Painipalstalla on kova keskustelu käynnissä kun 66 kiloisten suomenmestari oli voittanut 96 kiloisten suomenmestarin haasteottelussa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&con ference=4500000000001070&posting=22000000008292069
Kysymykseni on siis:
-Mitä mieltä olette judon suomen tasosta eri sarjojen välillä? Missä sarjoissa suurin osa huipuista on? Viekö jääkiekko kaikki lahjakkaat isokokoiset urheilijat yksilölajeilta?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&con ference=4500000000001070&posting=22000000008292069
Kysymykseni on siis:
-Mitä mieltä olette judon suomen tasosta eri sarjojen välillä? Missä sarjoissa suurin osa huipuista on? Viekö jääkiekko kaikki lahjakkaat isokokoiset urheilijat yksilölajeilta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eiköhän taso ole väkisinkin kovin siinä missä on eniten osaanottajia = keskiraskaat. Tuon painitapauksen näen ennemminkin henkilökohtaisena ominaisuutena. En niinkään osoituksena siitä, että -66 olis kovempia kuin -96
onhan se judossa sama tilanne kuin painissakin. keskisarjat ovat kovatasoisimpia ja raskaat heikoimpia. jos vaikka sm-kisoista satku ja raskas otetaan esimerkeiksi niin eihän niissä ole kuin yksi aktiiviurheilija, Peltola, loppu porukka on jäähdyttelijöitä tai kuntoilijoita. esim. Porna vetelis kaikki muut satkun ja raskaan ukot, paitsi tietysti Peltolan. melkein veikkaan että Pekkolakin tekis saman.
palloilulajit vie suuren osan lahjakkaista isoista miehistä ja sitten tietysti noi punttilajit on suosiossa. mutta turha siitä on valittaa. sillä materialla mennään joka on käytettävissä. kuitenkin aina sitä silloin tällöin joku lahjakas iso kaverikin ajautuu judosalille ja enemmän silloin ongelmana on se miten pitää kaveri lajissa mukana ja jalostaa siitä huippu. takavuosina poltettiin monta lahjakasta isoa kaveria loppuun sillä että laitettiin jo ihan poikasena painiin liikaa miesten kanssa. ongelmahan isoilla junnuilla on juuri harjoitusvastustajien puute ja siksi pitäis päästä mahdollisimman aikaisin ulkomaille sparraan oman ikäisten ja saman painoisten kanssa. pelkästään miesten kanssa reenaamalla ei kehity parhaalla mahdollisella tavalla, varsinkin tekniikkapuoli jää heikoille kun randorit menee pelkäksi päkittämiseksi.
eli ratkaisu on ulkomaille lähtö mahdollisimman aikaisin, leiriä, leiriä ja vielä kerran leiriä. sillä tavalla Suomestakin voi vielä tulla kovia raskaan sarjan ottelijoita.
Max Jensen Memorial Cup 2004 1. Toroi 2.Peltola
Näin viime vuonna, mutta on sen kisan voittanut plussan miehet ja pienin mestari taitaa olla -78 ukko joskus 80-luvulla.
Eli vaikee sanoo.
Japanin avointen pienin mestari on ollut myös joskus alle 80 kilonen.
Japanin avoimet voitti viimeksi alle satakilonen joskus vuonna miekka ja kilpi. Kehitys kulkee judossakin. Fysiikka on judokoillakin kehittynyt niin paljon ettei pikkumiehillä oo enää mitään sanaa avoimessa. Nykyään MM-kisojen avoimeen ei edes osallistu muut kuin plussat ja muutama kovin satanen. Siksi koko avoimen vois poistaa. Typerää että raskaan sarjan, joka on vielä tasoltaan heikoin, vähiten ottelijoita, ottelijoilla on kaksi mahdollisuutta ottaa MM-mitalli. Japanilaiset taas tässäkin asiassa haraa vastaan ja pitää itsepintaisesti kiinni perinteistään muuten avointa ei olis enää MM:ssäkään. EM- ja Olympia-kisoista avoin onneksi onkin jo poistettu.
Nää kansalliset karkelot kuten Max Jensen sen sijaan on ihan mielenkiintoisia kun tasoerot on suuret kevyempikin voi pärjätä.
Arvioitaessa eri sarjojen kilpailijamääriä pitää muistaa, että suhteessa isoja kavereita on aina paljon vähemmän kuin keskisarjojen tyyppejä. Uskoisin, että suhde on Suomessakin kokolailla kohdallaan. Esimerkiksi yhtä kovaa raskaansarjan miestä kohden pitää löytyä ainakin 10 kovaa keskisarjan kaveria. Ranskassa tai Japanissa kilpailijoiden kokonaismäärä on niin suuri, että niitä raskaan miehiäkin alkaa jo löytyä useampia. Tilanne tietysti vain huononee mitä pienemmällä massalla ollaan liikkeellä. Vaikka 10 keskisarjan lupausta löytyisikin, niin sillä yhdellä raskaan hepulla on tuskaista yksinään kun ei löydy harjoitusvastustajia. Pitäisi olla massa, joka tuottaa suhdeluvuksi vähintään 20/2. Judon kulta-aikaan 80-luvulla kilpailijoiden määrä oli niin suuri, että siitä porukasta löytyi jo pari kovaa raskassarjalaistakin, kuten Juha Salonen ja Janne Selin.
Jääkiekkoa on turha syyttää tässä kohdin, sillä esimerkiksi Selinin Jannen kokoiset kaverit eivät jääkiekkoon sovi.
Massasta vielä sen verran, että monilla paikkakunnilla judon alkeiskursseille on tunkua enemmän kuin mukaan mahtuu. Siinä porukassa on varmasti tulevia isoja miehiäkin. Nämä pitäisi vain saada pysymään lajissa. Takavuosina kaikki isot miehet keskittyivät Helsinkiin harjoittelemaan. Ehkä samanlainen isojen kavereiden keskittäminen olisi paikallaan nykyäänkin ja mielellään mahdollisimman nuoresta pitäen.
Totta se on, ulkomailta saa sitä parasta kokemusta. Paljon leirejä, pelkät salitreenit ei riitä, oli niitä sitten vaikka 7 kertaa viikossa.
Erilaisia harjoitusvastustajia pitää saada, kovia sekä vähän vähemmän kovempia. Parhaat paikat ovat tässä lähellä kyllä Eesti ja Venäjä, siellä saa samankokoista harjoitusvastustajaa, sarjasta kuin sarjasta. Monet varmasti myös ihmettelevät, että miksi ne sitten olevat niin kovia? No, ensinnäkin lähes jokainen nuori menee harjoittelemaan eri puolille maata, leireille sun muualle. Toiseksi, sielä vedetään treenit niin paljon kovemmalla intensiteetillä, ettei suomalaisten treeniä voi siihen verrata. Kolmanneksi, nuo jätkät ei pienestä hetkahda, jos pari vammaa tai kolhua tulee treeneissä, painetaan vaan kahta kovempaa päälle, eikä välitetä vaikka olisi nenä poskella.
Näitä kolmea asiaa voidaan alkaa miettimään, ja siten voidaan päästä kovallekkin tasolle, niin nuorissa kuin aikuisissakin.