään sahalaitaa.
jossa softaversio 1.2.0 on:
1. Jäljentasoitus, hitaasti liikuttaessa ei tule sahalaitaa jälkeen.
2. Näytä WAAS hälytys, kun pois päältä, niin ei tuon tuosta anna ilmoitusta
3. Määritä WAAS, jos päällä, niin ei löytänyt sijaintia ollenkaan. Mukana tulleessa manuaalissa, suomenkielisessä ja originaalissa ei tästä ole mitään mainintaa.
Tosin en ole tullut katsoneeksi nopeutta sillä silmällä kun tyhjäkäyntinopeus on minimillään noin 5 km/h.
Ehdottaisin kuitenkin että otat sen EGNOS/WAASin pois päältä, niin loppuu herja. Ne kartat on tehty niin että merimerkit on laitettu virallisten positiotietojen mukaan ja maasto yms. on skannattua joten virheitä on varmasti jatkossakin. Ole käyttänyt C-MAP karttoja lähes 10 vuotta ja en itse ainakaan kaipaa DGPS -tarkkuuta niiden käytössä.
Satitko olemaan C-Mapilla töissä, kuin noin hyvin tiedät miten siellä kartat tehdään?
Suomen rannikon loistot sisältää viralliset positiotiedot valaistuista merimerkeistä. Ne on ilmoitettu siinä 0,1 kaapelinmitan tarkkuudella. Pimeät merimerkit ovat kyllä eräässä MKL:n rekisterissä, mutta vähän olen hajulla siitä, että C-Map ei ole tilannut jatkuvaa päivittyvää tietoa ko. rekisteristä.
Jos viitsii kurkata c-mapin karttatietoihin niin selviää kyllä mikä on skannattua ja mikä tieto on virallisten merimerkkien positiotiedoista peräisin. Jos sinulla on c-map plotteri voit helposti tarkistaa jokaisen merimerkin viralliset lähdetiedot joilla se on karttaan tallennettu ja verrata tietoja siihen 'erääseen' MKL:n rekkariin.