Metsänomistajien itsepetos

Kanukit hakkaa kilvan metsiään kun hyönteispaskat leviää ja tappaa laajoja alueita kun metsät raihnaisina ovat alttiita tuhoille eivätkä kasva.. Suomen idioottien viheruunojen on toki maksivoitava jättöpuilla sekin vitsaus tänne.

Kun puu hakataan, jää 30% oksina . latvuksina ja juurina metsään. Metsä ei ole tätä ilmanston muutosta aiheuttanu, niin ei sitä liiemmin tartte syyllistää. Pitemmän ajan puitteissa metsä on aika neutraali co.n suhteen hakattiin tai ei. Että metsä täys tiiviinä eniten ja nopeimmin sitois hiiltä, ei kyllä pidä paikkaansa. Aikaa kasvattaa puuta kuluu vaan noin kolmanneksen pitenpään harvennettuun metsään verraten. Aikaa kuluu puilla valosta ja ravinteista taistellessa ja siksi puun laatukin on surkeeta.
Kun meitä ihmisiä nyt kumminkin on ja metsää tarttemme, niin en oikein hyväksy, että ihminen jotenkin yrittää elää omassa kuplassaan .

Anonyymi kirjoitti:

Kun puu hakataan, jää 30% oksina . latvuksina ja juurina metsään. Metsä ei ole tätä ilmanston muutosta aiheuttanu, niin ei sitä liiemmin tartte syyllistää. Pitemmän ajan puitteissa metsä on aika neutraali co.n suhteen hakattiin tai ei. Että metsä täys tiiviinä eniten ja nopeimmin sitois hiiltä, ei kyllä pidä paikkaansa. Aikaa kasvattaa puuta kuluu vaan noin kolmanneksen pitenpään harvennettuun metsään verraten. Aikaa kuluu puilla valosta ja ravinteista taistellessa ja siksi puun laatukin on surkeeta.
Kun meitä ihmisiä nyt kumminkin on ja metsää tarttemme, niin en oikein hyväksy, että ihminen jotenkin yrittää elää omassa kuplassaan .

Lue lisää

Kyllä se totuus palaa tulessa että mahdollisimman tiheä puusto on on muka paras hiilinielu.
Totuus on se että paras hiilensidonta on metsällä joka kasvaa eniten. Tiheän puuston latvukset kuihtuvat olemattomiksi ja kasvu rajusti heikkenee samoin hiilensidonta.
Myös vanhenevan metsän hiilensidonta heikkenee. Siksi Lukekin toteaa että Suomen metsien ikärakenne on ohittanut parhaan hiilensidontakyvyn varsinkin pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se totuus palaa tulessa että mahdollisimman tiheä puusto on on muka paras hiilinielu.
Totuus on se että paras hiilensidonta on metsällä joka kasvaa eniten. Tiheän puuston latvukset kuihtuvat olemattomiksi ja kasvu rajusti heikkenee samoin hiilensidonta.
Myös vanhenevan metsän hiilensidonta heikkenee. Siksi Lukekin toteaa että Suomen metsien ikärakenne on ohittanut parhaan hiilensidontakyvyn varsinkin pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita.

Lue lisää

Ei kyllä nyt, hyvä veli, olet väärässä. Jos hiukan kärjistän, asiaa selventääkseni: oletus, sinulla on yksi puu hehtaarilla vs. 10000 tuhatta puuta hehtaarilla. Kumpi tuottaa puumassaa enemmän? Se yksi ainut puu kasvaa maksimaalisen massan, en kiistä, mutta oikea vastaus on. 10000 puuta kasvaa eniten massaa, hehtaaria kohden. On aivan sama asia: 2000 vs 10000 puuta, jälkimmäinen kasvaa enemmän. Totuuden saa aina sanoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyllä nyt, hyvä veli, olet väärässä. Jos hiukan kärjistän, asiaa selventääkseni: oletus, sinulla on yksi puu hehtaarilla vs. 10000 tuhatta puuta hehtaarilla. Kumpi tuottaa puumassaa enemmän? Se yksi ainut puu kasvaa maksimaalisen massan, en kiistä, mutta oikea vastaus on. 10000 puuta kasvaa eniten massaa, hehtaaria kohden. On aivan sama asia: 2000 vs 10000 puuta, jälkimmäinen kasvaa enemmän. Totuuden saa aina sanoa.

Lue lisää

10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia.

Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!

Anonyymi kirjoitti:

10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia.

Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!

Lue lisää

Hieno kommentti.

"Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!"

Vihreys on pelkkä keppihevonen, jolla käydään valtataistelua.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno kommentti.

"Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!"

Vihreys on pelkkä keppihevonen, jolla käydään valtataistelua.

Lue lisää

Ja kommenttisi pelkkä väite, vailla perusteluja. Arvo itsessään 0%.

Anonyymi kirjoitti:

10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia.

Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!

Lue lisää

"10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia."

ja kukaan ei paljoa tarjoa, koska ensimmäisen viiden vuoden aikana ostosta ei kannata myydä.

Pyyhi perseesi sormella ja lopeta se veden käyttö vessassa siinä olisi pääkaupunki seudun merien paskaajilta kongreettinen toimi.

Anonyymi kirjoitti:

10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia.

Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!

Lue lisää

Mistä ihmeen taskusta saisi varat metsäkuljetusten rikkomien pikkuteiden korjaamiseen. Rikkominen ja korjaaminenkin tuottavat päästöjä - rikkojan pitää korjata. Arvatkaa mitä? Eivät korjaa.

Anonyymi kirjoitti:

10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia.

Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!

Lue lisää

10000 puuta hehtaarilla tarkoittaa elon laskuopin mukaan puuta neliömetrin jokaisessa nurkassa, mene nyt oikeasti katsomaan oikeaan metsään miten ne kasvaa,kyllä sieltä totuus selviää kun seuraat muutaman vuoden sitä risukkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno kommentti.

"Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Valitettavasti tämä tieto on tullut vihervasemmistolle yllätyksenä, eikä tue heidän agendaa päästä käsiksi toisten omaisuuteen hiilidioksidin varjolla. Siksii tällaisia aloituksia tulee. - Sekö heitä harmittaa, että joutuvat vetämään kätensä pois toisen taskusta!"

Vihreys on pelkkä keppihevonen, jolla käydään valtataistelua.

Lue lisää

Sari Essayah sen sanoi ääneen, eu haluaa sosialisoida Pohjoismaiden metsät hiilinieluiksi. Viherhippi aate lähti kommunistiaatteena Saksasta. Saksa on Eu,n vahva maa joka haluaa määräillä mutta ratsastavat muiden rahoilla. Saksa yrittää itse hyötyä teollisuuden päästöjä vähentämättä ja heittää hiililaskennat muiden tehtäväksi..

Kyllä tuo joka kasvattaisi 10000 puuta metsähehtaarilla ja väittää että se tuottaa puuta ja sitoo hiiltä parhaiten ei ole kyllä käynyt metsässä koskaan.
Toivon että hänellä olisi edes kasvimaa ja siellä porkkanamaa.
Kylvössä sinne tulee neliömetrille muutama tuhat tainta.
Annatko niidenkin kasvaa harventamatta ??
Jos annat niin minkälainen porkkanasato ajattelet saavasi.
Sama pätee metsään joten koeta uskoa . Jos et niin kokeile se ensi kesänä porkkanamaalla joita moni kunta antaa halukkaille viljeltäväksi joilla ei omaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo joka kasvattaisi 10000 puuta metsähehtaarilla ja väittää että se tuottaa puuta ja sitoo hiiltä parhaiten ei ole kyllä käynyt metsässä koskaan.
Toivon että hänellä olisi edes kasvimaa ja siellä porkkanamaa.
Kylvössä sinne tulee neliömetrille muutama tuhat tainta.
Annatko niidenkin kasvaa harventamatta ??
Jos annat niin minkälainen porkkanasato ajattelet saavasi.
Sama pätee metsään joten koeta uskoa . Jos et niin kokeile se ensi kesänä porkkanamaalla joita moni kunta antaa halukkaille viljeltäväksi joilla ei omaa ole.

Lue lisää

Antasiko titetoviisaat sitten vastauksen mikä on se runkomäärä puuta per ha, joka kasvattaa maksimaalisen määrän biomassaa per ha? Katsotaan yhdessä totuutta silmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Antasiko titetoviisaat sitten vastauksen mikä on se runkomäärä puuta per ha, joka kasvattaa maksimaalisen määrän biomassaa per ha? Katsotaan yhdessä totuutta silmiin.

Riippuu monesta tekijästä. Puulaji, maan laatu, harvennuskerroista ym. ja siten olisi pitkä asia kerrottavaksi.
Käy metsäammattilaisten sivulla ja siellä löydät oikeat puumäärät hehtaarille erilaisilla metsävaihtoehdoilla ja puulajeilla.
Hakusanoilla : taimikonhoito, ensiharvennus , väljennyshakkuu

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu monesta tekijästä. Puulaji, maan laatu, harvennuskerroista ym. ja siten olisi pitkä asia kerrottavaksi.
Käy metsäammattilaisten sivulla ja siellä löydät oikeat puumäärät hehtaarille erilaisilla metsävaihtoehdoilla ja puulajeilla.
Hakusanoilla : taimikonhoito, ensiharvennus , väljennyshakkuu

Lue lisää

Metsätalouden kanssa tekemisissä olevat (lue:siitä hyötyvät) kertovat vastauksen, se on: 1600 -2300 runkoa/ha taimikossa. Onko sitten totuus myös tehokkaimman mahdollisen hiilensidonnan suhteen? No, ei kylläkään. Tehokkain mahdollinen biomassan kasvu saadaan aikaa, kun KOKO maaperä on uhkatäynnä juuristoa, ja puiden latvuskerros, ilmasta katsottuna, TÄYSIN aukoton. Totuuden henki johda sinä teitä...

Anonyymi kirjoitti:

Metsätalouden kanssa tekemisissä olevat (lue:siitä hyötyvät) kertovat vastauksen, se on: 1600 -2300 runkoa/ha taimikossa. Onko sitten totuus myös tehokkaimman mahdollisen hiilensidonnan suhteen? No, ei kylläkään. Tehokkain mahdollinen biomassan kasvu saadaan aikaa, kun KOKO maaperä on uhkatäynnä juuristoa, ja puiden latvuskerros, ilmasta katsottuna, TÄYSIN aukoton. Totuuden henki johda sinä teitä...

Lue lisää

Kun nyt olet löytänyt tavoittelemasi niin ole perin tyytyväinen ja laita oma metsäsi juuri sellaiseksi.
Yritä saada Luke ja myös metsäkeskus uskomaan oivalluksesi kun niillä ei sinun kaltaista metsätietäjää ohjeittensa mukaan näytä olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt olet löytänyt tavoittelemasi niin ole perin tyytyväinen ja laita oma metsäsi juuri sellaiseksi.
Yritä saada Luke ja myös metsäkeskus uskomaan oivalluksesi kun niillä ei sinun kaltaista metsätietäjää ohjeittensa mukaan näytä olevan.

Lue lisää

Luke ja Metsäkeskus toimivat MMM:n ohjauksessa: niiden suositus on aina kompromissi talouden ja suojelun suhteen. Ei mikään totuus, josta aloituksessa oli kyse. Omat metsäni kasvavat "villinä ja vapaana", risuakaan niistä ei oteta; kättäni en niihin puuta. Ne ovat ihanat mosaiikkimaiset ikimetsät joskus, aikojen perästä. Miksi hötkytä ja ahmia massia enemmän kuin ns. maha vetää: mihin tarvitsen uutta autoa, ulkomaanmatkoja, viinaa esim.? Suurempi ilo harjoittaa tervettä ruumiinliikuntoa raittiissa ulkoilmasta, kehittää kehostaan lihasten jänteiden ja luuston muodostama täydellisesti toimiva kokonaisuus, olla notkea kuin kissa jne. Se on rikkautta, terve keho ja mieli on rikkautta. Totuus on hengen aurinko.

Anonyymi kirjoitti:

Luke ja Metsäkeskus toimivat MMM:n ohjauksessa: niiden suositus on aina kompromissi talouden ja suojelun suhteen. Ei mikään totuus, josta aloituksessa oli kyse. Omat metsäni kasvavat "villinä ja vapaana", risuakaan niistä ei oteta; kättäni en niihin puuta. Ne ovat ihanat mosaiikkimaiset ikimetsät joskus, aikojen perästä. Miksi hötkytä ja ahmia massia enemmän kuin ns. maha vetää: mihin tarvitsen uutta autoa, ulkomaanmatkoja, viinaa esim.? Suurempi ilo harjoittaa tervettä ruumiinliikuntoa raittiissa ulkoilmasta, kehittää kehostaan lihasten jänteiden ja luuston muodostama täydellisesti toimiva kokonaisuus, olla notkea kuin kissa jne. Se on rikkautta, terve keho ja mieli on rikkautta. Totuus on hengen aurinko.

Lue lisää

No niin sinä olet päässyt nirvanaan ja ole siellä perin onnellinen mutta älä vaadi että muitten pitäisi olla samanlaisia vaan anna heidän olla vapaasti omassa nirvanassaan.

Anonyymi kirjoitti:

No niin sinä olet päässyt nirvanaan ja ole siellä perin onnellinen mutta älä vaadi että muitten pitäisi olla samanlaisia vaan anna heidän olla vapaasti omassa nirvanassaan.

Lue lisää

Ihan hyvä muuten, mutta metsän- ns. "omistajat" pääsevät nykyisellään käyttämään yli- ja mielivaltaa metsään ja koko luontoon, sen eläimiin, kasveihin jne. Oikeastihan metsää ei voi kukaan omistaa, se on kaikkien yhteinen, eikä kenenkään oma. Pelkkä ihmisten keskenään tekemä sopimus, jota kukaan muu, eläin tai kasvi, ei ole ratifioinut. Ilman toimivaa ekosysteemiä ihminen ei lajina selviä, elää luonnon armosta, sen armeliaisuudesta nykyiselläänkin, polo.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä muuten, mutta metsän- ns. "omistajat" pääsevät nykyisellään käyttämään yli- ja mielivaltaa metsään ja koko luontoon, sen eläimiin, kasveihin jne. Oikeastihan metsää ei voi kukaan omistaa, se on kaikkien yhteinen, eikä kenenkään oma. Pelkkä ihmisten keskenään tekemä sopimus, jota kukaan muu, eläin tai kasvi, ei ole ratifioinut. Ilman toimivaa ekosysteemiä ihminen ei lajina selviä, elää luonnon armosta, sen armeliaisuudesta nykyiselläänkin, polo.

Lue lisää

Missä niin on sanottu, ettei metsää voi kukaan omistaa? Ja missä niin, että metsä on kaikkien yhteinen? Ja missä niin, ettei se ole kenenkään oma?

Kun väität, että ihmisten keskenään tekemä nykyiseen tapaan liittyvää sopimusta ei ole ’ratifioitu’, niin onko jossain joku sopimus, että metsä on kaikkien yhteinen? Ketkä tai mitkä osapuolet ja missä sen on tehnyt Onko se ratifioitu jossain?

Anonyymi kirjoitti:

Missä niin on sanottu, ettei metsää voi kukaan omistaa? Ja missä niin, että metsä on kaikkien yhteinen? Ja missä niin, ettei se ole kenenkään oma?

Kun väität, että ihmisten keskenään tekemä nykyiseen tapaan liittyvää sopimusta ei ole ’ratifioitu’, niin onko jossain joku sopimus, että metsä on kaikkien yhteinen? Ketkä tai mitkä osapuolet ja missä sen on tehnyt Onko se ratifioitu jossain?

Lue lisää

Eikö tuo sitten, ettei metsää voi OIKEASTI ihminen omistaa, ole sinusta itsestäänselvyys? Ihminen omistaa fyysisen kehonsa, ei muuta, todella. Eikä sitäkään, yksistään kokonaan, esim.jokaisella vatsalaukussaan noin 2 kiloa elävää bakteerimassaa, joka haluaa, ja on osilla sinusta. Sama kun huutaisit: miepä OMISTAN auringon, olen Aurinkokuningas!

Anonyymi kirjoitti:

Eikö tuo sitten, ettei metsää voi OIKEASTI ihminen omistaa, ole sinusta itsestäänselvyys? Ihminen omistaa fyysisen kehonsa, ei muuta, todella. Eikä sitäkään, yksistään kokonaan, esim.jokaisella vatsalaukussaan noin 2 kiloa elävää bakteerimassaa, joka haluaa, ja on osilla sinusta. Sama kun huutaisit: miepä OMISTAN auringon, olen Aurinkokuningas!

Lue lisää

Minusta itsestään selvyys on, että metsän omistaa se, joka on siihen saanut oikeuden. Ostamalla, perimällä, lahjoituksena jne. Se ei todellakaan ole minulle itsestään selvyys, että metsät olisivat ilman omistajaa kaikkien vapaasti käytettävisdä. Ei todellakaan.
Oletko myös sitä mieltä, ettei ihminen ylipäänsäkään voi omistaa mitään, esim asuntoa, autoa, kesämökkiä, jne ? Nämäkin kaikkien yhteisesti käytettävissä....

En ole nähnyt kenenkään kauppaavan aurinkoa tai edes osaa siitä. Ja jos olisi, niin mielenkiintoista tietysti olisi nähdä mistä hän on omistusoikeutensa saanut. Näinhän tietysti teen, jos ole ostamassa lisää metsääkin tai asunnon tai jotai muutakin vähänkin arvokkaampaa. Ei siihenkään riitä tietysti vain oma ilmoitus, kuten ei muunkaan omaisuuden, kuten metsän omistamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo joka kasvattaisi 10000 puuta metsähehtaarilla ja väittää että se tuottaa puuta ja sitoo hiiltä parhaiten ei ole kyllä käynyt metsässä koskaan.
Toivon että hänellä olisi edes kasvimaa ja siellä porkkanamaa.
Kylvössä sinne tulee neliömetrille muutama tuhat tainta.
Annatko niidenkin kasvaa harventamatta ??
Jos annat niin minkälainen porkkanasato ajattelet saavasi.
Sama pätee metsään joten koeta uskoa . Jos et niin kokeile se ensi kesänä porkkanamaalla joita moni kunta antaa halukkaille viljeltäväksi joilla ei omaa ole.

Lue lisää

"10 000 Runkoa/ha metsässä suurin osa rungoista on lahoamassa, eli tuottavat hiilidioksidia."

Onko sulla maata edes parvekkeellasi, vähän siltä kuulostaa.

Kun puuta ei myydä --> tarjonta supistuu --> hinta nousee --> kysyntä supistuu --> METSÄÄ SÄÄSTYY -->hiilinielu kasvaa --> ilmastonmuutos hidastuu.
Hyvin vähällähän sitä ihminen lopulta pärjää, nykyinen kulutustasomme on törkeetä elämän korskaa, hirveetä irstailua! Siihen on vaan totuttu. On aika muutoksen.

Olispa mieleenkiintoista nähdä löytyykö täältä joku, joka väittää ettei esim tänään ole käyttänyt yhtään ainoata tuotetta, jonka raaka-aine on puusta lähtöisin.

Anonyymi kirjoitti:

Olispa mieleenkiintoista nähdä löytyykö täältä joku, joka väittää ettei esim tänään ole käyttänyt yhtään ainoata tuotetta, jonka raaka-aine on puusta lähtöisin.

Toisaalta me emme tarvitse pihoillemme nykyisiä, jopa kymmenien neliöiden patioita ym, hösötyksiä. Eikä meidän tehtävämme ole huolehtia kinkkien peräreikien pyyhinnästä, kuten nyt tehdään muuttamalla metsienmme ihanat puulapset aunuksenpyyhintäpaperiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta me emme tarvitse pihoillemme nykyisiä, jopa kymmenien neliöiden patioita ym, hösötyksiä. Eikä meidän tehtävämme ole huolehtia kinkkien peräreikien pyyhinnästä, kuten nyt tehdään muuttamalla metsienmme ihanat puulapset aunuksenpyyhintäpaperiksi.

Lue lisää

Vai "puulapset"... - Väitän, että Helsingin koirat ovat suurempi ympäristöongelma kuin metsätalous Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta me emme tarvitse pihoillemme nykyisiä, jopa kymmenien neliöiden patioita ym, hösötyksiä. Eikä meidän tehtävämme ole huolehtia kinkkien peräreikien pyyhinnästä, kuten nyt tehdään muuttamalla metsienmme ihanat puulapset aunuksenpyyhintäpaperiksi.

Lue lisää

Jos lopetataan terassien ja patioiden rakentaminen ja vessapaperin vienti Kiinaan, niin sekö olisi ratkaisu johonkin sellaiseen ongelmaan mitä kuvittelet olevan?

Et kai ole tosissasi?

Anonyymi kirjoitti:

Kun puuta ei myydä --> tarjonta supistuu --> hinta nousee --> kysyntä supistuu --> METSÄÄ SÄÄSTYY -->hiilinielu kasvaa --> ilmastonmuutos hidastuu.
Hyvin vähällähän sitä ihminen lopulta pärjää, nykyinen kulutustasomme on törkeetä elämän korskaa, hirveetä irstailua! Siihen on vaan totuttu. On aika muutoksen.

Lue lisää

Metsää ei myyty koska hinta juroi viidenkympin paikkeilla kuutio, metsäyhtiöt toi puuta ulkoa ettei kotimaan hinta nouse, nyt venäjältä ei tule puuta ja hinta nousi yli seitsemän kympin, isommista hakkuista reilustikin yli kahdeksan kympin siitä seuraa että ne jotka ovat odottaneet hinnan korjaantumista ovat myymässä/ myyneet.
Elleivät metsäyhtiöt olisi kikkailleet puun hinnalla tarjonta olisi mahdollisesti ollut koko ajan tasaisempaa.
Työurani aikana näin näitä tiloja jotka eivät sattuneet metsäänsä koskaan ,kun aika jättää omistajasta seuraava sukupolvi lakaisee koko alan sileäksi kerralla.

paju kasvaa kankaalla luontojaa.

mitä teet rahoilla, syöt ne?

Anonyymi kirjoitti:

mitä teet rahoilla, syöt ne?

Edellä joku valitteli etteivät eläimet ole "ratifioineet" ihmisten välistä sopimusta metsänhoitomenetelmistä.
Jos kaikissa asioissa pitäisi ottaa eläimet mukaan ihmisten välisessä toiminnoissa niin miten on onko kaikilla eläimillä yhtäläinen oikeus "ratifiointiin".?
Mitenkä on onko esimerkiksi kirpuilla ja luteilla yhtäläinen oikeus kuin ihmisellä ?
Jos ei niin silloinhan niitä sinun teoriasi mukaan sorretaan sillä luojan luomiahan nekin ovat ja siksi otettava tasavertaisina sopimuksissa huomioon..

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku valitteli etteivät eläimet ole "ratifioineet" ihmisten välistä sopimusta metsänhoitomenetelmistä.
Jos kaikissa asioissa pitäisi ottaa eläimet mukaan ihmisten välisessä toiminnoissa niin miten on onko kaikilla eläimillä yhtäläinen oikeus "ratifiointiin".?
Mitenkä on onko esimerkiksi kirpuilla ja luteilla yhtäläinen oikeus kuin ihmisellä ?
Jos ei niin silloinhan niitä sinun teoriasi mukaan sorretaan sillä luojan luomiahan nekin ovat ja siksi otettava tasavertaisina sopimuksissa huomioon..

Lue lisää

Miettiny oon kans ku, jos yhtä luontotyyppi ötökkää suositaan, joku toinen siitä kärsii. Nää ennallistettavat metsäojituksetkin, tapetaan männyt märkyyteen. On ne sitten kauniita ja luonnollisia nuo 100v vanhat metrin parin mittaiset männyn käppyrät.

Oisko laittaa joatin dataa tuohon kylkeen, väitteesi tueksi? Esim. paljonko tukkiloista tosiasiassa sitoutuu pidemmäksi aikaa. Ei mielellään MTK:n ja vastaavien "tutkimuksia". Ne tiedetään.

Anonyymi kirjoitti:

Oisko laittaa joatin dataa tuohon kylkeen, väitteesi tueksi? Esim. paljonko tukkiloista tosiasiassa sitoutuu pidemmäksi aikaa. Ei mielellään MTK:n ja vastaavien "tutkimuksia". Ne tiedetään.

Lue lisää

Ottaa silmän käteen ja katsoo ympärilleen. Kaikki puutalot ja puurakenteet ovat avohakkuualueilta otettuja ja kaadettujen puiden tilalla kasvaa nyt uutta puuta sitomassa hiiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ottaa silmän käteen ja katsoo ympärilleen. Kaikki puutalot ja puurakenteet ovat avohakkuualueilta otettuja ja kaadettujen puiden tilalla kasvaa nyt uutta puuta sitomassa hiiltä.

Lue lisää

Hakatusta puusta sitoutuu noin 20% pidemmäksi aikaa, 80% pölähtää taivaalle melko pian. Lisäksi aukolle perustettu uusi taimikko alkaa olla kokonaisuudessa hiilensitoja vasta noin 15 vuoden iässä. Siihen asti kiintoaineksen kasvu on pienempää, kuin maaperästä hakkutähteiden , rikotun maanpinnan ym. vuoksi vapautuu hiiltä. Totuuskomissio.

Anonyymi kirjoitti:

Hakatusta puusta sitoutuu noin 20% pidemmäksi aikaa, 80% pölähtää taivaalle melko pian. Lisäksi aukolle perustettu uusi taimikko alkaa olla kokonaisuudessa hiilensitoja vasta noin 15 vuoden iässä. Siihen asti kiintoaineksen kasvu on pienempää, kuin maaperästä hakkutähteiden , rikotun maanpinnan ym. vuoksi vapautuu hiiltä. Totuuskomissio.

Lue lisää

Toisaalta jos hakkuista luovutaan niin metän sitomasta hiilestä pidemmän päälle 100 % pölähtää taivaalle.
Se on vähän itsepetosta ajatella, että annetaan metsän sitoa jokunen vuosikymmen hiiltä kunnes tasapaino kasvun ja lahoamisen välillä saavutetaan. Sehän voi olla muutaman vuosikymmenen päästä ilmastokriisi vielä pahempi ja silloin tuokin kortti on jo käytetty. Kun taas tehokkaalla metsänhoidolla koko ajan korvattaisiin fossiilista energiaa ja sidottaisiin puuta pysyviin kohteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta jos hakkuista luovutaan niin metän sitomasta hiilestä pidemmän päälle 100 % pölähtää taivaalle.
Se on vähän itsepetosta ajatella, että annetaan metsän sitoa jokunen vuosikymmen hiiltä kunnes tasapaino kasvun ja lahoamisen välillä saavutetaan. Sehän voi olla muutaman vuosikymmenen päästä ilmastokriisi vielä pahempi ja silloin tuokin kortti on jo käytetty. Kun taas tehokkaalla metsänhoidolla koko ajan korvattaisiin fossiilista energiaa ja sidottaisiin puuta pysyviin kohteisiin.

Lue lisää

Ei nyt tietysti järkeä luopua kokonaan, tarvitaanhan puuta, mutta vähentää hakkuita reippaasti. Ja antaa metsän "kypsyä": kunnon litratilavuudet per kaadettu runko. Kasvatus myös reippaasti tiheämpänä, jotta kiintoainesta tulee lähempänä maksimaalista hehtaarilta ja tulevan sahatukin laatu hidaskasvuisena kunnollista. Suomalaisten "hakkuukypsien" metsien keski-ikä on todella alhainen. Sitä se valtion antama liiallinen vapaus teettää, haetaan nopea hetken hyöty, kun oikeasti järkevää olisi kasvattaa metsä vähintään 150-200 vuoden ikään. Todelliseksi päästölähteeksi, en tiedä muuttuuko ns. ikimetsäkään oikein muuta ennenkuin metsäpalossa. Ja niitä alkaisi tulla suomen metsälapsiin ehkä 200 vuoden päästä: tarvitsee todella iso määrä metsän puista olla kuollut pystyyn, ennenkuin se lähtisi palamaan kuolleisuuden takia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt tietysti järkeä luopua kokonaan, tarvitaanhan puuta, mutta vähentää hakkuita reippaasti. Ja antaa metsän "kypsyä": kunnon litratilavuudet per kaadettu runko. Kasvatus myös reippaasti tiheämpänä, jotta kiintoainesta tulee lähempänä maksimaalista hehtaarilta ja tulevan sahatukin laatu hidaskasvuisena kunnollista. Suomalaisten "hakkuukypsien" metsien keski-ikä on todella alhainen. Sitä se valtion antama liiallinen vapaus teettää, haetaan nopea hetken hyöty, kun oikeasti järkevää olisi kasvattaa metsä vähintään 150-200 vuoden ikään. Todelliseksi päästölähteeksi, en tiedä muuttuuko ns. ikimetsäkään oikein muuta ennenkuin metsäpalossa. Ja niitä alkaisi tulla suomen metsälapsiin ehkä 200 vuoden päästä: tarvitsee todella iso määrä metsän puista olla kuollut pystyyn, ennenkuin se lähtisi palamaan kuolleisuuden takia.

Lue lisää

Edellinen 200 vuoden ikäisiä puita ihannoiva voisi lukea Luken viimeinen tutkimus jossa mm. todetaan että Suomen metsien hiilensidonta on heikentynyt koska puuston ikärakenne on ohittanut parhaan kasvun- ja hiilensidonnan iän ja tämä on tapahtunut etenkin pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Mitähän muuten tapahtuu sitten hiilensidonnalle jos ja kun suojelualueiden pinta-alaa lisätään 600.000 hehtaaria kuten nyt kaavaillaan.?

Hyvä vinkki, erityisesti isoja lehtipuupökkelöitä tarvitaan hirveesti lisää!

Jotai tuollaista jookin, kun minua harmittaa että joku alue pannaan tiukkaan suojeluun, kun parempi olis, että vaan metsän käytössä otettais muukin luonto huomioon.

Jos itse teetkin puukkosahalla koivuista "pökkelöitä" toisen metsässä niin vastaat siitä pian käräjillä kun omistaja sen huomaa .
Älä myöskään yllytä toisi tekemään sitä sillä saat siitä myös rangaistuksen.
Pysy siis omassa metsässäsi joskin senkin osalta voi metsäkeskuksen tarkastaja syyttää sinua metsän hävittämisestä.

Metsähän on kaikkien yhteinen, tikkojenkin. Hirvet saa syödä ja paskoa sinun metsääsi miten paljon haluavat

Anonyymi kirjoitti:

Metsähän on kaikkien yhteinen, tikkojenkin. Hirvet saa syödä ja paskoa sinun metsääsi miten paljon haluavat

Minun metsäni ei ole kaikkien yhteinen, ei vaan se on minun. Ja voin sen todistaa, mutta sinä et voi todistaa sen olevan kaikkien yhteinen.

Eläimet saavat vapaasti siellä olla ja mennä. Sinäkin saat jokamiehen oikeuksin hyödyntää metsääni. Tuhotöitä et siellä saa tehdä, koita nyt vaan ymmärtää se. Enhän minäkään saa tulla tuhoamaan sinun omaisuuttasi.

Anonyymi kirjoitti:

Metsähän on kaikkien yhteinen, tikkojenkin. Hirvet saa syödä ja paskoa sinun metsääsi miten paljon haluavat

Juuri näin, paitsi että kaikenmaailman hiipparit ei metsään kuulu luonnon rauhaa häiritsemään.

Pysyttele silloinkin oman metsäsi puolella.
Oletko ajatellut että elävään puuhun nojaava puu vähitellen hankaa kuoren siitä rikki ja sepä ei taida tietää hyvää sille puulle.

Anonyymi kirjoitti:

Pysyttele silloinkin oman metsäsi puolella.
Oletko ajatellut että elävään puuhun nojaava puu vähitellen hankaa kuoren siitä rikki ja sepä ei taida tietää hyvää sille puulle.

Lue lisää

Minulla on tunne ettei sinulla joka kirjoitit pari kirjoitusta sitten ole mitään osuutta minun metsiini mutta tikat saa olla vapaasti ja nyt myös hirvet kun ei ole enää taimikoita niiden syötäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Pysyttele silloinkin oman metsäsi puolella.
Oletko ajatellut että elävään puuhun nojaava puu vähitellen hankaa kuoren siitä rikki ja sepä ei taida tietää hyvää sille puulle.

Lue lisää

Sittenhän siitä tulee yksi lahopökkelö lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Sittenhän siitä tulee yksi lahopökkelö lisää.

hyvä on metsänomistajia autella kun kaikki kuitenkin on monimuotoisuuden kannalla puheissaan.

Anonyymi kirjoitti:

hyvä on metsänomistajia autella kun kaikki kuitenkin on monimuotoisuuden kannalla puheissaan.

Jos aidosti haluat ’autella metsänomistajaa’, niin varmasti teet sen yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Eikö niin?

Anonyymi kirjoitti:

hyvä on metsänomistajia autella kun kaikki kuitenkin on monimuotoisuuden kannalla puheissaan.

Pyytämättä auttaja voi saada äkkilähdön mailtani. Tai saa varmasti...

Edellä ihannoidaan "pökkelöitä" ja lahopuuta mutta mutta he eivät kerro san vaikutusta metsän hiilensidontaan.
Väitetään että sammal ja karike kyllä aiheuttaa metsässä päästöjä mutta pökkelöiden ja lahopuun päästöistä jostain syystä vaietaan.

Kyllä niissä monenlaiset tuhohyönteiset pesivät ja esimerkiksi kirjanpainaja tykkää kovasti niistä ja siten saadaan naapurienkin metsät tuhotuiksi. Tavoitehan se on sekin.
Toiseksi en ennen olekaan kuullut että hyvin kasvavat ja hiiltä sitovat puut aiheuttavat alapuolisten vesistöjen täyden pilaantumisen.
Mistä sinä tuollaisen hölmöyden oikein keksit ?

Hiiltä ei tarvitse sitoa. Hiilensitominen on pelkkä tekosyy työntää käsi toisen taskuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä niissä monenlaiset tuhohyönteiset pesivät ja esimerkiksi kirjanpainaja tykkää kovasti niistä ja siten saadaan naapurienkin metsät tuhotuiksi. Tavoitehan se on sekin.
Toiseksi en ennen olekaan kuullut että hyvin kasvavat ja hiiltä sitovat puut aiheuttavat alapuolisten vesistöjen täyden pilaantumisen.
Mistä sinä tuollaisen hölmöyden oikein keksit ?

Lue lisää

Kyllähän ne tuhohyönteiset, kuten kirjanpainajat ovat ihan metsän kasvattajien itsensä kasvattamia, yksipuolisella puupelloilla. Tulee vielä ankarat hyönteispopulaatiot Suomen kuusikoihin, mutta niin kauan kuin metsäteollisuus ohjeistaa metsän kasvua, niin kuusta istutetaan kun käsky käy vaikka pystyyn kuivuisivat. Virossa viime kesänä käydessäni, oli jo suuria kuusikoita kuivunut pystyyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän ne tuhohyönteiset, kuten kirjanpainajat ovat ihan metsän kasvattajien itsensä kasvattamia, yksipuolisella puupelloilla. Tulee vielä ankarat hyönteispopulaatiot Suomen kuusikoihin, mutta niin kauan kuin metsäteollisuus ohjeistaa metsän kasvua, niin kuusta istutetaan kun käsky käy vaikka pystyyn kuivuisivat. Virossa viime kesänä käydessäni, oli jo suuria kuusikoita kuivunut pystyyn.

Lue lisää

Kyllähän noita pahuksia kirjanpainajia tahtoo olla vanhemmissa kuusikoissa.
Siksi niitä ei enää pitäisi tehdä pökkelöitä varsinkaan lähelle naapurin metsiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän ne tuhohyönteiset, kuten kirjanpainajat ovat ihan metsän kasvattajien itsensä kasvattamia, yksipuolisella puupelloilla. Tulee vielä ankarat hyönteispopulaatiot Suomen kuusikoihin, mutta niin kauan kuin metsäteollisuus ohjeistaa metsän kasvua, niin kuusta istutetaan kun käsky käy vaikka pystyyn kuivuisivat. Virossa viime kesänä käydessäni, oli jo suuria kuusikoita kuivunut pystyyn.

Lue lisää

Kyllä se on ollut niinpäin että kirjanpainajat leviää suojelumetsistä talousmetsiin. Tämä on yleinen ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se on ollut niinpäin että kirjanpainajat leviää suojelumetsistä talousmetsiin. Tämä on yleinen ongelma.

Eikö ne Viherhipit älyä tehrä puukiipijöille pesäpönttöjä. Kirjanpainajat on niitten herkkua, siis puukiipiöitten.

voeh, olet huvittava

Tuohan on metsien luonnontilan huonontamista, ei suo ole metsä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on metsien luonnontilan huonontamista, ei suo ole metsä.

Kumpi oli ensin suo vai suo-oja?

Anonyymi kirjoitti:

Kumpi oli ensin suo vai suo-oja?

Meri siinä oli ja sitä ennen pari km jäätä.

Puusto hukkuu ja kuolee pystyyn, hiilipäästöt kasvaa, tuoko on luonnon suojelua?

Anonyymi kirjoitti:

Puusto hukkuu ja kuolee pystyyn, hiilipäästöt kasvaa, tuoko on luonnon suojelua?

Kuivattu suoko ei sitten päästä? Tosiasiassa päästää kaikista eniten. Fakta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuivattu suoko ei sitten päästä? Tosiasiassa päästää kaikista eniten. Fakta.

Suot missä puuta ei kasva ensinkään asia erikseen, mutta hyväkasvuisen metsän hukuttaminen ojia tukkimalla on hölmöläisten hommaa.

Suo-ojitusten ansiosta niillä alueilla on nyt yli 20 % maamme metsistä ja mm. niiden avulla on maamme metsien puuston määrä kasvanut vuodesta 1959 66 % ja on nyt 2505 miljoonaa m3 ja sen vuosikasvu on yli kaksinkertaistunut 50 miljoonasta yli 100 miljoonaan kuutiometriin ja samassa suhteessa on se hiilensidonta kasvanut.
Jos ne nyt ojat tukittaisiin niin menetettäisiin 29 % metsistä ja sen hiilensidonnasta.

Niinhän se on: vedessä, märkänä ollessaan, suo kasvaa, eli imee ilmakehästä hiilidioksidia, isoja määrin kaiken lisäksi. Kuivatun suon biomassa, turve, sen sijaan lahoaa koko ajan, eli luovuttaa ilmakehään vuosituhansien mittaan varastoimaansa hiiltä. Tämä on tosiasiaa, kaikki muu vetkuttelua sen ympärillä; aiheettoman oikeutuksen hakemista luonnonvastaisille, vihamielisille toimilleen.

Mistäs Ihminen kaiken tarvitsemansa otta muualta kuin luonnosta, Hä!? Metsiä ja soita ei tarttis ollenkaan sekottaa tähän ilmasto hömppään. Lopetetaan nyt vaan fossiilisten poltto, niinku olis jo.
Tuo oli Kyllä Lukelta ihan kannatettava ajatus, että metsiä, varsinkin vähäravinteisia soita, pitää lannottaa, niin ne kykenee sitten sitomaan hiiltä. Minä en nuita soita kyllä rakasta yhtää, vedev vaivaamia isoja aloja missä mettätkin lahoo pystyyn. Ja sinne puunmyyntiveron maksajien rahoilla tehrään puutietä, että kaikki vaivaisetkin pääsee ihailemaan pystyyn kuolevia käppyrä mäntyjä.

Suomalaiset metsänomistajat ei tuhoa omia metsiään. Jo ajatuskin on hullu, eli tuhoaisivat omaa omaisuuttaan.

On aivan toinen juttu, joka ei liity mitenkään suomalaisiin metsänomistajiin, tuo luonnon liian halvalla myyminen ulkomaalaisille sijoittajille, joiden jäljiltä jää raiskiot.... siitä on kohtuutonta syyllistää suomalaisia metsänomistajia.
Metsänomistajat eivät ’keitä puistaan kiinalaisille paskapaperia’. Ei, vaan myyvät puuta tarvittaessa ja vastuullisesti metsän näkökulmasta katsottuna. ’Paskapaperikin’ keitetään lähinnä metsänomistajille huonohintaisesta kuitupuusta, joka ei sahatavaraksi kelpaa monesta eri syystä. Niin vastuullisesti myydään kuin vain osataan ja on mahdollista ja kun meistä aika harva on alan ammattilainen, niin melkoisen riippuvaisia ollaan alan asiantuntijoista.

Kyllä soiden ojitus, aukkohakuihin perustuvat talousmetsien hoito jne metsien hoito-ohjeistus, jota jälkiviisaana sitten nyt arvostellaan huonoiksi ( josta edelleenkin on asiantuntijoidenkin kesken eriäviä mielipiteitä kuten on aina ennenkin ollut), on ihan muiden kuin metsänomistajien ohjeistamia menetelmiä. Voimalaitosten rakentaminen aikoinaan pohjoisen jokiin ei varmasti ole ollut metsänomistajien puuhaa, päinvastoin vastustus taisi olla enemmänkin ko alueiden metsänomistajien rooli. Tämä nykyinen tuulivoimabuumikaan ei ole metsänomistajien aikaansaamaa.

Ja nyt metsänomistajia syyllistetään joissain piireissä näistä kaikista luonnon tuhoajina. Sehän nyt on niin naurettavaa.... kyllä ne luonnon tuhoajat ovat lähes kokonaan ihan muita kuin metsänomistajia.

Todellisuudessa metsää ei ihminen pysty omistamaan, se on vain ihmisten keskenään sopima juttu, että muka omistaisi. Metsä kuuluu kaikille, luonnolle, elolliselle ja elottomalle. Oikeasti ihminen omistaa lähinnä kehonsa, eikä sitäkään yksin kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa metsää ei ihminen pysty omistamaan, se on vain ihmisten keskenään sopima juttu, että muka omistaisi. Metsä kuuluu kaikille, luonnolle, elolliselle ja elottomalle. Oikeasti ihminen omistaa lähinnä kehonsa, eikä sitäkään yksin kokonaan.

Lue lisää

Sittenhän sinun asunto-osake tai kulkuneuvo ei ole sinun vaan me kaikki omistamme sen koska nekin ovat vain sopimuksien perusteella hallinnassasi.
Eihän sinulla ole sitten mitään sitä vastaan että tulemme käyttämään niitä kun tarvitsemme niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa metsää ei ihminen pysty omistamaan, se on vain ihmisten keskenään sopima juttu, että muka omistaisi. Metsä kuuluu kaikille, luonnolle, elolliselle ja elottomalle. Oikeasti ihminen omistaa lähinnä kehonsa, eikä sitäkään yksin kokonaan.

Lue lisää

Heh. Voi sinua taivaanrannan maalaria, jonka jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvessä.

Koko nykyinen maailma pysyy ’koossa’ ihmisten keskenään sopimien juttujen avulla.
Missä on niin määrätty, ettei ihminen pysty omistamaan metsää tai mitään muutakaan kuin oman kehonsa?
Missä ja kuka muuten on sopinut sitäkään, että ihminen omistaisi oman kehonsa? Kyllä sekin on ihan ihmisten sopima juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Heh. Voi sinua taivaanrannan maalaria, jonka jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvessä.

Koko nykyinen maailma pysyy ’koossa’ ihmisten keskenään sopimien juttujen avulla.
Missä on niin määrätty, ettei ihminen pysty omistamaan metsää tai mitään muutakaan kuin oman kehonsa?
Missä ja kuka muuten on sopinut sitäkään, että ihminen omistaisi oman kehonsa? Kyllä sekin on ihan ihmisten sopima juttu.

Lue lisää

Maailman luonnissa se on määrätty, Huovista lainatakseni: "ihmisellä on kusiaisen valtuuvet maailmankaikkeudessa". Ihminen pienuudessaan pyrkii vaan isottelemaan, nöyryys löytyy seuraavksi, kun sinulla todetaan parantumaton syöpä esim. , elinkaikaa pari kk, ei paljon siinä vaiheessa enää kiinnostele metsän"omistuksesi".

Anonyymi kirjoitti:

Maailman luonnissa se on määrätty, Huovista lainatakseni: "ihmisellä on kusiaisen valtuuvet maailmankaikkeudessa". Ihminen pienuudessaan pyrkii vaan isottelemaan, nöyryys löytyy seuraavksi, kun sinulla todetaan parantumaton syöpä esim. , elinkaikaa pari kk, ei paljon siinä vaiheessa enää kiinnostele metsän"omistuksesi".

Lue lisää

Koitahan pysytellä nyt vaan maan pinnalla....
Miten tuo hölynpölysi liittyikään metsän omistamiseen ja metsien tuhoamisiin? Ei sitten mitenkään.
Ihmisen elinaika on rajallinen, se koskee myös metsää omistavia ihmisiä. Silläkään ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Maailman luonnissa se on määrätty, Huovista lainatakseni: "ihmisellä on kusiaisen valtuuvet maailmankaikkeudessa". Ihminen pienuudessaan pyrkii vaan isottelemaan, nöyryys löytyy seuraavksi, kun sinulla todetaan parantumaton syöpä esim. , elinkaikaa pari kk, ei paljon siinä vaiheessa enää kiinnostele metsän"omistuksesi".

Lue lisää

Ei minun ymmärtääkseni maailman ’luonnissa’ ole mitään tuollaista määrätty. Kuka sitä määräystä olisi ollut työstämässä?

Maailmaa on ’luotu’ jo miljardeja vuosia ja se ei ole loppunut vieläkään. Homma ei ole minkään projektiryhmän johdettavana ei myöskään poliitikkojen, eikä juristeilta kysellä lakiehdotuksia määräyksistä....

Taisitpa ihan itse keksiä tuon ’maailman luonnissa määrätty’

Anonyymi kirjoitti:

Maailman luonnissa se on määrätty, Huovista lainatakseni: "ihmisellä on kusiaisen valtuuvet maailmankaikkeudessa". Ihminen pienuudessaan pyrkii vaan isottelemaan, nöyryys löytyy seuraavksi, kun sinulla todetaan parantumaton syöpä esim. , elinkaikaa pari kk, ei paljon siinä vaiheessa enää kiinnostele metsän"omistuksesi".

Lue lisää

Kuoleman jälkeenkään ei metsän omistajuus mihinkään katoa. Joku sen omistajaksi tulee. Ei se tule kaikkien yhteiseksi etkä mitenkään pääse senkään kautta osalliseksi. Koitahan nyt vaan ymmärtää, että metsän omistajaksi pääsee vain ostamalla, perimällä, lahjoituksena tms. Ei siihen oikotietä ole, joten et pääse omistajaksi ihan niin helposti kuin toivoisit.

Eihän ’omistaminen’-käsitteenä ole kiinni yhdestä ihmisestä. Joku metsän omistaa ennen nykyistä omistajaa ja myös jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuoleman jälkeenkään ei metsän omistajuus mihinkään katoa. Joku sen omistajaksi tulee. Ei se tule kaikkien yhteiseksi etkä mitenkään pääse senkään kautta osalliseksi. Koitahan nyt vaan ymmärtää, että metsän omistajaksi pääsee vain ostamalla, perimällä, lahjoituksena tms. Ei siihen oikotietä ole, joten et pääse omistajaksi ihan niin helposti kuin toivoisit.

Eihän ’omistaminen’-käsitteenä ole kiinni yhdestä ihmisestä. Joku metsän omistaa ennen nykyistä omistajaa ja myös jälkeen.

Lue lisää

Pysyn väitteessäni:metsä kuuluu kaikille. Ihminen on yksi laji muiden joukossa. Mielessään vaan päättänyt, että hän hallitsee ja vallitsee kaikkea, elollista ja elotonta. Se aika on historian katsannossa ollut minimaalisen lyhyt, ja minimaalisen lyhyeksi tulee myös jäämään. Olisi voinut olla pidempi, mikäli olisi älytty pysyä kohtuudessa luonnon hyväksikäytössä. Mutta ihminen on lajina mielipuoli: mikää ei tunnu riittävän, ei siis riitä. Suomalaista metsän"omistajaa" koskien tämä olisi voinnut tarkoittaa sitä, että kohtuudella metsää hyödyntäen, olisi myös voitu olla moraalis-eettisesti itsestään, jollei ylpeitä, edes itsekunnioituksensa säilyttäviä. Ja ihan konkreettisesti: metsänomistaja voisi miettiä tarvitseeko todella metsänsä taloudellista tuottokykyä? Lähtökohtaisesti näet metsää omistavat eivät ole mitään tämän maan köyhiä, vaan keskimäärin varakkaampaa kansanosaa. Yksilötasolle mentäessä: tarvitsetko uutta autoa, uutta mönkkäriä tai kelkkaa, ulkomaanmatkoja:rasvaisen ruhosi kuljetusta toiselle puolen maapallia, hyväksikäyttämään paikallisia köyhiä. Tarvitseeko sinun ylensyödä, grillata ja juoda jättipatiolla ylenpalttisella huvilallasi jne. Vaihtoehtona antaa metsän humista ja kasvaa rauhassa ihanaksi luonnonmetsäksi. Tyytyä elämässäsi kohtuullisuuteen irstailun sijaan?

Anonyymi kirjoitti:

Pysyn väitteessäni:metsä kuuluu kaikille. Ihminen on yksi laji muiden joukossa. Mielessään vaan päättänyt, että hän hallitsee ja vallitsee kaikkea, elollista ja elotonta. Se aika on historian katsannossa ollut minimaalisen lyhyt, ja minimaalisen lyhyeksi tulee myös jäämään. Olisi voinut olla pidempi, mikäli olisi älytty pysyä kohtuudessa luonnon hyväksikäytössä. Mutta ihminen on lajina mielipuoli: mikää ei tunnu riittävän, ei siis riitä. Suomalaista metsän"omistajaa" koskien tämä olisi voinnut tarkoittaa sitä, että kohtuudella metsää hyödyntäen, olisi myös voitu olla moraalis-eettisesti itsestään, jollei ylpeitä, edes itsekunnioituksensa säilyttäviä. Ja ihan konkreettisesti: metsänomistaja voisi miettiä tarvitseeko todella metsänsä taloudellista tuottokykyä? Lähtökohtaisesti näet metsää omistavat eivät ole mitään tämän maan köyhiä, vaan keskimäärin varakkaampaa kansanosaa. Yksilötasolle mentäessä: tarvitsetko uutta autoa, uutta mönkkäriä tai kelkkaa, ulkomaanmatkoja:rasvaisen ruhosi kuljetusta toiselle puolen maapallia, hyväksikäyttämään paikallisia köyhiä. Tarvitseeko sinun ylensyödä, grillata ja juoda jättipatiolla ylenpalttisella huvilallasi jne. Vaihtoehtona antaa metsän humista ja kasvaa rauhassa ihanaksi luonnonmetsäksi. Tyytyä elämässäsi kohtuullisuuteen irstailun sijaan?

Lue lisää

Kun ole tuota mieltä niin kerroppa missä päin asustelet että voitaisiin asuntosi, autosi ym . porukalla yhteisesti omistaa ja käyttää sillä siten saadaan hiilinielut pienemmiksi sillä ethän sinä niitä omista vaan jollain paperilla olet saanut ne haltuusi ja eihän sinulla voi olla mitään sitä vastan edellisen sepustuksesi perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Pysyn väitteessäni:metsä kuuluu kaikille. Ihminen on yksi laji muiden joukossa. Mielessään vaan päättänyt, että hän hallitsee ja vallitsee kaikkea, elollista ja elotonta. Se aika on historian katsannossa ollut minimaalisen lyhyt, ja minimaalisen lyhyeksi tulee myös jäämään. Olisi voinut olla pidempi, mikäli olisi älytty pysyä kohtuudessa luonnon hyväksikäytössä. Mutta ihminen on lajina mielipuoli: mikää ei tunnu riittävän, ei siis riitä. Suomalaista metsän"omistajaa" koskien tämä olisi voinnut tarkoittaa sitä, että kohtuudella metsää hyödyntäen, olisi myös voitu olla moraalis-eettisesti itsestään, jollei ylpeitä, edes itsekunnioituksensa säilyttäviä. Ja ihan konkreettisesti: metsänomistaja voisi miettiä tarvitseeko todella metsänsä taloudellista tuottokykyä? Lähtökohtaisesti näet metsää omistavat eivät ole mitään tämän maan köyhiä, vaan keskimäärin varakkaampaa kansanosaa. Yksilötasolle mentäessä: tarvitsetko uutta autoa, uutta mönkkäriä tai kelkkaa, ulkomaanmatkoja:rasvaisen ruhosi kuljetusta toiselle puolen maapallia, hyväksikäyttämään paikallisia köyhiä. Tarvitseeko sinun ylensyödä, grillata ja juoda jättipatiolla ylenpalttisella huvilallasi jne. Vaihtoehtona antaa metsän humista ja kasvaa rauhassa ihanaksi luonnonmetsäksi. Tyytyä elämässäsi kohtuullisuuteen irstailun sijaan?

Lue lisää

Olet ihan sekaisin. Kateudesta vai mistä lie vihasi metsänomistajia kohtaan kumpuaa? Tunnetko yhtään metsänomistajaa?

Metsänomistajat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Joukossa voi olla rahanahneita ja mistään ei mitään välittäviä ihan niin kuin kaikissa muissakin ihmisissä ja sitten myös toisen ääripään ihmisiä.
Normaali metsänomistaja, mikä sitten normaali onkaan, huolehtii metsästään hyvin ja toimii metsän näkökulmasta katsoen parhaalla tavallaan. Useimmat noudattavat hyvinkin ’viisaampien’ laatimia metsään liittyviä suosituksia, mitä kulloinkin ovat, nehän vaihtuvat jatkuvasti niin, ettei metsänomistaja aina tahdo edes pysyä mukana. Aiemmin varsinkin suositusten noudattaminen oli pakollista sakon uhalla , ettei sortunut ’metsän hävitykseen’. Luontoarvot yksityinen metsänomistajat hyvin ymmärtää ja ne huomioi, onhan kyse hänen omaisuudestaan. Uskallan väittää, että metsänomistajat, siis yksityishenkilöt, huolehtivat ympäristöstään ja luonnosta yleisestikin huomattavasti keskimääräistä paremmin kuin ihmiset yleensä.

Sinä voi istuskella lähikuppilan baaritiskillä olutkolpakko nenäsi edessä juuri rasvaisen pyttipannun syöneenä oluthuuruisena vaahtoamassa metsätuhoista ja metsänomistajien tekosista, mutta yhtään se ei paranna luonnon tilaa.
Vaihtoehtoisesti viinitastingeissa hienoja makuja etsimässä ja hienoja opittuja höpö höpö -lauseita toistamassa ja hienojen rouvien ja herrojen joukossa hymistelemässä et yhtään paranna luonnon tilaa. Näissä porukoissa en uskokaan sinun viihtyvän ja aikaasi kuluttavan, mutta tuolla lähibaareissa kylläkin.

Kehoittaisin sinua menemään metsään silmät auki, huomaa kaupunkipuisto lyhyeksi ajetun nurmikon ja asfaltoitujen polkujen kera ei ole metsää. Se voi olla vaivalloista tottumattomalle, mutta koita edes. Jos kykenet vielä valitsemaan muitakin kuin juuri käynnisä olevaa metsätyömaata tai heti sen päätyttyä, niin näet oikeaa metsää halutessasi. Jos se on hyvin hoidettua ja hvässä kunnossa olevaa kasvavaa puustoa pääosin, niin sitä kutsutaan talousmetsäksi ja omistajana todennäköisesti hyvin omaisuudestaan huolehtiva yksityinen metsänomistaja. Hänen puistaan tehdään nekin tuotteet, joita ilman et sinäkään arkipäivistäsi selviä.
Helposti löydän myös suojeltuja metsiä. Ne ovat erilaisia kuin talousmetsät ja niissä sinun voi olla hankalampi liikkua tottumattomana. Löytyy pusikoita, isoja ja pieniä puita, nuoria ja lahoja enemmän kuin talousmetsissä. Vihje: nappaskengät ja rähjääntynyt pikkutakki ei ole sovelias asuste. Oluen ja viinin voit jättää kotiisi, ainakin suuremmat määrät, väkevimmästä nyt puhumattakaan.

Jos välttämättä haluat hakeutua talousmetsään heti hakkuiden jälkeen, jotta saat vahvistusta luulloillesi, niin huolehdithan siitä, ettet mene sinne, jos siellä on työt käynnissä. Se on vaarallista. Ota kamera sinnekin, jotta saat haluamiasi kuvia ’metsätuhoamisesta’ ja metsänomistajan ahneudesta. Kannattaa mennä heti, kun hakkuut on tehty, niin saat parhaat kuvat, joita sitten esitellä baaritiskillä.

Oletko muuten huomannut, että baaritiski on lähes aina puusta tehty, kuten usein se jakkarakin, jolla istut.
Viinitastingeissa pullot ja lasit ovat puisella pöydällä mitä todennäköisemmin. Usein myös käytetään parperisia servettejä. Tuolitkin ovat puuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ole tuota mieltä niin kerroppa missä päin asustelet että voitaisiin asuntosi, autosi ym . porukalla yhteisesti omistaa ja käyttää sillä siten saadaan hiilinielut pienemmiksi sillä ethän sinä niitä omista vaan jollain paperilla olet saanut ne haltuusi ja eihän sinulla voi olla mitään sitä vastan edellisen sepustuksesi perusteella.

Lue lisää

Älä suotta kysele . Ei tuollaisella ole mitään omaisuutta jota voisi jakaa.
Sossun luukulla norkoilee ja jossain toisten nurkissa asustelee ja kadehtii muita jotka jotakin omistavat varsinkin metsänomistajia..

Anonyymi kirjoitti:

Pysyn väitteessäni:metsä kuuluu kaikille. Ihminen on yksi laji muiden joukossa. Mielessään vaan päättänyt, että hän hallitsee ja vallitsee kaikkea, elollista ja elotonta. Se aika on historian katsannossa ollut minimaalisen lyhyt, ja minimaalisen lyhyeksi tulee myös jäämään. Olisi voinut olla pidempi, mikäli olisi älytty pysyä kohtuudessa luonnon hyväksikäytössä. Mutta ihminen on lajina mielipuoli: mikää ei tunnu riittävän, ei siis riitä. Suomalaista metsän"omistajaa" koskien tämä olisi voinnut tarkoittaa sitä, että kohtuudella metsää hyödyntäen, olisi myös voitu olla moraalis-eettisesti itsestään, jollei ylpeitä, edes itsekunnioituksensa säilyttäviä. Ja ihan konkreettisesti: metsänomistaja voisi miettiä tarvitseeko todella metsänsä taloudellista tuottokykyä? Lähtökohtaisesti näet metsää omistavat eivät ole mitään tämän maan köyhiä, vaan keskimäärin varakkaampaa kansanosaa. Yksilötasolle mentäessä: tarvitsetko uutta autoa, uutta mönkkäriä tai kelkkaa, ulkomaanmatkoja:rasvaisen ruhosi kuljetusta toiselle puolen maapallia, hyväksikäyttämään paikallisia köyhiä. Tarvitseeko sinun ylensyödä, grillata ja juoda jättipatiolla ylenpalttisella huvilallasi jne. Vaihtoehtona antaa metsän humista ja kasvaa rauhassa ihanaksi luonnonmetsäksi. Tyytyä elämässäsi kohtuullisuuteen irstailun sijaan?

Lue lisää

Metsähän ’kuuluu’ nykyisin kaikille. Jokamiesoikeuden mukaisesti saat vapaasti liikkua metsässäni, kunhan et tee siellä tuhoja etkä vahinkoa. Se, että minä omistan se, ei pitäisi sinua häiritä metsässäni vapaata samoiluasi, jos tarkoituksesi on vain virkistyä tai marjanpoiminta. Tiesitkö, että metsässä on runsaasti marjoja, joita voit vapaasti poimia, mustikoita, puolukoita jne. Tietysti helpommalla niitä saa marketin hyllyiltä valmiina hilloina ja pakasteista tai sesonkiaikaa toreilta jonkun toisen poimimina.

Mutta kiinostuksesta metsiin ja niissä virkistäytymiseen ei tuossa vuodatuksessasi taidakaan olla kyse. Se, mistä on kyse paljastuukin selvästi kirjoituksesi lopussa.

Anonyymi kirjoitti:

Pysyn väitteessäni:metsä kuuluu kaikille. Ihminen on yksi laji muiden joukossa. Mielessään vaan päättänyt, että hän hallitsee ja vallitsee kaikkea, elollista ja elotonta. Se aika on historian katsannossa ollut minimaalisen lyhyt, ja minimaalisen lyhyeksi tulee myös jäämään. Olisi voinut olla pidempi, mikäli olisi älytty pysyä kohtuudessa luonnon hyväksikäytössä. Mutta ihminen on lajina mielipuoli: mikää ei tunnu riittävän, ei siis riitä. Suomalaista metsän"omistajaa" koskien tämä olisi voinnut tarkoittaa sitä, että kohtuudella metsää hyödyntäen, olisi myös voitu olla moraalis-eettisesti itsestään, jollei ylpeitä, edes itsekunnioituksensa säilyttäviä. Ja ihan konkreettisesti: metsänomistaja voisi miettiä tarvitseeko todella metsänsä taloudellista tuottokykyä? Lähtökohtaisesti näet metsää omistavat eivät ole mitään tämän maan köyhiä, vaan keskimäärin varakkaampaa kansanosaa. Yksilötasolle mentäessä: tarvitsetko uutta autoa, uutta mönkkäriä tai kelkkaa, ulkomaanmatkoja:rasvaisen ruhosi kuljetusta toiselle puolen maapallia, hyväksikäyttämään paikallisia köyhiä. Tarvitseeko sinun ylensyödä, grillata ja juoda jättipatiolla ylenpalttisella huvilallasi jne. Vaihtoehtona antaa metsän humista ja kasvaa rauhassa ihanaksi luonnonmetsäksi. Tyytyä elämässäsi kohtuullisuuteen irstailun sijaan?

Lue lisää

Eihän metsän omistaminen mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että ihminen on yksi laji muiden joukossa.
Lähes kaikilla muillakin nisäkkäilläkin on tavalla tai toisella oma reviirinsä, jota he hallinnoivat ja puolustavatkin. Siinä ei käytetä ihmisen tavoin rahaa, kirjoitettuja lakeja tai sopimuksia tms välinettä eikä oikeudesta neuvotella, vaan väkivaltaa. Pahimmassa tapauksessa tunkeilija tapetaan.

Suomessa metsän omistaa aina joku, mutta siellä saa liikkua vapaasti, marjastaa, jne. Ainoa mitä et saa tehdä, on vahingoittaa jollain tavalla metsää etkä myydä sieltä puita, et rakentaa sinne asuntoasi jne.

niin teen minäkin lapset saavat itse hankkia omaisuudensa.

Ongelmahan on perimmältään siinä, että puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttö kasvaa. Ei metsänomistajien metsänomistaminen. Jos sinä jätät omat metsäsi oman onnensa nojaan , niin joku muu joutuu hyödyntämään enemmän. Näin se periaatteessa menee...

Miten olet vähentänyt puupohjaisten tuotteiden käyttöä. Luetko vielä,paperilehtiä, istutko puutuolilla puupöydän ääressä, asutko puutalossa, et kai vaan lämmitä taloasi ja saunaasi puilla tai puutuotteillä. Eihän lattiasi ole puuta?
Ja mitä materiaalia ne korvaavat ovat?
Tämä tie on se, mikä vähentää oikeasti puunkäyttöä ja edelleen metsän taloudellista hyödyntämistä. Niin kauan kun puulla on kysentää, sitä myydään. Ja myyjän syyllistäminen on lapsellista touhua.

Se on hienoa, että sinulla on varaa tuollaiseen henkilökohtaiseen tuhlaukseen, siihen harvalla on varaa, mutta jätä sitten muiden tuhlaamiset törkeiden ja lapsellisten kommenttiesi paitsi. Tuhlaamista, kun on niin monenlaista ja toiset arvostaa toisenlaista tuhlaamista kuin toiset.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmahan on perimmältään siinä, että puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttö kasvaa. Ei metsänomistajien metsänomistaminen. Jos sinä jätät omat metsäsi oman onnensa nojaan , niin joku muu joutuu hyödyntämään enemmän. Näin se periaatteessa menee...

Miten olet vähentänyt puupohjaisten tuotteiden käyttöä. Luetko vielä,paperilehtiä, istutko puutuolilla puupöydän ääressä, asutko puutalossa, et kai vaan lämmitä taloasi ja saunaasi puilla tai puutuotteillä. Eihän lattiasi ole puuta?
Ja mitä materiaalia ne korvaavat ovat?
Tämä tie on se, mikä vähentää oikeasti puunkäyttöä ja edelleen metsän taloudellista hyödyntämistä. Niin kauan kun puulla on kysentää, sitä myydään. Ja myyjän syyllistäminen on lapsellista touhua.

Se on hienoa, että sinulla on varaa tuollaiseen henkilökohtaiseen tuhlaukseen, siihen harvalla on varaa, mutta jätä sitten muiden tuhlaamiset törkeiden ja lapsellisten kommenttiesi paitsi. Tuhlaamista, kun on niin monenlaista ja toiset arvostaa toisenlaista tuhlaamista kuin toiset.

Lue lisää

Mistä löydät enää edes 100-vuotista metsää? Joka se on vasta nuori aikuinen, ihmisen ikään verraten - metsä tapetaan aukoksi lyömällä parhaassa kukoistuksessaan, puut 60-90-vuotiaita, metsätalouden ja -omistajien ehdoilla täysin. Metsien keski-ikä on tippunut dramaattisesti 60-luvulta alkaen Suomessa, tuonne noin 60 ikävuoteen, ja toisaalta nuorten, alle 40-vuoisten metsien määrä noussut samassa ajassa jyrkästi. Siinä on, ja näkyy metsänomistajien "vastuullisuus" metsistään.
Saa vähän herätellä: törkeää hyväksikäyttöä, oman elämänsä herkuttamista ja hedonismia metsien riisto valtaosalla on. Lisäksi epäisänmaallista, koska valtaosa metsästä saadusta rahatulosta käytetään juuri ulkomailta tuleviin hyödykkeisiin ja matkoihin sinne - valuutta virtaa meitä poispäin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä löydät enää edes 100-vuotista metsää? Joka se on vasta nuori aikuinen, ihmisen ikään verraten - metsä tapetaan aukoksi lyömällä parhaassa kukoistuksessaan, puut 60-90-vuotiaita, metsätalouden ja -omistajien ehdoilla täysin. Metsien keski-ikä on tippunut dramaattisesti 60-luvulta alkaen Suomessa, tuonne noin 60 ikävuoteen, ja toisaalta nuorten, alle 40-vuoisten metsien määrä noussut samassa ajassa jyrkästi. Siinä on, ja näkyy metsänomistajien "vastuullisuus" metsistään.
Saa vähän herätellä: törkeää hyväksikäyttöä, oman elämänsä herkuttamista ja hedonismia metsien riisto valtaosalla on. Lisäksi epäisänmaallista, koska valtaosa metsästä saadusta rahatulosta käytetään juuri ulkomailta tuleviin hyödykkeisiin ja matkoihin sinne - valuutta virtaa meitä poispäin.

Lue lisää

Edellinen kirjoittaja saisi lukea Luken viimeinen tutkimus jossa todettiin että:
Suomen metsät oat ohittaneet parhaan hiilensidontaiän ja se on tapahtunut erikoisesti pohjoissuomessa jossa on paljon luonnonsuojelualueita.
Metsän paras hiilensidontaikähän on n. 30- 50 vuotta ja 60 vuoden jälkeen alkaa heikentyä eli siinä mielessä kertomasi 60 vuoden keski-ikä olisi ylärajoilla..
Mitenkähän muuten sinun yli 100 vuotiaitten metsien kävisi ?
Taitaisi olla jo hiiltä päästävää lahopökkelöä täynnä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä löydät enää edes 100-vuotista metsää? Joka se on vasta nuori aikuinen, ihmisen ikään verraten - metsä tapetaan aukoksi lyömällä parhaassa kukoistuksessaan, puut 60-90-vuotiaita, metsätalouden ja -omistajien ehdoilla täysin. Metsien keski-ikä on tippunut dramaattisesti 60-luvulta alkaen Suomessa, tuonne noin 60 ikävuoteen, ja toisaalta nuorten, alle 40-vuoisten metsien määrä noussut samassa ajassa jyrkästi. Siinä on, ja näkyy metsänomistajien "vastuullisuus" metsistään.
Saa vähän herätellä: törkeää hyväksikäyttöä, oman elämänsä herkuttamista ja hedonismia metsien riisto valtaosalla on. Lisäksi epäisänmaallista, koska valtaosa metsästä saadusta rahatulosta käytetään juuri ulkomailta tuleviin hyödykkeisiin ja matkoihin sinne - valuutta virtaa meitä poispäin.

Lue lisää

Taas tuo viimeisin kappaleesi kirjoituksessasi osoittaa todellisen maailmankuvasi ja motivaatiosi. Se nousee aina jossain vaiheessa kirjoituksissasi esiin, näin on tapahtunut jo vuosia sitten aiemminkin.
Käytät tosiasiallisen metsänomistajien vihan ja kateuden motivaatiosi ’peittona’ muka huolta metsäluonnosta.
Sitä vahvistaaksesi vielä kehtaat kirjoittaa lukuisista metsätiloista, joita olet ostellut ’osta ja unohda’ -tyyliin. Voi h-vetti mitä pazkaa....

Anonyymi kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja saisi lukea Luken viimeinen tutkimus jossa todettiin että:
Suomen metsät oat ohittaneet parhaan hiilensidontaiän ja se on tapahtunut erikoisesti pohjoissuomessa jossa on paljon luonnonsuojelualueita.
Metsän paras hiilensidontaikähän on n. 30- 50 vuotta ja 60 vuoden jälkeen alkaa heikentyä eli siinä mielessä kertomasi 60 vuoden keski-ikä olisi ylärajoilla..
Mitenkähän muuten sinun yli 100 vuotiaitten metsien kävisi ?
Taitaisi olla jo hiiltä päästävää lahopökkelöä täynnä.

Lue lisää

Laitappa tutkimusdataa kuinka 100-vuotias päästää, muuten esityksesi jää arvelun tasolle. Netistä löytyy kyllä oikeaa tutkimustietoa helposti. Elävän metsän hiilensidontakykyhän on suoraan suhteessa vihreään neulas- ja lehtimassaan, sen absoluuttiseen määrään - katso satavuotista kuusta - paljonko siinä on neulasia kiloina? Onko satavuotias metsä vihreä vai ruskea kesällä? Sitten toisaalta kuollutkin puu on yhä hiilivarasto - karkeasti ottaen kuluu vuosia samanverran sen täydelliseen lahoamiseen (jolloin hiiltase on siis plusmiinusnolla) kuin se on vuosia ollut elävänä. esim. 30-vuotinen puu lahoaa 30 vuotta, 100-vuotias sata jne. Ja aiemmin toistettu fakta on, että aukkohakkussa 80% puiden sitomasta hiilestä on pian taas taivaalla päästöinä, ainoastaan 20% sitoutuu pidempiaikaisiin tuotteisiin. Sitten taas toisaalta perustettu uusi taimikko hakkuualoineen on ensimmäiset 15 vuotta potentiaalinen päästölähde - se siis päästää enemmän hiiltä kuin sitoo ..mm. rikotun maaperän ja lahoavien hakkutähteiden vuoksi.
Missä vaiheessa ihmisen mielihaluista on muodostunut tarpeita? Onko lentää pöristäminen toiselle puolen maapallia tarve? Onko iso uusi kallis kärry tarve? Mielestäni eivät ole - henkistä runkkausta ja itsetehostusta ne on...ja: "koska mä haluun."

Nonniijjoo, katkeroitunut typerysriehuja vastaa sinulle:) :hyvä veli, en ole lopettanut puutuotteiden käyttöä elämässäni, mutta käytän niitä kohtuudella, elän myös muuten ns. ihmisiksi, kohtuuteen tyytyen: niukasti ja nuukasti katsoen ja verrattuna nykyajan keskivertokulutustottumuksiin Suomessa. Jos tarjonta (puun) vähenee, lopputulemana myös puusta tehdyn hyödykkeen kulutus vähenee, sen hinnan noustua. Tämän seurauksena metsistä isompi osa saa kasvaa ja olla rauhassa. esimerkkinä tästä: kinkit eivät pyyhi aunustaan enää (ei ole taloudellisesti varaa) suomipojan metsästään kaadattamasta koivusta tehtyyn "pehmopaperiin", vaan jatkavat entiseen tapaan sammalella tai ryykitikulla (tai mikä lie aunuksenputsautyyli siellä, en ole tutustunut, voi olla vasemman käen etusormikin?) Ei minusta kannata selittää veriruskeita metsäsyntejään puhtaanvalkoisiksi, vaan myöntää tosiasiat rehdisti ja suoraan: haluan herkuttaa metsän taloudellisella tuotolla elämääni, se on minun oikeuteni, luonto: metsä, sen kasvit puut ja maaperä ovat minun mielihaluilleni alisteisia, koska olen luomakunnan kruunu, ja raamatussakin niin sanotaan, amen.

Anonyymi kirjoitti:

Nonniijjoo, katkeroitunut typerysriehuja vastaa sinulle:) :hyvä veli, en ole lopettanut puutuotteiden käyttöä elämässäni, mutta käytän niitä kohtuudella, elän myös muuten ns. ihmisiksi, kohtuuteen tyytyen: niukasti ja nuukasti katsoen ja verrattuna nykyajan keskivertokulutustottumuksiin Suomessa. Jos tarjonta (puun) vähenee, lopputulemana myös puusta tehdyn hyödykkeen kulutus vähenee, sen hinnan noustua. Tämän seurauksena metsistä isompi osa saa kasvaa ja olla rauhassa. esimerkkinä tästä: kinkit eivät pyyhi aunustaan enää (ei ole taloudellisesti varaa) suomipojan metsästään kaadattamasta koivusta tehtyyn "pehmopaperiin", vaan jatkavat entiseen tapaan sammalella tai ryykitikulla (tai mikä lie aunuksenputsautyyli siellä, en ole tutustunut, voi olla vasemman käen etusormikin?) Ei minusta kannata selittää veriruskeita metsäsyntejään puhtaanvalkoisiksi, vaan myöntää tosiasiat rehdisti ja suoraan: haluan herkuttaa metsän taloudellisella tuotolla elämääni, se on minun oikeuteni, luonto: metsä, sen kasvit puut ja maaperä ovat minun mielihaluilleni alisteisia, koska olen luomakunnan kruunu, ja raamatussakin niin sanotaan, amen.

Lue lisää

Vähennät siis puutuotteiden käyttöä vasta sitten kun niistä tulee sinulle liian kalliita?
Etkö voi jo nyt luopua yltäkylläisestä ja hedonisesta, nautiskelevasta elämäntyylistäsi metsää hyödyntävää kulutuksesta, vaikka sinulla onkin siihen varaa?
Tuotahan vaadit metsänomistajilta, joiden uskot olevan jotain poikkeuksellisen kovia nautiskelijoita…. Mistähän muuten sinulle on moinen luulu iskostunut? Minä tunnen paljon metsänomistajia, mutta en yhtään noita sinun luulemiasi. Eiköhän niitä enemmän istuskele hienoissa ravintoloissa pihvejä syömässä…

Anonyymi kirjoitti:

Nonniijjoo, katkeroitunut typerysriehuja vastaa sinulle:) :hyvä veli, en ole lopettanut puutuotteiden käyttöä elämässäni, mutta käytän niitä kohtuudella, elän myös muuten ns. ihmisiksi, kohtuuteen tyytyen: niukasti ja nuukasti katsoen ja verrattuna nykyajan keskivertokulutustottumuksiin Suomessa. Jos tarjonta (puun) vähenee, lopputulemana myös puusta tehdyn hyödykkeen kulutus vähenee, sen hinnan noustua. Tämän seurauksena metsistä isompi osa saa kasvaa ja olla rauhassa. esimerkkinä tästä: kinkit eivät pyyhi aunustaan enää (ei ole taloudellisesti varaa) suomipojan metsästään kaadattamasta koivusta tehtyyn "pehmopaperiin", vaan jatkavat entiseen tapaan sammalella tai ryykitikulla (tai mikä lie aunuksenputsautyyli siellä, en ole tutustunut, voi olla vasemman käen etusormikin?) Ei minusta kannata selittää veriruskeita metsäsyntejään puhtaanvalkoisiksi, vaan myöntää tosiasiat rehdisti ja suoraan: haluan herkuttaa metsän taloudellisella tuotolla elämääni, se on minun oikeuteni, luonto: metsä, sen kasvit puut ja maaperä ovat minun mielihaluilleni alisteisia, koska olen luomakunnan kruunu, ja raamatussakin niin sanotaan, amen.

Lue lisää

No voi juma. Oletko koskaan miettinyt mistä voisit saada apua noihin katkeruus-kateusongelmiisi.
Vai terapoitko sillä itseäsi, että peittelet ne muka metsään liittyvine huoliisi?

Anonyymi kirjoitti:

No voi juma. Oletko koskaan miettinyt mistä voisit saada apua noihin katkeruus-kateusongelmiisi.
Vai terapoitko sillä itseäsi, että peittelet ne muka metsään liittyvine huoliisi?

Lue lisää

Lievästi tylsämielisiä, henkilöön meneviä, kommentteja. Siihen se tahtoo helposti mennä, kun ei asia-argumentein kyetä vastaamaan. Miksi olisin kenellekään kateellinen? Lähinnä jos jotain tunnetilaa itsestäni haen, se on surullisuus ihmisen yleisestä "vajaamielisyydestä", eritoten suhteessa luontoon. Joka se on kuitenkin meille elämisen mahdollistaja. Siitä ja sen hyvinvoinnista riippuu elämisemme, yksin ja ainoastaan. No, auringon lisäksi, toki. Voin kysyä: miksi nussitten itsellenne pentuja, jälkikasvua, jollette halua antaa heille elämisen edellytyksiä tulevaisuudessa, kun teitä ei enää ole?

Anonyymi kirjoitti:

Lievästi tylsämielisiä, henkilöön meneviä, kommentteja. Siihen se tahtoo helposti mennä, kun ei asia-argumentein kyetä vastaamaan. Miksi olisin kenellekään kateellinen? Lähinnä jos jotain tunnetilaa itsestäni haen, se on surullisuus ihmisen yleisestä "vajaamielisyydestä", eritoten suhteessa luontoon. Joka se on kuitenkin meille elämisen mahdollistaja. Siitä ja sen hyvinvoinnista riippuu elämisemme, yksin ja ainoastaan. No, auringon lisäksi, toki. Voin kysyä: miksi nussitten itsellenne pentuja, jälkikasvua, jollette halua antaa heille elämisen edellytyksiä tulevaisuudessa, kun teitä ei enää ole?

Lue lisää

Ehkä oli vähän henkilöön menevää... no kirjoittaja kommentoikoot itse halutessaan

Mutta toisaalta sinäkinhän jatkuvasti kirjoitat aika ikäviä kuvauksia metsänomistajista. Lievästi tylsämielisiä nekin, siihen tosiaankin tahtoo helposti mennä, kun ei asia-argumentit enää riitä keskustelussa.

Kuinka asialliseksi kuvailisit tämäkin edeltävän kirjoituksesi viimeisen lauseesi tässä keskustelussa? Kirjoititko senkin kun asia-argumentit ovat vähissä vai ihanko vaan huviksesi sijoittaaksesi keskustelun tasoa mieleisellesi tasolle?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä oli vähän henkilöön menevää... no kirjoittaja kommentoikoot itse halutessaan

Mutta toisaalta sinäkinhän jatkuvasti kirjoitat aika ikäviä kuvauksia metsänomistajista. Lievästi tylsämielisiä nekin, siihen tosiaankin tahtoo helposti mennä, kun ei asia-argumentit enää riitä keskustelussa.

Kuinka asialliseksi kuvailisit tämäkin edeltävän kirjoituksesi viimeisen lauseesi tässä keskustelussa? Kirjoititko senkin kun asia-argumentit ovat vähissä vai ihanko vaan huviksesi sijoittaaksesi keskustelun tasoa mieleisellesi tasolle?

Lue lisää

Jossain määrin epäasiallista, ja loukkaavaa joillekin, mikäli viittasit uskontoon. Eikä täyisin korrektia jos jälkikasvun tekemiseen. Ei kovin pahoja minusta, ja jos vertaa miten ihminen tappaa metsän puita omaksi halukseen, mielihalujensa toteutuksen vuoksi.
Helposti isoimman osan Suomen metsistä voisi antaa olla rauhassa täyisn, mikäli elettäisi kansakuntana tolkummin. Esimerkiksi tämän kansan valtava ylipaino: yksin aikuisiän diabeteksen hoito kustantaa toista miljardia valtiolle vuodessa. Ja täysin turhaan. Valtion tulisi ohjata kansa normaalipainoon, viimeistään raipalla, mikäli muu ei auta. Ulkomaille reissaus: moninkertainen vero sille. turhaan annetaan rahamme ulkomaille. Uudet autot: korkea lisävero niille. Sosiaaliturva paapoo kansaa liikaa: reipas pudotus sen tasoon. jne.
Metsää, puita voi kyllä käyttää, mutta enemmän entisajan tapaan; vasta kun metsä on kypsä, ja on todellinen tarve puutavaralle. Ensimmäiset 50 vuotta varmaan, ainakin, täysin koskemattomana. Sen jälkeen kenties korjata kuivat, kuolleet puut pois, energiaksi. Jatkuva kasvatus, ja eri-ikäisrakenteiset metsät kunniaan. Otetaan vasta isoa hitaasti kasvanutta laatutukkia sahoille. Ja valtaosa maamme metsistä siis: ei kosketa niihin. Ainakaan nyt 200 vuoteen. Metsän luonnollinen ikähän Suomessa on noin 300-500 vuotta, siinä iässä, sen jälkeen yleensä metsäpalo on uudistanut, salaman sytyttämänä metsän, koska pystyyn kuivanutta puuta on alkanut olla syttymiseen riittävästi.

Anonyymi kirjoitti:

Jossain määrin epäasiallista, ja loukkaavaa joillekin, mikäli viittasit uskontoon. Eikä täyisin korrektia jos jälkikasvun tekemiseen. Ei kovin pahoja minusta, ja jos vertaa miten ihminen tappaa metsän puita omaksi halukseen, mielihalujensa toteutuksen vuoksi.
Helposti isoimman osan Suomen metsistä voisi antaa olla rauhassa täyisn, mikäli elettäisi kansakuntana tolkummin. Esimerkiksi tämän kansan valtava ylipaino: yksin aikuisiän diabeteksen hoito kustantaa toista miljardia valtiolle vuodessa. Ja täysin turhaan. Valtion tulisi ohjata kansa normaalipainoon, viimeistään raipalla, mikäli muu ei auta. Ulkomaille reissaus: moninkertainen vero sille. turhaan annetaan rahamme ulkomaille. Uudet autot: korkea lisävero niille. Sosiaaliturva paapoo kansaa liikaa: reipas pudotus sen tasoon. jne.
Metsää, puita voi kyllä käyttää, mutta enemmän entisajan tapaan; vasta kun metsä on kypsä, ja on todellinen tarve puutavaralle. Ensimmäiset 50 vuotta varmaan, ainakin, täysin koskemattomana. Sen jälkeen kenties korjata kuivat, kuolleet puut pois, energiaksi. Jatkuva kasvatus, ja eri-ikäisrakenteiset metsät kunniaan. Otetaan vasta isoa hitaasti kasvanutta laatutukkia sahoille. Ja valtaosa maamme metsistä siis: ei kosketa niihin. Ainakaan nyt 200 vuoteen. Metsän luonnollinen ikähän Suomessa on noin 300-500 vuotta, siinä iässä, sen jälkeen yleensä metsäpalo on uudistanut, salaman sytyttämänä metsän, koska pystyyn kuivanutta puuta on alkanut olla syttymiseen riittävästi.

Lue lisää

Nuo kommenttisi kansalaisten elintapoihin ja kulutustapoihin ei liity metsänomistajiin sen enempää kuin muihinkaan kansalaisiin. Epäilen vielä vahvasti, että metsänomistajat ovat vähemmistönäkin siinä joukossa, joka elelee kuvaamillasi tavoin. Jo pelkästään senkin vuoksi, että metsänomistajien keskimääräinen ikäkin on huomattavasti korkeampi kuin kansalaisten yleensäkin. Ikä tuo viisautta lähes poikkeuksetta, jolloin nuo kuvaamasi elintavat ei edes juuri kiinnosta.
Jos haluat asiallista keskustelua, niin ihan hyvin voit jättää nuo pois, kun metsän käytöstä ja suojelusta haluat keskustella.

Toinen pointti, jota voisit ajatella, kun osoitat syyttävän sormesi metsänomistajiin. Metsänomistajat, ja nyt tarkoitan yksityishenkilöitä, jotka omistavat metsää. Heidän joukossaan on niitäkin, jotka saavat toimeentulonsa pääosin metsätaloudesta ja niitä, joille metsä on muutakin kuin toimeentuloa. Alan ammattilaisia ja sellaisia, joilla ei ammattitaitoa ole. Olipa sitten kumpia tahansa, niin on vaikea uskoa heidän tarkoituksellisesti tuhoavansa omaa metsäomaisuuttaan. Yhtään sellaista metsänomistajaa en tunne.

Itselläni on jonkin verran metsää, mutta en ole alan ammattilainen. Metsäni on alunperin isäni puolelta perittyä vuosikymmeniä sitten ja se metsä on ollut osa tilaa ja noin 400 vuotta suvun omistuksessa. Enkä todellakaan aio olla tuossa sukupolvien juoksussa se, joka metsän tuhoaa.
Edesmennyt isäni oli aikanaan ensimmäinen tuon omistaja, joka ei ollut enää maatilallinen eikä alan ammattilainenkaan. Myöskään minä en ole metsäalan ammattilainen. Ja varsinkin minä olen jokseenkin riippuvainen omassa metsänhoidossani siitä mitä metsäalalla kulloinkin on meneillään ja mitä suosituksia, säädöksiä ja lakeja on kulloinkin noudatettava. Ja niin olen tehnyt ja teen vastakin. Metsissäni, jotka ovat talousmetsiä, on tehtynä metsähoitosuunnitelmat lähtien metsän näkökulmasta, ei taloudellisesta. Metsät ovat nyt hyvässä kunnossa eikä isoja aukkohakkuita koskaan ole tehtykään, vaikka suositukset ovat niitä suosineet. Ja kaikki aukot on tietysti aina istutettu uutta metsää kasvamaan. Nyttemmin ei enää avohakkuita ole tehty laisinkaan. Itse asiassa en ole edes myynyt puuta moneen vuoteen. Myyn kyllä, kun talousmetsän näkökulmasta se on välttämätöntä ja järkevää.

Niin kauan kuin puutavaralla on kysyntää ja sitä tarvitaan kaikkien elämässä, on jonkun puuta myytävä. Ja joku sitä myy. Puunkäytön väheneminen johtaa ’luonnollista tietä’ siihen, että puun kysyntä vähenee ja edelleen puun myynti metsistä vähenee.
Oleellinen rooli onkin kuluttajilla, ei metsänomistajilla. Eli sen sijaan, että syytät metsänomistajia, sinun pitäisikin syyttää niitä kuluttajia, jotka puupohjaisia tuotteita käyttävät, kun kerran sinulla on noin vahva tarve syyttää jotakuta ja nimetä syyllinen jostain kansalaisryhmästä.

’Vanhaa ja hitaasti kasvanutta laatutukkia’, saadaan helposti metsänomistajilta, jos sillä on kysyntää ja siitä maksetaan paremmin kuin tavanomaisesta tukista. Sama koskee tietysti eri puulajejakin. Myös lahopuuta voivat metsänomistajat tuottaa, jos sille on kysyntää ja siitä halutaan maksaa.
Pitää vaan muistaa, että puu kasvaa hitaasti, joten saadakseen jotain tavanomaisesta poikkeavaa metsästä, niin se on pitkäjänteistä suunnittelua ja työtä vaativaa.

Ja kyllä metsän voi jättää lahoamaakin kokonaan kaikkine siitä seuraavine haittoineenkin, jos se tulee kannattavaksi metsänomistajalle. Ja vielä sallituksikin.
Tai polttaa metsäpaloinakin.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo kommenttisi kansalaisten elintapoihin ja kulutustapoihin ei liity metsänomistajiin sen enempää kuin muihinkaan kansalaisiin. Epäilen vielä vahvasti, että metsänomistajat ovat vähemmistönäkin siinä joukossa, joka elelee kuvaamillasi tavoin. Jo pelkästään senkin vuoksi, että metsänomistajien keskimääräinen ikäkin on huomattavasti korkeampi kuin kansalaisten yleensäkin. Ikä tuo viisautta lähes poikkeuksetta, jolloin nuo kuvaamasi elintavat ei edes juuri kiinnosta.
Jos haluat asiallista keskustelua, niin ihan hyvin voit jättää nuo pois, kun metsän käytöstä ja suojelusta haluat keskustella.

Toinen pointti, jota voisit ajatella, kun osoitat syyttävän sormesi metsänomistajiin. Metsänomistajat, ja nyt tarkoitan yksityishenkilöitä, jotka omistavat metsää. Heidän joukossaan on niitäkin, jotka saavat toimeentulonsa pääosin metsätaloudesta ja niitä, joille metsä on muutakin kuin toimeentuloa. Alan ammattilaisia ja sellaisia, joilla ei ammattitaitoa ole. Olipa sitten kumpia tahansa, niin on vaikea uskoa heidän tarkoituksellisesti tuhoavansa omaa metsäomaisuuttaan. Yhtään sellaista metsänomistajaa en tunne.

Itselläni on jonkin verran metsää, mutta en ole alan ammattilainen. Metsäni on alunperin isäni puolelta perittyä vuosikymmeniä sitten ja se metsä on ollut osa tilaa ja noin 400 vuotta suvun omistuksessa. Enkä todellakaan aio olla tuossa sukupolvien juoksussa se, joka metsän tuhoaa.
Edesmennyt isäni oli aikanaan ensimmäinen tuon omistaja, joka ei ollut enää maatilallinen eikä alan ammattilainenkaan. Myöskään minä en ole metsäalan ammattilainen. Ja varsinkin minä olen jokseenkin riippuvainen omassa metsänhoidossani siitä mitä metsäalalla kulloinkin on meneillään ja mitä suosituksia, säädöksiä ja lakeja on kulloinkin noudatettava. Ja niin olen tehnyt ja teen vastakin. Metsissäni, jotka ovat talousmetsiä, on tehtynä metsähoitosuunnitelmat lähtien metsän näkökulmasta, ei taloudellisesta. Metsät ovat nyt hyvässä kunnossa eikä isoja aukkohakkuita koskaan ole tehtykään, vaikka suositukset ovat niitä suosineet. Ja kaikki aukot on tietysti aina istutettu uutta metsää kasvamaan. Nyttemmin ei enää avohakkuita ole tehty laisinkaan. Itse asiassa en ole edes myynyt puuta moneen vuoteen. Myyn kyllä, kun talousmetsän näkökulmasta se on välttämätöntä ja järkevää.

Niin kauan kuin puutavaralla on kysyntää ja sitä tarvitaan kaikkien elämässä, on jonkun puuta myytävä. Ja joku sitä myy. Puunkäytön väheneminen johtaa ’luonnollista tietä’ siihen, että puun kysyntä vähenee ja edelleen puun myynti metsistä vähenee.
Oleellinen rooli onkin kuluttajilla, ei metsänomistajilla. Eli sen sijaan, että syytät metsänomistajia, sinun pitäisikin syyttää niitä kuluttajia, jotka puupohjaisia tuotteita käyttävät, kun kerran sinulla on noin vahva tarve syyttää jotakuta ja nimetä syyllinen jostain kansalaisryhmästä.

’Vanhaa ja hitaasti kasvanutta laatutukkia’, saadaan helposti metsänomistajilta, jos sillä on kysyntää ja siitä maksetaan paremmin kuin tavanomaisesta tukista. Sama koskee tietysti eri puulajejakin. Myös lahopuuta voivat metsänomistajat tuottaa, jos sille on kysyntää ja siitä halutaan maksaa.
Pitää vaan muistaa, että puu kasvaa hitaasti, joten saadakseen jotain tavanomaisesta poikkeavaa metsästä, niin se on pitkäjänteistä suunnittelua ja työtä vaativaa.

Ja kyllä metsän voi jättää lahoamaakin kokonaan kaikkine siitä seuraavine haittoineenkin, jos se tulee kannattavaksi metsänomistajalle. Ja vielä sallituksikin.
Tai polttaa metsäpaloinakin.

Lue lisää

Toisaalta metsänomistaja on ratkaisevassa asemassa, tässä nykyisessä yhteiskuntamallissa, joka metsissä pohjaa yksityiomistukseen, mitä tulee metsien hyödyntämiseen talousmielessä. Ja faktat puhuvat puolestään: kaikki tieteellinen tutkimus, tutkijat osoittavat metsien tilan heikentyneen jatkuvasti, poislukien ehkä se joukko joka väittää nyt metsien puumäärän nousseen sadassa vuodessa: toki noussut juuri tuolla aikajanalla, koska sata vuotta sitten Suomen metsät olivat pitkälti jo hävitettyjä rajun kaskeamsen seurauksena. Siitä ne ehtivät lakimuutoksen vuoksi hiukan elpyä tuonne 60-luvun alkuun, mutta sen jälkeen: pelkkää alamäkeä. Keskitilavuus on enää alle 120 kiintoa hehtaarilla, keski-ikä enää 60 vuotta. Mitättömiä lukuja verrattuna oikeaan metsään. Saman voi todeta zoomaalla suomea satelliittikuvista: yhtä pientä metsärepaletta koko Suomi. Se on pieni joukko joka ansaitsee varsinaisen elantonsa metsien taloukäytöllä, ja heilläkin olisi todennäköisesti älyä ansaintaan jollain muulla tavoin, tollikoille ei metsää siunaannu itsestään, isompia määriä ainakaan. Ylivoimaiselle valtaosalle omistettu metsä on ylimääräinen bonus, jolla levennetään elämistä ylikulutuksen tasolla, tarpeettomasti, ei siis todellista olemassaolevaa tarvetta, koska palkka ja rahat elämiseen tulee toisaalta: työelämästä tai eläkkeeestä. Kyllä se kokonaishyötykäyttö vaan vähenee, kun metsänomistaja sanoo: en myy, en myy millään hintaa. Yksi sapetuksen aihe, jos haluaa mielensä sapettaa, on se propaganda, jota metsätalous oheisorganisaatioineen ymmärtämättömille ja epävarmoille metsänomistajille jatkuvasti syöttää, on että metsää pitää hoitaa, muuten se menee pilaan. Ja että hoidettu metsä on tehokas hiilinielu. Suomeksi tuo on täyttä sontaa. Ihminen on epävarma laumasielu, tehdään kuten sanotaan ja toisetkin tekee. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät, ja luontonäkökulmasta siten toimivat, vähemmistönä. Kristinusko ei tässä aikoinaan ollut suurikin ja paha synnintekijä, alkuperäiset luontouskonnot kunnioittivat luontoa elämänantajana ja -mahdollistajana.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta metsänomistaja on ratkaisevassa asemassa, tässä nykyisessä yhteiskuntamallissa, joka metsissä pohjaa yksityiomistukseen, mitä tulee metsien hyödyntämiseen talousmielessä. Ja faktat puhuvat puolestään: kaikki tieteellinen tutkimus, tutkijat osoittavat metsien tilan heikentyneen jatkuvasti, poislukien ehkä se joukko joka väittää nyt metsien puumäärän nousseen sadassa vuodessa: toki noussut juuri tuolla aikajanalla, koska sata vuotta sitten Suomen metsät olivat pitkälti jo hävitettyjä rajun kaskeamsen seurauksena. Siitä ne ehtivät lakimuutoksen vuoksi hiukan elpyä tuonne 60-luvun alkuun, mutta sen jälkeen: pelkkää alamäkeä. Keskitilavuus on enää alle 120 kiintoa hehtaarilla, keski-ikä enää 60 vuotta. Mitättömiä lukuja verrattuna oikeaan metsään. Saman voi todeta zoomaalla suomea satelliittikuvista: yhtä pientä metsärepaletta koko Suomi. Se on pieni joukko joka ansaitsee varsinaisen elantonsa metsien taloukäytöllä, ja heilläkin olisi todennäköisesti älyä ansaintaan jollain muulla tavoin, tollikoille ei metsää siunaannu itsestään, isompia määriä ainakaan. Ylivoimaiselle valtaosalle omistettu metsä on ylimääräinen bonus, jolla levennetään elämistä ylikulutuksen tasolla, tarpeettomasti, ei siis todellista olemassaolevaa tarvetta, koska palkka ja rahat elämiseen tulee toisaalta: työelämästä tai eläkkeeestä. Kyllä se kokonaishyötykäyttö vaan vähenee, kun metsänomistaja sanoo: en myy, en myy millään hintaa. Yksi sapetuksen aihe, jos haluaa mielensä sapettaa, on se propaganda, jota metsätalous oheisorganisaatioineen ymmärtämättömille ja epävarmoille metsänomistajille jatkuvasti syöttää, on että metsää pitää hoitaa, muuten se menee pilaan. Ja että hoidettu metsä on tehokas hiilinielu. Suomeksi tuo on täyttä sontaa. Ihminen on epävarma laumasielu, tehdään kuten sanotaan ja toisetkin tekee. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät, ja luontonäkökulmasta siten toimivat, vähemmistönä. Kristinusko ei tässä aikoinaan ollut suurikin ja paha synnintekijä, alkuperäiset luontouskonnot kunnioittivat luontoa elämänantajana ja -mahdollistajana.

Lue lisää

Siis ev.lut.kirkko ja seurakunta tässä asiassa olleet isoja syntisiä, ovat yhä, häpeäisin kuulua joukkoon. Myötähäpeää herättävä kirkon nykyinen "lesoilu" kuinka suojelevat metsiään, aikoinaan haalittua isoa metsäomaisuutta, perintönä ja mikä milläkin viekkaudella. Kun kuitenkin se mikä suojellaan, siitä haetaan täysi korvaus valtiolta, Metso- ym. muiden ohjelmien kautta. Jos kirkko olisi oikea luonnonsuojelija, minä nyt esittäytyy, metsä suojeltaisiin ilman rahakorvausta.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta metsänomistaja on ratkaisevassa asemassa, tässä nykyisessä yhteiskuntamallissa, joka metsissä pohjaa yksityiomistukseen, mitä tulee metsien hyödyntämiseen talousmielessä. Ja faktat puhuvat puolestään: kaikki tieteellinen tutkimus, tutkijat osoittavat metsien tilan heikentyneen jatkuvasti, poislukien ehkä se joukko joka väittää nyt metsien puumäärän nousseen sadassa vuodessa: toki noussut juuri tuolla aikajanalla, koska sata vuotta sitten Suomen metsät olivat pitkälti jo hävitettyjä rajun kaskeamsen seurauksena. Siitä ne ehtivät lakimuutoksen vuoksi hiukan elpyä tuonne 60-luvun alkuun, mutta sen jälkeen: pelkkää alamäkeä. Keskitilavuus on enää alle 120 kiintoa hehtaarilla, keski-ikä enää 60 vuotta. Mitättömiä lukuja verrattuna oikeaan metsään. Saman voi todeta zoomaalla suomea satelliittikuvista: yhtä pientä metsärepaletta koko Suomi. Se on pieni joukko joka ansaitsee varsinaisen elantonsa metsien taloukäytöllä, ja heilläkin olisi todennäköisesti älyä ansaintaan jollain muulla tavoin, tollikoille ei metsää siunaannu itsestään, isompia määriä ainakaan. Ylivoimaiselle valtaosalle omistettu metsä on ylimääräinen bonus, jolla levennetään elämistä ylikulutuksen tasolla, tarpeettomasti, ei siis todellista olemassaolevaa tarvetta, koska palkka ja rahat elämiseen tulee toisaalta: työelämästä tai eläkkeeestä. Kyllä se kokonaishyötykäyttö vaan vähenee, kun metsänomistaja sanoo: en myy, en myy millään hintaa. Yksi sapetuksen aihe, jos haluaa mielensä sapettaa, on se propaganda, jota metsätalous oheisorganisaatioineen ymmärtämättömille ja epävarmoille metsänomistajille jatkuvasti syöttää, on että metsää pitää hoitaa, muuten se menee pilaan. Ja että hoidettu metsä on tehokas hiilinielu. Suomeksi tuo on täyttä sontaa. Ihminen on epävarma laumasielu, tehdään kuten sanotaan ja toisetkin tekee. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät, ja luontonäkökulmasta siten toimivat, vähemmistönä. Kristinusko ei tässä aikoinaan ollut suurikin ja paha synnintekijä, alkuperäiset luontouskonnot kunnioittivat luontoa elämänantajana ja -mahdollistajana.

Lue lisää

Sitä en ymmärrä kun sanotaan että metsien tila heikkenee koko ajan. Kunmetsää kasvaetaan samalla tavalla kuin on vuosikymmeniä tehty, niin luulisi että metsien tila pysyy samana. Viime vuosina on vielä tullut kaikenlaaista lahopuun jättämistä metsiin, tekopökkelöitä, ynnä muuta vastaavaa. Tuntuu vähän alarmismilta toitottaa että asiat huononee jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta metsänomistaja on ratkaisevassa asemassa, tässä nykyisessä yhteiskuntamallissa, joka metsissä pohjaa yksityiomistukseen, mitä tulee metsien hyödyntämiseen talousmielessä. Ja faktat puhuvat puolestään: kaikki tieteellinen tutkimus, tutkijat osoittavat metsien tilan heikentyneen jatkuvasti, poislukien ehkä se joukko joka väittää nyt metsien puumäärän nousseen sadassa vuodessa: toki noussut juuri tuolla aikajanalla, koska sata vuotta sitten Suomen metsät olivat pitkälti jo hävitettyjä rajun kaskeamsen seurauksena. Siitä ne ehtivät lakimuutoksen vuoksi hiukan elpyä tuonne 60-luvun alkuun, mutta sen jälkeen: pelkkää alamäkeä. Keskitilavuus on enää alle 120 kiintoa hehtaarilla, keski-ikä enää 60 vuotta. Mitättömiä lukuja verrattuna oikeaan metsään. Saman voi todeta zoomaalla suomea satelliittikuvista: yhtä pientä metsärepaletta koko Suomi. Se on pieni joukko joka ansaitsee varsinaisen elantonsa metsien taloukäytöllä, ja heilläkin olisi todennäköisesti älyä ansaintaan jollain muulla tavoin, tollikoille ei metsää siunaannu itsestään, isompia määriä ainakaan. Ylivoimaiselle valtaosalle omistettu metsä on ylimääräinen bonus, jolla levennetään elämistä ylikulutuksen tasolla, tarpeettomasti, ei siis todellista olemassaolevaa tarvetta, koska palkka ja rahat elämiseen tulee toisaalta: työelämästä tai eläkkeeestä. Kyllä se kokonaishyötykäyttö vaan vähenee, kun metsänomistaja sanoo: en myy, en myy millään hintaa. Yksi sapetuksen aihe, jos haluaa mielensä sapettaa, on se propaganda, jota metsätalous oheisorganisaatioineen ymmärtämättömille ja epävarmoille metsänomistajille jatkuvasti syöttää, on että metsää pitää hoitaa, muuten se menee pilaan. Ja että hoidettu metsä on tehokas hiilinielu. Suomeksi tuo on täyttä sontaa. Ihminen on epävarma laumasielu, tehdään kuten sanotaan ja toisetkin tekee. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät, ja luontonäkökulmasta siten toimivat, vähemmistönä. Kristinusko ei tässä aikoinaan ollut suurikin ja paha synnintekijä, alkuperäiset luontouskonnot kunnioittivat luontoa elämänantajana ja -mahdollistajana.

Lue lisää

Ratkaisevassa asemassa käytännössä on nimenomaan kuluttaja. Niin kauan kun puulla on kysyntää, niin sitä myydään. Jos sinä et myy, joku muu myy. Jos Suomesssa ei kukaan myy, niin puu tuodaan ulkomailta niin kauan kunnes puuteollisuus ehtii siirtyä niihin maihin, josta puuta saa.
Se on käytännössä juuri näin. Muun väittäminen ja yksityäisen metsänomistajan syyllistäminen on ideologista höphöpöä.

Asiantuntijoiden faktat ja totuudet ovat vuosisatojen ja -vuosikymmenten kuluessa muuttuneet aina. Ja lainsäädäntö siinä mukana. Ja metsänomistajien käyttäytymistä on ohjattu lainsäädännöllä ja suosituksilla aina asiantuntijoiden tekemien tieteellisten tutkimusten ja faktojen perusteella. Ja jonkin ajan kuluttua poikkeuksetta nuo ovat tähänkin asti muuttuneet ja edellisiä tutkimustuloksia ja ohjeita sitten jotkut arvostelevat, syystä ja syyttäkin. Kehittyvät tutkimusmenetelmät luonnollisesti parantavat tietämystä, se on selvää, mutta myös poliittiset tuuletkin sääntöjä ja suosituksia heiluttaa...
Puiden kasvaminen kestää vuosikymmenia tai reippasti yli sata vuotta, joten sinä aikana nuo lait, suositukset ja tieteelliset faktat ehtivät muuttua montakin kertaa.

Ja sitten on sinunlaisia besservissereitä, nykyisiin tutkimuksiin sokeasti uskovia ja niitä ehdottomina ja ainoina oikeina ja lopullisina faktoina , jotka syyttävät yksityisiä metsänomistajia, jotka ovat noudattaneet kulloinkn voimassa olevia lakeja ja suosituksia, jotka nekin ovat aikanaan perustuneet sen ajan parhaiseen tietoon. No besservissereitä on aina ennenkin ollut, joilla on aina ollut yhtä varmat mielipiteet ja samanlainen asenne niihin, jotka ovat toimineet edellisen ajan lakien ja suositusten mukaisesti. Siinä mielessä et ole laisinkaan poikkeava mitenkään entisajan vastaaviin besservissereihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ratkaisevassa asemassa käytännössä on nimenomaan kuluttaja. Niin kauan kun puulla on kysyntää, niin sitä myydään. Jos sinä et myy, joku muu myy. Jos Suomesssa ei kukaan myy, niin puu tuodaan ulkomailta niin kauan kunnes puuteollisuus ehtii siirtyä niihin maihin, josta puuta saa.
Se on käytännössä juuri näin. Muun väittäminen ja yksityäisen metsänomistajan syyllistäminen on ideologista höphöpöä.

Asiantuntijoiden faktat ja totuudet ovat vuosisatojen ja -vuosikymmenten kuluessa muuttuneet aina. Ja lainsäädäntö siinä mukana. Ja metsänomistajien käyttäytymistä on ohjattu lainsäädännöllä ja suosituksilla aina asiantuntijoiden tekemien tieteellisten tutkimusten ja faktojen perusteella. Ja jonkin ajan kuluttua poikkeuksetta nuo ovat tähänkin asti muuttuneet ja edellisiä tutkimustuloksia ja ohjeita sitten jotkut arvostelevat, syystä ja syyttäkin. Kehittyvät tutkimusmenetelmät luonnollisesti parantavat tietämystä, se on selvää, mutta myös poliittiset tuuletkin sääntöjä ja suosituksia heiluttaa...
Puiden kasvaminen kestää vuosikymmenia tai reippasti yli sata vuotta, joten sinä aikana nuo lait, suositukset ja tieteelliset faktat ehtivät muuttua montakin kertaa.

Ja sitten on sinunlaisia besservissereitä, nykyisiin tutkimuksiin sokeasti uskovia ja niitä ehdottomina ja ainoina oikeina ja lopullisina faktoina , jotka syyttävät yksityisiä metsänomistajia, jotka ovat noudattaneet kulloinkn voimassa olevia lakeja ja suosituksia, jotka nekin ovat aikanaan perustuneet sen ajan parhaiseen tietoon. No besservissereitä on aina ennenkin ollut, joilla on aina ollut yhtä varmat mielipiteet ja samanlainen asenne niihin, jotka ovat toimineet edellisen ajan lakien ja suositusten mukaisesti. Siinä mielessä et ole laisinkaan poikkeava mitenkään entisajan vastaaviin besservissereihin.

Lue lisää

Puu on raaka-aineena niin iso tuotannonosa, ja -panos, ettei sitä kovin kaukaa pysty järkevästi tuomaan; tehtaiden on oltava "äärellään". Ja jos koko maailmassa on vähemmän tarjontaa, lopputuotteen hinta nousee, jonka seurauksena kysyntä supistuu. Haluaako joku kiistää tämän?
Biologia on biologiaa, ja luonnontieteelliset faktat on ja pysyy. Puu kasvina yhteyttää sillä vihreällä osallaan, eli mitä enemmän vihreää, sitä enemmän ilmakehästä hiilidioksidia sitoutuu puuainekseen. Eli mitä sakeampi metsä: sen puut mitä tiheämmässä, sitä enemmän yhteyttämistä tapahtuu. Haluaako joku kiistää tämän?
Se on totta, että on tutkimuksia ja "tutkimuksia", eli osa niistä on lainausmerkeissä: "tutkimuksia, joita tiedeyhteisö ei laajasti allekirjoita. Lainausmerkit niihin aiheuttaa poliittiset ja taloudelliset vaikutusperät. "mitä usko on: lujaa luottamusta siihen mitä toivotaan, mitä tiede on: hyvin perusteltu tosiuskomus".

Anonyymi kirjoitti:

Puu on raaka-aineena niin iso tuotannonosa, ja -panos, ettei sitä kovin kaukaa pysty järkevästi tuomaan; tehtaiden on oltava "äärellään". Ja jos koko maailmassa on vähemmän tarjontaa, lopputuotteen hinta nousee, jonka seurauksena kysyntä supistuu. Haluaako joku kiistää tämän?
Biologia on biologiaa, ja luonnontieteelliset faktat on ja pysyy. Puu kasvina yhteyttää sillä vihreällä osallaan, eli mitä enemmän vihreää, sitä enemmän ilmakehästä hiilidioksidia sitoutuu puuainekseen. Eli mitä sakeampi metsä: sen puut mitä tiheämmässä, sitä enemmän yhteyttämistä tapahtuu. Haluaako joku kiistää tämän?
Se on totta, että on tutkimuksia ja "tutkimuksia", eli osa niistä on lainausmerkeissä: "tutkimuksia, joita tiedeyhteisö ei laajasti allekirjoita. Lainausmerkit niihin aiheuttaa poliittiset ja taloudelliset vaikutusperät. "mitä usko on: lujaa luottamusta siihen mitä toivotaan, mitä tiede on: hyvin perusteltu tosiuskomus".

Lue lisää

Se on totta, ettei puuraaka-ainetta ei kovin kaukaa kannata tuoda. Niinpä sitä raaka-aineena käyttävä teollisuus muuttaa sinne, mistä sen saanti on mahdollista.
Ja kyllä, sen jälkeen kaikki puupohjaiset tuotteet on tietysti tuontitavaraa ja jo kuljetuskustannukset tekevät sen, että hinta nousee. Ellei sitten niiden tuottaminen siellä jossain ole niin paljon halvempaa, että sen kompensoi korkeamnat kuljetuskustannukset. Se on toki mahdollista ja voi olla todennäköistäkin. Hyvä kysymys on, miten luontoasiat hoituu siellä jossain....
Sitä tietysti voi silloin kysyä, miten maailman luonto ja ilmasto siinä paranee.
Haluatko kiistää tämän vision?

Anonyymi kirjoitti:

Se on totta, ettei puuraaka-ainetta ei kovin kaukaa kannata tuoda. Niinpä sitä raaka-aineena käyttävä teollisuus muuttaa sinne, mistä sen saanti on mahdollista.
Ja kyllä, sen jälkeen kaikki puupohjaiset tuotteet on tietysti tuontitavaraa ja jo kuljetuskustannukset tekevät sen, että hinta nousee. Ellei sitten niiden tuottaminen siellä jossain ole niin paljon halvempaa, että sen kompensoi korkeamnat kuljetuskustannukset. Se on toki mahdollista ja voi olla todennäköistäkin. Hyvä kysymys on, miten luontoasiat hoituu siellä jossain....
Sitä tietysti voi silloin kysyä, miten maailman luonto ja ilmasto siinä paranee.
Haluatko kiistää tämän vision?

Lue lisää

Suomalaisten asia on hoitaa omat metsänsä kuntoon. Meidän ei tule kantaa huolta kiinalaisten aunuksista myymällä omaa metsäämme sinne alihintaan ja keskenkasvuisena. Parasta kun emme myy ulkomaille mitään omista metsistä. Puuraaka-ainetta ainoastaan oman maan tarepeisiin, on paras tilanne . Mikään pakko myydä meillä ei talousmielessä ole: kyse on vain valinnooista: laitetaanko metsistä tulevaa rahaa mielummin kansan ylipainon hoitoon, ja krääsän ja uusien peltikotteroiden ostelemiseen ulkomailta, joutaviin lentopyrähtelyihin maapallin ääriin? Metsänomistajille pitäisi olla isänmaan ja ylpeyden asia antaa metsänsä kasvaa mahdollismman sakeana ja kunnon tukkirunkoisena hongikkona ym. Nythän metsät ovat alituottoisia yliharvottuja ja puunpoikasia täynnä: varjokuvia oikeasta metsästä, jossa puuta kuuluu olla 400-600 kiintoa hehtaarille.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten asia on hoitaa omat metsänsä kuntoon. Meidän ei tule kantaa huolta kiinalaisten aunuksista myymällä omaa metsäämme sinne alihintaan ja keskenkasvuisena. Parasta kun emme myy ulkomaille mitään omista metsistä. Puuraaka-ainetta ainoastaan oman maan tarepeisiin, on paras tilanne . Mikään pakko myydä meillä ei talousmielessä ole: kyse on vain valinnooista: laitetaanko metsistä tulevaa rahaa mielummin kansan ylipainon hoitoon, ja krääsän ja uusien peltikotteroiden ostelemiseen ulkomailta, joutaviin lentopyrähtelyihin maapallin ääriin? Metsänomistajille pitäisi olla isänmaan ja ylpeyden asia antaa metsänsä kasvaa mahdollismman sakeana ja kunnon tukkirunkoisena hongikkona ym. Nythän metsät ovat alituottoisia yliharvottuja ja puunpoikasia täynnä: varjokuvia oikeasta metsästä, jossa puuta kuuluu olla 400-600 kiintoa hehtaarille.

Lue lisää

Minä metsänomistajana en ole myynyt yhtään puita kiinalaisillesen enempää kuin muillekaan ulkomaalaisille. Vain kotimaisille toimijoille. Ja minähän myyn vain puuraaka-ainetta, en mitään siitä jalostettuja tuotteita.

Minä en tiedä eikä minulla ole mahdollisuutta valvoa mihin jalostusketjun eri toimijat ja heidän työntekijänsä käyttävät työstään saamansa rahat. Joku varmaan ostaa auton, matkustaa lentäen ulkomaille lomillaan, tekee automatkoja, syö hyvin, juo hyvin ja joskus liikaakin. Ehkä joku satsaa terveyteensäkin ja liikakilojensa hoitoon. En tiedä eikä se minulle metsänomistajana kuulu eikä minulla ole vastuuta siitä.

Tällaisten tarinoiden tuottaminen metsien hoitokeskusteluun on naurettavaa, ei niillä ole myöskään luonnonhoidon kannalta osaa eikä arpaa.

Metsänomistajat ovat varmasti yhtä isänmaallisia toimissaan kuin muutkin kansalaiset ja uskallanpa olla sitäkin mieltä, että enemmänkin. Heillähän on omistuksessaan palanen isänmaata eikä sitä varmasti haluta tuhota.

En arvaile mitään, kun tiedän. Mikä sinulle on epäselvää; mitä tietoa et osaa itse hakea? Voin auttaa, kunhan yksilöit ensin.

Tutkimuksiin ei voi luottaa, muutellaan tutkimis tapoja, menetelmiä , muutellaan tutkimiskohteita, y.m. halutun lopputuloksen saamiseksi. Aivan Lähteeatä koko homma.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimuksiin ei voi luottaa, muutellaan tutkimis tapoja, menetelmiä , muutellaan tutkimiskohteita, y.m. halutun lopputuloksen saamiseksi. Aivan Lähteeatä koko homma.

Tuolla edellä useassa kirjoituksessa moititaan Suomen metsiä miten surkeassa tilassa ne muka ovat.
Mistähän ovat sen oikein saneet päähänsä koska se ei pidä lainkaan paikkansa koska metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan.
Tämä selviää metsien inventaarion tuloksista ja toisaalta etenkin hiilensidonnan osalta Luken viimeisetä tutkimuksesta ja sieltä taulukkoliitteestä " Kasvihuonepäästöt ja poistumat sektoreittain".
Sieltä selviää että metsien puuston määrä on kasvanut 70 vuodessa yli 1000 miljoonaa m3 eli 1500 miljoonasta 2505 miljoonaan m3:iin ja sen vuosikasvu noussut yli 100 % eli 50 miljoonasta m3:stä yli 100 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös kasvanut.
Eli metsät ovat todella elämänsä parhaassa kunnossa.
Jos ette usko niin käykää tutustumassa edellä mainittuihin osoitteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla edellä useassa kirjoituksessa moititaan Suomen metsiä miten surkeassa tilassa ne muka ovat.
Mistähän ovat sen oikein saneet päähänsä koska se ei pidä lainkaan paikkansa koska metsät voivat nyt parhaiten kuin koskaan.
Tämä selviää metsien inventaarion tuloksista ja toisaalta etenkin hiilensidonnan osalta Luken viimeisetä tutkimuksesta ja sieltä taulukkoliitteestä " Kasvihuonepäästöt ja poistumat sektoreittain".
Sieltä selviää että metsien puuston määrä on kasvanut 70 vuodessa yli 1000 miljoonaa m3 eli 1500 miljoonasta 2505 miljoonaan m3:iin ja sen vuosikasvu noussut yli 100 % eli 50 miljoonasta m3:stä yli 100 miljoonaan m3:iin ja sen järeys on myös kasvanut.
Eli metsät ovat todella elämänsä parhaassa kunnossa.
Jos ette usko niin käykää tutustumassa edellä mainittuihin osoitteisiin.

Lue lisää

Koko tämän nykyisen homman isokuva taitaa ollakin siinä, kun viimeisten tutkimusten mukaan metsät eivät enää kykenekään kompensoimaan nykyisen suomalaisen elämäntapojen tuottamaa päästökuormaa. Ja se tarkoittaakin sitä, että nyt joudutaan puuttumaan myös näiden jälkiviisaiden besservissereiden (erinomainen ja kuvaava käsite, parempi kuin viherhörhö) ylelliseen ja mukvaan elämäntapaan, jos halutaan saavuttaa ilmastotavoitteet.
No tämä aiheuttaa näköjään paniikkia ja sen helpottamiseksi tarvitaan syyllinen . Ja sehän tietty löytyy aina jostain muualta. Metsänomistaja on oikein käypänen siihen rooliin näiden jälkiviisaiden besservissereiden maailmankuvassa. Häneltähän se kuluttajien haluamien ja tarvitsemien tuotteiden puuraaka-aine tulee ja se näkyy mukavasti metsissäkin luonnollisesti, jota voi käydä kauhistelemassa, jos viitsii vaivautua niin kauas kotinurkiltaan. Ja tietysti autollahan sinne pääsee ja noin tärkeän asian vuoksi autoilun päästöt siltä osin kovastikin hyväksyttäviä.

Niinpä. Nuo tutkimuksessa esiintulleet suosituksia liian voimakkaat harvennukset, joita alan ammattitoimijat ovat tehneet, tuottavat noiden tutkimusten mukaan selvää taloudellista tappiota metsänomistajille. Ne siis eivät missään tapauksessa ole metsänomistajien etujen ja tahtotilan mukaisia yhtään sen enempää kuin niiden heikentävä vaikutus hiilensidontaakaan.

Se on tietysti totta, että viime kädessä vastuu metsistään on metsän omistajalla. Kuten edelläkin on muutaman kerran tullut esiin, niin harva metsänomistaja on alan ammattilainen ja vielä harvempi on kykenevä itse tekemään noita harvennustöitä. Ja yhä useampi asuu kaukana metsistäänkin, joten jatkuva paikallaolo ja töiden kontrollointi ei käytännössä ole mahdollista, vaikka olisikin kyennyt ohjeistamaan ammattilaisia työssään. Ei siten ole muuta mahdollisuutta käytännössä kuin luottaa ammattilaisiin ja heidän ammattitaitoonsa,
No noissa tapauksissa homma ei sitten ole mennyt niin sanotusti putkeen, vaan on tuotettu vahinkoa metsänomistajalle. En tiedä mitä tässä nyt tapahtuu, korvataanko vahinko jotenkin metsänomistajalle ja joutuuko jollain tapaa vastaamaan myös hiilensidontakyvyn heikkenemisestäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Nuo tutkimuksessa esiintulleet suosituksia liian voimakkaat harvennukset, joita alan ammattitoimijat ovat tehneet, tuottavat noiden tutkimusten mukaan selvää taloudellista tappiota metsänomistajille. Ne siis eivät missään tapauksessa ole metsänomistajien etujen ja tahtotilan mukaisia yhtään sen enempää kuin niiden heikentävä vaikutus hiilensidontaakaan.

Se on tietysti totta, että viime kädessä vastuu metsistään on metsän omistajalla. Kuten edelläkin on muutaman kerran tullut esiin, niin harva metsänomistaja on alan ammattilainen ja vielä harvempi on kykenevä itse tekemään noita harvennustöitä. Ja yhä useampi asuu kaukana metsistäänkin, joten jatkuva paikallaolo ja töiden kontrollointi ei käytännössä ole mahdollista, vaikka olisikin kyennyt ohjeistamaan ammattilaisia työssään. Ei siten ole muuta mahdollisuutta käytännössä kuin luottaa ammattilaisiin ja heidän ammattitaitoonsa,
No noissa tapauksissa homma ei sitten ole mennyt niin sanotusti putkeen, vaan on tuotettu vahinkoa metsänomistajalle. En tiedä mitä tässä nyt tapahtuu, korvataanko vahinko jotenkin metsänomistajalle ja joutuuko jollain tapaa vastaamaan myös hiilensidontakyvyn heikkenemisestäkin.

Lue lisää

Vai raiskattu talousrääseikkö ?
Siinä on kuitenkin yli 1000 miljoonaa m3 enemmän puuta kuin vuonna 1950 ja se kasvu
ja hiilensidonta on yli kaksinkertaistunut.
Minkähänlaiseksi kuvailet sitten vuoden 1950 metsää jota tasoa nyt ennallistamisella tavoitellaan ihannemetsänä.,

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Nuo tutkimuksessa esiintulleet suosituksia liian voimakkaat harvennukset, joita alan ammattitoimijat ovat tehneet, tuottavat noiden tutkimusten mukaan selvää taloudellista tappiota metsänomistajille. Ne siis eivät missään tapauksessa ole metsänomistajien etujen ja tahtotilan mukaisia yhtään sen enempää kuin niiden heikentävä vaikutus hiilensidontaakaan.

Se on tietysti totta, että viime kädessä vastuu metsistään on metsän omistajalla. Kuten edelläkin on muutaman kerran tullut esiin, niin harva metsänomistaja on alan ammattilainen ja vielä harvempi on kykenevä itse tekemään noita harvennustöitä. Ja yhä useampi asuu kaukana metsistäänkin, joten jatkuva paikallaolo ja töiden kontrollointi ei käytännössä ole mahdollista, vaikka olisikin kyennyt ohjeistamaan ammattilaisia työssään. Ei siten ole muuta mahdollisuutta käytännössä kuin luottaa ammattilaisiin ja heidän ammattitaitoonsa,
No noissa tapauksissa homma ei sitten ole mennyt niin sanotusti putkeen, vaan on tuotettu vahinkoa metsänomistajalle. En tiedä mitä tässä nyt tapahtuu, korvataanko vahinko jotenkin metsänomistajalle ja joutuuko jollain tapaa vastaamaan myös hiilensidontakyvyn heikkenemisestäkin.

Lue lisää

Jokaisen vähänkin ammattilaisilla teettämäni isomman harvennuksen tai raivauksen jälkeen on työn tuloksen tarkastanut ja hväksynyt Metsäkeskuksen tarkastajat. Se on edellytys, että voi saada muutamia satasia korvausta harvennustyön kustannuksista.

Joskus nuorempana tein itsekin osin noita töitä itseoppineena ja aikanaan jo edesmenneen isäni ohjauksessa aluksi ja myöhemmin itsenäisesti. Juuri koskaan työ ei ollut riittävää Metsäkeskuksen arvioijille, mutta eipä se nyt niin kovasti häirinnyt, koska tein sitä harrastus- ja liikuntamielessä ja kustannuskin oli lähinnä polttoainekustannuksia eikä korvauksen saannilla ollut merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisen vähänkin ammattilaisilla teettämäni isomman harvennuksen tai raivauksen jälkeen on työn tuloksen tarkastanut ja hväksynyt Metsäkeskuksen tarkastajat. Se on edellytys, että voi saada muutamia satasia korvausta harvennustyön kustannuksista.

Joskus nuorempana tein itsekin osin noita töitä itseoppineena ja aikanaan jo edesmenneen isäni ohjauksessa aluksi ja myöhemmin itsenäisesti. Juuri koskaan työ ei ollut riittävää Metsäkeskuksen arvioijille, mutta eipä se nyt niin kovasti häirinnyt, koska tein sitä harrastus- ja liikuntamielessä ja kustannuskin oli lähinnä polttoainekustannuksia eikä korvauksen saannilla ollut merkitystä.

Lue lisää

Metsäkeskuksen herrat eivät todellakaan käy nuuskimassa hakkuita. Satelliittikuvista katselevat onko aukko tullut metsään. Sillä alallakin on ammattitaito kadonnut vanhempien suorittavan portaan kadottua eläkkeelle. Ja nyky koulutuskaan ei anna pätevyyttä oikealle metsäsuunnittelulle. Ammattikorkeasta saat kahden vuodessa pätevyyden johon ennen vaadittiin maisterin paperit.

Anonyymi kirjoitti:

Metsäkeskuksen herrat eivät todellakaan käy nuuskimassa hakkuita. Satelliittikuvista katselevat onko aukko tullut metsään. Sillä alallakin on ammattitaito kadonnut vanhempien suorittavan portaan kadottua eläkkeelle. Ja nyky koulutuskaan ei anna pätevyyttä oikealle metsäsuunnittelulle. Ammattikorkeasta saat kahden vuodessa pätevyyden johon ennen vaadittiin maisterin paperit.

Lue lisää

No ei varmaan herrat käy metsissä...

Kirjoitinkin hoitotöiden tarkastamisesta eli raivauksen ja harvennusten, joiden kustannuksiin voi saada vähän korvausta, jos ne on tehty suositusten mukaisesti. En hakkuutöiden.
Jollain tavalla tarkastus on aina tehty, kun useinmiten on tuota korvausta saatu ja toisinaan ilmoitettu, ettei työn jälki ole riittävän hyvää. Itse en ole ollut noissa tarkastuksissa paikalla, kun niistä ei ilmoiteta ajankohta koska se tapahtuu.

Isoin osin metsänmyyjien ymmärtämättömyys tuon yliharvennuksen takana: ei osata kyetä vaatimaan oikeaa harvennustasoa. Sitten liian isot koneet: pakko tehdä leveät ajourat. Uria voisi tehdä harvempinakin, mutta sitten se on taas moton päivätuotoksesta pois. Metsäfirmat ovat olleet tyytyväsiä kun saavat maksimaalisen harvennuspuumärän alaltaan.
Kaiken tämän voi metsänomistaja välttää, kun ei harvennuta metsäänsä, vaan antaa sen kasvaa vapaana, mielensä mukaan, ihanaksi monimuotoiseksi viidakoksi ja mosaiikiksi. Et sinä niitä metsärahoja oikeasti tarvitse, ole hupsimatta, lähde lenkille!

Anonyymi kirjoitti:

Isoin osin metsänmyyjien ymmärtämättömyys tuon yliharvennuksen takana: ei osata kyetä vaatimaan oikeaa harvennustasoa. Sitten liian isot koneet: pakko tehdä leveät ajourat. Uria voisi tehdä harvempinakin, mutta sitten se on taas moton päivätuotoksesta pois. Metsäfirmat ovat olleet tyytyväsiä kun saavat maksimaalisen harvennuspuumärän alaltaan.
Kaiken tämän voi metsänomistaja välttää, kun ei harvennuta metsäänsä, vaan antaa sen kasvaa vapaana, mielensä mukaan, ihanaksi monimuotoiseksi viidakoksi ja mosaiikiksi. Et sinä niitä metsärahoja oikeasti tarvitse, ole hupsimatta, lähde lenkille!

Lue lisää

Hyvä !
Nythän me päästiin yhteisymmärrykseen.
Sinä laitat omat metsäsi juuri edellä olevan kaltaiseksi ja olet onnellinen viidakkomosaiikissasi.
Minä sitä vastoin hoidan metsäni metsäkuviot.
Ajallaan istutan/kylvän, hoidan taimikot ja teen tarvittavat harvennukset aikanaan ja sitten hakkaan ja aloita kierron uudelleen ja olen perin onnellinen .
Samalla tuotan itselleni ja metsäteollisuuden kautta yhteiskunnalle hyvinvointia.
Eikö olekin perin mukavaa kun näin päästiin yhteisymmärrykseen eikä mitään erimielisyyttä tarvitse syntyä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä !
Nythän me päästiin yhteisymmärrykseen.
Sinä laitat omat metsäsi juuri edellä olevan kaltaiseksi ja olet onnellinen viidakkomosaiikissasi.
Minä sitä vastoin hoidan metsäni metsäkuviot.
Ajallaan istutan/kylvän, hoidan taimikot ja teen tarvittavat harvennukset aikanaan ja sitten hakkaan ja aloita kierron uudelleen ja olen perin onnellinen .
Samalla tuotan itselleni ja metsäteollisuuden kautta yhteiskunnalle hyvinvointia.
Eikö olekin perin mukavaa kun näin päästiin yhteisymmärrykseen eikä mitään erimielisyyttä tarvitse syntyä.

Lue lisää

Erimielisyyttä syntyy tien korjaamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Isoin osin metsänmyyjien ymmärtämättömyys tuon yliharvennuksen takana: ei osata kyetä vaatimaan oikeaa harvennustasoa. Sitten liian isot koneet: pakko tehdä leveät ajourat. Uria voisi tehdä harvempinakin, mutta sitten se on taas moton päivätuotoksesta pois. Metsäfirmat ovat olleet tyytyväsiä kun saavat maksimaalisen harvennuspuumärän alaltaan.
Kaiken tämän voi metsänomistaja välttää, kun ei harvennuta metsäänsä, vaan antaa sen kasvaa vapaana, mielensä mukaan, ihanaksi monimuotoiseksi viidakoksi ja mosaiikiksi. Et sinä niitä metsärahoja oikeasti tarvitse, ole hupsimatta, lähde lenkille!

Lue lisää

Ei tuossa mainitussa tapauksessa metsän omistajat ole varmasti vaatineet tai pyytäneet tekemään vastoin suosituksia olevia harvennuksia, ja jotka vielä ovat aiheuttaneet tappiota metsänomistajille. Ei varmastikaan.
Ei, vaan sen on tehnyt se firma, jolle on annettu työ tehtäväksi ja se ei välttämättä ole edes mikään puuta ostava ’metsäfirma’. En noista tapauksista tiedä...

Joo, jos olisi jättänyt nuo hoitotyöt tekemättä, niin metsä olisi luultavasti pusikoitunut ja kasvu hidastunut oleellisesti. Monista niistä olisi helposti tullut huonosti voiva rääseikkö. En tiedä, kun tietoa ei ole millaisista kaikista tapauksista on kyse.

Ole huoleti, jos kyseessä on ollut ensi- tai varhaisharvennuksia, niin ei niistä nykyisille omistajille todennäköisesti koskaan tulekaan ’metsärahoja’. Seuraavalle sukupolvelle ne menee.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä !
Nythän me päästiin yhteisymmärrykseen.
Sinä laitat omat metsäsi juuri edellä olevan kaltaiseksi ja olet onnellinen viidakkomosaiikissasi.
Minä sitä vastoin hoidan metsäni metsäkuviot.
Ajallaan istutan/kylvän, hoidan taimikot ja teen tarvittavat harvennukset aikanaan ja sitten hakkaan ja aloita kierron uudelleen ja olen perin onnellinen .
Samalla tuotan itselleni ja metsäteollisuuden kautta yhteiskunnalle hyvinvointia.
Eikö olekin perin mukavaa kun näin päästiin yhteisymmärrykseen eikä mitään erimielisyyttä tarvitse syntyä.

Lue lisää

Hyvä pointti, mutta uskotko tosiaan tuolla besserwisserillä olevan omaa metsää?

Hänen mukaansa metsää ei voi kukaan omistaa, vaan se on kaikkien, joten olisiko hemmo toiminut omien periaatteittensa vastaisesti?

Päinvastoin luonto tykkää kun uusi metsänalku pääsee kasvamaan ja sitomaan hiiltä että kohisee.

Nyt taas sorruit asiattomuuksiin. Kuten tuolla aiemmin kirjoitit sen olevan tylsää ja osoittaa asia-argumenttien loppuneen…

Taas sinulle kävi niin…

Anonyymi kirjoitti:

Nyt taas sorruit asiattomuuksiin. Kuten tuolla aiemmin kirjoitit sen olevan tylsää ja osoittaa asia-argumenttien loppuneen…

Taas sinulle kävi niin…

Vai voisiko olla muitakin samanmielisiä kuin ap? Heitä, joille metsällä on itseisarvo, ei pelkkä talous-.

Anonyymi kirjoitti:

Vai voisiko olla muitakin samanmielisiä kuin ap? Heitä, joille metsällä on itseisarvo, ei pelkkä talous-.

On varmaankin. Minäkin tiedän olevani sellainen, onhan vastuullani huolehtia metsästäni, joka on kuulunut suvulleni jo noin 400 vuotta. En aio olla tuossa sukupolvien jonossa se, jonka aikana tuo metsä tuhoutuu.

Sama homma firmoilla kuin yksityisllä metsänomistajilla: heti mulle kaikki. Tämä sukupolvi ei säästele, ja seuraavilla ei ole mitä säästellä. Eilnmahdollisuudet niukkenee, resursseista tulee iso kisa. Nälkä pistää kansakunnat vaeltamaan ja tappelemaan keskenään. Linkolalla on hyvä kuvaus kansasta: jos hänen pitäisi piirtämällä kuvata käsitettä kansa, hän piirtäisi ympyrän: ammottava suu, mölisevä suu.

Anonyymi kirjoitti:

Sama homma firmoilla kuin yksityisllä metsänomistajilla: heti mulle kaikki. Tämä sukupolvi ei säästele, ja seuraavilla ei ole mitä säästellä. Eilnmahdollisuudet niukkenee, resursseista tulee iso kisa. Nälkä pistää kansakunnat vaeltamaan ja tappelemaan keskenään. Linkolalla on hyvä kuvaus kansasta: jos hänen pitäisi piirtämällä kuvata käsitettä kansa, hän piirtäisi ympyrän: ammottava suu, mölisevä suu.

Lue lisää

Paitsi firmoilla, metsänomistajilla niin myös kaikilla nuoremman polven nykyihmisillä on tuo sama ’kaikki mulle heti’-asenne. Jos noin halutaan yksinkertaistaa. Useinmiten tuo asenne on niillä, jotka mielellään toteuttaisivat sitä siten, että maksaja on joku muu ja kohdistaisi sitä muiden omaisuuteen.

Vähiten tuota on luultavasti yksityisillä metsänomistajilla, koska heistä hyvin harva kuuluu enää ’nuorempiin polviin’. Ikä rauhoittaa elämää ja tuollaiset materiaaliset asenteet supistuvat ja tilalle tulee kovastikin erilaisia arvoja. Ja ajatukset metsänkin osalta siirtyy jo luovutukseen seuraavalle sukupolvelle ja harva haluaa ryöstää omien lastensa tulevaa metsäomaisuutta. Useinmiten se menee niin, että metsä periytyy vahvempana ja paremmassa kunnossa kuin mitä itse sen aikanaan on perinyt. Tottakai sitä toivoo lastensakin huolehtivan metsästä yhtä hyvin kuin mitä itsekin on tehnyt ja niin todennäköisesti useimmissa tapauksissa tietysti käykin.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi firmoilla, metsänomistajilla niin myös kaikilla nuoremman polven nykyihmisillä on tuo sama ’kaikki mulle heti’-asenne. Jos noin halutaan yksinkertaistaa. Useinmiten tuo asenne on niillä, jotka mielellään toteuttaisivat sitä siten, että maksaja on joku muu ja kohdistaisi sitä muiden omaisuuteen.

Vähiten tuota on luultavasti yksityisillä metsänomistajilla, koska heistä hyvin harva kuuluu enää ’nuorempiin polviin’. Ikä rauhoittaa elämää ja tuollaiset materiaaliset asenteet supistuvat ja tilalle tulee kovastikin erilaisia arvoja. Ja ajatukset metsänkin osalta siirtyy jo luovutukseen seuraavalle sukupolvelle ja harva haluaa ryöstää omien lastensa tulevaa metsäomaisuutta. Useinmiten se menee niin, että metsä periytyy vahvempana ja paremmassa kunnossa kuin mitä itse sen aikanaan on perinyt. Tottakai sitä toivoo lastensakin huolehtivan metsästä yhtä hyvin kuin mitä itsekin on tehnyt ja niin todennäköisesti useimmissa tapauksissa tietysti käykin.

Lue lisää

Metsä on sikäli kyllä armollinen, että se kasvaa ,vaikka edellinen omistajapolvi olis hieman mokannu. Ykski naapuri niin sen isä ryyppäs aikoinaan talon metsät ettei pojalle jääny ku taimikoita kasvatettavaksi. Koko ikä siinä on menny ja nyt sen poika ehkä pääsee tukkimetsän myyntiinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Metsä on sikäli kyllä armollinen, että se kasvaa ,vaikka edellinen omistajapolvi olis hieman mokannu. Ykski naapuri niin sen isä ryyppäs aikoinaan talon metsät ettei pojalle jääny ku taimikoita kasvatettavaksi. Koko ikä siinä on menny ja nyt sen poika ehkä pääsee tukkimetsän myyntiinkin.

Lue lisää

Sama juttuhan on tapahtunut kuuluisan Osaran aukkohakkuualueella. Siellähän eli jossain Pohjois-Pohjanmaan perukoilla, Pudasjärvellä muistaakseni, lähinnä sotakorvausten vuoksi, hakattiin valtava aukkohakuualue, 10kmx20km valtion metsässä. Tilalle istutettiin uutta metsää ja nyt siellä on vahva metsä ja ensimmäisiä tukkipuuleimikoita on saatu.
Aikanaan ja kyllä syystäkin, arvosteltiin tuota tekoa ankarasti jo tuolloin, vaikka metsän luontoarvoja kunnioitti lähinnä vain yksityiset metsäomistajat. No nyt ei ole kuultu mitään koko Osaran aukkohakkuusta.

Todiste tuokin, että kyllä luonto tuontapaiset isotkin virheet korjaa, kunhan annetaan mahdollisuus ja vähän autetaankin.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi firmoilla, metsänomistajilla niin myös kaikilla nuoremman polven nykyihmisillä on tuo sama ’kaikki mulle heti’-asenne. Jos noin halutaan yksinkertaistaa. Useinmiten tuo asenne on niillä, jotka mielellään toteuttaisivat sitä siten, että maksaja on joku muu ja kohdistaisi sitä muiden omaisuuteen.

Vähiten tuota on luultavasti yksityisillä metsänomistajilla, koska heistä hyvin harva kuuluu enää ’nuorempiin polviin’. Ikä rauhoittaa elämää ja tuollaiset materiaaliset asenteet supistuvat ja tilalle tulee kovastikin erilaisia arvoja. Ja ajatukset metsänkin osalta siirtyy jo luovutukseen seuraavalle sukupolvelle ja harva haluaa ryöstää omien lastensa tulevaa metsäomaisuutta. Useinmiten se menee niin, että metsä periytyy vahvempana ja paremmassa kunnossa kuin mitä itse sen aikanaan on perinyt. Tottakai sitä toivoo lastensakin huolehtivan metsästä yhtä hyvin kuin mitä itsekin on tehnyt ja niin todennäköisesti useimmissa tapauksissa tietysti käykin.

Lue lisää

Jos metsänomistajat hoitaa metsiään hyvin, niin miksi niiden tila on nyt sitten ihan surkeaa, jatkuvaa heikentymistä 60-luvulta lähtien. Paitsi ihan tieteellisten tutkimusten mukaan, myös jokainen hiemankin pidempään elänyt voi verrata muistikuviaan ennen ja nyt. Tosiasiat kannattaa myöntää, se on alku viisauden.

Anonyymi kirjoitti:

Jos metsänomistajat hoitaa metsiään hyvin, niin miksi niiden tila on nyt sitten ihan surkeaa, jatkuvaa heikentymistä 60-luvulta lähtien. Paitsi ihan tieteellisten tutkimusten mukaan, myös jokainen hiemankin pidempään elänyt voi verrata muistikuviaan ennen ja nyt. Tosiasiat kannattaa myöntää, se on alku viisauden.

Lue lisää

Taisipa metsät muuttuakin surkeiksi, kun hiilinielulaskentatapaa muutettiin ja uudien laskelmien mukaan ne eivät enää olekaan riittäviä hiilinieluja korvatakseen sinun ja monen muun mukavan elämän aiheuttamia päästöjä. Nyt käy niin, että sinä joudutkin yhtäkkiä tinkimään jostain mukavan elämäsi jutusta, jos päätötavoitteisiin aiotaan päästä.
Olet varmaan jo ehtinyt miettiäkin ja paniikki kasvaa. Taidan olla oikeassa?

Anonyymi kirjoitti:

Taisipa metsät muuttuakin surkeiksi, kun hiilinielulaskentatapaa muutettiin ja uudien laskelmien mukaan ne eivät enää olekaan riittäviä hiilinieluja korvatakseen sinun ja monen muun mukavan elämän aiheuttamia päästöjä. Nyt käy niin, että sinä joudutkin yhtäkkiä tinkimään jostain mukavan elämäsi jutusta, jos päätötavoitteisiin aiotaan päästä.
Olet varmaan jo ehtinyt miettiäkin ja paniikki kasvaa. Taidan olla oikeassa?

Lue lisää

Joo et, ole oikeassa. Elän hyvin nuukasti, kuten aiemmin kerroin. Palkkani jää lähes täydelleen säästöön, ja kun kassaa on riittävästi kerättynä, ostan taas sopivan metsätilan, rauhoitan sen omaehtoisesti.
Ylen sivuilla änään hyvä juttu kuinka emme ole yhteiskuntana tehneet vielä juuri mitään päästöjen vähentämiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Joo et, ole oikeassa. Elän hyvin nuukasti, kuten aiemmin kerroin. Palkkani jää lähes täydelleen säästöön, ja kun kassaa on riittävästi kerättynä, ostan taas sopivan metsätilan, rauhoitan sen omaehtoisesti.
Ylen sivuilla änään hyvä juttu kuinka emme ole yhteiskuntana tehneet vielä juuri mitään päästöjen vähentämiseksi.

Lue lisää

Hienoa. Sitten meitä on ainakin kaksi, joskin täysin erilaisista lähtökohdista olevaa. Se on totta, että kun nämä uudistetut laskentamallit metsien hiilinieluista muuttivatkin yhtäkkiä metsät hiilinieluista jopa hiilipäästöiksi tai ainakin niin, etteivät ne enää riitäkään korvaamaan elämäntyylimme aiheuttamia päästöjä, niin nyt päästövähennykset tulevatkin entistä enemmän arkipäiväämme. Kuten tuossa edellä tulikin esiin. Metsät sinänsähän ei ole muuttunut yhtäkkiä miksikään. Näin hyvässä kasvussa ja puumäärissä Suomen metsät eivät taida koskaan aiemmin olla olleetkaan. Lahoavia ja suuria päästöjä tuottavia metsiä ei juurikaan enää olla.
Tai sitten tehdään taas uudet laskelmat uusien kriteereiden perusteella. Näinhän koko ajan on tapahtunutkin, joten olisiko syytä uskoa näiden nykyisten olevan sen pysyvämpiä kuin aiemmatkaan. Nähtäväksi jää.

Minä metsän omistajana paitsi elän siivosti ja kohtuullisesti, niin hoidan talousmetsiäni niin hyvin kuin vain osaan muutaman sadan kilometrin takaa ja metsän lähtökohdista katsoen. Ne ovatkin terveitä vahvasti kasvavia. En ole jättänyt niitä oman onnensa nojaa, nehän ovat talousmetsiä. Joissain vaikeissa kohdat, jyrkkien kallioiden rinteessä, ovat koskemattomia. Siellä on kitukasvuisia ja kaatuneita puita ristiin rastiin lahoamassa ja tuhohyönteisten elinolojen turvana ja päästölähteinä. Varmaan sinun mieleistä metsää, mutta ei nuo minunkaan yöuniani häiritse.
Omin toimin tehtyjä isoja aukkohakkuita ei ole, myrsky joskus vähän koetellut, mutta nekin on paikattu. Raivaukset ja harvennukset tehty suunilleen ajallaan, ovat kuusivaltaisia, mutta muitakin puulajeja löytyy ihan sen mukaan mitä missäkin nyt sattuu kasvamaan.,koivuja on paljon ja myös haapoja. Istutettu pääosin kuusia, mäntyjä. Myös kylvöä ja jopa luontaista metsittymistä harrastettu. Sen lisäksi pienemmille aloille jopa lehtikuusta, koivua on istutettu.
Metsäsuunnitelmat, uusitaan aina 10 vuoden välein, ovat ajantasalle ja niitä on noudatettu. Kaikki hoitotyöt käytännössä on ammattilaisten tekemiä ja ne on aina töiden jälkeen myös tarkistettu että ovat asianmukaisia. Jo senkin vuoksi, että saadakseen pienet korvaukset hyvinkin kalliista hoitotöistä, ne lopputulos käydään tarkistamassa että täyttää kriteerit.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa. Sitten meitä on ainakin kaksi, joskin täysin erilaisista lähtökohdista olevaa. Se on totta, että kun nämä uudistetut laskentamallit metsien hiilinieluista muuttivatkin yhtäkkiä metsät hiilinieluista jopa hiilipäästöiksi tai ainakin niin, etteivät ne enää riitäkään korvaamaan elämäntyylimme aiheuttamia päästöjä, niin nyt päästövähennykset tulevatkin entistä enemmän arkipäiväämme. Kuten tuossa edellä tulikin esiin. Metsät sinänsähän ei ole muuttunut yhtäkkiä miksikään. Näin hyvässä kasvussa ja puumäärissä Suomen metsät eivät taida koskaan aiemmin olla olleetkaan. Lahoavia ja suuria päästöjä tuottavia metsiä ei juurikaan enää olla.
Tai sitten tehdään taas uudet laskelmat uusien kriteereiden perusteella. Näinhän koko ajan on tapahtunutkin, joten olisiko syytä uskoa näiden nykyisten olevan sen pysyvämpiä kuin aiemmatkaan. Nähtäväksi jää.

Minä metsän omistajana paitsi elän siivosti ja kohtuullisesti, niin hoidan talousmetsiäni niin hyvin kuin vain osaan muutaman sadan kilometrin takaa ja metsän lähtökohdista katsoen. Ne ovatkin terveitä vahvasti kasvavia. En ole jättänyt niitä oman onnensa nojaa, nehän ovat talousmetsiä. Joissain vaikeissa kohdat, jyrkkien kallioiden rinteessä, ovat koskemattomia. Siellä on kitukasvuisia ja kaatuneita puita ristiin rastiin lahoamassa ja tuhohyönteisten elinolojen turvana ja päästölähteinä. Varmaan sinun mieleistä metsää, mutta ei nuo minunkaan yöuniani häiritse.
Omin toimin tehtyjä isoja aukkohakkuita ei ole, myrsky joskus vähän koetellut, mutta nekin on paikattu. Raivaukset ja harvennukset tehty suunilleen ajallaan, ovat kuusivaltaisia, mutta muitakin puulajeja löytyy ihan sen mukaan mitä missäkin nyt sattuu kasvamaan.,koivuja on paljon ja myös haapoja. Istutettu pääosin kuusia, mäntyjä. Myös kylvöä ja jopa luontaista metsittymistä harrastettu. Sen lisäksi pienemmille aloille jopa lehtikuusta, koivua on istutettu.
Metsäsuunnitelmat, uusitaan aina 10 vuoden välein, ovat ajantasalle ja niitä on noudatettu. Kaikki hoitotyöt käytännössä on ammattilaisten tekemiä ja ne on aina töiden jälkeen myös tarkistettu että ovat asianmukaisia. Jo senkin vuoksi, että saadakseen pienet korvaukset hyvinkin kalliista hoitotöistä, ne lopputulos käydään tarkistamassa että täyttää kriteerit.

Lue lisää

Metsä ei sinänsä ikinä lahoa/häviä, tai muutu päästölähteeksi, kuin ainoastaan massiivisen metsäpalon seurauksena. Joka se tapahtuu luontaisesti joskus ns. ikimetsissä. Eli ihmiset tuon tapahtuman suhteen voisivat huoletta jatkaa ainakin 200 vuotta koskematta näihin nykyisiin "lapsuus- ja nuoruusikäisiin" metsänpoikasiimme. Metsä uudistuu jakasvaa (=kerää hiiltä ilmakehästä) koko ajan muuten. Vai onko joku nähnyt jollain esim. luonnonsuojelualueella, kansallispuistossa tms. kokonaan pystyyn kuivunutta satoja vuosia vanhaa metsää? ikimetsänkin pääväri latvuston osalta on vihreä. Ennenkaikkea ikimetsä on valtava hiilivarasto, siellä on puunkiintoainesta maksimimäärä.
Ainoa hetki tunnetussa historiassa, jolloin metsissämme on ollut vähemmän puuta/ha kuin nyt, on noin 100 vuotta sitten, jolloin ihminen oli hävittänyt Etelä-Suomen metsät lähes kokonaan, kaskeamisen seurauksena. Tuolloin valtiovalta puuttui touhuun, ja sääti lait, jotka kieltää metsän hävittämisen.
Parasta mitä metsänomistaja voi tehdä metsälleen, parasta METSÄNHOITOA itse metsän näkökulmasta, on olla puuttumatta millään tavoin metsän kasvuun. Tämä on myös paras tapa ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Nää on niitä kumoamattomia faktoja, haluaa sen kukakin myöntää tahi ei.

Anonyymi kirjoitti:

Metsä ei sinänsä ikinä lahoa/häviä, tai muutu päästölähteeksi, kuin ainoastaan massiivisen metsäpalon seurauksena. Joka se tapahtuu luontaisesti joskus ns. ikimetsissä. Eli ihmiset tuon tapahtuman suhteen voisivat huoletta jatkaa ainakin 200 vuotta koskematta näihin nykyisiin "lapsuus- ja nuoruusikäisiin" metsänpoikasiimme. Metsä uudistuu jakasvaa (=kerää hiiltä ilmakehästä) koko ajan muuten. Vai onko joku nähnyt jollain esim. luonnonsuojelualueella, kansallispuistossa tms. kokonaan pystyyn kuivunutta satoja vuosia vanhaa metsää? ikimetsänkin pääväri latvuston osalta on vihreä. Ennenkaikkea ikimetsä on valtava hiilivarasto, siellä on puunkiintoainesta maksimimäärä.
Ainoa hetki tunnetussa historiassa, jolloin metsissämme on ollut vähemmän puuta/ha kuin nyt, on noin 100 vuotta sitten, jolloin ihminen oli hävittänyt Etelä-Suomen metsät lähes kokonaan, kaskeamisen seurauksena. Tuolloin valtiovalta puuttui touhuun, ja sääti lait, jotka kieltää metsän hävittämisen.
Parasta mitä metsänomistaja voi tehdä metsälleen, parasta METSÄNHOITOA itse metsän näkökulmasta, on olla puuttumatta millään tavoin metsän kasvuun. Tämä on myös paras tapa ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Nää on niitä kumoamattomia faktoja, haluaa sen kukakin myöntää tahi ei.

Lue lisää

Jonkun vain on huolehdittava puuraaka-aineen tuottamisestakin, jotta pystyt elämään arkipäivääsi. Et pysty päivääkään elämään normaalia elämää ilman puutuotteita.

Edellä kerrottiin että viimeinen Luken tutkimus on tehty "uudistetulla tavalla".
Näin onkin ja siksi sen lopussa todetaan että se ei ole vertailukelpoinen edellisen vuogen lukuihin.
Miksi se ei ole vertailukelpoinen?
Siksi että ensi kertaa laskelmissa otettiin metsän pohjan sammalen ja karikkeen lahoaminen mukaan päästöihin ja sen määräksi ilmoitettiin 4,7 miljoonaa tonnia.
Eli jos halutaan verrata edellisen vuoden tuloksiin nyt pitää vähentää tämä "uusi" päästö 4,7 miljoonaa tonnia pois ja siten 8,4 miljoonan tonnin sijaan metsät sitoivat hiiltä 13,1 miljoonaa tonnia.
Kun siihen lisätään puutuotteitten hiilensidonta 3,1 miljoonaa tonnia niin metsäsektorin kokonaissidonta on 16,2 miljoonaa tonnia.
Maatalousmaan hiilipäästöksi ilmoitetaan yhteensä 12,4 miljoonaa tonnia ja siten
maatalousmaa/metsämaan hiilen kokonaisSIDONTA ON 3,8 miljoonaa tonnia eikä nyt ilmoitettu 0,9 miljoonan tonnin PÄÄSTÖ.
Nyt vain kaikista tuuteista tulee vain tämä 0.9 miljoonan tonnin HIRVEÄ ROMAHDUS" VAIKKA edellisen tutkimuksen kriteerien mukaan tehtynä HIILENSIDONTA KASVOI 3,8 MILJOONAA TONNIA.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä kerrottiin että viimeinen Luken tutkimus on tehty "uudistetulla tavalla".
Näin onkin ja siksi sen lopussa todetaan että se ei ole vertailukelpoinen edellisen vuogen lukuihin.
Miksi se ei ole vertailukelpoinen?
Siksi että ensi kertaa laskelmissa otettiin metsän pohjan sammalen ja karikkeen lahoaminen mukaan päästöihin ja sen määräksi ilmoitettiin 4,7 miljoonaa tonnia.
Eli jos halutaan verrata edellisen vuoden tuloksiin nyt pitää vähentää tämä "uusi" päästö 4,7 miljoonaa tonnia pois ja siten 8,4 miljoonan tonnin sijaan metsät sitoivat hiiltä 13,1 miljoonaa tonnia.
Kun siihen lisätään puutuotteitten hiilensidonta 3,1 miljoonaa tonnia niin metsäsektorin kokonaissidonta on 16,2 miljoonaa tonnia.
Maatalousmaan hiilipäästöksi ilmoitetaan yhteensä 12,4 miljoonaa tonnia ja siten
maatalousmaa/metsämaan hiilen kokonaisSIDONTA ON 3,8 miljoonaa tonnia eikä nyt ilmoitettu 0,9 miljoonan tonnin PÄÄSTÖ.
Nyt vain kaikista tuuteista tulee vain tämä 0.9 miljoonan tonnin HIRVEÄ ROMAHDUS" VAIKKA edellisen tutkimuksen kriteerien mukaan tehtynä HIILENSIDONTA KASVOI 3,8 MILJOONAA TONNIA.

Lue lisää

Esitätkö olevasi tietoviisaampi kuin tieteellisen koulutuksen saaneet tohtoritason tutkijat: että olet nyt tehnyt jonkin uuden oivalluksen, jota nämä eivät tajuaisi huomioida? Maalliikkokin näkee metsiemme heikon kokonaistason Suomea kiertäessään, siis sellainen, jolla on vartailupohjaa, vaikkapa esim. 80-luvun tasoon.
Olen yrittänyt tuoda esiin, että metsiä voi ja tulee käyttää hyödyksi. Mutta voimme aivan hyvin käyttää niitä vain suomalaisten hyödyksi. Meidän velvollisuus ei ole huolehtia ulkomaanelävien puutarpeista. Varsinkaan kiinailaisten peräreikien putsauksesta suomalaisella koivulla, siitä tehdyllä paperilla. Ja me voimme myös itse miettiä mihin puuta käytämme, tarvitsemmeko esimerkiksi 30-100 neliön patioita, kylpytynnyreitä itsemme liotukseen ymym.

Anonyymi kirjoitti:

Esitätkö olevasi tietoviisaampi kuin tieteellisen koulutuksen saaneet tohtoritason tutkijat: että olet nyt tehnyt jonkin uuden oivalluksen, jota nämä eivät tajuaisi huomioida? Maalliikkokin näkee metsiemme heikon kokonaistason Suomea kiertäessään, siis sellainen, jolla on vartailupohjaa, vaikkapa esim. 80-luvun tasoon.
Olen yrittänyt tuoda esiin, että metsiä voi ja tulee käyttää hyödyksi. Mutta voimme aivan hyvin käyttää niitä vain suomalaisten hyödyksi. Meidän velvollisuus ei ole huolehtia ulkomaanelävien puutarpeista. Varsinkaan kiinailaisten peräreikien putsauksesta suomalaisella koivulla, siitä tehdyllä paperilla. Ja me voimme myös itse miettiä mihin puuta käytämme, tarvitsemmeko esimerkiksi 30-100 neliön patioita, kylpytynnyreitä itsemme liotukseen ymym.

Lue lisää

Se, että suomalainen puunjalostusteollisuus on vientiteollisuutta, joka tuottaa vientituloja ja työtä suomalaisille, ei ole metsänomistajien vika sen enempää kuin muidenkaan suomalaisten. Jos sen nyt haluaa niin kovasti pahaksi asiaksi katsoa ja mieltää.
Metsänomistajien yksistään syyllistäminen myös noista suomalaisten omien mielihaluista ja -tekosista on sekin jokseenkin täysin asiatonta.
Tästähän näissä lukuisissa ulostuloistasi on ollut yksiselitteisesti kyse. Ja vieläpä kovadti asiattomin väittein ja ennakkoluuloin.
Ja siihen olen reagoinut ja näköjään aika moni muukin.

Suomalainen elämäntapa mielihaluineen ja suomalainen vietiteollisuus on luonnollisista syistä melkoisesti rakentunut puupohjaisiin tuotteisiin. Kun sitä vaadit muutettavaksi, niin metsänomistajien syyllistäminen on väärä osoite ja varsinkin noilla sinun asiattomilla argumenteillasi ja kuvauksillasi metsänomistajista.

Keskusteluhan olisi miellyttävääkin ja kehittävää, jos kykenisit pysymään asiallisena.

Anonyymi kirjoitti:

Esitätkö olevasi tietoviisaampi kuin tieteellisen koulutuksen saaneet tohtoritason tutkijat: että olet nyt tehnyt jonkin uuden oivalluksen, jota nämä eivät tajuaisi huomioida? Maalliikkokin näkee metsiemme heikon kokonaistason Suomea kiertäessään, siis sellainen, jolla on vartailupohjaa, vaikkapa esim. 80-luvun tasoon.
Olen yrittänyt tuoda esiin, että metsiä voi ja tulee käyttää hyödyksi. Mutta voimme aivan hyvin käyttää niitä vain suomalaisten hyödyksi. Meidän velvollisuus ei ole huolehtia ulkomaanelävien puutarpeista. Varsinkaan kiinailaisten peräreikien putsauksesta suomalaisella koivulla, siitä tehdyllä paperilla. Ja me voimme myös itse miettiä mihin puuta käytämme, tarvitsemmeko esimerkiksi 30-100 neliön patioita, kylpytynnyreitä itsemme liotukseen ymym.

Lue lisää

Tuo sellu ja vessapaperi aina vedetään esiin metsätalouden haitallisena komponenttina. Ensinnäkin sellusta menee suurin osa muuhun tarkoitukseen kuin vessapaperiksi. Toisekseen, kuitupuu on metsätalouden vähäarvoinen sivuvirta, päätuote on tukkipuu. Voisihan ne kuitupuut jättää metsään lahoamaan hakkuun yhteydessä, tai käyttää polttopuuksi, olisiko se sitten parempi vaihtoehto?

Olen hoitanut omia talousmetsiäni erittäin hyvin. Ne ovat hyvässä kunnossa eikä liian ’rajuja toimia’ siellä ole koskaan tehty. Viimeksi muutamia vuosia sitten myin sieltä puita ja hakkuut ajoitettiin syksy ja talviaikaan, ei silloin ole pesimäaika. Tukkipuuta myyn, mutta kuitupuuksi kelpaavat myyn myös, en niitä jätä metsään tuhohyönteisille. Puuta olen myynyt oikeastaan niin kauan kuin muistan reippaasti vähemmän kuin mitä vuosittainen kasvu on eli puusto on lisääntynyt. Metsänomistajana olen ollut jo noin 40 vuotta eli vuosia sitten edesmennyt isäni luovutti ne ennakkoperintönä jo kun olin alle kolmekymppinen. Se opetti vastuuta ja olin onnekas, kun isäni oli tuolloin opastamassa vastuullista metsänhoitoa. Puuta myydään silloin kun se talousmetsän näkökulmasta katsoen on järkevää, toisin sanoen ennenkuin puu menettää taloudellisen arvonsa tukkipuuna. Sen jälkeenhän se kelpaisi vain selluun eli ’kiinalaisille vessapaperiksi’ sinun kielikuviasi mukaillen tai jättää metsään lahoamaan tuhohyönteisten iloksi. Kun kyse on talousmetsästä, niin siinähän ei olisi mitää järkeä. Lahopuuta kyllä silti metsässä löytyy aina. Yksittäisiä tuulikaatoja, vanhoja kuusia, tulee vuosittain, joita ei sieltä käytännössä saa pois edes polttopuuksi.

En keksi mitä haittaa siitä on ollut muille ihmisille, päinvastoin monille se on merkinnyt toimeentuloa. Jokamiehen oikeudella kuka tahansa voi kulkea metsissäni ja jos hakkuualue häiritsee, niin voi helposti liikkua niiden ulkopuolella. Marjastajia siellä käykin paljon, muita ehkä, en tosin ole koskaan nähnyt. Niin paitsi metsästäjiä, lähinnä hirvenmetsätystä harrastavia. Olen antanut paikalliselle metsästysseuralle oikeuden siihen. Ja ilmaiseksi. Saan kyllä silloin tällöin palasen hirvenlihaa, jos metsässäni onnistutaan kastamaan hirvi, niin ja kutsun hirvikeitolle lopousyksystä.
No metsäluonnolle tietty lyhyellä tähtäimellä on haittaa, kun puusto uusiutuu. Kaikki luonnonvarojen käyttö tietysti näkyy luonnossa.

Kyllä, voin vaikuttaa metsäni hoitoon ja niinhän teenkin. Niitä hoidetaan niin hyvin kuin vain osaan ja kykenen ja nimenomaan järkeä käyttäen ja hyvässä kunnossa ovat. Koska itse en ole metsäalan asiantuntija, niin hankin asiantuntemusta sitä omaavilta tarvittaessa, esim pitämällä metsäsuunnitelmat ajan tasalla ja toimimalla niiden mukaisesti.

Yksityiset metsänomistaja hoitavat metsiään kyllä vastuullisesti ja oikein hyvin.

Voihan joukossa olla sellaisia bisneshenkisiä, joille metsä on vain rahabisnestä, mutta nämä ovat usein varmaankin heitä, jotka ostelevat metsiä sijoituksina ja nopean rahan lähteinä. Jälkeen sitten jää maapohja useiksi vuosikymmeksi vain kustannuksia tuottavina.

Ja sitten sellaisia jotka väittävät ostelevansa metsätilkkuja ja jättävät ne sitten oman onnensa nojaan luullen tekevänsä hyvän työn. Uskokoon ken haluaa näihin tarinoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Olen hoitanut omia talousmetsiäni erittäin hyvin. Ne ovat hyvässä kunnossa eikä liian ’rajuja toimia’ siellä ole koskaan tehty. Viimeksi muutamia vuosia sitten myin sieltä puita ja hakkuut ajoitettiin syksy ja talviaikaan, ei silloin ole pesimäaika. Tukkipuuta myyn, mutta kuitupuuksi kelpaavat myyn myös, en niitä jätä metsään tuhohyönteisille. Puuta olen myynyt oikeastaan niin kauan kuin muistan reippaasti vähemmän kuin mitä vuosittainen kasvu on eli puusto on lisääntynyt. Metsänomistajana olen ollut jo noin 40 vuotta eli vuosia sitten edesmennyt isäni luovutti ne ennakkoperintönä jo kun olin alle kolmekymppinen. Se opetti vastuuta ja olin onnekas, kun isäni oli tuolloin opastamassa vastuullista metsänhoitoa. Puuta myydään silloin kun se talousmetsän näkökulmasta katsoen on järkevää, toisin sanoen ennenkuin puu menettää taloudellisen arvonsa tukkipuuna. Sen jälkeenhän se kelpaisi vain selluun eli ’kiinalaisille vessapaperiksi’ sinun kielikuviasi mukaillen tai jättää metsään lahoamaan tuhohyönteisten iloksi. Kun kyse on talousmetsästä, niin siinähän ei olisi mitää järkeä. Lahopuuta kyllä silti metsässä löytyy aina. Yksittäisiä tuulikaatoja, vanhoja kuusia, tulee vuosittain, joita ei sieltä käytännössä saa pois edes polttopuuksi.

En keksi mitä haittaa siitä on ollut muille ihmisille, päinvastoin monille se on merkinnyt toimeentuloa. Jokamiehen oikeudella kuka tahansa voi kulkea metsissäni ja jos hakkuualue häiritsee, niin voi helposti liikkua niiden ulkopuolella. Marjastajia siellä käykin paljon, muita ehkä, en tosin ole koskaan nähnyt. Niin paitsi metsästäjiä, lähinnä hirvenmetsätystä harrastavia. Olen antanut paikalliselle metsästysseuralle oikeuden siihen. Ja ilmaiseksi. Saan kyllä silloin tällöin palasen hirvenlihaa, jos metsässäni onnistutaan kastamaan hirvi, niin ja kutsun hirvikeitolle lopousyksystä.
No metsäluonnolle tietty lyhyellä tähtäimellä on haittaa, kun puusto uusiutuu. Kaikki luonnonvarojen käyttö tietysti näkyy luonnossa.

Kyllä, voin vaikuttaa metsäni hoitoon ja niinhän teenkin. Niitä hoidetaan niin hyvin kuin vain osaan ja kykenen ja nimenomaan järkeä käyttäen ja hyvässä kunnossa ovat. Koska itse en ole metsäalan asiantuntija, niin hankin asiantuntemusta sitä omaavilta tarvittaessa, esim pitämällä metsäsuunnitelmat ajan tasalla ja toimimalla niiden mukaisesti.

Yksityiset metsänomistaja hoitavat metsiään kyllä vastuullisesti ja oikein hyvin.

Voihan joukossa olla sellaisia bisneshenkisiä, joille metsä on vain rahabisnestä, mutta nämä ovat usein varmaankin heitä, jotka ostelevat metsiä sijoituksina ja nopean rahan lähteinä. Jälkeen sitten jää maapohja useiksi vuosikymmeksi vain kustannuksia tuottavina.

Ja sitten sellaisia jotka väittävät ostelevansa metsätilkkuja ja jättävät ne sitten oman onnensa nojaan luullen tekevänsä hyvän työn. Uskokoon ken haluaa näihin tarinoihin.

Lue lisää

Edelliset ansiokkaasti keskustelevat metsänhoidosta ja toinen tietää kaikki Suomenmetsäasia "ympärilleen katsoen" moittii edellistä kirjoittajaa joka vain kertoo mitä todellisuudessa Luken viimeisessä tutkimuksesta todella selviää jollei niitä lue vihreät lasit silmillä kuten Ollikainen.
Siksi kehottaisin sen kirjoittajaa todella tutustumaan kyseiseen tutkimukseen ja varsinkin sen liitteenä olevaan kaaviokuvaan "Suomen kasvihuonepäästöt ja
poistumat sektoreittain" .
Väitätkö ettei Luken tutkijat ole asiantuntijoita koska esitän vain heidän julkaisujen tietoja.
Eri asia on vain että Ollikainen lukee niitä jättämällä hänelle epämieluisat tulokset sanomatta kuten nyt hiilipäästöihin lisätty sammaleen ja karikkeen lahoamisesta aiheutunut 4,7 miljoonan tonnin hiilipäästö.

Katoaa, totta, savuna ilmaan, ukkosen sytyttämänä ja luonnonoloissa. Mutta aikaa siihen menee 300-500 vuotta, eli silloin on muodostunut niin merkittävä määrä pystyssä olevaa, kuivaa puuainesta, joka alkaa sytyttyään palaen levitä. Nykyvalvontatekniikalla tuollainen palo, laajana, olisi todennäköisesti myös estettävissä. Meidän metsävauvamme ja lapsosemme, keskimäärin 60- vuotiaita, olkaan huoleta (mistä löysit edes sitä 100-vuotiasta, nuorukaisikäistä metsää?) Ja ilmastonmuutoksentorjunnallahan oli kiire, tiesitkö sen.

Mahdollisesti voisi olla järkevää lähteä käymään 150-200-vuotiaan metsän sisään sahan kanssa, poistamassa sieltä pystyssä oleva kuiva puuaines, silloin kun pyritään optimoimaan hiilinielun koko. Ja tarpeen mukaan joko, ihannetapauksessa, säilömään tuo puuaines katettuna tms., niin ettei se ala lahota. Tai mkäli ollaan silloin vielä tässä vanhassa (epätoivottavassa) energiantuotantomallissa, jossa puuta poltetaan energiaksi, niin polttaa sitten. Mutta tuo asia ei siis ole meidän sukupolvemme, eikä lastemmekaan, huoli.

Nyt, tällä hetkellä paras ilmastoteko on jättää metsänsä ihan rauhaan, koskematta siihen, antaa luonnon tehdä max. hiilinielu rauhassa. Suomi voi maana käyttää metsiään sen verran mitä itse niitä tarvitsee, lähinnä rakentamiseen ja energiaksi. Epäisänmaallista myydä metsät ulkomaille, alihintaan vielä! Toki kiinanpojan hampaita se nyt naurattaa.

Anonyymi kirjoitti:

Katoaa, totta, savuna ilmaan, ukkosen sytyttämänä ja luonnonoloissa. Mutta aikaa siihen menee 300-500 vuotta, eli silloin on muodostunut niin merkittävä määrä pystyssä olevaa, kuivaa puuainesta, joka alkaa sytyttyään palaen levitä. Nykyvalvontatekniikalla tuollainen palo, laajana, olisi todennäköisesti myös estettävissä. Meidän metsävauvamme ja lapsosemme, keskimäärin 60- vuotiaita, olkaan huoleta (mistä löysit edes sitä 100-vuotiasta, nuorukaisikäistä metsää?) Ja ilmastonmuutoksentorjunnallahan oli kiire, tiesitkö sen.

Mahdollisesti voisi olla järkevää lähteä käymään 150-200-vuotiaan metsän sisään sahan kanssa, poistamassa sieltä pystyssä oleva kuiva puuaines, silloin kun pyritään optimoimaan hiilinielun koko. Ja tarpeen mukaan joko, ihannetapauksessa, säilömään tuo puuaines katettuna tms., niin ettei se ala lahota. Tai mkäli ollaan silloin vielä tässä vanhassa (epätoivottavassa) energiantuotantomallissa, jossa puuta poltetaan energiaksi, niin polttaa sitten. Mutta tuo asia ei siis ole meidän sukupolvemme, eikä lastemmekaan, huoli.

Nyt, tällä hetkellä paras ilmastoteko on jättää metsänsä ihan rauhaan, koskematta siihen, antaa luonnon tehdä max. hiilinielu rauhassa. Suomi voi maana käyttää metsiään sen verran mitä itse niitä tarvitsee, lähinnä rakentamiseen ja energiaksi. Epäisänmaallista myydä metsät ulkomaille, alihintaan vielä! Toki kiinanpojan hampaita se nyt naurattaa.

Lue lisää

Mutku tuollainen metsän käytön hienosäätö ei maailman mittakaavassa vaikut mitään yhtään mihinkään.
Hoiretaan vaan harvennukset, kyllä mettä hoitaa loput.

Anonyymi kirjoitti:

Katoaa, totta, savuna ilmaan, ukkosen sytyttämänä ja luonnonoloissa. Mutta aikaa siihen menee 300-500 vuotta, eli silloin on muodostunut niin merkittävä määrä pystyssä olevaa, kuivaa puuainesta, joka alkaa sytyttyään palaen levitä. Nykyvalvontatekniikalla tuollainen palo, laajana, olisi todennäköisesti myös estettävissä. Meidän metsävauvamme ja lapsosemme, keskimäärin 60- vuotiaita, olkaan huoleta (mistä löysit edes sitä 100-vuotiasta, nuorukaisikäistä metsää?) Ja ilmastonmuutoksentorjunnallahan oli kiire, tiesitkö sen.

Mahdollisesti voisi olla järkevää lähteä käymään 150-200-vuotiaan metsän sisään sahan kanssa, poistamassa sieltä pystyssä oleva kuiva puuaines, silloin kun pyritään optimoimaan hiilinielun koko. Ja tarpeen mukaan joko, ihannetapauksessa, säilömään tuo puuaines katettuna tms., niin ettei se ala lahota. Tai mkäli ollaan silloin vielä tässä vanhassa (epätoivottavassa) energiantuotantomallissa, jossa puuta poltetaan energiaksi, niin polttaa sitten. Mutta tuo asia ei siis ole meidän sukupolvemme, eikä lastemmekaan, huoli.

Nyt, tällä hetkellä paras ilmastoteko on jättää metsänsä ihan rauhaan, koskematta siihen, antaa luonnon tehdä max. hiilinielu rauhassa. Suomi voi maana käyttää metsiään sen verran mitä itse niitä tarvitsee, lähinnä rakentamiseen ja energiaksi. Epäisänmaallista myydä metsät ulkomaille, alihintaan vielä! Toki kiinanpojan hampaita se nyt naurattaa.

Lue lisää

Jos Suomi lopettaa puupohjaisten tuotteiden myynnin ulkomaille siksi, ettei Suomessa ole puuraaka-ainetta saatavissa, niin uskotko sen vähentävän maailmalla niiden käyttöä ja sen perusteella maapallon metsävarat säästyvät?

Vai voisiko käydä niin, että puupohjaisten tuotteiden tuottamnen siirtyy sinne missä puutavaraa on saatavissa. Ja uskotko, että siellä jossain talousmetsiä hoidetaan ilmaston kannalta kestävämpää tapaan kuin Suomessa. Minä en usko, vaan ennemminkin päinvastoin. Ilmaston kannalta luultavasti olisikin parempi, että maailman talousmetsiä hoidettaisiin yhtä hyvin kuin Suomessa tehdään.

Maapallon ilmaston muuttumisen kannaltahan ei alkuunkaan riitä vaikka Suomessa jätettäisiin metsät tyystin hyödyntämättä. Itse asiassa sillä ei taitaisi olla juurikaan merkitystä.

Jos puun käyttöä halutaan korvata jollakin muulla raaka-aineella, mikä se sitten lieneekään, niin paitsi ilmasto, niin myös raaka-aineen muut ’ominaisuudet’ olisi hyvä huomioida, esim uusiutuvuus. Puuhan on uusiutuva raaka-aine ja vieläpä kohtuullisen nopeakiertoinenkin moneen muuhun verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Suomi lopettaa puupohjaisten tuotteiden myynnin ulkomaille siksi, ettei Suomessa ole puuraaka-ainetta saatavissa, niin uskotko sen vähentävän maailmalla niiden käyttöä ja sen perusteella maapallon metsävarat säästyvät?

Vai voisiko käydä niin, että puupohjaisten tuotteiden tuottamnen siirtyy sinne missä puutavaraa on saatavissa. Ja uskotko, että siellä jossain talousmetsiä hoidetaan ilmaston kannalta kestävämpää tapaan kuin Suomessa. Minä en usko, vaan ennemminkin päinvastoin. Ilmaston kannalta luultavasti olisikin parempi, että maailman talousmetsiä hoidettaisiin yhtä hyvin kuin Suomessa tehdään.

Maapallon ilmaston muuttumisen kannaltahan ei alkuunkaan riitä vaikka Suomessa jätettäisiin metsät tyystin hyödyntämättä. Itse asiassa sillä ei taitaisi olla juurikaan merkitystä.

Jos puun käyttöä halutaan korvata jollakin muulla raaka-aineella, mikä se sitten lieneekään, niin paitsi ilmasto, niin myös raaka-aineen muut ’ominaisuudet’ olisi hyvä huomioida, esim uusiutuvuus. Puuhan on uusiutuva raaka-aine ja vieläpä kohtuullisen nopeakiertoinenkin moneen muuhun verrattuna.

Lue lisää

Aina tarjonnan supistuessa myös kysyntä (lopputuotteen) supistuu. Fakta. On Suomi maailman mittakaavassa joltinenkin puuraaka-aineen tuottaja.

Sitä paitsi metsällä on itseisarvo: se ei ole olemassa, luotu siksi että ihminen sen raiskaisi huonoksi. Nykyisessä yhteiskunnan hallintomallissa on luotu yksityis"omistus" metsälle. Siksi näillä sen ns, omistajilla on vastuu metsästä, sen suojelusta tai raiskuusta.

Anonyymi kirjoitti:

Aina tarjonnan supistuessa myös kysyntä (lopputuotteen) supistuu. Fakta. On Suomi maailman mittakaavassa joltinenkin puuraaka-aineen tuottaja.

Sitä paitsi metsällä on itseisarvo: se ei ole olemassa, luotu siksi että ihminen sen raiskaisi huonoksi. Nykyisessä yhteiskunnan hallintomallissa on luotu yksityis"omistus" metsälle. Siksi näillä sen ns, omistajilla on vastuu metsästä, sen suojelusta tai raiskuusta.

Lue lisää

Jos raaka-aineen tarjonta vähenee, niin hinta nousee ellei sitä voida korvat jollain muulla. Fakta. Siitä tulee lopulta vain varakkaiden tuote.

Hyvä ja perustavanlaatuinen kysymyshän onkin, supistuuko maailman puuraaka-aineen tarjonta käytännössä juurikaan, jos Suomi supistaa puunkäyttönsä niin, että sitä riittää vain suomalaisille.
Se mikä lienee varmaa on että sitä käyttävä teollisuus siirtyy pois Suomesta. Paitsi työvoimaan, niin myös Suomen vientiin sillä on merkittävä vaikutus, koska Suomen viennistä niin suuri osa on metsätaloustuotteita. Nykyinen teollisuus on mitoitettu vientiä varten ja jäisikö Suomeen siitä juuri mitään. Luulen, että ei ja Suomen tarve hoituisikin lähinnä tuonnilla.
Mielenkiintoista keskustelua sen jälkeen varmaan olisikin, miksi ihmeessä Suomi on metsätaloustuotteiden tuojamaa, vaikka maa on suurelta osin metsän peitossa (eli raaka-ainetta on pilvin pimein, mutta sitä ei käytettäisi) verrataanpa lähes mihin muuhun maahan tahansa.

Totta, metsiä ei ole luotu ihmisen raiskattavaksi. Ja tämä on erinomaisesti ymmärretty Suomessa ja varsinkin yksityiset metsänomistaja huolehtivatkin metsistään erinomaisesti. Toisin sanoen vastuu, joka metsänomistajalla tietysti metsistään on, on hoidettu oikein hyvin. Jos jotain poikkeuksiakin on, niin ne ovat poikkeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos raaka-aineen tarjonta vähenee, niin hinta nousee ellei sitä voida korvat jollain muulla. Fakta. Siitä tulee lopulta vain varakkaiden tuote.

Hyvä ja perustavanlaatuinen kysymyshän onkin, supistuuko maailman puuraaka-aineen tarjonta käytännössä juurikaan, jos Suomi supistaa puunkäyttönsä niin, että sitä riittää vain suomalaisille.
Se mikä lienee varmaa on että sitä käyttävä teollisuus siirtyy pois Suomesta. Paitsi työvoimaan, niin myös Suomen vientiin sillä on merkittävä vaikutus, koska Suomen viennistä niin suuri osa on metsätaloustuotteita. Nykyinen teollisuus on mitoitettu vientiä varten ja jäisikö Suomeen siitä juuri mitään. Luulen, että ei ja Suomen tarve hoituisikin lähinnä tuonnilla.
Mielenkiintoista keskustelua sen jälkeen varmaan olisikin, miksi ihmeessä Suomi on metsätaloustuotteiden tuojamaa, vaikka maa on suurelta osin metsän peitossa (eli raaka-ainetta on pilvin pimein, mutta sitä ei käytettäisi) verrataanpa lähes mihin muuhun maahan tahansa.

Totta, metsiä ei ole luotu ihmisen raiskattavaksi. Ja tämä on erinomaisesti ymmärretty Suomessa ja varsinkin yksityiset metsänomistaja huolehtivatkin metsistään erinomaisesti. Toisin sanoen vastuu, joka metsänomistajalla tietysti metsistään on, on hoidettu oikein hyvin. Jos jotain poikkeuksiakin on, niin ne ovat poikkeuksia.

Lue lisää

Mikä on hyvinhoidettu metsä, metsänomistajan mielestä?? Se, joka tarjoaa max. taloudellisen tuoton, eli yhden puulajin (max. kahden esim.istutuskuusikossa luontaisia koivuntaimia lisänä) pelto. Ja apupaskaa, so. lannoitetta useimmat olisivat valmiit työntämään lisäksi, mikäli se suinkin kannattaisia taloudellisesti. Perataan ja harvotaan pari kertaa, jotta turpoovat mahdollisimman äkisti. Kasvatetaan max. 90 vuotta, ja kaikki puut vaakaan pinoon. Hienoa metsänhoitoa! Kysy vaikka luonnolta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on hyvinhoidettu metsä, metsänomistajan mielestä?? Se, joka tarjoaa max. taloudellisen tuoton, eli yhden puulajin (max. kahden esim.istutuskuusikossa luontaisia koivuntaimia lisänä) pelto. Ja apupaskaa, so. lannoitetta useimmat olisivat valmiit työntämään lisäksi, mikäli se suinkin kannattaisia taloudellisesti. Perataan ja harvotaan pari kertaa, jotta turpoovat mahdollisimman äkisti. Kasvatetaan max. 90 vuotta, ja kaikki puut vaakaan pinoon. Hienoa metsänhoitoa! Kysy vaikka luonnolta.

Lue lisää

No käypä joskus jonkun yksityisen metsässä. Voit tietty valita omaan uskomukseesi sopivankin, mutta jospa kuitenkin yrittäisit valita sellaisen tavallisen hoidetun talousmetsän. Talousmetsistähän tässä on kirjoitettukin…

Pikkuisen siitä on sinulle vaivaa, koska ethän tietysti käytä autoa, koska uudenpien hiilinielulaskelmien vuoksi joudutkin tinkimään mukavuudestasi, koska metsän hiilinielu ei enää riitäkään autoilusi päästöjä kompensoimaan.
Huomaathan, ettei kaupunkipuisto ole metsää eikä varsinkaan talousmetsää.
Tsemppiä haasteesi edessä….

Anonyymi kirjoitti:

No käypä joskus jonkun yksityisen metsässä. Voit tietty valita omaan uskomukseesi sopivankin, mutta jospa kuitenkin yrittäisit valita sellaisen tavallisen hoidetun talousmetsän. Talousmetsistähän tässä on kirjoitettukin…

Pikkuisen siitä on sinulle vaivaa, koska ethän tietysti käytä autoa, koska uudenpien hiilinielulaskelmien vuoksi joudutkin tinkimään mukavuudestasi, koska metsän hiilinielu ei enää riitäkään autoilusi päästöjä kompensoimaan.
Huomaathan, ettei kaupunkipuisto ole metsää eikä varsinkaan talousmetsää.
Tsemppiä haasteesi edessä….

Lue lisää

Tuolla edellä on tosi ituhippi joka sallii mennä metsään vain pokasahan kanssa kaatamaan pystyyn kuivuneita puita teollisuuden ainoiksi raaka-aineiksi.
Varmaan itse vetää ne tien varteen tai parhaassa tapauksessa ottaa konin apuun.
On todella mennyt suhteellisuuden taju mäelle.
Mutta asiaan:
Tärkeintä olisi selvittää mikä on metsien kasvun ja sieltä poistuvan kokonaispoistuman paras suhde pitkällä aikavälillä.
Selvää on ettei kokonaispoistuma voi olla pitkällä aikavälillä suurempaa kuin kasvu.
Metsillähän on paras HIILENSIDONTAIKÄ joka viime tutkimuksen mukaan ylitettiin varsinkin pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Nyt on metsien puuston lisäys ollut keskimäärin 14 miljoonaa m3 joka vuosi suurempaa kuin kokonaispoistuma eli vuodesta 1950 alkaen lisääntynyt 1005 miljoonaa m3.
Voiko tämä kasvu jatkua loppumattomiin koska silloin puuston ikä pakosta vanhenee ja hiilensidonta vähenee ??

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla edellä on tosi ituhippi joka sallii mennä metsään vain pokasahan kanssa kaatamaan pystyyn kuivuneita puita teollisuuden ainoiksi raaka-aineiksi.
Varmaan itse vetää ne tien varteen tai parhaassa tapauksessa ottaa konin apuun.
On todella mennyt suhteellisuuden taju mäelle.
Mutta asiaan:
Tärkeintä olisi selvittää mikä on metsien kasvun ja sieltä poistuvan kokonaispoistuman paras suhde pitkällä aikavälillä.
Selvää on ettei kokonaispoistuma voi olla pitkällä aikavälillä suurempaa kuin kasvu.
Metsillähän on paras HIILENSIDONTAIKÄ joka viime tutkimuksen mukaan ylitettiin varsinkin pohjoissuomessa jossa on suuria luonnonsuojelualueita.
Nyt on metsien puuston lisäys ollut keskimäärin 14 miljoonaa m3 joka vuosi suurempaa kuin kokonaispoistuma eli vuodesta 1950 alkaen lisääntynyt 1005 miljoonaa m3.
Voiko tämä kasvu jatkua loppumattomiin koska silloin puuston ikä pakosta vanhenee ja hiilensidonta vähenee ??

Lue lisää

80% kaikesta hakatusta puustosta pöllähtää taivaalle melko samantien hakkuun jälkeen lyhytikäisinä tuotteina, paperi, pahvi ym.. Lisäksi korjuu, kuljetus, teollisuuden jalostusprosessit, jakelu ym. = valtava määrä hiiltä ilmakehään versus puut pystyssä humisten imevät hiiltä joka vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

80% kaikesta hakatusta puustosta pöllähtää taivaalle melko samantien hakkuun jälkeen lyhytikäisinä tuotteina, paperi, pahvi ym.. Lisäksi korjuu, kuljetus, teollisuuden jalostusprosessit, jakelu ym. = valtava määrä hiiltä ilmakehään versus puut pystyssä humisten imevät hiiltä joka vuosi.

Lue lisää

No sulla varmaan on jokin vaihtoehto noihin luettelemiisi epäkohtiin. Voisit vähän avata niitä.
Paperia, pahvia, ym tarvitaan vielä jatkuvasti ja paljon. Miten ehdotat niiden korvaamista ja millä?
Puuraaka-aine täytyy jotenkin saada metsästä teollisuuden käyttöön. Sulla lienee parempia vaihtoehtoja kuin nykyiset korjaus- ja kuljetustekniikat? Kerro ihmeessä mitä ja millaisia?

Kyllä se niin on, että ihmisen elämä kaikkine oheistoimintoineen tuottaa päästöjä. Vai onko sulla jokin ja joitain keinoja, miten ne voitaisiin estää? Ehkäpä avaat ajatuksia niistäkin?

Anonyymi kirjoitti:

No sulla varmaan on jokin vaihtoehto noihin luettelemiisi epäkohtiin. Voisit vähän avata niitä.
Paperia, pahvia, ym tarvitaan vielä jatkuvasti ja paljon. Miten ehdotat niiden korvaamista ja millä?
Puuraaka-aine täytyy jotenkin saada metsästä teollisuuden käyttöön. Sulla lienee parempia vaihtoehtoja kuin nykyiset korjaus- ja kuljetustekniikat? Kerro ihmeessä mitä ja millaisia?

Kyllä se niin on, että ihmisen elämä kaikkine oheistoimintoineen tuottaa päästöjä. Vai onko sulla jokin ja joitain keinoja, miten ne voitaisiin estää? Ehkäpä avaat ajatuksia niistäkin?

Lue lisää

Ei sitä paperia ja pahvia tarvita - siis niin paljoa kuin nyt - tosiasiallisesti. Menee valtaosin hupsutusostosten tekoon esim. pahvi; ostellaan suomalaiset kinkeiltä kaikkea joutavaa krääsää ja kilkettä nyt. Ehdotukseni on säästö - säästäminen.
Nykyisin haetaan tehoa, tehokkuutta - puut ovat metsistä haettavissa pienemmilläkin koneilla esim. metsuri + metsälinjan maataloustraktori, kokoluokka 80-luvun koneet. Samalla ei tarvitse laittaa 4 metrin ajouria - tuottavaa metsäpinta-alaa säilyy.
Suomi on merkittävä paperiteollisuuden toimija maailmassa - jossain luokkaa seitsemännellä tilalla - kinkkien ollessa ylivoimaisesti suurin toimija. Miksi me niiden peräpeileistä huolehditaan, metsänomistajat. Jos pyyhittäisiin vain omat aunuksemme?
Ihmistoiminta tuottaa päästöjä - ei sentään tarvitse irstaillen päästää - voi elää kohtuuvella, pienemmällä kulutustasolla, esim. mahat voi pienentää normikokoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä paperia ja pahvia tarvita - siis niin paljoa kuin nyt - tosiasiallisesti. Menee valtaosin hupsutusostosten tekoon esim. pahvi; ostellaan suomalaiset kinkeiltä kaikkea joutavaa krääsää ja kilkettä nyt. Ehdotukseni on säästö - säästäminen.
Nykyisin haetaan tehoa, tehokkuutta - puut ovat metsistä haettavissa pienemmilläkin koneilla esim. metsuri metsälinjan maataloustraktori, kokoluokka 80-luvun koneet. Samalla ei tarvitse laittaa 4 metrin ajouria - tuottavaa metsäpinta-alaa säilyy.
Suomi on merkittävä paperiteollisuuden toimija maailmassa - jossain luokkaa seitsemännellä tilalla - kinkkien ollessa ylivoimaisesti suurin toimija. Miksi me niiden peräpeileistä huolehditaan, metsänomistajat. Jos pyyhittäisiin vain omat aunuksemme?
Ihmistoiminta tuottaa päästöjä - ei sentään tarvitse irstaillen päästää - voi elää kohtuuvella, pienemmällä kulutustasolla, esim. mahat voi pienentää normikokoon.

Lue lisää

Niin. Kysehän ei noissa kirjoittamissasi jutuissa olekaan metsänomistajien eli raaka-ainetuottajien asiasta. Tästä on kommentoitu jo aiemminkin.
Muut kuin metsänomistajat päättävät mitä itse kukin kuluttaa, kuinka suuri puunjalostusteollisuus ja ulkomaanvienti Suomessa halutaan olevan. Jne.
Nyt keskustelu pyörii ympyrää. Turha enää toistella samoja kertaalleen jo käytyjä keskusteluja.

Ja sitten nuo työmenetelmät. Kyllähän se vasn on niin, ettei paluuta 50-60 luvun työmenetelmiin ole myöskään puuraaka-ainetuotannossa. Ja syy sama kuin muussakin minkä tahansa tuotannossa.
Sen kyllä ymmärrät varmasti itsekin, vaikka joskus vähän se minua epäilyttääkin

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Kysehän ei noissa kirjoittamissasi jutuissa olekaan metsänomistajien eli raaka-ainetuottajien asiasta. Tästä on kommentoitu jo aiemminkin.
Muut kuin metsänomistajat päättävät mitä itse kukin kuluttaa, kuinka suuri puunjalostusteollisuus ja ulkomaanvienti Suomessa halutaan olevan. Jne.
Nyt keskustelu pyörii ympyrää. Turha enää toistella samoja kertaalleen jo käytyjä keskusteluja.

Ja sitten nuo työmenetelmät. Kyllähän se vasn on niin, ettei paluuta 50-60 luvun työmenetelmiin ole myöskään puuraaka-ainetuotannossa. Ja syy sama kuin muussakin minkä tahansa tuotannossa.
Sen kyllä ymmärrät varmasti itsekin, vaikka joskus vähän se minua epäilyttääkin

Lue lisää

Metsänomistajat päättää Suomessa hiilinielun koon, ja sen minkä verran täällä on puunjalostusteollisuutta. Ei sitä kukaan muu päätä. Omistajalla on valta hakata tai säästää. Ihmisenkoskematon metsä on paras hiilinielu mitä olla voi.
Metsäomistaja päättää myös hakkuumenetelmät. Pakolla sinne ei jättimotoa kukaan tuo, sellaista joka tarvitsee 4m urat,kaikki puut pois. 80-luvun nelikkotraktori, kuormain-metsäkärry-yhdistelmä, rivakka metsuri olisi järkevin yhdistelmä suomalaiseen metsään, silloin kun on tehty päätös harventaa. Aukoista tulee luonnolliseti luopua, ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Metsänomistajat päättää Suomessa hiilinielun koon, ja sen minkä verran täällä on puunjalostusteollisuutta. Ei sitä kukaan muu päätä. Omistajalla on valta hakata tai säästää. Ihmisenkoskematon metsä on paras hiilinielu mitä olla voi.
Metsäomistaja päättää myös hakkuumenetelmät. Pakolla sinne ei jättimotoa kukaan tuo, sellaista joka tarvitsee 4m urat,kaikki puut pois. 80-luvun nelikkotraktori, kuormain-metsäkärry-yhdistelmä, rivakka metsuri olisi järkevin yhdistelmä suomalaiseen metsään, silloin kun on tehty päätös harventaa. Aukoista tulee luonnolliseti luopua, ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

Lue lisää

Edellä joku otti esiin mielenkiintoisen kysymyksen eli sen että mikä on hiilensidonnan kannalta paras metsän kasvun ja kokonaispoistuman suhde pitkällä aikavälillä.
Tutkimusten mukaan metsillä on paras hiilensidontaikä joka on n, 30 - 50 välillä ja joka on tutkimuksen mukaan nyt ylitetty varsinkin
pohjoissuomessa jossa on suuria suojelualueita.
Siksi kaikki suojelualueet olisi tässä laskelmassa jätettävä ulkopuolelle ja vain talousmetsät otettava siihen mukaan.
Selvää on että kokonaispoistuma ei voi olla pitkään suurempi kuin kasvu mutta vuoden eikä kahden sen enemmyys ei ole "hirveä romahdus".
Metsien vuotuinen puuston lisäys on ollut vuodesta 1950 lähtien keskimäärin 14 miljoonaa m3 eli lisääntynyt 1500 miljoonasta m3 2505 miljoonaan kuutiometriin.
Voiko se loputtomiin kasvaa ilman että puuston ikä nousee ohi parhaan hiilensidontaiän ja missä kohtaa on sitten se raja.?

Anonyymi kirjoitti:

Metsänomistajat päättää Suomessa hiilinielun koon, ja sen minkä verran täällä on puunjalostusteollisuutta. Ei sitä kukaan muu päätä. Omistajalla on valta hakata tai säästää. Ihmisenkoskematon metsä on paras hiilinielu mitä olla voi.
Metsäomistaja päättää myös hakkuumenetelmät. Pakolla sinne ei jättimotoa kukaan tuo, sellaista joka tarvitsee 4m urat,kaikki puut pois. 80-luvun nelikkotraktori, kuormain-metsäkärry-yhdistelmä, rivakka metsuri olisi järkevin yhdistelmä suomalaiseen metsään, silloin kun on tehty päätös harventaa. Aukoista tulee luonnolliseti luopua, ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

Lue lisää

Onhan se tietty niin, ellei puunjalostusteollisuus saa Suomesta puuta jalostettavaksi, niin se siirtyy sinne missä sitä on saatavilla. Ja olen varma, ettei monesta muusta maailman maasta löydy parempaa metsänhoitoa luonnon kannaltakin katsottuna kuin Suomesta, joten maapallon ilmasto ja muukin luonto ei tuolloin hyötyisi.

Paras keino on ajaa puunjalostusteollisuus alas, johon siis tähtäät, on lopettaa puunjalostustuotteiden käyttö kokonaan tai lähes kokonaan. Ja siihen ei suomalainen metsänomistaja voi kummoisestikaan vaikuttaa.
Tuossa edellä tulikin esille miten mielestäsi puupohjaiset tuotteet olisi korvattavissa ja millä. Sitä on kysytty jo moneen kertaan, mutta et ole vaivautunut vastaamaan muuten kuin että vähennetään käyttöä.
Sekään ei ole ihan merkityksetöntä, että puu on uusiutuva raaka-aine.

Tämä kommentti oli lähestulkoon kopio aiemmista kirjoituksista niinkuin tuo sinunkin kirjoituksesi. Mitään uutta näkökulmaa ei siinä ole. Keskustelu siten on ilmeisesti asiapuolen osalta jo loppuunkäyty. Samojen näkökulmien ja argumenttien toistelu ei liene hyödytä mitään... mitäpä arvelet?

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se tietty niin, ellei puunjalostusteollisuus saa Suomesta puuta jalostettavaksi, niin se siirtyy sinne missä sitä on saatavilla. Ja olen varma, ettei monesta muusta maailman maasta löydy parempaa metsänhoitoa luonnon kannaltakin katsottuna kuin Suomesta, joten maapallon ilmasto ja muukin luonto ei tuolloin hyötyisi.

Paras keino on ajaa puunjalostusteollisuus alas, johon siis tähtäät, on lopettaa puunjalostustuotteiden käyttö kokonaan tai lähes kokonaan. Ja siihen ei suomalainen metsänomistaja voi kummoisestikaan vaikuttaa.
Tuossa edellä tulikin esille miten mielestäsi puupohjaiset tuotteet olisi korvattavissa ja millä. Sitä on kysytty jo moneen kertaan, mutta et ole vaivautunut vastaamaan muuten kuin että vähennetään käyttöä.
Sekään ei ole ihan merkityksetöntä, että puu on uusiutuva raaka-aine.

Tämä kommentti oli lähestulkoon kopio aiemmista kirjoituksista niinkuin tuo sinunkin kirjoituksesi. Mitään uutta näkökulmaa ei siinä ole. Keskustelu siten on ilmeisesti asiapuolen osalta jo loppuunkäyty. Samojen näkökulmien ja argumenttien toistelu ei liene hyödytä mitään... mitäpä arvelet?

Lue lisää

Olen eri mieltä. Vähentynyt raakapuun tarjonta markkinoille nostaa hintoja, ja sitä kautta myös lopputuotteiden hinta nousee, jonka seurauksena niiden kysyntä supistuu. Mikä tahansa hyödyke mikä on halpaa, sitä kulutetaan enemmän. Voi verrata esim. tällä hetkellä ajankohtaiseen ruoan hinnan nousuun; erityisesti lihatuotteiden kysyntä on supistunut. Mikä asiana on erinomainen.
Olen vastannut moneen kertaan: puutuotteita voi käyttää. Mutta kohtuudella: irstailu jättipatiot, ihmisruhon lilluttelualtaat so. paljut ym. pois.
Metsänomistaja on avainasemassa: antaako metsän kokonaisuudessaan olla rauhassa, vai käyttääkö siihen ylivaltaa. Valtaa, jota hänellä ei kuuluisi edes olla. Kristinuskoa tästä voi pitkälti syyttää, ja raamatun maailmankuvaa, joka käskee ihmisen hallita ja vallita maailmassa, täyttää se. Jonka ihminen totisesti on tehnytkin.
Itse pidän ihmisten ylivoimaista enemmistöä vajaamielisinä kaikkin haluineen: ajatellaan asioita hetkellisen tai lyhytaikaisen mielihyvän kautta, vailla pidempää perspektiiviä --> hakkaan metsän, koska mä voin, koska tarviin (=haluan) uuden auton, monkijän, lomamatkan, mässyä lisää kroppaan jne.. Voiko joku vastata miksi nussitte (karkea kieli, sori siitä) lisää pentuja maailmaan, kun ette kuitenkaan halua että heillä olisi elinkelpoinen tellus elettävänä?

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri mieltä. Vähentynyt raakapuun tarjonta markkinoille nostaa hintoja, ja sitä kautta myös lopputuotteiden hinta nousee, jonka seurauksena niiden kysyntä supistuu. Mikä tahansa hyödyke mikä on halpaa, sitä kulutetaan enemmän. Voi verrata esim. tällä hetkellä ajankohtaiseen ruoan hinnan nousuun; erityisesti lihatuotteiden kysyntä on supistunut. Mikä asiana on erinomainen.
Olen vastannut moneen kertaan: puutuotteita voi käyttää. Mutta kohtuudella: irstailu jättipatiot, ihmisruhon lilluttelualtaat so. paljut ym. pois.
Metsänomistaja on avainasemassa: antaako metsän kokonaisuudessaan olla rauhassa, vai käyttääkö siihen ylivaltaa. Valtaa, jota hänellä ei kuuluisi edes olla. Kristinuskoa tästä voi pitkälti syyttää, ja raamatun maailmankuvaa, joka käskee ihmisen hallita ja vallita maailmassa, täyttää se. Jonka ihminen totisesti on tehnytkin.
Itse pidän ihmisten ylivoimaista enemmistöä vajaamielisinä kaikkin haluineen: ajatellaan asioita hetkellisen tai lyhytaikaisen mielihyvän kautta, vailla pidempää perspektiiviä --> hakkaan metsän, koska mä voin, koska tarviin (=haluan) uuden auton, monkijän, lomamatkan, mässyä lisää kroppaan jne.. Voiko joku vastata miksi nussitte (karkea kieli, sori siitä) lisää pentuja maailmaan, kun ette kuitenkaan halua että heillä olisi elinkelpoinen tellus elettävänä?

Lue lisää

Näiin, ja jokku vielä vaatii, että johonki apulantalaskuun pitääs myirä mettää..

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri mieltä. Vähentynyt raakapuun tarjonta markkinoille nostaa hintoja, ja sitä kautta myös lopputuotteiden hinta nousee, jonka seurauksena niiden kysyntä supistuu. Mikä tahansa hyödyke mikä on halpaa, sitä kulutetaan enemmän. Voi verrata esim. tällä hetkellä ajankohtaiseen ruoan hinnan nousuun; erityisesti lihatuotteiden kysyntä on supistunut. Mikä asiana on erinomainen.
Olen vastannut moneen kertaan: puutuotteita voi käyttää. Mutta kohtuudella: irstailu jättipatiot, ihmisruhon lilluttelualtaat so. paljut ym. pois.
Metsänomistaja on avainasemassa: antaako metsän kokonaisuudessaan olla rauhassa, vai käyttääkö siihen ylivaltaa. Valtaa, jota hänellä ei kuuluisi edes olla. Kristinuskoa tästä voi pitkälti syyttää, ja raamatun maailmankuvaa, joka käskee ihmisen hallita ja vallita maailmassa, täyttää se. Jonka ihminen totisesti on tehnytkin.
Itse pidän ihmisten ylivoimaista enemmistöä vajaamielisinä kaikkin haluineen: ajatellaan asioita hetkellisen tai lyhytaikaisen mielihyvän kautta, vailla pidempää perspektiiviä --> hakkaan metsän, koska mä voin, koska tarviin (=haluan) uuden auton, monkijän, lomamatkan, mässyä lisää kroppaan jne.. Voiko joku vastata miksi nussitte (karkea kieli, sori siitä) lisää pentuja maailmaan, kun ette kuitenkaan halua että heillä olisi elinkelpoinen tellus elettävänä?

Lue lisää

Heh.
Nämäkin nyt toistamasi asiat on moneen kertaan läpikeskusteltu. Ja jokaiseen tuossa toistamaasi väitteeseesi on kommentoitu ja palautettu ne realismintasolle. Silti toistat niitä vaan jatkuvasti huomioimatta mitenkään aiemmin kommentoituja asioita.

Niin. Sinä et keskustele, vaan julistat omaa näkemystäsi. Keskustelulla ja julistamisella on suuri ero.

Anonyymi kirjoitti:

Heh.
Nämäkin nyt toistamasi asiat on moneen kertaan läpikeskusteltu. Ja jokaiseen tuossa toistamaasi väitteeseesi on kommentoitu ja palautettu ne realismintasolle. Silti toistat niitä vaan jatkuvasti huomioimatta mitenkään aiemmin kommentoituja asioita.

Niin. Sinä et keskustele, vaan julistat omaa näkemystäsi. Keskustelulla ja julistamisella on suuri ero.

Lue lisää

Eipä täällä kukaan muukaan muuta kuin huuda omaa näkemystään. Ja tosiasiat ovat tosiasioita: kun ei hakkaa, metsä säästyy, kaikkinainen kulutustaso suomalaisilla on maailmanennätysluokkaa = härmäläisiä jos olisi kaikki, tarvittaisiin jo 3,5 maapalloa, jotta oltaisiin kestävällä tasolla. Uskaltaako joku myöntää, että hänen henk. koht. kulutusta olsi tosiasiassa varaa (pitäisi) reilusti laskea? Kohtuusmielisiä jotta oltaisiin. Onko elintaso Suomessa aivan liian korkea: mikä oikeus meillä on tähän? Ja miljardit ihimset joutuvat elämään todellsella köyhyys- ja nälkärajalla.

Anonyymi kirjoitti:

Olen eri mieltä. Vähentynyt raakapuun tarjonta markkinoille nostaa hintoja, ja sitä kautta myös lopputuotteiden hinta nousee, jonka seurauksena niiden kysyntä supistuu. Mikä tahansa hyödyke mikä on halpaa, sitä kulutetaan enemmän. Voi verrata esim. tällä hetkellä ajankohtaiseen ruoan hinnan nousuun; erityisesti lihatuotteiden kysyntä on supistunut. Mikä asiana on erinomainen.
Olen vastannut moneen kertaan: puutuotteita voi käyttää. Mutta kohtuudella: irstailu jättipatiot, ihmisruhon lilluttelualtaat so. paljut ym. pois.
Metsänomistaja on avainasemassa: antaako metsän kokonaisuudessaan olla rauhassa, vai käyttääkö siihen ylivaltaa. Valtaa, jota hänellä ei kuuluisi edes olla. Kristinuskoa tästä voi pitkälti syyttää, ja raamatun maailmankuvaa, joka käskee ihmisen hallita ja vallita maailmassa, täyttää se. Jonka ihminen totisesti on tehnytkin.
Itse pidän ihmisten ylivoimaista enemmistöä vajaamielisinä kaikkin haluineen: ajatellaan asioita hetkellisen tai lyhytaikaisen mielihyvän kautta, vailla pidempää perspektiiviä --> hakkaan metsän, koska mä voin, koska tarviin (=haluan) uuden auton, monkijän, lomamatkan, mässyä lisää kroppaan jne.. Voiko joku vastata miksi nussitte (karkea kieli, sori siitä) lisää pentuja maailmaan, kun ette kuitenkaan halua että heillä olisi elinkelpoinen tellus elettävänä?

Lue lisää

Ymmärrät varmaan senkin, että kun mikä tahansa hinta nousee, niin markkinoille tulee taas lisää tarjontaa. Jos ei Suomesta, niin jostain muualta. Näin, koska puutetta ei tarjottavasta ole.
Toinen huomioitava on sekin, että hinnan noustessa, tuotteesta tulee entistä harvempien saatavilla olevaa eli vähitellen luksustuote. Näin ellei puusta tuotetuille tuotteille löydy halvempia vaihtoehtoja. Nyt ehkä löytyykin, mutta ne vasta luontoa kuluttavatkin/tuhoavat eivätkä välttämättä käytä uusiutuvaa raaka-ainetta, jota puu on.

Et sinä ainakaan usko. ;) Kertoisitko lissää?

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä ainakaan usko. ;) Kertoisitko lissää?

Mää kerron. Piti tulla kuivuutta, mutta nyt tuntuu että hukumma. Austraalias on ollu ainaki puolen vuoden ajan aina jossai päin mannerta tuluvia menos, Uus-Seelanti on aivan märkä,, E-Afrikas ja Mosampikis losottaa,Kalifornia hukkuu veteen ja lumeen ja nyt EteläAmeriikas Perun paikkeilla sykloono kehittyy, että muuttuuko se co2 sateeksi.? Varmaan on meillekin tulossa erittäin märkä kesä.

Anonyymi kirjoitti:

Mää kerron. Piti tulla kuivuutta, mutta nyt tuntuu että hukumma. Austraalias on ollu ainaki puolen vuoden ajan aina jossai päin mannerta tuluvia menos, Uus-Seelanti on aivan märkä,, E-Afrikas ja Mosampikis losottaa,Kalifornia hukkuu veteen ja lumeen ja nyt EteläAmeriikas Perun paikkeilla sykloono kehittyy, että muuttuuko se co2 sateeksi.? Varmaan on meillekin tulossa erittäin märkä kesä.

Lue lisää

10.3. oli kirjoitus jossa kysyttiin mikä olisi metsien hiilensidonnan kannalta paras metsän kasvun ja kokonaispoistuman paras suhde ja totesi että kokonaispoistuman ei voi olla kovin pitkään suurempi kuin kasvu .
Onko siis metsän kasvu oltava suurempi?
Voiko samalle alalle lisätä puustoa määrättömästi ettei tule liian tiheäksi ja sen kasvu ala vähentyä ?
Eikö jatkuva kasvu aiheuta sen että metsät vanhenevat ja ohittavat parhaan hiilensidontaiän kuten suojelualueilla on jo tapahtunut.



.?

Anonyymi kirjoitti:

10.3. oli kirjoitus jossa kysyttiin mikä olisi metsien hiilensidonnan kannalta paras metsän kasvun ja kokonaispoistuman paras suhde ja totesi että kokonaispoistuman ei voi olla kovin pitkään suurempi kuin kasvu .
Onko siis metsän kasvu oltava suurempi?
Voiko samalle alalle lisätä puustoa määrättömästi ettei tule liian tiheäksi ja sen kasvu ala vähentyä ?
Eikö jatkuva kasvu aiheuta sen että metsät vanhenevat ja ohittavat parhaan hiilensidontaiän kuten suojelualueilla on jo tapahtunut.



.?

Lue lisää

"Hiilensidontaikä" on merkityksetön asia suhteessa nyt meneillään olevaan ilmastonmuutokseen. Syystä että, Suomen ns. metsät ovat tosiasiassa metsänpoikasia, eli nuoria kaikki, ei löydy edes satavuotista metsää juurikaan, joka se on metsän iässä vasta nuori aikuinen. Sitten toinen, jo useaan kertaan toistamani tosiasia, että 80% hakatun metsän sitomasta hiilestä pölähtää taivaalle melko pian. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, ei siinä odotella sataa vuotta, ei edes vuosikymmeniä. Eli tuosta näkökulmasta metsä ei edes ehdi olla uusiutuva luonnonvara. Ihan jo pelkästään siksi, että aukoksi hakattu, ja taimikoksi istutettu ala on ensimmäiset 15 vuotta potentiaalinen hiililähde, eli päästää enemmän kuin sitoo. Myöntäkää joku tänne kirjoittelija nämä faktat , niin saan hyvän mielen. :)

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilensidontaikä" on merkityksetön asia suhteessa nyt meneillään olevaan ilmastonmuutokseen. Syystä että, Suomen ns. metsät ovat tosiasiassa metsänpoikasia, eli nuoria kaikki, ei löydy edes satavuotista metsää juurikaan, joka se on metsän iässä vasta nuori aikuinen. Sitten toinen, jo useaan kertaan toistamani tosiasia, että 80% hakatun metsän sitomasta hiilestä pölähtää taivaalle melko pian. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, ei siinä odotella sataa vuotta, ei edes vuosikymmeniä. Eli tuosta näkökulmasta metsä ei edes ehdi olla uusiutuva luonnonvara. Ihan jo pelkästään siksi, että aukoksi hakattu, ja taimikoksi istutettu ala on ensimmäiset 15 vuotta potentiaalinen hiililähde, eli päästää enemmän kuin sitoo. Myöntäkää joku tänne kirjoittelija nämä faktat , niin saan hyvän mielen. :)

Lue lisää

Eikö juuri se miten paljon metsät sitovat hiiltä ole tärkeää juuri ilmastonmuutoksen johdosta.
Kun näin on niin eikö olisi hyvä löytää se paras metsien tilanne kasvun ja kokonaispoistuman välillä koska siitä riippuu paljonko metsä sitoo hiiltä ?
Siksi voisit kertoa mikä on se sopivin taso kasvun ja kokonaispoistuman välillä.
Epäilen että esittämäsi vähintään satavuotia metsä ei voi olla tavoite hiilensidonnan kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö juuri se miten paljon metsät sitovat hiiltä ole tärkeää juuri ilmastonmuutoksen johdosta.
Kun näin on niin eikö olisi hyvä löytää se paras metsien tilanne kasvun ja kokonaispoistuman välillä koska siitä riippuu paljonko metsä sitoo hiiltä ?
Siksi voisit kertoa mikä on se sopivin taso kasvun ja kokonaispoistuman välillä.
Epäilen että esittämäsi vähintään satavuotia metsä ei voi olla tavoite hiilensidonnan kannalta.

Lue lisää

Ymmärrät varmaan metsän hiilivaraston merkityksen. Väitän, mututuntumalla, metsä saa olla lähemmäs 200-vuotias, ennenkuin kasvu (hiilensidonnan) hidastunut siinä määrin, että kannattaa (ilmastonmuutoksentorjunnan näkökulmasta) alkaa harkita toimenpiteitä sen uudistamiseksi jotenkin, hkä kuivan, kuolleen puuaineksen poisto? Eihän se, että metsä kasvaa mahdollisimman paljon kuutioita vuodessa, ole kuin yksi kapea lähestyminen asiaan. Voi sillä toki yrittää perustella, mutta heikoksi se jää. Täällä keskustelijat kaikki nyt heittää vain omia näkemyksiään, olisi mielenkiintoista, jos joku metsien nykyisen talouskäytön puolustaja kaivaisi oikeaa tutkittua tietoa, siihen näkemyksensä kylkeen. Vastaan sitten puolestani omalla tutkitun tiedon hakemisella. Sillä sitä tutkimustietoa kyllä netistä löytyy, kaivamisen vaiva vain.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrät varmaan metsän hiilivaraston merkityksen. Väitän, mututuntumalla, metsä saa olla lähemmäs 200-vuotias, ennenkuin kasvu (hiilensidonnan) hidastunut siinä määrin, että kannattaa (ilmastonmuutoksentorjunnan näkökulmasta) alkaa harkita toimenpiteitä sen uudistamiseksi jotenkin, hkä kuivan, kuolleen puuaineksen poisto? Eihän se, että metsä kasvaa mahdollisimman paljon kuutioita vuodessa, ole kuin yksi kapea lähestyminen asiaan. Voi sillä toki yrittää perustella, mutta heikoksi se jää. Täällä keskustelijat kaikki nyt heittää vain omia näkemyksiään, olisi mielenkiintoista, jos joku metsien nykyisen talouskäytön puolustaja kaivaisi oikeaa tutkittua tietoa, siihen näkemyksensä kylkeen. Vastaan sitten puolestani omalla tutkitun tiedon hakemisella. Sillä sitä tutkimustietoa kyllä netistä löytyy, kaivamisen vaiva vain.

Lue lisää

Kuinkahan paljon se 200 vuotias metsä alkaa sitoa hiiltä paremmin kun sieltä kuiva puuaines poistetaan ja toiseksi mihin se puuaines joka on osin jo lahoa sitten käytetään ettei se tuota päästöjä..
Ei ole vain oma näkemykseni se että metsällä on paras hiilensidontaikä ja se on n. 30 - 50 vuotta ja se on Luken mukaan " se on Suomessa ohitettu ja se on tapahtunut etenkin pohjoissuomessa jossa on paljon luonnonsuojelualueita."
Joten olisiko sinunkin paras kaivaa tietoja Luken tutkimuksisa omien tietojesi sijaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinkahan paljon se 200 vuotias metsä alkaa sitoa hiiltä paremmin kun sieltä kuiva puuaines poistetaan ja toiseksi mihin se puuaines joka on osin jo lahoa sitten käytetään ettei se tuota päästöjä..
Ei ole vain oma näkemykseni se että metsällä on paras hiilensidontaikä ja se on n. 30 - 50 vuotta ja se on Luken mukaan " se on Suomessa ohitettu ja se on tapahtunut etenkin pohjoissuomessa jossa on paljon luonnonsuojelualueita."
Joten olisiko sinunkin paras kaivaa tietoja Luken tutkimuksisa omien tietojesi sijaan.

Lue lisää

Alkaahan se sitoaparemmi, kun kuolleet puut poistetaan, tulee valoa = kasvupaikka uusille puuntaimille. Samoin vielä elävät puut saavat lisää valoa ja lämpöä = yhteyttäminen paranee. . Pystyyn kuolleet, vielä kovat (kestävät pitkään, koska hitaasti kasvaneita, tiukkasyisiä) tukit esim. talonrakentamiseen. Osin lahonnut, pieniläpimittaisempi normisti energiantuottoon (mikäli ollaan vielä nykyisessä puun energiaksi poltonmallissa). Muutoin säilytys katetussa tilassa, tai suossa, jolloin lahoaminen pysähtyy.
Alempaan kappaleeseesi olen vastannut jo useasti - hiilensidontaikä yhtenä osana ilmastonmuutoksentorjuntaa on vain osamerkityksellinen. Mihin sinä käytät ne puut, jotka olet kaatanut, jotta saat uuden metsänalun siihen "parhaaseen hiilensidontaikään, ja kuinka kauan siinä menee? Onko pohjoisen ne metsät, jotka ovat ohittaneet jo tuon "optimi-iän", luonnonsuojelualueita?

Anonyymi kirjoitti:

Alkaahan se sitoaparemmi, kun kuolleet puut poistetaan, tulee valoa = kasvupaikka uusille puuntaimille. Samoin vielä elävät puut saavat lisää valoa ja lämpöä = yhteyttäminen paranee. . Pystyyn kuolleet, vielä kovat (kestävät pitkään, koska hitaasti kasvaneita, tiukkasyisiä) tukit esim. talonrakentamiseen. Osin lahonnut, pieniläpimittaisempi normisti energiantuottoon (mikäli ollaan vielä nykyisessä puun energiaksi poltonmallissa). Muutoin säilytys katetussa tilassa, tai suossa, jolloin lahoaminen pysähtyy.
Alempaan kappaleeseesi olen vastannut jo useasti - hiilensidontaikä yhtenä osana ilmastonmuutoksentorjuntaa on vain osamerkityksellinen. Mihin sinä käytät ne puut, jotka olet kaatanut, jotta saat uuden metsänalun siihen "parhaaseen hiilensidontaikään, ja kuinka kauan siinä menee? Onko pohjoisen ne metsät, jotka ovat ohittaneet jo tuon "optimi-iän", luonnonsuojelualueita?

Lue lisää

Kaadetut puut myydään teollisuudelle, jotka tuottaa niitä tarvikkeita, joita sinä joka päivät käytät. Ihan joka päivä ja paljon. Et pärjää ilman niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaadetut puut myydään teollisuudelle, jotka tuottaa niitä tarvikkeita, joita sinä joka päivät käytät. Ihan joka päivä ja paljon. Et pärjää ilman niitä.

Argumenttina tuo oli melko heikkotasoinen. Ihan kuin mitään vaihtoehtoja metsien nykykäytölle ei muka olisi. Elämää jo nähneet, heillä on muistikuvia Suomen 70-80-luvun metsistä - metsäksi luettavia oli silloin vielä. Kuitenkin ihmiset elivät tuolloinkin, ja käyttivät puuta. Muistaako joku kärsineensä tuolloin varsinaista puutetta, vaikka elintaso nykyiseen verrattuna matalampi olikin esim. ei ollut jättipatioita, paljuja, mönkkäreitä, reissut ulkomaille rajoittuivat Rhodokselle jne. Ihmisten keskimääräinen "läskeystaso" oli kyllä matalampi, myönnän.

Anonyymi kirjoitti:

Argumenttina tuo oli melko heikkotasoinen. Ihan kuin mitään vaihtoehtoja metsien nykykäytölle ei muka olisi. Elämää jo nähneet, heillä on muistikuvia Suomen 70-80-luvun metsistä - metsäksi luettavia oli silloin vielä. Kuitenkin ihmiset elivät tuolloinkin, ja käyttivät puuta. Muistaako joku kärsineensä tuolloin varsinaista puutetta, vaikka elintaso nykyiseen verrattuna matalampi olikin esim. ei ollut jättipatioita, paljuja, mönkkäreitä, reissut ulkomaille rajoittuivat Rhodokselle jne. Ihmisten keskimääräinen "läskeystaso" oli kyllä matalampi, myönnän.

Lue lisää

Hoida sinä vaan niitä 200 vuotiaita luonnonsuojelualueita miten parhaaksi näet ja laita vaikka kaikki puut suohon varastoosi.
Edellä esittämäni kysymyshän koski vain talousmetsiä eli mikä on niiden osalta sen kasvun ja kokonaispoistuman paras suhde hiilensidonnan maksimoimiseksi ?
Mm. Luken mukaan metsillä on olemassa paras hiilensidontaikä ja jos se ylitetään niin hiilensidonta vähenee ja tämä joudutaan ottamaan huomioon edellä olevaa maksimointia laskettaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Argumenttina tuo oli melko heikkotasoinen. Ihan kuin mitään vaihtoehtoja metsien nykykäytölle ei muka olisi. Elämää jo nähneet, heillä on muistikuvia Suomen 70-80-luvun metsistä - metsäksi luettavia oli silloin vielä. Kuitenkin ihmiset elivät tuolloinkin, ja käyttivät puuta. Muistaako joku kärsineensä tuolloin varsinaista puutetta, vaikka elintaso nykyiseen verrattuna matalampi olikin esim. ei ollut jättipatioita, paljuja, mönkkäreitä, reissut ulkomaille rajoittuivat Rhodokselle jne. Ihmisten keskimääräinen "läskeystaso" oli kyllä matalampi, myönnän.

Lue lisää

Tottakai aina on teoriassa mahdollisuus siirtyä elämään 40-50 vuotta sitten eletyn mukaisesti. Et kai kuitenkaan tosissasi noin usko tapahtuvan tai edes siihen pyrittävän. En muista kärsineeni puutetta 50- ja 60-luvuillakaan. Eikä vanhempani koskaan valitelleet puutteesta heidän lapsuudessakaan, 30-40 -luvuilla. Sota tietysti oli oma juttunsa, mutta ruoan puutetta ei tuolloinkaan kuulemma ollut.,

Varmaan saat helpostikin selville miten ilmasto- ja luonto huomioitiin tuon ajan elämänmenossa. Oliko se kunnossa? Lapsuuteni ensimmäinen kotitaloni lämpesi puulla ja kakluunit ja keittiön hella, kuten saunan kiuaskin kuluttivat puuta nykyisiin verrattuna hurjia määriä saman lämpöyksikön tuottoon eikä päästöjä oltu laisinkaan huomioitu.
Entäpä metsät? Silloinko metsät, ja nimenomaan talousmetsät, olivat paremmassa kunnossa kuin nyt paremman metsänhoidon ansiosta? Puuta enemmän hiiltä sitomaan?

Eipä taida ratkaisua väittämiisi ongelmiin, löytyä, jos ihmiset, kuluttajat, lopettavat terassirakentamisen, paljut, jotka nekin ovat isolta osin muovia, jää ostamatta, mönkkärit, joissa taitaa kovasti vähän olla puutuotteita, Lentomatka Rhodokselle ei varmastikaan kuluta puutuotteita juurikaan vähempää kuin muuallekaan maailmaan, päästöjä syntyy tietty matkan ajallisen keston mukaan. Ja 70-luvun lentokoneethan vasta ilmaa pilaasivatkin nykyisiin verrattuna. Kovasti saat etsiä puunkäytöstä ihmisten elämässä syytä ’läskeystason’ nousulle.

Anonyymi kirjoitti:

Argumenttina tuo oli melko heikkotasoinen. Ihan kuin mitään vaihtoehtoja metsien nykykäytölle ei muka olisi. Elämää jo nähneet, heillä on muistikuvia Suomen 70-80-luvun metsistä - metsäksi luettavia oli silloin vielä. Kuitenkin ihmiset elivät tuolloinkin, ja käyttivät puuta. Muistaako joku kärsineensä tuolloin varsinaista puutetta, vaikka elintaso nykyiseen verrattuna matalampi olikin esim. ei ollut jättipatioita, paljuja, mönkkäreitä, reissut ulkomaille rajoittuivat Rhodokselle jne. Ihmisten keskimääräinen "läskeystaso" oli kyllä matalampi, myönnän.

Lue lisää

Argumenttihan oli hyvinkin vahva ja realistinen verrattuna sinun vasta-argumenttiin, joka lähtee siitä, että palataan elämäntapaan 40-50 vuotta sitten olleeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai aina on teoriassa mahdollisuus siirtyä elämään 40-50 vuotta sitten eletyn mukaisesti. Et kai kuitenkaan tosissasi noin usko tapahtuvan tai edes siihen pyrittävän. En muista kärsineeni puutetta 50- ja 60-luvuillakaan. Eikä vanhempani koskaan valitelleet puutteesta heidän lapsuudessakaan, 30-40 -luvuilla. Sota tietysti oli oma juttunsa, mutta ruoan puutetta ei tuolloinkaan kuulemma ollut.,

Varmaan saat helpostikin selville miten ilmasto- ja luonto huomioitiin tuon ajan elämänmenossa. Oliko se kunnossa? Lapsuuteni ensimmäinen kotitaloni lämpesi puulla ja kakluunit ja keittiön hella, kuten saunan kiuaskin kuluttivat puuta nykyisiin verrattuna hurjia määriä saman lämpöyksikön tuottoon eikä päästöjä oltu laisinkaan huomioitu.
Entäpä metsät? Silloinko metsät, ja nimenomaan talousmetsät, olivat paremmassa kunnossa kuin nyt paremman metsänhoidon ansiosta? Puuta enemmän hiiltä sitomaan?

Eipä taida ratkaisua väittämiisi ongelmiin, löytyä, jos ihmiset, kuluttajat, lopettavat terassirakentamisen, paljut, jotka nekin ovat isolta osin muovia, jää ostamatta, mönkkärit, joissa taitaa kovasti vähän olla puutuotteita, Lentomatka Rhodokselle ei varmastikaan kuluta puutuotteita juurikaan vähempää kuin muuallekaan maailmaan, päästöjä syntyy tietty matkan ajallisen keston mukaan. Ja 70-luvun lentokoneethan vasta ilmaa pilaasivatkin nykyisiin verrattuna. Kovasti saat etsiä puunkäytöstä ihmisten elämässä syytä ’läskeystason’ nousulle.

Lue lisää

70-80-luvuilla elintaso oli sentään kohtuullinen verrattuna tähän päivään. Ja sitä myöden ihmisten jättämä hiilijalanjälki oli kohtuullinen. Eihän edes keskiluokka juuri reissannut ulkomailla, kuin juuri tuo Rhodoksen tai Mallorcan matka, ja sekin max. kerran vuoteen. Nykyisin, kun rahvas pöläyttää ihvoisen ruhonsa Thaikkuihin, on se sama kuin ok-talon koko vuoden lämmityskulut, luokkaa 30.000kWh/lennätetty ruho. Hiilipäästöt 3000kiloa.
Metsät olivat huomattavasti paremmassa kunnossa 80-luvulla vielä : keski-ikä siellä 100 vuotta, kun nyt alle 60v. Tämä on aivan varma.
Metsänomistaja on metsien käytön suhteen avainasemassa: säästääkö vai hakkaako. Ei sitä kukaan muu päätä. Oletko kunnollinen, vai tuholainen, maapallon suhteen? Iso valta. pitäisi olla myös iso vastuu. Jos saisin päättää, tuota valtaa rajoitettaisin rankasti: ihminen on pieni, raukkaparka, mielihalujensa/-tekojensa armoilla, useimmiten.

Anonyymi kirjoitti:

70-80-luvuilla elintaso oli sentään kohtuullinen verrattuna tähän päivään. Ja sitä myöden ihmisten jättämä hiilijalanjälki oli kohtuullinen. Eihän edes keskiluokka juuri reissannut ulkomailla, kuin juuri tuo Rhodoksen tai Mallorcan matka, ja sekin max. kerran vuoteen. Nykyisin, kun rahvas pöläyttää ihvoisen ruhonsa Thaikkuihin, on se sama kuin ok-talon koko vuoden lämmityskulut, luokkaa 30.000kWh/lennätetty ruho. Hiilipäästöt 3000kiloa.
Metsät olivat huomattavasti paremmassa kunnossa 80-luvulla vielä : keski-ikä siellä 100 vuotta, kun nyt alle 60v. Tämä on aivan varma.
Metsänomistaja on metsien käytön suhteen avainasemassa: säästääkö vai hakkaako. Ei sitä kukaan muu päätä. Oletko kunnollinen, vai tuholainen, maapallon suhteen? Iso valta. pitäisi olla myös iso vastuu. Jos saisin päättää, tuota valtaa rajoitettaisin rankasti: ihminen on pieni, raukkaparka, mielihalujensa/-tekojensa armoilla, useimmiten.

Lue lisää

Edellä joku ihannoi elämää 1950-60 luvulla ja miksei jos tykkää vaatimattomasta elämästä.
Sitä vastoin maininta että metsät olisivat olleet silloin paremmassa kunnossa kuin nyt ei pidä paikkaansa jollei siinäkin tyydy vaatimattomuuteen.
Silloin puuston määrä oli metsissä vain 1500 miljoona m3 ja kasvu n. 50 miljoonaa m3 vuodessa kun nyt on puuta metsissä 2505 miljoonaa m3 ja kasvu yli 100 miljoonaa m3 vuodessa eli yli kaksinkertainen vuosien 1950-1960 tasoon ja siten myös hiilensidontakyky yli kaksinkertaistunut.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku ihannoi elämää 1950-60 luvulla ja miksei jos tykkää vaatimattomasta elämästä.
Sitä vastoin maininta että metsät olisivat olleet silloin paremmassa kunnossa kuin nyt ei pidä paikkaansa jollei siinäkin tyydy vaatimattomuuteen.
Silloin puuston määrä oli metsissä vain 1500 miljoona m3 ja kasvu n. 50 miljoonaa m3 vuodessa kun nyt on puuta metsissä 2505 miljoonaa m3 ja kasvu yli 100 miljoonaa m3 vuodessa eli yli kaksinkertainen vuosien 1950-1960 tasoon ja siten myös hiilensidontakyky yli kaksinkertaistunut.

Lue lisää

Tuolloin, 50-luvulla juuri E-Suomen metsät olivat ihmisen kaskiviljelyn jäljiltä pitkälti jo kertaalleen hävitetty. Idässä ja Pohjoisessa olivat isot alueet vielä kirveenkoskematonta metsää kuin seinää. Keskimäärin näin onnettomia kuin nyt, ne eivät ole koskaan historiassa vielä olleet: yksipuolisia, monotonisia, vähälajisia, nuoria jne. Kasvua voi olla enemmän, jos vertaa juuri kaskiviljelyn jälkeiseen aikaan. Mutta mitä kävi sille hakatulle puulle: hiilipäästönä ilmakehään. Luonnon itsemuovaama, ihmisen metsään kättään puuttamattoma metsä kasvaa maksiimisti.

Anonyymi kirjoitti:

70-80-luvuilla elintaso oli sentään kohtuullinen verrattuna tähän päivään. Ja sitä myöden ihmisten jättämä hiilijalanjälki oli kohtuullinen. Eihän edes keskiluokka juuri reissannut ulkomailla, kuin juuri tuo Rhodoksen tai Mallorcan matka, ja sekin max. kerran vuoteen. Nykyisin, kun rahvas pöläyttää ihvoisen ruhonsa Thaikkuihin, on se sama kuin ok-talon koko vuoden lämmityskulut, luokkaa 30.000kWh/lennätetty ruho. Hiilipäästöt 3000kiloa.
Metsät olivat huomattavasti paremmassa kunnossa 80-luvulla vielä : keski-ikä siellä 100 vuotta, kun nyt alle 60v. Tämä on aivan varma.
Metsänomistaja on metsien käytön suhteen avainasemassa: säästääkö vai hakkaako. Ei sitä kukaan muu päätä. Oletko kunnollinen, vai tuholainen, maapallon suhteen? Iso valta. pitäisi olla myös iso vastuu. Jos saisin päättää, tuota valtaa rajoitettaisin rankasti: ihminen on pieni, raukkaparka, mielihalujensa/-tekojensa armoilla, useimmiten.

Lue lisää

Kovasti epätoivoista on tuo sinun kamppailusi metsänomistajia vastaan, kun perusteluina käytät ihmisten lomamatkoja thaikkuihin, terassien rakentamista, mönkkäreiden ostamista, jopa lihomista. Noita vastaan metsänomistan keinot ovat kyllä todella vähäiset, olemattomat.
Metsänomistajahan vain tuottaa puuraaka-ainetta, josta valmistetaan satoja eri tuotteita, joista isoa osaa sinäkin päivittäin käytät. Etkä käytännössä selviäisi ilman niitä arkipäivässäsi.

Sinä päätät ihan itse matkustatko thaikkuihin, ostatko mönkkärin, rakennatko terassin, mitä ja miten syöt. Ei siihen metsänomistaja mitenkään voi vaikuttaa.

Edellä joku väitti että v. 1950 luvun metsät olivat huonoja siksi että ne olivat kaskiviljelyn jälkeisiä metsiä.
Kyllä kaskiviljely loppui jo paljon aikaisemmin .
Silloinen metsän huonous johtui siitä että siihen asti oli metsänkäsittelyssä käytössä ns. harsintamenettely joka vastaa pitkälti nykyisin mainostettua jatkuvaa kasvatusta eli päältä otettiin suurimmat puut pois.
Tämän menettelyn johdosta metsät todettiin silloin useassa tutkimuksessa perin surkeiksi ja se yksityismetsälaissa kiellettiin koska sitä pidettiin metsien hävittämisenä.
Että sellainen oli se 1950 luvun "ihannemetsän" tilanne todellisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä joku väitti että v. 1950 luvun metsät olivat huonoja siksi että ne olivat kaskiviljelyn jälkeisiä metsiä.
Kyllä kaskiviljely loppui jo paljon aikaisemmin .
Silloinen metsän huonous johtui siitä että siihen asti oli metsänkäsittelyssä käytössä ns. harsintamenettely joka vastaa pitkälti nykyisin mainostettua jatkuvaa kasvatusta eli päältä otettiin suurimmat puut pois.
Tämän menettelyn johdosta metsät todettiin silloin useassa tutkimuksessa perin surkeiksi ja se yksityismetsälaissa kiellettiin koska sitä pidettiin metsien hävittämisenä.
Että sellainen oli se 1950 luvun "ihannemetsän" tilanne todellisuudessa.

Lue lisää

Varmaan sekä kaskeamisen jäljiltä metsiä oli hävitetty/ne olivat vasta nuoria. että myös tuon harsimisen jäljiltä. Ahneutta ollut metsänomistajissa jo tuolloin. Em. seikat koskivat siis asuttuja alueita, lähinnä Etelä-Suomea.

Eihän metsänomistaja voi vaikuttaa rahvaan thaikkureissuihin ja krääsäosteluihin muuta kuin olla myymättä puita metsästään. Mikä se ei olekaan lainkaan vähän - kun ei myy, niin ei myy, ja metsä säästyy! Metsäteollisuudelle Suomessa on vaihtoehto - taloutemme toimisi täysin ilman sitä. Rahvas vaan tulee saattaa kuriin, kulutushimoissaan, sekä myös syömis-. Kinkkikrääsä ja lentopöristely ulkomaille kasvattaa vaihtotaseen vajetta, niin myös ylensyöminen esim. pelkkä aikuisiän diabetes pois --> säästöä valtiontalouteen 2-3 miljardia, minkä seurauksena 20% nyt hakatusta puusta voitaisiin jättää kasvamaan. Näin se vaan on. Linkolaa lainatakseni, "mikäli minun pitäisi piirtämällä kuvata käsitettä kansa, piirtäisin ympyrän: ammottava suu, mölisevä suu.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan sekä kaskeamisen jäljiltä metsiä oli hävitetty/ne olivat vasta nuoria. että myös tuon harsimisen jäljiltä. Ahneutta ollut metsänomistajissa jo tuolloin. Em. seikat koskivat siis asuttuja alueita, lähinnä Etelä-Suomea.

Eihän metsänomistaja voi vaikuttaa rahvaan thaikkureissuihin ja krääsäosteluihin muuta kuin olla myymättä puita metsästään. Mikä se ei olekaan lainkaan vähän - kun ei myy, niin ei myy, ja metsä säästyy! Metsäteollisuudelle Suomessa on vaihtoehto - taloutemme toimisi täysin ilman sitä. Rahvas vaan tulee saattaa kuriin, kulutushimoissaan, sekä myös syömis-. Kinkkikrääsä ja lentopöristely ulkomaille kasvattaa vaihtotaseen vajetta, niin myös ylensyöminen esim. pelkkä aikuisiän diabetes pois --> säästöä valtiontalouteen 2-3 miljardia, minkä seurauksena 20% nyt hakatusta puusta voitaisiin jättää kasvamaan. Näin se vaan on. Linkolaa lainatakseni, "mikäli minun pitäisi piirtämällä kuvata käsitettä kansa, piirtäisin ympyrän: ammottava suu, mölisevä suu.

Lue lisää

Vai ei metsäteollisuus ole lainkaan tarpeen ?
Jäisi vaan n. kolmasosa vientituloista tulematta ja toistasataatuhatta työtöntä kortistoon .
Lisäksi metsänomistajien kantohintatulot loppuisivat.
Lisäksi puusto vanhenisi ja ohittaisi parhaan hiilensidontaiän ja siten sen hiilensidonta vähenisi .
Eiköhän niitä ole parempiakin "konsteja" rahvaan ylikulutukseen jos sitä nyt sitten on ?
Mutta minua edelleen askarruttaa periaatekysymys siitä missä on metsien kasvun ja kokonaispoistuman välinen suhde pitkällä aikavälillä. ?
Tämä olisi tärkeää siksi että nyt joillakin tahoilla vaaditaan hakkuiden vähentämistä hiilinielujen parantamiseksi.
Mutta mielestäni se ei ole oikea ratkaisu pitkällä aikavälillä.
Suomen metsien puuston määrä on kasvanut vuodesta 1950 keskimäärin 14 miljoonaa m3 vuodessa ja jo nyt sen paras hiilensidontaikä on ohitettu pohjoissuomessa .
Jos siis kasvu jatkuisi edelleen niin tämä paras hiilensidontaikä ylittyisi vielä enemmän ja ja siten se myös sidonta edelleen vähenisi.
Olisiko nyt paras tilanne jos tästä alkaen kasvu ja kokonaispoistuma olisivat yhtä suuria.?

Anonyymi kirjoitti:

Vai ei metsäteollisuus ole lainkaan tarpeen ?
Jäisi vaan n. kolmasosa vientituloista tulematta ja toistasataatuhatta työtöntä kortistoon .
Lisäksi metsänomistajien kantohintatulot loppuisivat.
Lisäksi puusto vanhenisi ja ohittaisi parhaan hiilensidontaiän ja siten sen hiilensidonta vähenisi .
Eiköhän niitä ole parempiakin "konsteja" rahvaan ylikulutukseen jos sitä nyt sitten on ?
Mutta minua edelleen askarruttaa periaatekysymys siitä missä on metsien kasvun ja kokonaispoistuman välinen suhde pitkällä aikavälillä. ?
Tämä olisi tärkeää siksi että nyt joillakin tahoilla vaaditaan hakkuiden vähentämistä hiilinielujen parantamiseksi.
Mutta mielestäni se ei ole oikea ratkaisu pitkällä aikavälillä.
Suomen metsien puuston määrä on kasvanut vuodesta 1950 keskimäärin 14 miljoonaa m3 vuodessa ja jo nyt sen paras hiilensidontaikä on ohitettu pohjoissuomessa .
Jos siis kasvu jatkuisi edelleen niin tämä paras hiilensidontaikä ylittyisi vielä enemmän ja ja siten se myös sidonta edelleen vähenisi.
Olisiko nyt paras tilanne jos tästä alkaen kasvu ja kokonaispoistuma olisivat yhtä suuria.?

Lue lisää

Metsäteollisuuden osuus kokonaisviennistä on enää alle 20%, eli Suomi ei seiso enää ns. puujaloilla, ei ole seisonut pitkään aikaan. Täysin realistinen vaihtoehto, jos nyt unohdetaan mitä rahvas haluaa/mielii, metsäteollisuuden korvaajaksi on olemassa. Hyvään alkuun pääsee juuri tuon turhan tavaratuonnin kitkemisellä, lentomatkojen kallistamisella, palauttamalla rahvas normaalipainoon. Verojen ja rajoitusten kautta tämä tapahtuisi, esim, tullivero, lentovero, makeis- ja rasvavero jne. Tätä kansaa on lulluteltu ja mielistelty liian pitkään ja liian pitkälle. Ihmiset on ulkomuodoltaan keskimäärin rumia, ylenpalttinen viihde myös tyhmistänyt entisiin aikoihin nähden:kulutetaan viihdettä, ei kulttuuria, yök, kun alkaa oikein ajatella.

Anonyymi kirjoitti:

Metsäteollisuuden osuus kokonaisviennistä on enää alle 20%, eli Suomi ei seiso enää ns. puujaloilla, ei ole seisonut pitkään aikaan. Täysin realistinen vaihtoehto, jos nyt unohdetaan mitä rahvas haluaa/mielii, metsäteollisuuden korvaajaksi on olemassa. Hyvään alkuun pääsee juuri tuon turhan tavaratuonnin kitkemisellä, lentomatkojen kallistamisella, palauttamalla rahvas normaalipainoon. Verojen ja rajoitusten kautta tämä tapahtuisi, esim, tullivero, lentovero, makeis- ja rasvavero jne. Tätä kansaa on lulluteltu ja mielistelty liian pitkään ja liian pitkälle. Ihmiset on ulkomuodoltaan keskimäärin rumia, ylenpalttinen viihde myös tyhmistänyt entisiin aikoihin nähden:kulutetaan viihdettä, ei kulttuuria, yök, kun alkaa oikein ajatella.

Lue lisää

Laita hyvä henkilö (en uskalla sanoa mies) rahvas kuriin ihan kuin itse haluat mutta jätä metsät rauhaan koska niillä ei ole mitään tekemistä sinun kurjistamisteorioissasi. Olet jo siinä parempi kuin Spede Pasanen kurjistamisteoreemoineen!!
Ne kyllä aikoinaan oli tarkoitettu naurettaviksi kuten sinunkin teoriasi rahvaan kurjistaminen metsien hakkuiden vähentämisellä.

Anonyymi kirjoitti:

Laita hyvä henkilö (en uskalla sanoa mies) rahvas kuriin ihan kuin itse haluat mutta jätä metsät rauhaan koska niillä ei ole mitään tekemistä sinun kurjistamisteorioissasi. Olet jo siinä parempi kuin Spede Pasanen kurjistamisteoreemoineen!!
Ne kyllä aikoinaan oli tarkoitettu naurettaviksi kuten sinunkin teoriasi rahvaan kurjistaminen metsien hakkuiden vähentämisellä.

Lue lisää

Haluan sensijaan rahvaan "elvyttämistä": "terve sielu terveessä ruumiiissa". Ja metsät nimenomaan haluan rauhaan, rauhoitettaviksi.

Kerroppa hiilioksidi-ideasi viherpiipareille ja muille jotka ovat kovasti huolissaan maapallon ilmastosta juuri siitä että hiilidioksidimäärät lisääntyy.
Jos saisit heidät rauhoittumaan.
Suomen metsistä on jo yli 13 % suojeltu joten siellä saat ehkä jo tarpeeksi rauhaa ja suunnitella miten rahvasta elvytetään sitä kurjistamalla.
Se rahvas odottaa kovasti toimenpide-ehdotuksia. Metsien lahottamisen sijaan siihen on varmasti tehokkaampiakin konsteja kuten sosiaalitukien, eläkkeiden ja palkkojen puolittaminen ja jos se ei riitä niin voihan verojakin korottaa,
Kyllä kansa sitten todella kurjistamalla elvytetty ja kaikilla on varmasti sinun teoriasi mukaan terve sielu terveessä ruumiissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa hiilioksidi-ideasi viherpiipareille ja muille jotka ovat kovasti huolissaan maapallon ilmastosta juuri siitä että hiilidioksidimäärät lisääntyy.
Jos saisit heidät rauhoittumaan.
Suomen metsistä on jo yli 13 % suojeltu joten siellä saat ehkä jo tarpeeksi rauhaa ja suunnitella miten rahvasta elvytetään sitä kurjistamalla.
Se rahvas odottaa kovasti toimenpide-ehdotuksia. Metsien lahottamisen sijaan siihen on varmasti tehokkaampiakin konsteja kuten sosiaalitukien, eläkkeiden ja palkkojen puolittaminen ja jos se ei riitä niin voihan verojakin korottaa,
Kyllä kansa sitten todella kurjistamalla elvytetty ja kaikilla on varmasti sinun teoriasi mukaan terve sielu terveessä ruumiissa.

Lue lisää

Eikö sitten ole täysi tosi, ettei kansalle sovi yltäkylläisyys? Ihmisillä ei keskimäärin ole kuin rajallisesti kontrollia ja itsehillintää itsensä suhteen. Eihän terve ihminen esim. ahmi itseään palloksi, polta ja juo so. myrkytä ruumistaan. Vielä 80-luvulla, kun elettiin enemmän kohtuudella, ihmiset olivat huomattavasti isommassa määrin normaalipainoisia. Ei se ole kurjistamista, jos ihminen painaa normaalisti. se on kohtuullistamista. Ei lihava ihminen voi koskaan olla oikeasti onnellinen, ainoastaan ehkä ahmimisen hetkellä. Sen jälkeen hänet valtaa masennus. Joka se yltyy, kun hän katsoo kokovartalopeiliin. Ainoastaan hoikka ja terve ihminen, hänellä on edes mahdollisuus pidempikestoiseen onnellisuuteen. Tässä tulee valtion ohjata ihmisiä säännöin ja määräyksin, terveempään elämään. Lempeästi alkuun, mutta jos ei auta, niin kuin lastaan rakastava jämäkkä aikuinen, henkistä keppiä käyttäen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö sitten ole täysi tosi, ettei kansalle sovi yltäkylläisyys? Ihmisillä ei keskimäärin ole kuin rajallisesti kontrollia ja itsehillintää itsensä suhteen. Eihän terve ihminen esim. ahmi itseään palloksi, polta ja juo so. myrkytä ruumistaan. Vielä 80-luvulla, kun elettiin enemmän kohtuudella, ihmiset olivat huomattavasti isommassa määrin normaalipainoisia. Ei se ole kurjistamista, jos ihminen painaa normaalisti. se on kohtuullistamista. Ei lihava ihminen voi koskaan olla oikeasti onnellinen, ainoastaan ehkä ahmimisen hetkellä. Sen jälkeen hänet valtaa masennus. Joka se yltyy, kun hän katsoo kokovartalopeiliin. Ainoastaan hoikka ja terve ihminen, hänellä on edes mahdollisuus pidempikestoiseen onnellisuuteen. Tässä tulee valtion ohjata ihmisiä säännöin ja määräyksin, terveempään elämään. Lempeästi alkuun, mutta jos ei auta, niin kuin lastaan rakastava jämäkkä aikuinen, henkistä keppiä käyttäen.

Lue lisää

Edelleen olet siitä varma etä paras konsti saada suomalaiset onnellisiksi on ajamalla ne kurjuuteen . Minkähän takia Suomi sitten on jo monta kertaa valittu maailman onnellisimmaksi kansaksi ?. Sinä siis haluaisit että se ei olisi onnellinen.
Voisit siis hyvin siirtyä sellaiselle sivustolle jossa näitä kurjistamisasioita käsitellään tai perusta uusi sivusto mutta usko nyt vihdoin että löytyy paljon parempia konsteja jos haluat suomalaisten elämää kurjistaa kuin metsänomistajien tekemiset tai tekemättä jättämiset.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö sitten ole täysi tosi, ettei kansalle sovi yltäkylläisyys? Ihmisillä ei keskimäärin ole kuin rajallisesti kontrollia ja itsehillintää itsensä suhteen. Eihän terve ihminen esim. ahmi itseään palloksi, polta ja juo so. myrkytä ruumistaan. Vielä 80-luvulla, kun elettiin enemmän kohtuudella, ihmiset olivat huomattavasti isommassa määrin normaalipainoisia. Ei se ole kurjistamista, jos ihminen painaa normaalisti. se on kohtuullistamista. Ei lihava ihminen voi koskaan olla oikeasti onnellinen, ainoastaan ehkä ahmimisen hetkellä. Sen jälkeen hänet valtaa masennus. Joka se yltyy, kun hän katsoo kokovartalopeiliin. Ainoastaan hoikka ja terve ihminen, hänellä on edes mahdollisuus pidempikestoiseen onnellisuuteen. Tässä tulee valtion ohjata ihmisiä säännöin ja määräyksin, terveempään elämään. Lempeästi alkuun, mutta jos ei auta, niin kuin lastaan rakastava jämäkkä aikuinen, henkistä keppiä käyttäen.

Lue lisää

Miten nämä sinun mielestäsi väärää ihmisten elämäntapaa ja epäterveellisiä tapoja koskevat väitteesi liittyy muka juuri metsänomistajiin tai suomalaiseen metsään yleensäkään?
Ei mitenkään erityisesti metsänomistamiseen tai metsän hoitoon sen enempää kuin muuhunkaan ihmisen elämään. Veikkaan, että itse asiassa vähemmän ne liittyvät aktiivisiin metsänomistajiin kuin keskimäärin muihin suomalaisiin.,

Anonyymi kirjoitti:

Miten nämä sinun mielestäsi väärää ihmisten elämäntapaa ja epäterveellisiä tapoja koskevat väitteesi liittyy muka juuri metsänomistajiin tai suomalaiseen metsään yleensäkään?
Ei mitenkään erityisesti metsänomistamiseen tai metsän hoitoon sen enempää kuin muuhunkaan ihmisen elämään. Veikkaan, että itse asiassa vähemmän ne liittyvät aktiivisiin metsänomistajiin kuin keskimäärin muihin suomalaisiin.,

Lue lisää

Siten se liittyy, että tamä yhteiskunta ei tarvitse metsiensä taloudellista tuotosta valtiontalouden ylläpitoon. Korvaavat rahat siihen on haettavissa isoilta osin panemalla kansa laihtumaan terveeksi. Loput säästöistä saa kun estetään veroilla rahvaan kaukomatkailu, eli kotimaan valuutan kanto ulkomaille. Tekoina kumpikin epäisänmaallisia; epäsuorasti maamme vihreä kulta vaihtuu mässäilyyn ja irstauteen. Lisäksi lihava on esteettisesti ruma, kuka haluaa rumuutta ympärilleen?

Anonyymi kirjoitti:

Siten se liittyy, että tamä yhteiskunta ei tarvitse metsiensä taloudellista tuotosta valtiontalouden ylläpitoon. Korvaavat rahat siihen on haettavissa isoilta osin panemalla kansa laihtumaan terveeksi. Loput säästöistä saa kun estetään veroilla rahvaan kaukomatkailu, eli kotimaan valuutan kanto ulkomaille. Tekoina kumpikin epäisänmaallisia; epäsuorasti maamme vihreä kulta vaihtuu mässäilyyn ja irstauteen. Lisäksi lihava on esteettisesti ruma, kuka haluaa rumuutta ympärilleen?

Lue lisää

Jaahas, oletkin mieleltäsi ihan oikea natsi, jolle kelpaa vain ihminen, joka täyttää sinun kriteerisi ihmisyydestä. Eipä juttusi ole millään muotoa asiallisen kommentoinnin arvoista enää.

Ja edelleenkään yhteyttä noihin sairaan vääristyneisiin ihmiskäsityksiisi en löydä suomalaisiin metsiin, mutta silläpä ei enää ole väliäkään. Keskustelemalla täälä ei npin sairasta ihmiskäsitystäsi pysty parantamaan. Eikä se edes ole tämän osion tarkoituskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Siten se liittyy, että tamä yhteiskunta ei tarvitse metsiensä taloudellista tuotosta valtiontalouden ylläpitoon. Korvaavat rahat siihen on haettavissa isoilta osin panemalla kansa laihtumaan terveeksi. Loput säästöistä saa kun estetään veroilla rahvaan kaukomatkailu, eli kotimaan valuutan kanto ulkomaille. Tekoina kumpikin epäisänmaallisia; epäsuorasti maamme vihreä kulta vaihtuu mässäilyyn ja irstauteen. Lisäksi lihava on esteettisesti ruma, kuka haluaa rumuutta ympärilleen?

Lue lisää

Kuitenkin tämä yhteiskunta ei pärjää ilman metsätalouden tuotteita. Tässäkin ketjussa on monta kertaa kysytty, että jos puunkäyttö lopetetaan tykkänään, millä kaikki puuperäiset tuotteet korvataan. Vastausta ei vaan ole näkynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Jaahas, oletkin mieleltäsi ihan oikea natsi, jolle kelpaa vain ihminen, joka täyttää sinun kriteerisi ihmisyydestä. Eipä juttusi ole millään muotoa asiallisen kommentoinnin arvoista enää.

Ja edelleenkään yhteyttä noihin sairaan vääristyneisiin ihmiskäsityksiisi en löydä suomalaisiin metsiin, mutta silläpä ei enää ole väliäkään. Keskustelemalla täälä ei npin sairasta ihmiskäsitystäsi pysty parantamaan. Eikä se edes ole tämän osion tarkoituskaan.

Lue lisää

Jos se on natsiutta, että haluaa ihmisten elävän terveemmään elämän, ja olemaan tuhlaamatta luonnonvaroja sairaalla, ihmistä itseään tuhoavalla elämäntavalla, niin olkoon sitten. KAIKKI ihmisen kulutus revitään tavalla tai toisella luonnosta. Samalla periaattella yhteiskunnan pakotus kayttämään turvavyötä tai tottelemaan liikennesääntöjä yleensä, on kai sitten natsiutta?? Ihminen ei ole olentona useinkaan kykenevä ymmärtämään parastaan, tai toimimaan itselleen parhaalla tavalla. Siksi yhteiskunnan tulee rajoittaa ja estää häntä.

Olen jo useita kertoja täällä, tässä ketjussa, toistanut saman: puutuotteiden käyttöä ei tarvitse lopettaa. vaan kohtuullistaa: jättipatiot ja muu kerskarakentaminen pois. Eikä meidän yhteiskuntana tarvitse huolehtia kiinalaisten peräreijistä, myymällä vessupaperin raaka-ainetta sinne. Huolehditaan vaan oman maan puutuotteiden tarve.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se on natsiutta, että haluaa ihmisten elävän terveemmään elämän, ja olemaan tuhlaamatta luonnonvaroja sairaalla, ihmistä itseään tuhoavalla elämäntavalla, niin olkoon sitten. KAIKKI ihmisen kulutus revitään tavalla tai toisella luonnosta. Samalla periaattella yhteiskunnan pakotus kayttämään turvavyötä tai tottelemaan liikennesääntöjä yleensä, on kai sitten natsiutta?? Ihminen ei ole olentona useinkaan kykenevä ymmärtämään parastaan, tai toimimaan itselleen parhaalla tavalla. Siksi yhteiskunnan tulee rajoittaa ja estää häntä.

Olen jo useita kertoja täällä, tässä ketjussa, toistanut saman: puutuotteiden käyttöä ei tarvitse lopettaa. vaan kohtuullistaa: jättipatiot ja muu kerskarakentaminen pois. Eikä meidän yhteiskuntana tarvitse huolehtia kiinalaisten peräreijistä, myymällä vessupaperin raaka-ainetta sinne. Huolehditaan vaan oman maan puutuotteiden tarve.

Lue lisää

Etkö löydä mitään muuta kohdetta kuin metsät ja puutuotteet vaatiessasi kansaa kurjistumaan kun se on sinun mielestäsi liian onnellinen kun on siinä maailman paras.
Jos yrität kerskakulutusta hillitä niin varmasti löytyy monta tärkeämpää kohdetta jolla sitä voidaan tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se on natsiutta, että haluaa ihmisten elävän terveemmään elämän, ja olemaan tuhlaamatta luonnonvaroja sairaalla, ihmistä itseään tuhoavalla elämäntavalla, niin olkoon sitten. KAIKKI ihmisen kulutus revitään tavalla tai toisella luonnosta. Samalla periaattella yhteiskunnan pakotus kayttämään turvavyötä tai tottelemaan liikennesääntöjä yleensä, on kai sitten natsiutta?? Ihminen ei ole olentona useinkaan kykenevä ymmärtämään parastaan, tai toimimaan itselleen parhaalla tavalla. Siksi yhteiskunnan tulee rajoittaa ja estää häntä.

Olen jo useita kertoja täällä, tässä ketjussa, toistanut saman: puutuotteiden käyttöä ei tarvitse lopettaa. vaan kohtuullistaa: jättipatiot ja muu kerskarakentaminen pois. Eikä meidän yhteiskuntana tarvitse huolehtia kiinalaisten peräreijistä, myymällä vessupaperin raaka-ainetta sinne. Huolehditaan vaan oman maan puutuotteiden tarve.

Lue lisää

”.Lisäksi lihava on esteettisesti ruma, kuka haluaa rumuutta ympärilleen?”

Miten kuvailisit yo lausettasi koskien ihmisen ominaisuutta? Natsius voi tuossa olla vähän liioittelua, mutta vähemmän virheellinen sekin kuin tuon kirjoittamasi taka-ajatus, että metsänomistajien harjoittama metsätalous olisi syypää siihen, että on ihmisiä, joiden ulkonäkö ei sinua miellytä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se on natsiutta, että haluaa ihmisten elävän terveemmään elämän, ja olemaan tuhlaamatta luonnonvaroja sairaalla, ihmistä itseään tuhoavalla elämäntavalla, niin olkoon sitten. KAIKKI ihmisen kulutus revitään tavalla tai toisella luonnosta. Samalla periaattella yhteiskunnan pakotus kayttämään turvavyötä tai tottelemaan liikennesääntöjä yleensä, on kai sitten natsiutta?? Ihminen ei ole olentona useinkaan kykenevä ymmärtämään parastaan, tai toimimaan itselleen parhaalla tavalla. Siksi yhteiskunnan tulee rajoittaa ja estää häntä.

Olen jo useita kertoja täällä, tässä ketjussa, toistanut saman: puutuotteiden käyttöä ei tarvitse lopettaa. vaan kohtuullistaa: jättipatiot ja muu kerskarakentaminen pois. Eikä meidän yhteiskuntana tarvitse huolehtia kiinalaisten peräreijistä, myymällä vessupaperin raaka-ainetta sinne. Huolehditaan vaan oman maan puutuotteiden tarve.

Lue lisää

Suomen elintaso ja hyvinvointivaltion pystyssäpysymisen edellytys on tuotteiden vienti ja siitä saatavat tulot. Ja metsästä saadaan tuotteita, jotka vastaavat vientituloistamme noin neljänneksen. Lisäksi puu on uudistuva raaka-aine ja se työllistää valtavasti ihmisiä. Suurin ja keskeisin teollisuutemme. Ei Suomi pysy pystyssä eikä pelastu jos sulkeudumme ja ajamme suurimman vientiteollisuutemme alas. Eikä muukaan maailma sillä pelastu.
Metsät ovat siten tärkeitä kaikille ja siksihän niistä onkin huolehdittu erinomaisen hyvin, saatava hyödynnettävä puumäärä ja metsien kunto on aivan toista luokkaa kuin vuosikymmenet sitten.

Nyt metsillemme on tullut viime vuosina uusi ja iso tehtävä eli kompensoida muun elämän tuottamia päästöjä. Tietysti se rooli ei ihan heti istu ongelmitta ja vaatinee toimenpiteitä eli tehostaa metsän kykyä kompensoida noita päästöjä, kun niiden vähentäminen muuten osuisi muuhun toimintaan ja näkyisi suoraan lähes kaikkien ihmisten elämässä.
Tuo ei kuitenkaan onnistu sillä, että hylätään metsät oman onnensa nojaan. Ei metsät siihen tietenkään kuole, ei. Kasvavat kyllä, mutta hitaammin ja heikompilaatuisena hyödynnettäväksi ja hiilensitomiskyky heikkenee ajan mittaan.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen elintaso ja hyvinvointivaltion pystyssäpysymisen edellytys on tuotteiden vienti ja siitä saatavat tulot. Ja metsästä saadaan tuotteita, jotka vastaavat vientituloistamme noin neljänneksen. Lisäksi puu on uudistuva raaka-aine ja se työllistää valtavasti ihmisiä. Suurin ja keskeisin teollisuutemme. Ei Suomi pysy pystyssä eikä pelastu jos sulkeudumme ja ajamme suurimman vientiteollisuutemme alas. Eikä muukaan maailma sillä pelastu.
Metsät ovat siten tärkeitä kaikille ja siksihän niistä onkin huolehdittu erinomaisen hyvin, saatava hyödynnettävä puumäärä ja metsien kunto on aivan toista luokkaa kuin vuosikymmenet sitten.

Nyt metsillemme on tullut viime vuosina uusi ja iso tehtävä eli kompensoida muun elämän tuottamia päästöjä. Tietysti se rooli ei ihan heti istu ongelmitta ja vaatinee toimenpiteitä eli tehostaa metsän kykyä kompensoida noita päästöjä, kun niiden vähentäminen muuten osuisi muuhun toimintaan ja näkyisi suoraan lähes kaikkien ihmisten elämässä.
Tuo ei kuitenkaan onnistu sillä, että hylätään metsät oman onnensa nojaan. Ei metsät siihen tietenkään kuole, ei. Kasvavat kyllä, mutta hitaammin ja heikompilaatuisena hyödynnettäväksi ja hiilensitomiskyky heikkenee ajan mittaan.

Lue lisää

Ihmisten valinnoista se on kyse, vapaassa demokratiassa. Rahvas kun pääsee äänestämään vapaasti päättäjät , vallitsee ns. demokratian diktatuuri. Aivan hyvin voitaisiin kansakuntana elää huomattavasti kohtuullisemmalla elintasollakin. Mutta kun emme halua! Ihmisen halusta, haluamisesta onkin muodustunut, nykykatsannossa, ihmisten mielessä tarve so. "minä haluun = minä tarviin". Halutaan itse käyttää, tässä ja nyt, kaikki mikä luonnosta suinkin on irti revittävissä. Lapsille (omillekaan) ja tuleville sukupolville ei haluta jättää elinkelpoista palloa. Surkeaa. Ja häpeällistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten valinnoista se on kyse, vapaassa demokratiassa. Rahvas kun pääsee äänestämään vapaasti päättäjät , vallitsee ns. demokratian diktatuuri. Aivan hyvin voitaisiin kansakuntana elää huomattavasti kohtuullisemmalla elintasollakin. Mutta kun emme halua! Ihmisen halusta, haluamisesta onkin muodustunut, nykykatsannossa, ihmisten mielessä tarve so. "minä haluun = minä tarviin". Halutaan itse käyttää, tässä ja nyt, kaikki mikä luonnosta suinkin on irti revittävissä. Lapsille (omillekaan) ja tuleville sukupolville ei haluta jättää elinkelpoista palloa. Surkeaa. Ja häpeällistä.

Lue lisää

On se hyvä että vain yhden silmissä Suomi näyttää surkealta kun muu kansa maailman onnellisimpana elelee.

Anonyymi kirjoitti:

On se hyvä että vain yhden silmissä Suomi näyttää surkealta kun muu kansa maailman onnellisimpana elelee.

Onnellinen kansa? Yli 400.000 mielialalääkkeen popsijaa, aikuisista miehistä kaksi kolmasosaa ylipainoisia ja naisistakin yli puolet. Ei voi johtua mistään muusta kuin "liiallisesta hyvinvoinnista". Alemmalla hyvinvointitasolla, esim. 50-luvulta 80-luvulle, ylipainoisia oli murto-osa nykyisestä. Samoin ei napsittu mielialalääkkeitä, kun liikuttiin ja toimittiin yhdessä.

Anonyymi kirjoitti:

Onnellinen kansa? Yli 400.000 mielialalääkkeen popsijaa, aikuisista miehistä kaksi kolmasosaa ylipainoisia ja naisistakin yli puolet. Ei voi johtua mistään muusta kuin "liiallisesta hyvinvoinnista". Alemmalla hyvinvointitasolla, esim. 50-luvulta 80-luvulle, ylipainoisia oli murto-osa nykyisestä. Samoin ei napsittu mielialalääkkeitä, kun liikuttiin ja toimittiin yhdessä.

Lue lisää

Tämä metsänhoitoon tarkoitettu palsta nyt ei taida olla oikea alusta noille terveys/ulkonäkö/ elämäntapa/mennen ajan romantisoiville jne kirjoituksillesi. Mitäpä arvelet?

Varmasti Suomi24:lta löytyy niitäkin varten sopivampi osio...

Anonyymi kirjoitti:

Tämä metsänhoitoon tarkoitettu palsta nyt ei taida olla oikea alusta noille terveys/ulkonäkö/ elämäntapa/mennen ajan romantisoiville jne kirjoituksillesi. Mitäpä arvelet?

Varmasti Suomi24:lta löytyy niitäkin varten sopivampi osio...

Lue lisää

Mutkan kautta, epäsuorasti liittyy. Kun joku selitti, ettei nykymetsätaloudelle ole vaihtoehtoa, niin kyllä on. Kaikenkaikkiaan nuukempi elämäntapa toisi ihmisille ihan eri tavalla mielekkyyttä elämään, kun kaikki ei olisi niin helppoa ja ns. käden ulottuvilla, yhteiskunnan valmiiksi tarjoamaa. Että joutuisi hieman ponnistelemaan elämänsä eteen. Fyysisesti ja henkisesti. Ihmistä ei ole luotu nykyisenkaltaiseen yltäkylläisyyteen: vatsat turpoo, mieli särkyy; valtaosalla, ovat henkisesti niin heiveröisiä, vastustuskyvyttömiä houkutuksille.

Anonyymi kirjoitti:

Mutkan kautta, epäsuorasti liittyy. Kun joku selitti, ettei nykymetsätaloudelle ole vaihtoehtoa, niin kyllä on. Kaikenkaikkiaan nuukempi elämäntapa toisi ihmisille ihan eri tavalla mielekkyyttä elämään, kun kaikki ei olisi niin helppoa ja ns. käden ulottuvilla, yhteiskunnan valmiiksi tarjoamaa. Että joutuisi hieman ponnistelemaan elämänsä eteen. Fyysisesti ja henkisesti. Ihmistä ei ole luotu nykyisenkaltaiseen yltäkylläisyyteen: vatsat turpoo, mieli särkyy; valtaosalla, ovat henkisesti niin heiveröisiä, vastustuskyvyttömiä houkutuksille.

Lue lisää

Ala nyt laputtaa omalle kanavallesi sillä tämä on metsäasioita käsittelevä .
Tee vaikka Pasasen Pertin tekemän "kurjuuden maksimointi" ohjelman kaltainen juttu
niin pääsisit pätemään.

Anonyymi kirjoitti:

Ala nyt laputtaa omalle kanavallesi sillä tämä on metsäasioita käsittelevä .
Tee vaikka Pasasen Pertin tekemän "kurjuuden maksimointi" ohjelman kaltainen juttu
niin pääsisit pätemään.

Lue lisää

Laputi, lapputu, lap. :)

Yksinkertaisella jakolaskulla tuosta saa tulokseksi, että Suomessa luonnon ja ympäristön suhteen kestävä väkiluku olisi noin 1,5 miljoonaa asukasta.

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaisella jakolaskulla tuosta saa tulokseksi, että Suomessa luonnon ja ympäristön suhteen kestävä väkiluku olisi noin 1,5 miljoonaa asukasta.

Ihminen on vakava haittaeläin luonnossa. Luonto karsii sen, ajastaan.

Miksi kukaan ei selvitä metsätalouden päästäjä kokonaisuudessaan?
Ajetaan autolla metsää katsomassa ja ajetaan kauppaa tekemässä. Lannoitetaan metsää, lannoitteen valmistus, kuljetus ja levitys - vaikka sitten helikopterilla.

Metsän hakkuu: Työkoneiden kuljetus isoilla autoilla, koneiden möyriminen metsässä. (Hakkuu ja kuljetus tien laitaan.) Koneet eivät ole kauko-ohjattavia robotteja, kuljettajat ja huolto käyvät tiheään tahtiin metsässä.

Sitten ajetaan jättiläisrekoilla pääosa pois tienvarresta ja kesämökkikäyttöön tehty tie on entinen. Liikennöintiin tarvitaan metsä yhtiöiden käyttämä maasturi, maavara 30 cm.
Loput puut viedään pieninä kuormina, mutta isolla rekalla kuitenkin. Kummenkunta noutoa tarvitaan. Em. toiminnan päästöt unohdettu? Istuttaakin pitää ja käydä taimikoita hoitamassa vuosikymmeniä, ei päästöjä?
Nyt laskimet ja tutkimustulokset käyttöön, onko touhu edes hiilineutraalia??

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kukaan ei selvitä metsätalouden päästäjä kokonaisuudessaan?
Ajetaan autolla metsää katsomassa ja ajetaan kauppaa tekemässä. Lannoitetaan metsää, lannoitteen valmistus, kuljetus ja levitys - vaikka sitten helikopterilla.

Metsän hakkuu: Työkoneiden kuljetus isoilla autoilla, koneiden möyriminen metsässä. (Hakkuu ja kuljetus tien laitaan.) Koneet eivät ole kauko-ohjattavia robotteja, kuljettajat ja huolto käyvät tiheään tahtiin metsässä.

Sitten ajetaan jättiläisrekoilla pääosa pois tienvarresta ja kesämökkikäyttöön tehty tie on entinen. Liikennöintiin tarvitaan metsä yhtiöiden käyttämä maasturi, maavara 30 cm.
Loput puut viedään pieninä kuormina, mutta isolla rekalla kuitenkin. Kummenkunta noutoa tarvitaan. Em. toiminnan päästöt unohdettu? Istuttaakin pitää ja käydä taimikoita hoitamassa vuosikymmeniä, ei päästöjä?
Nyt laskimet ja tutkimustulokset käyttöön, onko touhu edes hiilineutraalia??

Lue lisää

Mitä tuolla ajatellaan? https://www.vihreat.fi/ Osataanko laskea tienkorjausten päästöjä ja tiedetäänkö paljonko kokonaispäästöt ovat valmiilla puusta tehdyillä tuotteilla?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuolla ajatellaan? https://www.vihreat.fi/ Osataanko laskea tienkorjausten päästöjä ja tiedetäänkö paljonko kokonaispäästöt ovat valmiilla puusta tehdyillä tuotteilla?

Lue lisää

Metsätalouteen liittyvät päästöt ovat puoliksi unohtuneet - kaikilta.
https://www.greenpeace.org/finland/toimi/suomen-metsat/enemman-elavaa-metsaa/?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_content=19110958200&utm_campaign=d&utm_term=143644963629&gclid=EAIaIQobChMIpvCPns2u_gIVBuyaCh1ZCwkHEAEYASAAEgJ_I_D_BwE#top

Anonyymi kirjoitti:

Metsätalouteen liittyvät päästöt ovat puoliksi unohtuneet - kaikilta.
https://www.greenpeace.org/finland/toimi/suomen-metsat/enemman-elavaa-metsaa/?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_content=19110958200&utm_campaign=d&utm_term=143644963629&gclid=EAIaIQobChMIpvCPns2u_gIVBuyaCh1ZCwkHEAEYASAAEgJ_I_D_BwE#top

Lue lisää

Tuolla moni syyttelee liiallista ihmismäärää ja syyttelee haittaeläimeksi.
Siihen on teille itselle hyvä esimerkin paikka kun toteutatte haaveenne omalta ja ruokakuntanne osalta niin jos sitten muutkin huomaavat sen tehoavan ihmiskunnan määrän vähenemiseen ja siten ilmastonmuutokseen ja luonninvarojen kulutukseen..