KOULUTUKSEN VASTATTAVA TYÖELÄMÄN TARPEITA
Suomen ei tule kouluttaa liikaa ihmisiä korkeakouluissa, vaan siinä suhteessa, kuin työelämä tarvitsee. Tulevaisuudessa suorittavan työn tekijöitä on liian vähän muun muassa rakennusalalla, mikäli sille alalle ei houkutella tarpeeksi nuoria. Heille olisi hyvä muistuttaa, että monet ammattimiehet tienaavat jopa paremmin kuin monet korkeakoulutaustaiset ja ei tarvitse stressata liikaa.
Monet suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelevat saavat liian paljon ympäripyöreää filosofista opetusta. Filosofia on tärkeä osa elämää, mutta sitä voi harrastaa muussa elämässä ja vapaa-ajalla. Työelämässä ei jää siitä kiinni, että ei tuntisi jotain filosofiaa, mutta jokapäiväisen käytännön osaamisen puuttuminen ei ole sallittua.
Ylipäätään opiskelupaikkoja on liikaa sellaisilla aloilla, joista ei varsinaisesti löydy tulevaisuudessa töitä. Kyllä sosiologeja, kulttuuriantropologeja ja kuvataiteilijoita tarvitaan, mutta puolet vähemmän kuin nykyään koulutetaan. Heillä, joista koulutetaan sosiologeja, tulee myös olla jotain annettavaa Suomelle. Suuri osa heistä kuitenkin vain edistää rappiollista aikakautta. Siksi oikeilla ihmisillä edellä mainituilla aloilla onkin paljon annettavaa.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän teknisten alojen pitkälle koulutettuja korkeakoulutaustaisia osaajia. Suurin osa teknisten alojen koulutuksen saajista ei tarvitse koulutukseensa johtajakoulutusta, mutta usean vuoden korkeakouluopiskelu ammattiosaamisessa on tarpeen.
Ihmiset tulee opettaa kiinnostumaan itselle hyödyllisistä asioista, sillä jos on kiinnostunut jostakin, mistä työtä ei löydy, niin viimeistään työelämässä tulee opetella niitä asioita, joita työelämä vaatii. Olisi siis parasta, että jo ennen työelämään astumista olisi onnistunut kohdistamaan kiinnostuksenkohteet oikein.
Suomella tulee olla tulevina vuosikymmeninä maailman parhaiten koulutettu väestö. Parhaiten ei ole koulutettu se kansa, joka on istunut enemmän vuosia koulun penkillä kuin muut, vaan se, jonka monen vuoden opiskelu kohdistuu täsmällisimmin ja tehokkaimmin siihen, mitä työelämä tarvitsee.
Kaikkien alojen koulutuksessa tulee kohdistaa mahdollisimman tarkasti opiskelupaikkojen määrä tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Jotkut väittävät, että se ei ole mahdollista, mutta todellisuudessa se on aivan selvä asia, että muun muassa pitkälle koulutettuja teknisen koulutuksen saaneita tarvitaan tulevaisuudessa. Jo nyt tiedetään, että muun muassa taidealojen osaajista ei ole läheskään niin paljon kysyntää kuin on opiskelijoita. 15 - 20 -vuotiaat eivät osaa ajatella hyötynäkökohtia tarpeeksi määrätietoisesti, joten valtion ja koulutusjärjestelmän tulisi ottaa yhä vahvemmin vastuuta opastamisesta sellaisille aloille, joissa tulevaisuudessa on töitä.
Jos esimerkiksi työelämän tarpeisiin nähden liian moni opiskelunsa aloittavista on kiinnostunut markkinoinnista, niin vastaus tähän ei ole markkinoinnin opiskelupaikkojen lisääminen, vaan muun muassa laskentatoimen koulutuksen tekeminen tunnetuksi.
YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN
Valtion tulee kehittää järjestelmää siihen suuntaan, että se tukee etenkin sellaisten uusien yritysten syntyä, joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä. Näitä ovat muun muassa korkean teknologian yritykset.
Kun tuetaan uusien yritysten syntyä, olisi muistettava se, että tiettyjen alojen yrityksiä on jo liikaakin, sillä niiden perustamiseen ei tarvita korkeatasoista osaamista. Niitä ovat muun muassa pubit, kahvilat, osto- ja myyntiliikkeet sekä lahjatavaraliikkeet. On väärin, jos veronmaksajien rahoja käytettäisiin pornokauppojen tai karkkikauppojen perustamiseen.
Suomen talouden tulevaisuudelle olisi tärkeää, että korkean osaamisen vaativia yrityksiä syntyisi lisää. Siksi ajatusta yrityksen perustamisen mahdollisuudesta tulisi herättää etenkin diplomi-insinööreiksi opiskelevien keskuudessa.
Mitä paremmin suomalainen koulutuksen kohdistaminen työelämän tarpeisiin onnistuu ja mitä korkeamman osaamisen tuotteita suomalaiset yritykset tuottavat vientiin, sen paremmin Suomella menee tulevaisuudessa.
MÄÄRÄTIETOINEN ELÄMÄNASENNE
Tiedotusvälineissä, työpaikoilla, kouluissa ja katumainoksissa tulisi olla enemmän kannustusta määrätietoiseen elämänasenteeseen. On hyvä kiinnostua niistä asioista, joista on itselle eniten hyötyä. Määrätietoiseen elämänasenteeseen itsensä kehittäminen fyysisesti, henkisesti, tiedollisesti ja ammatillisesti. Hyvään elämään kuuluu liikunta, terveellinen ruokavalio ja oman virkistävän rentoutumistavan löytäminen.
Se, miten menestymme, riippuu suuresti siitä, osataanko vapaa-aikaa käyttää edistymiseen.
Raittiudesta tulee markkinoida määrätietoisen ihmisen hyve. Kaikki sitä eivät pysty omaksumaan, mutta olisi toivottavaa, että yhä useampi määrätietoinen suomalainen omaksuisi jo nuorena.
SUOMEN YLEISRADION OHJELMASISÄLLÖN KEHITTÄMINEN
YLEn tulee tarjota meille suomalaisille ohjelmaa, josta on meille hyötyä.
Ihmiset käyttävät hyvin monta tuntia päivässä tiedotusvälineiden seuraamiseen. Olisi toivottavaa, että nämä tunnit käytettäisiin mahdollisimman hyödyllisesti. Olisi vihdoinkin ymmärretä tiedotusvälineiden mahdollisuudet koko elämän jatkuvassa oppimisessa. Opetusohjelmien määrää tulee lisätä ja tulee olla yhä enemmän sellaisia ohjelmia, joiden katseleminen on itsensä kehittämistä. Tulee olla yhä enemmän muun muassa seuraavanlaisia ohjelmia:
- Eri alojen ihmisten ammatillisen tiedon ja osaamisen kehittämiseksi tarjottua ohjelmaa.
- ATK-ohjelmia, jotka lisäävät tietoja ja taitoja sekä alan uutisia. Näyttöruutu saadaan televisiossa paremmin esille kuin kirjoissa.
- Matematiikkaohjelmia.
- Omakotitalon rakentaminen ja kunnossapito.
- Auton korjaaminen ja kunnossapito.
- Verotusta, opintotukea, eläkkeitä ja muita kansalaista koskevia yhteiskunnan toimintoja käsitteleviä ohjelmia tulee olla jatkuvasti tarjolla. Näihin liittyvät asiat tulee olla mahdollista oppia televisiosta siksi, että ihmisistä on mukavampi katsella televisio-ohjelmia kuin lukea erilaisia kirjasia. Kun he oppivat nämä asiat televisiosta, niin silloin heitä ei tarvitse opastaa ongelmien tullessa niin paljoa kuin aiemmin tarvitsi ja yhteiskunta rullaa.
- Sellaisia ohjelmia, jotka lisäävät kansainvälisessä kaupassa tarvittavia tietoja eri maista, kuten muun muassa Japanista, Kiinasta, Intiasta ja Argentiinasta.
Halpaa viihdettä tulee muilta kanavilta aivan tarpeeksi. Kulttuuriohjelmia tulee olla luonnollisesti kuten ennenkin, mutta ne eivät saa edustaa rappiollista kulttuuria. Kuten filosofi Eero Ojanen on todennut: "Kauneuden tarjoaminen, kauneuteen opastaminen ja kasvattaminen eheyttää ihmistä ja siksi se yhteiskunnan kannalta on mahdollisimman kannattavaa toimintaa."
ENGLANNIN TAIDON EDISTYMINEN
Suomen tulee asettaa tavoitteeksi se, että suomalaisilla on vuoteen 2060 mennessä maailman paras englannin kielen taito niiden kansojen keskuudessa, joiden kielenä 21. vuosisadalla on joku muu kuin englanti. Suomen Yleisradiolla tulisi olla tulevaisuudessa muiden kanavien ohella ainoastaan englannin kielen opetusohjelmiin keskittynyt televisiokanava ja radiokanava. Ensi vuosisadan alkuun mennessä kielen asema on virallistettava.
KORKEATASOISESTA VÄESTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN
Kaiken kilpailukyvyn perusta ovat korkeatasoiset ihmiset. Suomeen ei tule ottaa sellaisia, jotka ovat taakaksi pohjoismaiselle kulttuurinrakentajaihmiselle. Etnisesti pohjoismaalaiset ovat tervetulleita eri mantereilta.
Lapsilisien huomattava korottaminen tulee ottaa keskeiseksi tavoitteeksi. Samoin usean lapsen hankkimiseen johtavat perhearvot tulee nostaa kunniaan.
Kun yhteiskunta toimii niin kuin pitää, sen jäsenet rakentavat maata, jotta heidän lapsillaan ja lastenlapsillaan olisi siellä myöhempinä aikoina hyvä elää ja edistyä. Päämääränämme tulee olla pohjoismaisen korkeakulttuurin rakentaminen.
Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa me voimme nousta tieteen, teknologian, innovatiivisuuden, kestävän kehityksen, filosofian ja taiteen mallimaaksi. Meidän tulee edistää kestävää kehitystä, maailmanrauhaa ja ihmiskunnan keskinäistä rakkautta tällä planeetalla.
Suomen ei tule kouluttaa liikaa ihmisiä korkeakouluissa, vaan siinä suhteessa, kuin työelämä tarvitsee. Tulevaisuudessa suorittavan työn tekijöitä on liian vähän muun muassa rakennusalalla, mikäli sille alalle ei houkutella tarpeeksi nuoria. Heille olisi hyvä muistuttaa, että monet ammattimiehet tienaavat jopa paremmin kuin monet korkeakoulutaustaiset ja ei tarvitse stressata liikaa.
Monet suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelevat saavat liian paljon ympäripyöreää filosofista opetusta. Filosofia on tärkeä osa elämää, mutta sitä voi harrastaa muussa elämässä ja vapaa-ajalla. Työelämässä ei jää siitä kiinni, että ei tuntisi jotain filosofiaa, mutta jokapäiväisen käytännön osaamisen puuttuminen ei ole sallittua.
Ylipäätään opiskelupaikkoja on liikaa sellaisilla aloilla, joista ei varsinaisesti löydy tulevaisuudessa töitä. Kyllä sosiologeja, kulttuuriantropologeja ja kuvataiteilijoita tarvitaan, mutta puolet vähemmän kuin nykyään koulutetaan. Heillä, joista koulutetaan sosiologeja, tulee myös olla jotain annettavaa Suomelle. Suuri osa heistä kuitenkin vain edistää rappiollista aikakautta. Siksi oikeilla ihmisillä edellä mainituilla aloilla onkin paljon annettavaa.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän teknisten alojen pitkälle koulutettuja korkeakoulutaustaisia osaajia. Suurin osa teknisten alojen koulutuksen saajista ei tarvitse koulutukseensa johtajakoulutusta, mutta usean vuoden korkeakouluopiskelu ammattiosaamisessa on tarpeen.
Ihmiset tulee opettaa kiinnostumaan itselle hyödyllisistä asioista, sillä jos on kiinnostunut jostakin, mistä työtä ei löydy, niin viimeistään työelämässä tulee opetella niitä asioita, joita työelämä vaatii. Olisi siis parasta, että jo ennen työelämään astumista olisi onnistunut kohdistamaan kiinnostuksenkohteet oikein.
Suomella tulee olla tulevina vuosikymmeninä maailman parhaiten koulutettu väestö. Parhaiten ei ole koulutettu se kansa, joka on istunut enemmän vuosia koulun penkillä kuin muut, vaan se, jonka monen vuoden opiskelu kohdistuu täsmällisimmin ja tehokkaimmin siihen, mitä työelämä tarvitsee.
Kaikkien alojen koulutuksessa tulee kohdistaa mahdollisimman tarkasti opiskelupaikkojen määrä tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Jotkut väittävät, että se ei ole mahdollista, mutta todellisuudessa se on aivan selvä asia, että muun muassa pitkälle koulutettuja teknisen koulutuksen saaneita tarvitaan tulevaisuudessa. Jo nyt tiedetään, että muun muassa taidealojen osaajista ei ole läheskään niin paljon kysyntää kuin on opiskelijoita. 15 - 20 -vuotiaat eivät osaa ajatella hyötynäkökohtia tarpeeksi määrätietoisesti, joten valtion ja koulutusjärjestelmän tulisi ottaa yhä vahvemmin vastuuta opastamisesta sellaisille aloille, joissa tulevaisuudessa on töitä.
Jos esimerkiksi työelämän tarpeisiin nähden liian moni opiskelunsa aloittavista on kiinnostunut markkinoinnista, niin vastaus tähän ei ole markkinoinnin opiskelupaikkojen lisääminen, vaan muun muassa laskentatoimen koulutuksen tekeminen tunnetuksi.
YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN
Valtion tulee kehittää järjestelmää siihen suuntaan, että se tukee etenkin sellaisten uusien yritysten syntyä, joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä. Näitä ovat muun muassa korkean teknologian yritykset.
Kun tuetaan uusien yritysten syntyä, olisi muistettava se, että tiettyjen alojen yrityksiä on jo liikaakin, sillä niiden perustamiseen ei tarvita korkeatasoista osaamista. Niitä ovat muun muassa pubit, kahvilat, osto- ja myyntiliikkeet sekä lahjatavaraliikkeet. On väärin, jos veronmaksajien rahoja käytettäisiin pornokauppojen tai karkkikauppojen perustamiseen.
Suomen talouden tulevaisuudelle olisi tärkeää, että korkean osaamisen vaativia yrityksiä syntyisi lisää. Siksi ajatusta yrityksen perustamisen mahdollisuudesta tulisi herättää etenkin diplomi-insinööreiksi opiskelevien keskuudessa.
Mitä paremmin suomalainen koulutuksen kohdistaminen työelämän tarpeisiin onnistuu ja mitä korkeamman osaamisen tuotteita suomalaiset yritykset tuottavat vientiin, sen paremmin Suomella menee tulevaisuudessa.
MÄÄRÄTIETOINEN ELÄMÄNASENNE
Tiedotusvälineissä, työpaikoilla, kouluissa ja katumainoksissa tulisi olla enemmän kannustusta määrätietoiseen elämänasenteeseen. On hyvä kiinnostua niistä asioista, joista on itselle eniten hyötyä. Määrätietoiseen elämänasenteeseen itsensä kehittäminen fyysisesti, henkisesti, tiedollisesti ja ammatillisesti. Hyvään elämään kuuluu liikunta, terveellinen ruokavalio ja oman virkistävän rentoutumistavan löytäminen.
Se, miten menestymme, riippuu suuresti siitä, osataanko vapaa-aikaa käyttää edistymiseen.
Raittiudesta tulee markkinoida määrätietoisen ihmisen hyve. Kaikki sitä eivät pysty omaksumaan, mutta olisi toivottavaa, että yhä useampi määrätietoinen suomalainen omaksuisi jo nuorena.
SUOMEN YLEISRADION OHJELMASISÄLLÖN KEHITTÄMINEN
YLEn tulee tarjota meille suomalaisille ohjelmaa, josta on meille hyötyä.
Ihmiset käyttävät hyvin monta tuntia päivässä tiedotusvälineiden seuraamiseen. Olisi toivottavaa, että nämä tunnit käytettäisiin mahdollisimman hyödyllisesti. Olisi vihdoinkin ymmärretä tiedotusvälineiden mahdollisuudet koko elämän jatkuvassa oppimisessa. Opetusohjelmien määrää tulee lisätä ja tulee olla yhä enemmän sellaisia ohjelmia, joiden katseleminen on itsensä kehittämistä. Tulee olla yhä enemmän muun muassa seuraavanlaisia ohjelmia:
- Eri alojen ihmisten ammatillisen tiedon ja osaamisen kehittämiseksi tarjottua ohjelmaa.
- ATK-ohjelmia, jotka lisäävät tietoja ja taitoja sekä alan uutisia. Näyttöruutu saadaan televisiossa paremmin esille kuin kirjoissa.
- Matematiikkaohjelmia.
- Omakotitalon rakentaminen ja kunnossapito.
- Auton korjaaminen ja kunnossapito.
- Verotusta, opintotukea, eläkkeitä ja muita kansalaista koskevia yhteiskunnan toimintoja käsitteleviä ohjelmia tulee olla jatkuvasti tarjolla. Näihin liittyvät asiat tulee olla mahdollista oppia televisiosta siksi, että ihmisistä on mukavampi katsella televisio-ohjelmia kuin lukea erilaisia kirjasia. Kun he oppivat nämä asiat televisiosta, niin silloin heitä ei tarvitse opastaa ongelmien tullessa niin paljoa kuin aiemmin tarvitsi ja yhteiskunta rullaa.
- Sellaisia ohjelmia, jotka lisäävät kansainvälisessä kaupassa tarvittavia tietoja eri maista, kuten muun muassa Japanista, Kiinasta, Intiasta ja Argentiinasta.
Halpaa viihdettä tulee muilta kanavilta aivan tarpeeksi. Kulttuuriohjelmia tulee olla luonnollisesti kuten ennenkin, mutta ne eivät saa edustaa rappiollista kulttuuria. Kuten filosofi Eero Ojanen on todennut: "Kauneuden tarjoaminen, kauneuteen opastaminen ja kasvattaminen eheyttää ihmistä ja siksi se yhteiskunnan kannalta on mahdollisimman kannattavaa toimintaa."
ENGLANNIN TAIDON EDISTYMINEN
Suomen tulee asettaa tavoitteeksi se, että suomalaisilla on vuoteen 2060 mennessä maailman paras englannin kielen taito niiden kansojen keskuudessa, joiden kielenä 21. vuosisadalla on joku muu kuin englanti. Suomen Yleisradiolla tulisi olla tulevaisuudessa muiden kanavien ohella ainoastaan englannin kielen opetusohjelmiin keskittynyt televisiokanava ja radiokanava. Ensi vuosisadan alkuun mennessä kielen asema on virallistettava.
KORKEATASOISESTA VÄESTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN
Kaiken kilpailukyvyn perusta ovat korkeatasoiset ihmiset. Suomeen ei tule ottaa sellaisia, jotka ovat taakaksi pohjoismaiselle kulttuurinrakentajaihmiselle. Etnisesti pohjoismaalaiset ovat tervetulleita eri mantereilta.
Lapsilisien huomattava korottaminen tulee ottaa keskeiseksi tavoitteeksi. Samoin usean lapsen hankkimiseen johtavat perhearvot tulee nostaa kunniaan.
Kun yhteiskunta toimii niin kuin pitää, sen jäsenet rakentavat maata, jotta heidän lapsillaan ja lastenlapsillaan olisi siellä myöhempinä aikoina hyvä elää ja edistyä. Päämääränämme tulee olla pohjoismaisen korkeakulttuurin rakentaminen.
Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa me voimme nousta tieteen, teknologian, innovatiivisuuden, kestävän kehityksen, filosofian ja taiteen mallimaaksi. Meidän tulee edistää kestävää kehitystä, maailmanrauhaa ja ihmiskunnan keskinäistä rakkautta tällä planeetalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet todella hukassa!!!
Suuri visio kilpailykyvyn parantamiseksi: ei käytetä veromarkkoja pornokauppoihin!
"On väärin, jos veronmaksajien rahoja käytettäisiin pornokauppojen tai karkkikauppojen perustamiseen."
Ja vielä rotuoppia: "Etnisesti pohjoismaalaiset ovat tervetulleita eri mantereilta."
Kerro mistä suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ovat tulleet!!!
Eikö ajatus ole hassu: "Päämääränämme tulee olla pohjoismaisen korkeakulttuurin rakentaminen."
Niihine menee vain veronmaksajien rahaa, ja hyödyt ovat todella pienet. Täysin kilpailukykyö tuhoavaa toimintaa.