Viikon kyssäri.

Laittaisin vaatteet päälle.

Menisin piiloon. 🙆‍♂️

Sanoisin sille että erehdyit ovesta. Et ole kuitenkaan kiinnostunut. En usko vaikka mitä tekisit.

Ei ees tiiä mis asun.

Kyllä tuo olisi niin ihana yllätys ja selvä merkki minulle siitä että hän sittenkin välittää, joten uskaltaisin halata, vihdoin. Toivottaisin tervetulleeksi elämääni.

Olisin yllättynyt iloisesti. Sanoisin, että sori täällä on vähän sekaista. Mentäisiinkö ulos?

Se tuskin on realistista. Hän ei tunne mua nimellä, ei tiedä osoitettani ja muutenkaan välimme ei ole niin tutut että kyläilisimme toistemme luona.

En pidä yllätysvieraista.

Ois kyl paha jos sattuis just oleen joku petikaveri samaan aikaan!

Mitä tekisit jos kaivattusi ilmestyisi ovesi taakse yllättäen?
Kysyisin. Mitä sinä siellä oven takana teet? Tuu sisälle. Lopun jo arvaattekin.

Toivottaisin tervetulleeksi ja keittäisin kahvit.Kysyisin tietenkin kuulumisia jne. Ja toivoisin että hän tulisi elämääni takaisin. Toivoisin myös että hän olisi onnellinen kanssani. 💙💙💙💙💕

"Ai sä? No, jo oli aikakin." Näyttäisin sängyn paikan.

Olisin kyllä ikionnellinen....vihdoinkin Sinä♥️

Juna meni jo 🚂

Pyytäisin sisään, halaisin ja suutelisin. Käpertyisimme sohvalle saman viltin alle❤️

Ei se ole mahdollista, koska ei ole ketään ketä kaipaisin, enkä todellakaan halua että kukaan niin tekisi.

Olisin aivan äimän käkenä, jos kaivattuni Jeesus tulisi oveni taakse illansuussa isänsä kanssa, ja pyytäisivät päästä sisälle nauttimaan viimeistä ehtoollistaan!
T. Tyyne-täti Pullinputaalta.

Varmaankin avaisin oven, säikähtäisin vähän, kun tajuaisin sen olevan hän.
Tuijottaisin hetken ihmeissäni. Sitten ehkä, huom. ehkä, osaisin hymyillä ja sanoisin vähän ehkä kysyvästi: "Hei!?"
Jatko sitten olisi kiinni siitä, mitä hän siellä oven takana sanoo.
Sisään en kyllä uskaltaisi päästää, mutta ulos voisin hänen kanssaan lähteä.

Raivaisin viinapullot pois oven edestä. t: Risto

Siis mikä juna meni tältä asemalta ohi?🤔

Lataisin pataan.

Sisään vaan ja teetä keittymään. Sit myös teetä, jos siltä tuntuu.

Kysyisin että haluaisiko hän, nainen, rakastaa minua loppuelämänsä ja olla vaan kanssani. Sitten juttelisimme kaikesta mitä elämissämme on tapahtunut ja huolista ja murheista ja toiveista. Olisimme kiitollisia Jumalalle jokaisesta hetkestä, mikä meillä on yhdessä, nöyrinä, ymmärtäen että tämä on väliaikaista. Kilpailisimme kumpi rakastaa enemmän ja kumpi tekee toiselle enemmän hyvää. Lähti vähän laukalle nyt ajatukset.

Ei ollut mulle.

Kutsuisin hänet naisen sisään ja laittaisin kahvit.

Katsoisin selkäni taakse onko sinne jostain livahtanut vieras mies takaoven kautta jota hän tuli tapaamaan minun asuntooni...samalla ajattelisin että eikö parempaa treffipaikkaa löytäneet?

Ihan kohta, tarjoaisin kahvia ja vastaleivottuja sämpylöitä ... tietty halaus aivan ensimmäiseksi.

Suutelisin ja pyytäisin anteeksi jos satutin.

Mä häpeän roppaani en aikaisin ovea

Saisin origamin.

Mä häpeän roppaani ,en aukaise ovea

Ei vaineskaan olisin ikionnellinen edes hetken

Toivottavasti ei kaadu. Ihan jäässä nuo rappuset.

Kyllä mä tiedän mitä tapahtuis. Mutta ei sitä voi täällä kertoa...

Ei uskalla ilmestyä, sen verran pelkää kohtaamistani. Syytä en tiedä.

Hämmentyisin täysin mut niin ei taida käydä 😭😭😭😭

Kerran yksi ilmestyikin. Oli umpikännissä ja minulla vieraita. Yllätys kiva, ajoitus huono.

Riippuu varmaan monen kohdalla muutamasta seikasta

1. Onko henkilö tuttu, naamatuttu, todella tuttu vai täysin tuntematon

Tuttua en päästäs eteistä pidemmälle, naamatuttua en rapusta sisälle ja tuntemattamalle en avais ovee ollenkaan. Todella tuttu sais tulla peremmälle.

2. Millaiset välit on tulijan kanssa?

Neutraalit ja hiukan varaukselliset niin kuin tuntemattomiin yleensäkin. - ei sisälle pääse

Riitaisat, välit kireet, henkilö haukkunu, käyttäytyny pelottavasti, uhkaavasti, ylittäny henk.kohtaisia rajojani piittaamatta niistä yhtään. Mahd. Jopa kohdellut fyysisesti väkuvaltaisesti- puhuisin postiluukun kautta. Ovea en avaisi.

Välit hyvät, henkilö kohdellut hyvin ja kunnioittavasti. - oloni turvallinen ja päästäisin kahden kotiini neljän seinän sisään pelkäämättä että olen vaarassa.

3. Kuinka intensiivisesti tulija pyrkii sisälle?

Ovikellon soittoa kahdesti tms. Niin kuin normaalit ihmiset. - hyvät mahkut päästä sisälle

Ovikellon soitto perätysten sata kertaa- puhun postiluukusta

Oven potkiminen, nyrkillä hakkaus, postiluukun käsin rämpytys, luukusta huutelu - soittasin poliisit enkä päästäs sisään

4. Onko tulijalle tehty aikaisemmin selväksi ettei häntä haluta lähietäisyydelle?

Esim. Sanallisesti, puhelimessa tai lähestymiskiellon muodossa? Onko hänet estetty puhelimessa ja somessa?

-poliisille soitto. Kun tämmönen tehdään, henkilöö pelätään. Hän siis käyttäytynyt uhkaavasti josta syystä kahden kesken asunnossa muiden katseilta piilossa on uhka ja vaara asunnon omistajan näkökannalta katsoen

T: Karoliina

Olisin hämmentynyt ja iloinen. Pyytäisin sisälle. Keittäisin kahvit. Istuisimme ja juttelimme. Jne. 🍮🥮

Sydänkohtaus. Perikunta voisi vähän ihmrtellä, että mikäs se kynnyksellä kuikuilee tuoreen vainajan perään ja onko syytä viranomaisille soittaa.

Menisin paniikin ja saisin sydänkohtauksen eka ja sitte miettisin mitä pitäis tehdä et selviän elossa…. Kaivattut on ns jännämiehiä……
Jos ois normiihmisiä ympärillä niin sit olisin ylätys visiitistä iloinen. Mut kun ei oo sitä……😎

Sanoisin että olen pitkäaistyötön ja mennäänkö yhdessä tonkimaan roskiksia.

Luulin tätä vanhaksi enkä vastannut.
Joku kysyi samaa pari viikkoa sitten?

"Ai sinäkö siinä taas. Kiva kun tulit kutsumatta." tuossa vuorosanani

Siirtäisin isoimmat roju kasat syrjään ja pyytäisin peremmälle jos uskaltaa, sitten keittäisin kahvit.