Yhä harvemmin mietin, kaipaatko mua koskaan. Täysin en sua ole unohtanut enkä voi täysin lakata miettimästä, olisiko meistä tullut se vuosisadan rakkaustarina. Minun oli pakko olla lähtemättä leikkiin, koska näissä olen järkkymättömän ehdoton. Joskus suurempaa rakkautta on päästää irti, kuin pitää itsellään. Kumpa kuulisin sinusta vielä joskus irl.
Jos kaipaat mua
Anonyymi-ap
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi itku. Niin surullista luettavaa. Joskus tuntuu, että voisipa tämän elämän elää uudelleen ja paremmin, sen oikean kanssa.
Tai lentää kaukaiseen maahan, jossa kaikki on mahdollista ja jossa nämä murheelliset asiat voisi korjata ja tehdä toisin, jossa minä olisin sopiva ja miellyttävä hänelle.
Mikä rakkaus jollet edes halua toista? 😂
Ei ole muita kuin sinä...yhä vain.
M
Hyvä kysyä itseltään miksi olet niin ehdoton. Yleensä sellainen kertoo defenssistä ja oman elämäsi kipupisteistä. Onko rakkaudessa sallittua vain täydellisyys? Virheille ei ole sijaa? Sitä voi uskotella itselleen kaikenlaista, että suurempaa rakkautta on päästää irti. Olen tekstin perusteella eri mieltä. Vaikuttaa siltä, että heitit hanskat tiskiin jaksamatta selvittää asioita. Ylpeytesi esti lähentymisen. Ja pelko esti etenemisen.
Ristiriitaista. Ajattelet toista mutta selittelet samalla miksi olet ollut ehdoton. Eli työntänyt toisen pois elämästäsi. Kuitenkin toivot kuulevasi toisesta. Mitä luulet toisen ajattelevan. Varmasti aivan rikki jos on ollut vähänkin toive rakkaustarinasta kanssasi. Olisiko sinun vuorostasi oltava rohkea ja nöyrtyä rakkauden edessä? Jos pidät suojamuuria yllä ei ikinä voi lähemmäksi päästä. Odotat toiselta peliliikkeitä, mitä jos olisitkin se itse?
Kyllä sinä vielä minuta kuulet tuli tunne että nyt tarvitsen omaa aikaa ja mietintää mutta ei olla riidoissa se ei ole mukavaa