.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=71960
Ote tuosta Ilpo Kiurun jutusta, joka kertoo
todellisen syyn kepun tietoiseen vastustavaan rooliin kunraremontissa:
"Muunkinlaista matematiikkaa voi harjoittaa. Viime kunnallisvaaleissa SDP sai suurimman ääniosuuden eli 24,1 prosenttia. Keskusta jäi kannatusosuudessa kakkoseksi 22,8 prosentilla ja Kokoomus kolmanneksi 21,8 prosentilla.
Suurimmalla ääniosuudella SDP sai kuitenkin vain 2 585 valtuutettua, kun keskusta kahmi 4 425 valtuustopaikkaa ja Kokoomuksen oli vaalivoittajanakin tyytyminen 2 078 valtuutettuun. Keskustan osuus valtuutetuista on 37 prosenttia, SDP:n 21,6 ja kokoomuksen 17,4 prosenttia.
Keskusta tarvitsi yhden valtuutetun saamiseen 122 ääntä, SDP 222 ääntä ja Kokoomus 250 ääntä. Syynä on kuntien lukumäärä. Ja jos kuntien määrää vähennetään, samalla vähennetään keskustalaisten kuntapamppujen määrää, kuten päätoimittaja Raimo Vahterakin muuan kuukausi sitten Turun Sanomissa osuvasti laskeskeli."
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=71960
Ote tuosta Ilpo Kiurun jutusta, joka kertoo
todellisen syyn kepun tietoiseen vastustavaan rooliin kunraremontissa:
"Muunkinlaista matematiikkaa voi harjoittaa. Viime kunnallisvaaleissa SDP sai suurimman ääniosuuden eli 24,1 prosenttia. Keskusta jäi kannatusosuudessa kakkoseksi 22,8 prosentilla ja Kokoomus kolmanneksi 21,8 prosentilla.
Suurimmalla ääniosuudella SDP sai kuitenkin vain 2 585 valtuutettua, kun keskusta kahmi 4 425 valtuustopaikkaa ja Kokoomuksen oli vaalivoittajanakin tyytyminen 2 078 valtuutettuun. Keskustan osuus valtuutetuista on 37 prosenttia, SDP:n 21,6 ja kokoomuksen 17,4 prosenttia.
Keskusta tarvitsi yhden valtuutetun saamiseen 122 ääntä, SDP 222 ääntä ja Kokoomus 250 ääntä. Syynä on kuntien lukumäärä. Ja jos kuntien määrää vähennetään, samalla vähennetään keskustalaisten kuntapamppujen määrää, kuten päätoimittaja Raimo Vahterakin muuan kuukausi sitten Turun Sanomissa osuvasti laskeskeli."
Vastaukset 10
Vanhimmat
.
ja riittää, kun yksi puolue voi määrätä persaukisissa 250 kunnissa ja saa rahat muilta.
kiinnitetty asiaan. Myös Keskisuomalainen on
ansiokkaasti kirjoittanut samasta asiasta.
Jopa kuntaministeri Manninen on kommentoinut,
että kuntien yhdistäminen on saatavat nopeasti
käyntiin. Kaikissa yhteinen sävel on se, että
varta ei riitä ylläpitämään nykyistä rakennetta.
Muuten keskusta on tietysti lirissä, noiden
suojatyöpaikkojen suhteen.
Kannattaa vain tutkia uusia kuntaliitoskuntia.
Keskustan asema on vahvistunut suurissa kaupungeissa kuten, Oulussa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä.
Monet näistä ovat olleet osapuolina kuntaliitoksissa ja joissakin liitos on vireillä.
Esittämällesi johtopäätökselle ei löydy siis todisteita elävästä elämästä.
Vai löytyykö... ?
Suomessa olisi esim. 200 kuntaa, niin valittavien valtuutettujen yhteismäärä on pienempi kuin nykyisten 432 kunnan. Kuka menettää eniten valtuustopaikkoja:
vastaus: kepu
vapaaehtoisesti tehtyjen kepukuntien liitokset.
Kyllä se menee vielä jakeluun, mutta kiva, että
raskaimman kautta. On niillä vielä pas..ta
housussa ja pitkään.
...niistä mainitsemistasi "faktoista"
Mikkeli on hyvä esimerkki miten kuntaliitokset voivat vaikuttaa poliittisiin voimasuhteisiin. Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyminen Mikkelin kaupungin kanssa nosti Keskustan kertarytinällä suureksi puolueeksi uudessa Mikkelissä.
Mikkelin tapaus osoittaa, mitä maaseutukuntien liittyminen keskuskaupunkiin merkitsisi muuallakin; Keskustan asemat vahvistuisivat ja siitä tulee olemassa olevaa poliittista todellisuutta myös ydinkaupungeissa. Vahvemman puolueen on helpompi hankkia jatkossa lisää kannatusta myös entisen "kantakaupungin" alueelta.
Siis; "valtuustopaikkoja menee" kuten kirjoitat, mutta poliittinen vaikutusvalta kasvaa.
Valittiinko valtuutettuja enemmän liitoksen jälkeen, mitä kaupungissa ja mlk:ssä sekä Anttolassa oli yhteensä ennen kepulla.
Laske yhteen ne ja vertaa kepun valtuutettujen
määrään nyt Mikkelissä.
Miksi jäkätät taas aiheesta ohi, mistä keskustellaan.
SINÄ SIIS KANNATAT LAAJAA KUNTAREMONTTIA JA KUNTIEN MÄÄRÄN TIPUTTAMISTA N. 100 KUNTAAN HURAA, HURAA, HURAA !
...alat kohta vetää vertoja tuolle entiselle adjutantillesi.
Erilaiset "tuliliemet" ja muutkin "oksetukset" lisääntyvät viesteissäsi peloittavasti(nämä ovat omia sanojasi)
Et myöskään malta syventyä siihen mitä Sinulle kirjoitetaan.
En todellakaan väittänyt " valtuutettuja valitun enemmän liitoksen jälkeen"
Kirjoitin selvästi näin (toivottavasti maltat tarkistaa) "valtuustopaikkoja menee, mutta poliittinen vaikutusvalta kasvaa", noin siis kirjoitin.
Tähän voit itsekin perehtyä tutustumalla liitoskuntien vaalituloksiin.
En myöskään kannata "laajoja kuntaremontteja enkä kuntien määrän tiputtamista n 100 kuntaan"
Eikä mallin puolesta kanssasi muutenkaan "hurraa" kovinkaan moni.
"Kuntaremontissa ei enää keskitytä kiisteltyihin liitoksiin" näinhän otsikoi uutisensa johtava päivälehtikin viime viikolla.
Nyt ollaan huomaamassa ettei "oikeaa kuntakokoa" voida sanella.
Huomataan se, että vapaaehtoisuus ja kansalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.
Lääniremontista on siis otettu oppia.
ja kuka on joku entinen adjutantti.
Sotket sööriä kirjoituksiin, joita hän ei ole välttämättä tehnyt. Joku toinen kirjoittaa samalla tyylillä sinua sotkeakseen.
Tietääkseni söörillä ei ole mitään tekemistä tarkoittamasi henkilön kanssa, eivät edes
tunne toisiin.
Valtuutettujen valtakunnallisella yhteismäärällä ei ole merkitystä poliittisiin voimasuhteisiin, koska päätökset tehdään kussakin kunnassa erikseen.
Sen sijaan olen huolestunut siitä kasvavasta matemaattisesta äänikynnyksestä, mikä kuntaliitoksista automaattisesti seuraa. Se taas merkitsee, että keskusta tulee saamaan yhdistyneissä kunnissa äänimääräänsä nähden yliedustuksen ja muut puolueet aliedustuksen. Näinhän se menee eduskuntavaaleissakin, että suuret puolueet saavat paikkoja enemmän kuin äänimäärä oikeuttaa ja pienet alle äänimääränsä edellyttämän paikkamäärän.
Toinen pieniä puolueita haittaava seikka tulee olemaan se ääntenkeskitys, millä tutkijatkin ovat selittäneet kepun vaalivoittoja toteutuneissa kuntaliitoksissa. Ääniä ryhdytään äänestäjän henkilökohtaisesta puoluekannasta huolimatta keskittämään niille ehdokkaille, joilla on realistisimmat mahdollisuudet päästä kylän edustajaksi yhdistyneen kunnan valtuustoon. Realistisimmat mahdollisuudet ovat valtapuolueen edustajilla, mutta silti heitä pitää auttaa, koska äänikynnyksen noustua heillä on heikommat mahdollisuudet valtuuston kuin ennen. Oman kylän edustajaa pidetään tärkeämpänä äänestyskriteerinä kuin puoluekantaa.
Summa summarum: pienten kuntien suhteellisen kookkaat valtuustot ovat tasapuolisempia pienille puolueille, joten oman puolueen ehdokkaan saaminen valtuustoon ja vieläpä omalta kylältä on varmempaa kuin suurissa kunnissa.