Miten tiltu syntyi...
Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903 Hämeenlinna oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka leSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. viestitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille. Hänestä tuli Suomessa kyseenalainen kuuluisuus.
Naapurit eivät katoa mihinkään, joten niiden kanssa on tultava toimeen. Se on realiteetti, eikä myötämielisyyttä. Jälkimmäistäkin ehkä tietyissä ympyröissä oli. Mutta Suomen valtionjohto toimi realiteettien mukaan.
UHRI SAMAISTUU usein pakottajaansa. Suomeen pesiytyi myötämielinen suhde Venäjään vuosikymmeniksi. Tämä samaistumissyndrooma oli ehkä tiedostamatonta tai pakon sanelemaa, mutta Suomessa Venäjän häikäilemättömällä ja jopa sotaisella puolella oli puolustajansa aina täSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. hän kevääseen saakka. Onneksi tämä poliittinen perintö on Venäjän aggression myötä romahtanut ja näkyy paljolti vain sosiaalisen media kiihdyttämissä kommenteissa. Mustaa on vaikea selittää valkoiseksi sodan tolkullistaessa ja paljastaessa todellisuuden tulkintaa.
Hallitus majailee SMOLNASSA.
Alkuperäinen käyttötarkoitus
Suomen sotaväen ylitarkastajan / divisioonankomentajan virkatalo.
Nykyisin valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva rakennus suunniteltiin alun perin Suomen sotaväen ylitarkastajan virkataloksi. Keisari Aleksanteri I hyväksyi Carl Ludvig Engelin laatimat piirustukset keväällä 1820 ja rakennustyöt aloitettiin saman tien. Osa talosta otettiin käyttöön 1822, mutta viimeistelytyöt jatkuivat vuoteen 1824 saakka. Rakennuksen aika esikunta- ja asuintalona jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun yliopisSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. to päätettiin vuonna 1827 siirtää Turusta Helsinkiin, määrättiin Ylitarkastajan talo tilapäisesti sen käyttöön. Talossa oli yliopiston tiloja vuosina 1828–1833, minkä jälkeen siitä tuli kenraalikuvernöörin virkatalo.
Nykyinen käyttäjä on Valtioneuvosto.
Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903 Hämeenlinna oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka leSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. viestitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille. Hänestä tuli Suomessa kyseenalainen kuuluisuus.
Naapurit eivät katoa mihinkään, joten niiden kanssa on tultava toimeen. Se on realiteetti, eikä myötämielisyyttä. Jälkimmäistäkin ehkä tietyissä ympyröissä oli. Mutta Suomen valtionjohto toimi realiteettien mukaan.
UHRI SAMAISTUU usein pakottajaansa. Suomeen pesiytyi myötämielinen suhde Venäjään vuosikymmeniksi. Tämä samaistumissyndrooma oli ehkä tiedostamatonta tai pakon sanelemaa, mutta Suomessa Venäjän häikäilemättömällä ja jopa sotaisella puolella oli puolustajansa aina täSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. hän kevääseen saakka. Onneksi tämä poliittinen perintö on Venäjän aggression myötä romahtanut ja näkyy paljolti vain sosiaalisen media kiihdyttämissä kommenteissa. Mustaa on vaikea selittää valkoiseksi sodan tolkullistaessa ja paljastaessa todellisuuden tulkintaa.
Hallitus majailee SMOLNASSA.
Alkuperäinen käyttötarkoitus
Suomen sotaväen ylitarkastajan / divisioonankomentajan virkatalo.
Nykyisin valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva rakennus suunniteltiin alun perin Suomen sotaväen ylitarkastajan virkataloksi. Keisari Aleksanteri I hyväksyi Carl Ludvig Engelin laatimat piirustukset keväällä 1820 ja rakennustyöt aloitettiin saman tien. Osa talosta otettiin käyttöön 1822, mutta viimeistelytyöt jatkuivat vuoteen 1824 saakka. Rakennuksen aika esikunta- ja asuintalona jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun yliopisSuomalaiset saivat kuitenkin kuunnella venäläisiä propagandaradioita, joista Moskovan Tiltu on ehkä kuuluisin. to päätettiin vuonna 1827 siirtää Turusta Helsinkiin, määrättiin Ylitarkastajan talo tilapäisesti sen käyttöön. Talossa oli yliopiston tiloja vuosina 1828–1833, minkä jälkeen siitä tuli kenraalikuvernöörin virkatalo.
Nykyinen käyttäjä on Valtioneuvosto.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos tästä päivästä!
Nyt nukkumaan.
En nyt lisää aloitukseen muuta, kun siitä jo tuli kolmihaarainen.
Ok ja mutta miten tää liittyy Suomen Keskustaan?