Kun miljardi t menee noin vain ei mitään näkyvää saada aikaan kylvetään euroja sen minkä ehditään mahtaako edes kaikki mennä suomen laskuihin vai onko lapsilisä Kepulaiset hämmentämässä mukana
Valvooko KUKAAN NOITA NS SOTE RAHOJA MIHIN NE MENEE OIKEASTI
Anonyymi-ap
2578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Vähille rahoille on uusi käyttäjä eli väliportaan hallinto. Yhtään uutta lääkäriä tai hoitajaa ei 700 miljoonan ylimääräisellä satsauksella saada.
Hallitus valvoo rahan käyttöä ja varmistaa, että kaikki virat täytetään poliitikoilla, jotka putoavat pois, kun tulee uusi hallitus.
Sotella oli kiire koska umpipoliittinenkin virkanimitys nauttii samaa suojaa kuin oikeat työpaikat.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisellä ei ollut kiirettä, kun kehitystyötä on tehty eri hallituskausina lähes 20 vuotta. Tuloksetta. Sipilän hallitus (kepu, kok. ja persut) yritti saada SOTEn valmiiksi ennen Marinin hallitusta TERVEYSFIRMOJEN ehdoilla.
Suomen terveyspalvelut jakautuvat:
1. Julkinen sektori, 2. Yksityinen sektori ja
3. Työterveyshuolto.
Veronmaksajien tukema yksityinen terveysbisnes on kasvanut julkisen sektorin kustannuksella ja myös työterveyshuolto on keskittynyt sairauksien hoitoon eikä työperäisten sairauksien ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn.
Sipilän hallitus yritti saada aikaan vanhan 3-portaisen mallin entistä vahvempaa jatkumoa, jossa terveysbisnestä olisi tuettu entistä enemmän. Suomalaiset olisi pisteytetty iän ja terveyden mukaan ja jokaiselle olisi päätetty vuosittainen kapitaatiomaksu, joka verorahoista olisi maksettu. Selvää oli, että "kermankuorinta" olisi alkanut ja nuoret terveet olisivat saaneet kaupungeissa yksityiset palvelut, maaseudun vanhusväestön jäädessä vaille terveyspalveluja.
Sipilän oikeistohallituksen suunnitelmat kaatuivat Jyväskylässä tehtyyn pilottikokeiluun ja opposition vahvaan vastustukseen terveyspalvelujen yksityistämisestä julkisten palvelujen kustannuksella, jolloin terveyserot olisivat kasvaneet, ei kaventuneet.
Yhä edelleen sote-ongelmia on. Suomen perusturva on riittämätön myös EU-komission mukaan. Tulevassa vaalissa jokaisen puolueen tulisi kertoa äänestäjille, mikä on puolueen esittämä perusturvan vähimmäistaso.
Terveyskeskuksiin on saatava erikoissairaanhoito, joka vielä nykyään on yksityisten firmojen ehdoilla terveysfirmoissa ja liian kallista pieni- ja keskituloisille. Yksityinen (osakeyhtiölain mukainen järjestelmä) on liian kallis järjestelmä myös kansantalouden kannalta.
Ikäihmisten hoito tulee toteuttaa siten, ettei huono hoito tai jopa heitteillejättö kuormita terveyskeskuksia ja sairaaloiden akuuttiosastoja. Kotihoitoon on saatava lisää hoitajia, joiden työaika ei mene pitkiin työmatkoihin (kuten nykyään maakunnissa) ja kännykän näppäilyyn, kun vanhuksen hoitajat vaihtuvat useasti päivässä, eikä toinen tiedä mitä edellinen teki, vai ehtikö tehdä mitään.
Yksityiseen vanhuspalveluun, kun yksityisten palvelutalojen kk-maksut ovat 3000-4000 euroa, ei kunnilla ole ollut varaa. Palvelusetelit eivät ole riittäneet, ja sama rahapula tulee olemaan myös uusilla hyvinvointialueilla. Monet ikäihmiset tulevat jäämään ilman tarvitsemiaan hoivapalveluita ja kuormittavat julkista terveydenhuoltoa, sairaaloita ja akuuttiosastoja.
Sen vuoksi julkista terveydenhuoltoa on yhä edelleen kehitettävä sekä väestön ikärakenteen, sairastavuuden ja taloudellisten resurssien mukaan.
Hoivamiljonäärejä ja valtavan kalliita, isoja palvelutaloja, joihin vanhukset eivät halua mennä, emme tarvitse. Avien tekemät palvelutalojen tarkastukset ovat surullista luettavaa ja omaiset eivät ole voineet auttaa tai uskaltaneet vaatia parempia viimeisiä elinvuosia omaisilleen.
Virheistä pitää ottaa oppia. Voittojen maksimointi sosiaali- ja terveyspalveluissa ei saa olla etusijalla, vaikka se osakeyhtiölain mukaan sitä onkin. Valitettavasti.
Miten niin yksityinen on kasvanut julkisen kustannuksella?
Eihän julkinen mitään kustanna vaan sitä kustannetaan sekä yritysten että yksityisten ihmisten toimesta.
Sen lisäksi että maksetaan julkisen terveydenhoidon menot, pitää maksaa yksityisellä käynti, jos haluaa saada hoitoa.
Ei se ole julkiselta pois koska julkiselle mentäisiin, jos se toimisi. Kosa se ei toimi, pitää valita kakkosvaihtoehto, joka on omalla rahalla maksaminen. Jos haluaa lääkärillä käynnin, niin se pitää maksaa kahteen kertaan. Ensin julkiselle, joka vain ottaa rahat ja sitten yksityiselle, joka hoitaa.
Olet ymmärtänyt väärin.
Toisin kuin Marin, Sipilä halusi, että ihmiset saavat hoitoa. Sipilälle ihminen on tärkein, Marinille organisaatio. Sipilä onkin insinööri ja Marin vain sosialisti.
Sipilälle kelpasi ihan hyvin se, että julkinen puoli vastaa hoidon saatavuudesta ja tuottaa sen joko itse tai ostaa sen riippuen siitä, mikä kulloinkin on hoidon ja talouden kannalta järkevä.
Marin haluaa, että julkinen puoli tekee kaiken, vaikka se tarkoittaa hoidon viivästymistä ja kalliimpaa hintaa. Typerä ajatus.
Olet ymmärtänyt väärin.
Pääministeri Marin on hallintotieteiden maisteri. Sipilä, edellisen hallituksen pääministeri on paitsi insinööri myös miljonääri, rikastui yeityskaupallaan.
Sipilän hallitus leikkasi sosiaaliturvasta ja sote-suunnitelma, joka onneksi kaatui maaliviivoille ennen vaalia. Sipilän hallituksen sote olisi lisännyt sote-menoja ja heikentänyt julkisia paljoja.
Jyväskylässä tehtiin pilottikokeilu, jossa yhden kaupunginosan asukkaat siirrettiin yksityiselle terveysfirmalle. Jokainen asiakas pisteytettiin ja maksettiin kapitaatiomaksu terveysfirmalle.
Terveysfirma Keskeytti Sipilän hallituksen pilottikokeilun, kun se ei tuottanut tarpeeksi asiakasmaksujen ja kapitaatiomaksujen kanssa riittävästi.
Kokeiluun osallistuneet asiakkaat siirrettiin takaisin kunnan järjestämän julkisen terveydenhuollon piiriin ja nyt rahat riittivät lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.
Rahat nenee sotejohtajien uusiin autoihin ja palkänkorotksiin opintomatkailuun
Ei niitä siiboojat saa koska heidön vika on se että alla ei ollenhoitajia tarpeeksi
Vastahan perustettiin monikerroksiset hallintohimmelit rahoja vahtimaan. Kai niistä rahoista jotain jää itse asiaankin hallinnon palkkojen ja palkkioiden jälkeen.
Pysytäänpä asiassa ja kirjoitetaan faktaa mutu-tietojen sijaan.
Luotamme Tilastokeskuksen kuntataloustilastoon:
Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat
3 632 euroa/asukas vuonna 2020.
Erikoissairaanhoidon osuus tästä oli 37 %
eli 1 334 euroa/asukas ja
perusterveydenhuollon osuus 18 %
eli 672 euroa/asukas.
Ikääntyneiden palvelut (pl. kotihoito) osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista oli yhteensä 13 %
eli 483 euroa/asukas.
Tietojen lähde on Tilastokeskuksen Kuntataloustilasto 2020. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Uuden sote-uudistuksen myötä sote-palvelut kunnilta siirtyivät uusille hyvinvointialueille.
Mitä yrität todistaa noilla luvuilla?
Tässä sinulle lukuja. Minä sanon, että kuu on juustoa ja laitan "todisteeksi" nämä ravitiedot
VOITTOSUMMA
11 318 381 €
VOITTOPROSENTTI 13 %
16 606
STARTIT
1
2 161
1. SIJAT
2
1 951
2. SIJAT
3
1 741
3. SIJAT
VUOSIKOHTAISET TILASTOT
Vuosi
Startit
Sijat
Voittosumma
2023
108
22-17-8
85 564 €
2022
1 415
214-197-153
1 413 484 €
2021
1 544
242-199-175
1 380 929 €
2020
1 256
187-157-124
1 026 001 €
2019
1 529
262-199-167
1 463 614 €
Näytä kaikkien vuosien lähdöt
VOITTOSUMMA
11 318 381 €
VOITTOPROSENTTI 13 %
16 606
STARTIT
1
2 161
1. SIJAT
2
1 951
2. SIJAT
3
1 741
3. SIJAT
VUOSIKOHTAISET TILASTOT
Vuosi
Startit
Sijat
Voittosumma
2023
108
22-17-8
85 564 €
2022
1 415
214-197-153
1 413 484 €
2021
1 544
242-199-175
1 380 929 €
2020
1 256
187-157-124
1 026 001 €
2019
1 529
262-199-167
1 463 614 €
Näytä kaikkien vuosien lähdöt
Ilman julkisen sektorin sote-palveluja olisimme yksityisen sektorin "kermankuorinnan" armoilla. Valitettavasti valtion budjetista yksityisen sektorin menot ovat kasvaneet julkisen sektorin kustannuksella. Erikoislääkäripalvelut puuttuvat edelleen terveyskeskuksista, etenkin maaseudulla.
Erikoislääkärien ajankäyttö on rajattu yksityisellä kuten myös julkisella puolella. Terveyskeskuksen "pikalääkäri" totesi: "sinulle on varattu pika-aika, joka loppuu nyt". Joten hän ei ehtinyt vastaamaan potilaan kysymyksiin. Yksityisen terveysfirman erikoislääkäri totesi iäkkäälle potilaalle heti aluksi: "seuraava asiakas tulee 15 minuutin kuluttua". Joten asiakas ei tehnyt kysymyksiä eikä saanut tarkempia hoito-ohjeita.
Eroa oli: terveyskeskuksen lääkärinpalkkio oli 40 € ja vastaavasti 15 minuutin käynti erikoislääkärillä 150 €. Siinä se ero. Toki yksityisellä pääsee kuvantamistutkimuksiin julkista nopeammin, edellyttäen että yksityisellä firmalla on röntgenlääkkeet. Mutta hintaero on melkoinen.
Julkisella puolella avohoidon lääkärikäynti maksaa 60-1200 euroa.
Raha pitää olla korvamerkkien kera kirjanpidossa. Isolla rahalla kun lääkärit ostetaan. Hoitajille jää vain rippeet. Johtajien palkat ihan järkyttävät kuinka kehtaavat nostaa tollasta palkkoja. Kun rivi potilaat mukaan lukien lapset jää ilman hoitoa kun raha ei riitä. Kirjanpito julki koska julkisista varoja käytetty.
"Raha pitää olla korvamerkkien kera kirjanpidossa. Isolla rahalla kun lääkärit ostetaan. Hoitajille jää vain rippeet."
Rahan korvamerkintä ei auta, kun Suomessa lääkäripulaa on hoidettu siirtämällä lääkärien töitä hoitajille — vaikka hoitajapula on yhtä vaikea ellei vaikeampi.
Terveyskeskuksiin ja maaseudulle lääkärit eivät lähde, vaan valitsevat mieluummin kaupunkien yksityiset "pörriäiset".
Ulkomailta ollaan tuomassa Suomeen hoitajia, kun suomalaisia lähtee vastaavasti muihin pohjoismaihin parempien palkkojen ja työn arvostuksen vuoksi. Onko siinä järkeä?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/b50965ae-31a9-4b9e-b229-b7f722c06c7b
Edellä olevassa linkissä on artikkeli Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta miten puute on vaikuttanut lääkkeistä tinkimiseen Sipilän hallituksen aikana. Hallitusvastuussa olivat keskustapuolue, kokoomus ja persut.
Suurimmillaan erot olivat v. 2018, jolloin eroja selitti köyhyys ja lääkkeistä joutuivat tinkimäään erityisesti työttömät, työkyvyttömät. Aktiivimallin sanktiot toivat Suomeen uuden tulottomien luokan. Kun lisäksi julkisen terveydenhuollon omavastuita nostettiin ja asiakasmaksuja korotettiin, monet joutuivat tinkimään lääkkeistä.
Turun yliopiston tutkimuksen tekijät painottavat, että saatujen tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota etenkin säästötoimien vaikutusten kasautumiseen heikoimmassa asemassa oleville.
Pitäisi lukea tuo edellä mainittu tutkimus, että selviääkö siitä lukuja: kuinka moni joutui jättämään lääkärin määräämät lääkkeet ostamatta ja mitä seurauksia siitä on mahdollisesti ollut. Onkohan sitä tutkittu?
Sote-menoja voitaisiin vähentää sairauksien ennaltaehkäisyllä, ei siten että lääkkeistä on tingittävä rahapulan vuoksi.
Jos lääkäri on yksityisellä puolella, se vähentää julkisen jonoja koska hoitaa enemmän potilaita.
Ainoastaan vastaanottoaikojen lisääminen vähentää jonoja. Lääkärin siirtyminen yksityiseltä julkiselle ei lisää yhtään tehtyä työtä.
Jos erikoislääkäri on yksityisellä puolella ja julkisella puolella vain yleislääkäri, niin hoito ei potilaan kannalta nopeudu eikä halpa e.
Potilas hakeutuu terveyskeskukseen saatuaan jonotuksen jälkeen ajan yleislääkärille. Yleislääkäri toteaa, että tarvitaan erikoislääkäriä, koska pelkkä antibiootti ja lepo ei riitä. Näin lääkäri kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille, jonne on myös ruuhkaa ja jono.
Terveyskeskuksissa ei yleensä ole erikoislääkäreitä, joten jonotus kestää ja tauti pahenee. Pieni-ja keskituloiset eivät hakeudu suoraan yksityisen sektorin erikoislääkäreille, koska se on niin kallista, joten tarvitsevat lähetteen.
Terveyspalvelujen tulisi olla kaikkien suomalaisten saatavilla tasa-arvoisesti riippumatta tuloista ja asuinpaikasta, mihin juuri uusi sote-järjestelmä pyrkii.
Valvooko kukaan noita sote-rahoja, kysyy yksi tietämätön.
Kyllä valvoo. Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää EDUSKUNTA.
SUOMESSA budjettivaltaa käyttää EDUSKUNTA.
Eduskunta siis päättää miten verokertymä kerätään ja miten se jaetaan. Tutki budjettia.
Ennen päätöksiä valiokunnat käsittelevät hallituksen esityksestä uudet lakiesitykset.
Sote-uudistukseen myötä kunnilta siirrettiin sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueiden (21 uutta hyvinvointialueita) järjestettäviksi.
Hyvinvointialueet eivät kerää veroja, vaan toimivat valtion myöntämien erilaisten tukien perusteella. Se miten tuet myönnetään on vähän monimutkaisempi juttu.
Pitää miettiä, miten tulevassa eduskuntavaalissa äänestää ehdokasta, joka ymmärtää laajempia kokonaisuuksia ja esim. sitä miten perusturvan uudistaminen vaikuttaa terveyspalveluiden saatavuuteen eri tuloluokissa.
Mikä on kunkin puolueen perusturvan vähimmäisraja — pitääkö perusturvan riittää ihmisarvoiseen elämään: ruokaan, asumiseen, vaatteisiin, lääkkeisiin ja muuhun terveydenhuoltoon — myös erikoissairaanhoitoon ja vanhuspalveluihin.
Ongelma vain on siinä, että jokainen väittää tietävänsä muita paremmin, mutta aina on mennyt reisille.
Uuden järjestelmän piti säästää rahaa, sitten sen piti vain parantaa hoitoon pääsyä ja nyt sille pitääkin tupata 700 miljoonaa enemmän, että asiat saadaan pysymään vain hiukan huonompana kuin aiakisemmin.
Ei tullut takkia, tuli lapaset ja joku varasti nekin.
Sen jälkeen, kun SOTessa lopetettiin asiantuntijoiden kuuleminen, koko ajatus on perustunut lapselliseen kuvitelmaan, että hoito paranisi lisäämällä väliportaan hallintoa.
Ihan tavallisella yrityksen johtamiskokemuksella koko ajatus on täysin absurdi. Raha ei lisäännyt eikä käsiä tule lisää sillä, että sama porukka saa palkkansa eri taholta.
Sotejohtajien vaativan tehtävän ÉRORFAHAT TÄYTYY LAKKAUTTAA KOSKA KAIKKI TYHJÄPÄÄT PÄÄSEE 200 000 EROHAN KANTAAN OLI VIRASSA VAIKKA 1 KUUKAUDEN HUOMAA ET PERKELE KAIKKI ON VÄÄRIN MITÄ LUULI TEKE VÄN OIKEIN EI OLE SOVELTUVUUTTA TUTKITTU VALITTU KESKUSTA PUOLU EESTA.
Samaa mieltä. Kaikkien johtajien erorahat pitäisi lopettaa, niin julkisilla kuin yksityisellä puolella. Saavat kyllä niin isot palkat, työsuhde-edut ja ylisuuret eläkkeet, mikä vaikuttaa siltä että mikään ei ahneille riitä.
Kukaan ei ole korvaamaton. Se, joka pyytää valtavat edut itselleen on ahne, eikä ahneutta vähennä se, että joku palkkiotoimikunta päättää palkoista eikä johtaja itse.
Hallituksen toinen suurhanke on sote-uudistus. Valitettavasti en näe miten yksikään uudistukselle asetetuista tärkeistä ja oikeista tavoitteista – hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, sote- palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillintä – olisi nykynäkymin toteutumassa.
Samaan paikkaan kuin kaikki muutkin rahat. Suhmureiden taskuihin.
Pienillä paikkakunnilla ruuhkautetaan tahallaan päivys tys jonot et näyttää olevan todellinen tilanne mukamas vaikkei ole sen kummempaa menos