Työpaikkoja katoaa

🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

😋 ­N­­­y­­­m­f­o­­­m­a­­­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17709466d

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Miksi nuo?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Miksi nuo?

No nyt on nuo vuorossa, mitäs seuraavaksi?

Mistä tiedät, että Oulaisiin?

Anonyymi00018 kirjoitti:

Mistä tiedät, että Oulaisiin?

Siksi kun Sieviin ei voi syntyä uutta jeesusta koska siellä ei ole yhtään neitsyttä eikä viittä viisasta miestä.

Oulaiseen lähtee leden

Onnex jää monta paljua, jossa voi työttömänä murjottaa humalassa pipo korvilla

Matka Sievistä Oulaisiin toki sama kuin toisinkinpäin, mutta mites esimerkikisi Reisjärviset???

Anonyymi00014 kirjoitti:

Matka Sievistä Oulaisiin toki sama kuin toisinkinpäin, mutta mites esimerkikisi Reisjärviset???

Reisjärveltä ny ei kannata sieviin ajella muutenkaan,assuuko sielä eles kettään, menis ennemmin Viitasaarelle töihin

Anonyymi00016 kirjoitti:

Reisjärveltä ny ei kannata sieviin ajella muutenkaan,assuuko sielä eles kettään, menis ennemmin Viitasaarelle töihin

Ojalalla kuulemma ainakin joku käy töissä Reisjärveltä.

Oulaisissa taloja ja rivitalo osakkeita myynnissä paljon on valinnanvaraa ja hinta edullinen.

Flextronics on eri firma.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Flextronics on eri firma.

Joo Ojala oli ennen flexi. kuuluiko siihen silloin vielä tehokin

Oulaisiin siis.Vai onko liian suuri city Sieviläisille?

Anonyymi00026 kirjoitti:

Oulaisiin siis.Vai onko liian suuri city Sieviläisille?

Tietääkö kukaan millainen osuus työntekijöistä on Sieviläisiä?

Joo ykassa kuulemma jo puuhaavat uutta hallia scanulle. Eiköhän tämä sievin tarina ollut tässä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Joo ykassa kuulemma jo puuhaavat uutta hallia scanulle. Eiköhän tämä sievin tarina ollut tässä.

Turha toivo, Scanu menee Kiinaan.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Oulaisiin siis.Vai onko liian suuri city Sieviläisille?

Ei nii issoon paikkaan uskalla muuttaa, mennee pää oravanpyörälle. Ollaan käyty vain rautiosa ja maasydämessä kauimpana kotoa.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Turha toivo, Scanu menee Kiinaan.

Ei kai firmat enää Kiinaan siirry, vaan sieltä pois jonnekin lähemmäksi.

Leden Group Oy: on aloittanut muutosneuvottelut tällä viikolla. Neuvotteluiden kohteena ovat muun muassa Sievissä sijaitsevat Ojala-Yhtymä Oy ja Celermec Oy sekä Nivalassa sijaitseva Lasercomp Oy, jotka ovat Leden Groupin tytäryhtiöitä.
Neuvotteluiden keskiössä on kolmen tytäryhtiön fuusioiminen yhdeksi sekä niiden tehtaiden muuttaminen yhteisiin toimitiloihin. Leden Groupin toimitusjohtaja Juha Heikkisen mukaan edeltävänä perjantaina ei ollut vielä varmaa, loppuvatko tytäryhtiöiden toiminnat Sievissä ja Nivalassa.
Muutosneuvottelut ja yrityksen mahdollinen lähtö on poikinut keskustelua siitä, tuleeko alueelle lisää tyhjiä halleja. Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mickosen mukaan Sievin kunnan omistamat teollisuustilat ovat tällä hetkellä kaikki vuokrakäytössä.
– Kunnassa ei tällä hetkellä ole paljokaan vapaana tuotantotilaa.
Tällä hetkellä viime kesänä konkurssiin asetetun Teho Filterinkin tilat ovat edelleen konkurssipesän hallussa ja käytössä.
– Jäävätkö tilat vaille käyttöä nähdään vasta, kun kiinteistö on löytänyt uuden omistajan ja mitä suunnitelmia heillä on kiinteistön käytölle.
Leden Groupin mahdolliset keskittämissuunnitelmat eivät Mickosta hätkäytä, sillä yrityksen kanssa on käyty vuosien aikana keskusteluja toimitiloista.
– Olemme tarkastelleet kokonaan uusien toimitilojen rakentamisesta Sieviin. Tämän vaihtoehdon ongelmia olivat hankkeen kustannukset, jotka olisivat nykyhinnoilla kohonneet arviolta 25–30 miljoonan euron kokoluokkaan. Tämän lisäksi kuntaan olisi tullut melkein saman verran tyhjää teollisuustilaa. Se taas olisi johtanut vanhempien kiinteistöjen arvojen laskemiseen ja vuokratason heikkenemisen tasolle, joka tuskin enää olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
Mickos kertoo, että myös mahdollisuutta hankkia yrityksen käytössä olevat tilat on tutkittu. Tuolloin käytössä olevat tilat olisi jalostettu heidän tarpeeseensa.
– Nykyisten tuotantotilojen ostaminen lain edellyttämässä hintatasossa ei ollut mahdollista, joten suunnitelma nykyisten kiinteistöjen kehittämisestä ei ollut toteuttamiskelpoinen. Toivoimme toki, että kiinteistön omistaja ja vuokralainen olisivat ilman kunnan mukanaoloa voineet toimia yhdessä toimivien tilojen muuttamiseksi heille sopivaan muotoon.
Mickos pitää Sieviä yritys- ja yrittäjämyönteisenä kuntana.
– Hetkellisesti suuri määrä vapautuvia toimitiloja näyttäytyy tietysti haasteellisena tilanteena. Uskon kuitenkin, että tilat täyttyvät kohtuullisessa ajassa, ja että vapautuvat toimitilat herättävät myös kiinnostuksen Sieviä kohtaan laajemminkin.
SievinTeollisuuspuisto Oy:n Ari Mickos korostaa, että yrityksillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen.
– Hyvin voivat yritykset takaavat elinvoimaisen kuntatalouden. Yritykset tuottavat kunnalle verotuloja useammalla tavalla. Työntekijöiden tuloistaan maksamat kunnallisverot, yrityksen tuotantotiloistaan maksamat kiinteistöverot sekä kunnalle tilitettävät yhteisöverot ovat se kokonaisuus jonka yritys tuo kuntatalouteen.
Luonnollisesti yrityksen lähteminen tuo loven kunnankukkaroon, mutta haasteisiin pyritään vastaamaan tilanteen mukaan.
– Tällaiset teolliset murrokset ovat aina haasteellisia alue- ja kuntatasolle. Yritykset tekevät omat päätöksensä omista lähtökohdistaan ja jokaisen kunnan pitää arvioida omia resurssejaan sekä riskitasojaan päätöksiä tehdessään. Aina ei saada näitä kahta kohtaamaan. Uskon kuitenkin, että Sievin tekemät ratkaisut ovat olleet pitkällä aikavälillä oikeita ja perusteltuja, vaikka siitä joissain tapauksissa lyhyellä tarkastelulla näyttäytyy myös tällainen murroskohta. Usko Sievin pärjäävän ja menestyvän myös tulevaisuudessa. Tämä on tilapäinen haitta ja harmitus.
Mickos kertoo, että kunnilla on lainsäädännöllisesti hyvin rajoitetut mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.
– Kuntana meidän pitää edesauttaa alueemme yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä. Juuri näiden vahvistamiseksi Sievi liittyi NIHAK ry jäseneksi, taatakseen aluekehitysrahoituksen kuntansa alueelle ja kunnassa toimiville yrityksille. Kunta tarjoaa kasvuyrityksille hyvät kasvunedellytykset kaavoituksella ja neuvonnalla. Sievissä yrittäjähenkisyys on arvossaan ja yrittäjyys yksi varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto.
Ari Mickos toteaa, että muutosneuvottelut yritysmaailmassa eivät ole mikään poikkeus.
– Yritystoiminnassa tulee ylämäkiä ja alamäkiä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Silloin kun muutosneuvottelut tähtäävät suuriin rakenteellisiin muutoksiin, on sillä aina vaikutuksia joihinkin.
Toimipisteiden yhdistämisellä haetaan yritykselle tuloskuntoa, mutta toimella on luonnollisesti monia vaikutuksia.
– Yrityksen näkökulmasta haasteita aiheuttaa osaavan työvoiman halukkuus kulkea uudelle paikkakunnalle. Oman kokemukseni mukaan, tällä alueella, jos työntekijän yhden suuntainen työmatka ylittää 50 kilometriä on työntekijän pysyvyys yrityksessä matala.
Haasteita löytyy erityisesti palkkahaitarin alapäästä.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Leden Group Oy: on aloittanut muutosneuvottelut tällä viikolla. Neuvotteluiden kohteena ovat muun muassa Sievissä sijaitsevat Ojala-Yhtymä Oy ja Celermec Oy sekä Nivalassa sijaitseva Lasercomp Oy, jotka ovat Leden Groupin tytäryhtiöitä.
Neuvotteluiden keskiössä on kolmen tytäryhtiön fuusioiminen yhdeksi sekä niiden tehtaiden muuttaminen yhteisiin toimitiloihin. Leden Groupin toimitusjohtaja Juha Heikkisen mukaan edeltävänä perjantaina ei ollut vielä varmaa, loppuvatko tytäryhtiöiden toiminnat Sievissä ja Nivalassa.
Muutosneuvottelut ja yrityksen mahdollinen lähtö on poikinut keskustelua siitä, tuleeko alueelle lisää tyhjiä halleja. Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mickosen mukaan Sievin kunnan omistamat teollisuustilat ovat tällä hetkellä kaikki vuokrakäytössä.
– Kunnassa ei tällä hetkellä ole paljokaan vapaana tuotantotilaa.
Tällä hetkellä viime kesänä konkurssiin asetetun Teho Filterinkin tilat ovat edelleen konkurssipesän hallussa ja käytössä.
– Jäävätkö tilat vaille käyttöä nähdään vasta, kun kiinteistö on löytänyt uuden omistajan ja mitä suunnitelmia heillä on kiinteistön käytölle.
Leden Groupin mahdolliset keskittämissuunnitelmat eivät Mickosta hätkäytä, sillä yrityksen kanssa on käyty vuosien aikana keskusteluja toimitiloista.
– Olemme tarkastelleet kokonaan uusien toimitilojen rakentamisesta Sieviin. Tämän vaihtoehdon ongelmia olivat hankkeen kustannukset, jotka olisivat nykyhinnoilla kohonneet arviolta 25–30 miljoonan euron kokoluokkaan. Tämän lisäksi kuntaan olisi tullut melkein saman verran tyhjää teollisuustilaa. Se taas olisi johtanut vanhempien kiinteistöjen arvojen laskemiseen ja vuokratason heikkenemisen tasolle, joka tuskin enää olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
Mickos kertoo, että myös mahdollisuutta hankkia yrityksen käytössä olevat tilat on tutkittu. Tuolloin käytössä olevat tilat olisi jalostettu heidän tarpeeseensa.
– Nykyisten tuotantotilojen ostaminen lain edellyttämässä hintatasossa ei ollut mahdollista, joten suunnitelma nykyisten kiinteistöjen kehittämisestä ei ollut toteuttamiskelpoinen. Toivoimme toki, että kiinteistön omistaja ja vuokralainen olisivat ilman kunnan mukanaoloa voineet toimia yhdessä toimivien tilojen muuttamiseksi heille sopivaan muotoon.
Mickos pitää Sieviä yritys- ja yrittäjämyönteisenä kuntana.
– Hetkellisesti suuri määrä vapautuvia toimitiloja näyttäytyy tietysti haasteellisena tilanteena. Uskon kuitenkin, että tilat täyttyvät kohtuullisessa ajassa, ja että vapautuvat toimitilat herättävät myös kiinnostuksen Sieviä kohtaan laajemminkin.
SievinTeollisuuspuisto Oy:n Ari Mickos korostaa, että yrityksillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen.
– Hyvin voivat yritykset takaavat elinvoimaisen kuntatalouden. Yritykset tuottavat kunnalle verotuloja useammalla tavalla. Työntekijöiden tuloistaan maksamat kunnallisverot, yrityksen tuotantotiloistaan maksamat kiinteistöverot sekä kunnalle tilitettävät yhteisöverot ovat se kokonaisuus jonka yritys tuo kuntatalouteen.
Luonnollisesti yrityksen lähteminen tuo loven kunnankukkaroon, mutta haasteisiin pyritään vastaamaan tilanteen mukaan.
– Tällaiset teolliset murrokset ovat aina haasteellisia alue- ja kuntatasolle. Yritykset tekevät omat päätöksensä omista lähtökohdistaan ja jokaisen kunnan pitää arvioida omia resurssejaan sekä riskitasojaan päätöksiä tehdessään. Aina ei saada näitä kahta kohtaamaan. Uskon kuitenkin, että Sievin tekemät ratkaisut ovat olleet pitkällä aikavälillä oikeita ja perusteltuja, vaikka siitä joissain tapauksissa lyhyellä tarkastelulla näyttäytyy myös tällainen murroskohta. Usko Sievin pärjäävän ja menestyvän myös tulevaisuudessa. Tämä on tilapäinen haitta ja harmitus.
Mickos kertoo, että kunnilla on lainsäädännöllisesti hyvin rajoitetut mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.
– Kuntana meidän pitää edesauttaa alueemme yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä. Juuri näiden vahvistamiseksi Sievi liittyi NIHAK ry jäseneksi, taatakseen aluekehitysrahoituksen kuntansa alueelle ja kunnassa toimiville yrityksille. Kunta tarjoaa kasvuyrityksille hyvät kasvunedellytykset kaavoituksella ja neuvonnalla. Sievissä yrittäjähenkisyys on arvossaan ja yrittäjyys yksi varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto.
Ari Mickos toteaa, että muutosneuvottelut yritysmaailmassa eivät ole mikään poikkeus.
– Yritystoiminnassa tulee ylämäkiä ja alamäkiä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Silloin kun muutosneuvottelut tähtäävät suuriin rakenteellisiin muutoksiin, on sillä aina vaikutuksia joihinkin.
Toimipisteiden yhdistämisellä haetaan yritykselle tuloskuntoa, mutta toimella on luonnollisesti monia vaikutuksia.
– Yrityksen näkökulmasta haasteita aiheuttaa osaavan työvoiman halukkuus kulkea uudelle paikkakunnalle. Oman kokemukseni mukaan, tällä alueella, jos työntekijän yhden suuntainen työmatka ylittää 50 kilometriä on työntekijän pysyvyys yrityksessä matala.
Haasteita löytyy erityisesti palkkahaitarin alapäästä.

– Kohoavat työmatkakustannukset eivät motivoi kulkemaan ja työhön käytettävän tai sitoutuvan ajan lisääntyminen ei motivoi. Lisäksi aluettamme vaivaa jo nyt työvoimapula. Korvaavan työvoiman löytäminen ja kouluttaminen voi osoittautua vaikeaksi.
Saman verran uusien työpaikkojen syntyminen (yrityksen mahdollisen lähtemisen myötä) menetettyjen tilalle on kuitenkin miehen mukaan epätodennäköistä.
– Työttömyys aste Sievissä on ollut ja tulee olemaan alueemme pienimpiä. Työttömyys voi hetkellisesti hivenen kasvaa, mutta uskon työttömyysasteen pitkässä juoksussa pysyvän alueen parhaimmistossa.
Miehen mukaan sieviläinen työvoima on haluttua osaamisensa ja ahkeruutensa takia.
– Hyvä kello kuuluu kauas. Meillä on myös jokin aikaa sitten aloitettu kansainvälinen aluemarkkinointikampanja jonka toivon myös tuovan toimijoita lähivuosina alueellemme vahvistamaan aluetaloutta.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Leden Group Oy: on aloittanut muutosneuvottelut tällä viikolla. Neuvotteluiden kohteena ovat muun muassa Sievissä sijaitsevat Ojala-Yhtymä Oy ja Celermec Oy sekä Nivalassa sijaitseva Lasercomp Oy, jotka ovat Leden Groupin tytäryhtiöitä.
Neuvotteluiden keskiössä on kolmen tytäryhtiön fuusioiminen yhdeksi sekä niiden tehtaiden muuttaminen yhteisiin toimitiloihin. Leden Groupin toimitusjohtaja Juha Heikkisen mukaan edeltävänä perjantaina ei ollut vielä varmaa, loppuvatko tytäryhtiöiden toiminnat Sievissä ja Nivalassa.
Muutosneuvottelut ja yrityksen mahdollinen lähtö on poikinut keskustelua siitä, tuleeko alueelle lisää tyhjiä halleja. Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mickosen mukaan Sievin kunnan omistamat teollisuustilat ovat tällä hetkellä kaikki vuokrakäytössä.
– Kunnassa ei tällä hetkellä ole paljokaan vapaana tuotantotilaa.
Tällä hetkellä viime kesänä konkurssiin asetetun Teho Filterinkin tilat ovat edelleen konkurssipesän hallussa ja käytössä.
– Jäävätkö tilat vaille käyttöä nähdään vasta, kun kiinteistö on löytänyt uuden omistajan ja mitä suunnitelmia heillä on kiinteistön käytölle.
Leden Groupin mahdolliset keskittämissuunnitelmat eivät Mickosta hätkäytä, sillä yrityksen kanssa on käyty vuosien aikana keskusteluja toimitiloista.
– Olemme tarkastelleet kokonaan uusien toimitilojen rakentamisesta Sieviin. Tämän vaihtoehdon ongelmia olivat hankkeen kustannukset, jotka olisivat nykyhinnoilla kohonneet arviolta 25–30 miljoonan euron kokoluokkaan. Tämän lisäksi kuntaan olisi tullut melkein saman verran tyhjää teollisuustilaa. Se taas olisi johtanut vanhempien kiinteistöjen arvojen laskemiseen ja vuokratason heikkenemisen tasolle, joka tuskin enää olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
Mickos kertoo, että myös mahdollisuutta hankkia yrityksen käytössä olevat tilat on tutkittu. Tuolloin käytössä olevat tilat olisi jalostettu heidän tarpeeseensa.
– Nykyisten tuotantotilojen ostaminen lain edellyttämässä hintatasossa ei ollut mahdollista, joten suunnitelma nykyisten kiinteistöjen kehittämisestä ei ollut toteuttamiskelpoinen. Toivoimme toki, että kiinteistön omistaja ja vuokralainen olisivat ilman kunnan mukanaoloa voineet toimia yhdessä toimivien tilojen muuttamiseksi heille sopivaan muotoon.
Mickos pitää Sieviä yritys- ja yrittäjämyönteisenä kuntana.
– Hetkellisesti suuri määrä vapautuvia toimitiloja näyttäytyy tietysti haasteellisena tilanteena. Uskon kuitenkin, että tilat täyttyvät kohtuullisessa ajassa, ja että vapautuvat toimitilat herättävät myös kiinnostuksen Sieviä kohtaan laajemminkin.
SievinTeollisuuspuisto Oy:n Ari Mickos korostaa, että yrityksillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen.
– Hyvin voivat yritykset takaavat elinvoimaisen kuntatalouden. Yritykset tuottavat kunnalle verotuloja useammalla tavalla. Työntekijöiden tuloistaan maksamat kunnallisverot, yrityksen tuotantotiloistaan maksamat kiinteistöverot sekä kunnalle tilitettävät yhteisöverot ovat se kokonaisuus jonka yritys tuo kuntatalouteen.
Luonnollisesti yrityksen lähteminen tuo loven kunnankukkaroon, mutta haasteisiin pyritään vastaamaan tilanteen mukaan.
– Tällaiset teolliset murrokset ovat aina haasteellisia alue- ja kuntatasolle. Yritykset tekevät omat päätöksensä omista lähtökohdistaan ja jokaisen kunnan pitää arvioida omia resurssejaan sekä riskitasojaan päätöksiä tehdessään. Aina ei saada näitä kahta kohtaamaan. Uskon kuitenkin, että Sievin tekemät ratkaisut ovat olleet pitkällä aikavälillä oikeita ja perusteltuja, vaikka siitä joissain tapauksissa lyhyellä tarkastelulla näyttäytyy myös tällainen murroskohta. Usko Sievin pärjäävän ja menestyvän myös tulevaisuudessa. Tämä on tilapäinen haitta ja harmitus.
Mickos kertoo, että kunnilla on lainsäädännöllisesti hyvin rajoitetut mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.
– Kuntana meidän pitää edesauttaa alueemme yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä. Juuri näiden vahvistamiseksi Sievi liittyi NIHAK ry jäseneksi, taatakseen aluekehitysrahoituksen kuntansa alueelle ja kunnassa toimiville yrityksille. Kunta tarjoaa kasvuyrityksille hyvät kasvunedellytykset kaavoituksella ja neuvonnalla. Sievissä yrittäjähenkisyys on arvossaan ja yrittäjyys yksi varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto.
Ari Mickos toteaa, että muutosneuvottelut yritysmaailmassa eivät ole mikään poikkeus.
– Yritystoiminnassa tulee ylämäkiä ja alamäkiä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Silloin kun muutosneuvottelut tähtäävät suuriin rakenteellisiin muutoksiin, on sillä aina vaikutuksia joihinkin.
Toimipisteiden yhdistämisellä haetaan yritykselle tuloskuntoa, mutta toimella on luonnollisesti monia vaikutuksia.
– Yrityksen näkökulmasta haasteita aiheuttaa osaavan työvoiman halukkuus kulkea uudelle paikkakunnalle. Oman kokemukseni mukaan, tällä alueella, jos työntekijän yhden suuntainen työmatka ylittää 50 kilometriä on työntekijän pysyvyys yrityksessä matala.
Haasteita löytyy erityisesti palkkahaitarin alapäästä.

Kuka/ketkä omistaa nuo Ojala yhtymä Oy:n ja Celermec Oy:n hallit?

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kuka/ketkä omistaa nuo Ojala yhtymä Oy:n ja Celermec Oy:n hallit?

Ojala Yhtymän hallit omistaa Alpo Ojala. Celermecin halli on yrityksen oma.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Ojala Yhtymän hallit omistaa Alpo Ojala. Celermecin halli on yrityksen oma.

Ei ilmeisesti kuntaa kiinnosta tulevat tyhjät hallit, kun eivät ole kunnan omistuksessa.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Ojala Yhtymän hallit omistaa Alpo Ojala. Celermecin halli on yrityksen oma.

Onkohan Alpo ostanut teho-filtterinkin hallin?

Ja entäs sitten, kun kirkonkylän horisontti on täynnä jättimäisiä tuulivoimaloita. Taitaa lisätä poismuuttoa ja talojen hintojen laskua jne. Sievin kunnan pitäisi ymmärtää, kuinka tuhoisaa tuulivoimarakentaminen on sieviläisten elämänlaatua ajatellen. Ja jos joku johtava kuntapoliitikko ajatteleekin, että aivan sama, vaikka ihan kodin lähellä olisikin tuulivoimaloita, niin niin itsekeskeinen ei poliitikkokaan saisi olla, ettei tajua, että toisille ihmisille ympäristön laadulla on hyvin suuri merkitys ja sen tulisi näkyä kunnan päätöksissä.

Odotellaan nyt miten käy. Jospa Alpolla olisi jotain ideaa, kun on kuulemma ostanut teho-filtterinkin hallin. Terveyspalvelut pitäisi saada paremmalle mallille, ois hyvä kun pääsis oman kunnan lääkäripäivystykseen.

No ei nyt kaikki sentään, onhan täällä vielä lapsiakin, monen koulun verran.

Anonyymi00046 kirjoitti:

No ei nyt kaikki sentään, onhan täällä vielä lapsiakin, monen koulun verran.

Kirkonkylän autioituminen todnäk alkaa, jos tuulivoimaloita tulee metsänlatvuston ylle.

Anonyymi00046 kirjoitti:

No ei nyt kaikki sentään, onhan täällä vielä lapsiakin, monen koulun verran.

Mutta viime vuonna syntyvyys on romahtanut. Muutaman vuoden kuluttua ei ole koulu kuin keskustassa. Kyläkoulut joudutaan sulkemaan. Pari luokallista syntyy enää lapsia ja osa perheistä muuttaa pois, joten..

Sinne Oulaisiin meitä ollaan kovasti viemässä kun ei muualta kuulemma saada riittävän isoja tiloja vuokralle. Nim.merk työntekijä

Anonyymi00049 kirjoitti:

Sinne Oulaisiin meitä ollaan kovasti viemässä kun ei muualta kuulemma saada riittävän isoja tiloja vuokralle. Nim.merk työntekijä

Onhan todella harmin paikka. Eikö Sievillä ole tarjota tiloja?

Anonyymi00050 kirjoitti:

Onhan todella harmin paikka. Eikö Sievillä ole tarjota tiloja?

Ei ole missään niin isoa hallia vapaana (ei edes Oulaisissa ). Kyse lienee siitä mikä kunta/kaupunki on valmis investoimaan kymmeniä miljoonia uuteen halliin/laajennukseen. Sievin päättäjät on oudon hiljaa, ilmeisesti tehtaan lähteminen ei kiinnosta.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Ei ole missään niin isoa hallia vapaana (ei edes Oulaisissa ). Kyse lienee siitä mikä kunta/kaupunki on valmis investoimaan kymmeniä miljoonia uuteen halliin/laajennukseen. Sievin päättäjät on oudon hiljaa, ilmeisesti tehtaan lähteminen ei kiinnosta.

Kyllä niistä halleista on saatava rahaa kunnalle jos niitä tehään. Ei sekään auta jos kunta ei saa sijoituksiaan pois.yrittäjän riski kuuluu yrittäjälle eikä vain kunnalle

Olisiko siitä hyötyä? Sote on siirtänyt suuren osan kunnan tehtävistä hyvinvointialueiden järjestettäviksi.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Olisiko siitä hyötyä? Sote on siirtänyt suuren osan kunnan tehtävistä hyvinvointialueiden järjestettäviksi.

Sievi alkaa olla niin pieni ja mitätön kunta, että ois aivan sama liittyä johonkin muuhun kuntaan.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Sievi alkaa olla niin pieni ja mitätön kunta, että ois aivan sama liittyä johonkin muuhun kuntaan.

Niin, mutta mitä konkreettista hyötyä kuntaliitoksesta syntyisi nykyisessä tilanteessa?

Anonyymi00057 kirjoitti:

Niin, mutta mitä konkreettista hyötyä kuntaliitoksesta syntyisi nykyisessä tilanteessa?

Kunnantalon työntekijät kortistoon ja taas yksi tyhjä tönö lisää.

Reisjärvi olisi parempi suunta sieville.

"tarvis turhia työntekijöitä byrokratiaan"

Ottamatta kantaa mikä kunta liityisi mihinkin ehdotus on hyvä. Sote-organisaatiossa on myös turhaa /liikaa organisoivaa porukkaa.

Anonyymi00060 kirjoitti:

"tarvis turhia työntekijöitä byrokratiaan"

Ottamatta kantaa mikä kunta liityisi mihinkin ehdotus on hyvä. Sote-organisaatiossa on myös turhaa /liikaa organisoivaa porukkaa.

Ylivieska ja miksei Nivalakin vois olla hyviä vaihtoehtoja kuntaliitosta ajatellen.

Kunnan vois myös jakaa kahtia, itä osa liitettäisiin Nivalaan, ja esim sievin keski+länsi osat ylivieskaan.... 🤔

Tosin tuo kuntaliitos idea alkaa pikkuhiljaa olemaan jo vanhanaikainen ajatus.

Eli yhtähyvin voi kitkuttaa eteenpäin kuten nytkin, itsenäisenä kuntana.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ylivieska ja miksei Nivalakin vois olla hyviä vaihtoehtoja kuntaliitosta ajatellen.

Kunnan vois myös jakaa kahtia, itä osa liitettäisiin Nivalaan, ja esim sievin keski+länsi osat ylivieskaan.... 🤔

Tosin tuo kuntaliitos idea alkaa pikkuhiljaa olemaan jo vanhanaikainen ajatus.

Eli yhtähyvin voi kitkuttaa eteenpäin kuten nytkin, itsenäisenä kuntana.

"Kunnan vois myös jakaa kahtia, itä osa liitettäisiin Nivalaan, ja esim sievin keski länsi osat ylivieskaan.... 🤔"

Aika loogista, sillä Nivala palveluineen on ollut jo pitkään itä-sieviläisten kauppa- ja palvelujen tarjoajapaikka.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ylivieska ja miksei Nivalakin vois olla hyviä vaihtoehtoja kuntaliitosta ajatellen.

Kunnan vois myös jakaa kahtia, itä osa liitettäisiin Nivalaan, ja esim sievin keski+länsi osat ylivieskaan.... 🤔

Tosin tuo kuntaliitos idea alkaa pikkuhiljaa olemaan jo vanhanaikainen ajatus.

Eli yhtähyvin voi kitkuttaa eteenpäin kuten nytkin, itsenäisenä kuntana.

Mutta suurin osa Sievistä on Kajaani-Kokkola-tien eteläpuolista Karjula-Kiiskilä- ym. aluetta. Se tulee monesti yllätyksenä sille, joka ei ole tarkastellut Sievin karttaa.

Anonyymi00065 kirjoitti:

"Kunnan vois myös jakaa kahtia, itä osa liitettäisiin Nivalaan, ja esim sievin keski länsi osat ylivieskaan.... 🤔"

Aika loogista, sillä Nivala palveluineen on ollut jo pitkään itä-sieviläisten kauppa- ja palvelujen tarjoajapaikka.

Kokkola-Kajaanitien varren asukkaiden.

Miten?

Anonyymi00062 kirjoitti:

Miten?

Persujen päiväunia

Ei ole kummoinen työnantaja. Jos puhut työkaverin kanssa niin esimies aikoo ottaa korvista kiinni ja peuhkuuttaa. Täytyy tyytyä kohtaloonsa ja vaieta.

Kannattaa pysyä erossa ao puljusta. Työntekijä ei ole kuin kuluerä.

Thaimaalaiset naiset ja osa miehistä on töissä Sievin Jalkineella. Ylivieskassa asuu myös thaimaalaisia, jotka ovat töissä Sievin Jalkineella.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Thaimaalaiset naiset ja osa miehistä on töissä Sievin Jalkineella. Ylivieskassa asuu myös thaimaalaisia, jotka ovat töissä Sievin Jalkineella.

Hienoa, saadaan lisää asukkaita ja hyviä työntekijöitä.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Hienoa, saadaan lisää asukkaita ja hyviä työntekijöitä.

huvä että sievissä on työpaikkoja,mutta onneksi työntekijät älyävät asua siellä missä on palveluita eli ylivieskassa

Anonyymi00073 kirjoitti:

huvä että sievissä on työpaikkoja,mutta onneksi työntekijät älyävät asua siellä missä on palveluita eli ylivieskassa

Onko heitä Ylivieskassakin? Entiseen lystilän päiväkotiin on muuttanut aika paljon Thaimaalaisia (maaliskuun aikana) myös naisia. Ovatko hekin jalkineella töissä?

Millainenkahan osuus heitä on jo Sieviläisistä? Lapsia en ole nähnyt, ei ole vielä siis koulujen pelastajia. Entäs kielitaito, puhuvatko englantia? Espanjalaisiakin on jalkineella, ainakin yksi pariskunta Sievissä asuu.

Jalkinetta surkeampaa työpaikkaa on vaikea löytää, sielä ei arvosteta työntekijää ja työnjohto on epäpätevää, sekä ne johtajat nostetaan työntekijöiden joukosta eikä otata firman ulkopuolelta. Jos uudella ja vanhalla työntekijällä tulee jotai riitaa nii nuoremman sana ei paina mitään ja leimataan ties miksi. Sielä ei myöskään anneta mitään palautetta työlaadusta ym muuta kuin silloin tullaan mäkättään jos on tehny jotain väärin mutta hyvästä työstä ei tule kehuja tai palautetta. Uudet työntekijät laitetaa hantti hommiin ja vanhempien tekijöiden pompoteltavaksi. Eipä oo ihmekkää jos ei löydy Suomesta tekijöitä sinne.

Totta, ei edes Sieviläiset voi olla niin pimeitä et Oulaisiin muuttais.