Velka - jätetäänkö osa maksamatta?

Yhdysvallatkin ilmoitti hyväksyvänsä jälleen liittovaltion velkakaton nostamisen -*

[ ~ https://www.salkunrakentaja.fi/2023/01/usa-velkatto-katastrofi/ -, otsikoituna näin:
"USA kohtaamassa jälleen velkakattokriisin – ajautuminen maksukyvyttömyyteen olisi katastrofi"
-toimittajana Jorma Erkkilä.]

*- ennätystasolle. - republikaanit hyväksyivät ja demokraatit kiljuen allekirjoittivat – ei ole muuta vaihtoehtoa.

--
Euro-Euroopassa EKP painaa seteleitä ja laskee bittirahaa pankkeihin 1] – ostaa eurovaltioiden velkapapereita näillä ”katteettomilla” painokonerahoilla. Velan määrä kasvaa kaikkialla. Mitä velka on?


Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla
[ Velka syö huomisen edellytyksiä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22531-velka-syo-huomisen-poydan-leivattomaksi - ]

Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa.


Entä jos emme ota velkaa pankista?

Jos omakotitalonrakentaja saa tavaraluottoa kaikilta osatoimittajilta – esimerkiksi 15 vuodeksi, voisi talon rakentaminen olla mahdollista ilman pankkivelkaa, ja entä jos tuossa tavaratoimittajan luottamuksessa ei ole korkoa, vaan se on leivottu hintaan? Lopultahan velanotossa on vain kysymys luottamuksesta tai sen 'korvikeveljestä' vakuuksista ja/tai takaajasta.


Kuinka pitkälle voidaan velkaantua?

(Sen tarkoittaen kuinka kauan voimme huutaa kasvuhokemaa?)

USA:n liittovaltio on jo nyt enemmän velkaa Kiinalle, kuin on sen vuotuinen budjetti. Meillä valtion velkaraja on ylittämässä 140 prosenttia valtiomme budjetista
– siis velkaa kaikille, ei vain yhdelle.

USA:n velka on ongelma, tai se ei ole heille ongelma, koska on oma valuutta – dollari, jota voidaan säädellä. EKP:kin säätelee omaa euroaan alhaisen inflaation tavoitteella. Kiina ei enää luota saavansa reaalista kokonaan velanmaksua USA:sta.


Suomi sääti oman markan aikana - nyt ei säätöä ole kansallisessa mielessä enää ole.

Rahalla pääsee, mutta sillä ei elä!

Saksalaiset muistavat, kun aamulla ruisleipä maksoi puoli kottikärryllistä seteleitä – tosin iltapäivällä se maksoi jo koko kottikärryllisen. Rahalla ei saa mitään, jos se menettää arvonsa. Jos maailmassa olisi yksi valuutta, eikä sitä painettaisi jatkuvasti katteetta lisää, ei meillä olisi valuuttapeliä, jolla monet tänään rikastuvat ”ansiottaan” - tekemättä mitään elonkierron järjestelmien ylläpitämiseksi.


Ennen raha sidottiin johonkin konkreettisesti arvokkaaseen – kultaan

Kun menee huonosti – ostetaan kultaa, vaikka sen ravintoarvo on nolla. Valtiot, joilla on oma valuutta, kuten Kiinalla – voivat ”pelata” rahan arvolla, meillä sitä kutsuttiin D-devalvaatiovitamiiniksi. Kiinalla on oma valuutta, joka suurella todennäköisyydellä vain vahvenee ja siihen luotetaan – kohta enemmän kuin US dollariin. Kiina ei voi laskea omaa valuuttaa heittelehtimään, sillä nykytilassa Kiinan oma sisäinen järjestelmä ei kestäisi ulkomaantuonnin loppumista (Kiinalla on jättiläismäinen sisäinen, nk. maakuntavelka).


Omavaraisuus

Maa tai valtio, jonka ei tarvitse tuoda mitään – ei myöskään tarvitse viedä.

Jos tällä omavaraisuusvaltiolla on oma raha, voi se operoida omassa maassaan mielensä mukaan – nostaa palkkoja, nostaa hintoja tai ylläpitää ”kasvuhuutamatonta” taloustilaa.

Millään valtiolla ei materiaali- ja energiavarannot riitä loputtomiin, jonka jälkeen alkaisikin riippuvuus muista. Nytkin me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! Kehitysmaa toverit ovat meitä niin paljon halvempia - nätisti sanottuna edullisempia, ehkä jopa työtunneiltaan ahkerampia; entä työn laatu?

Minimalismi

Monilla eläkeläisillä on yllättävän paljon rahaa, käteisenä pankissa -lähes nollakoroilla. He elävät käyttötileillä ja säästötileille pahan päivän varalle jää yhä enemmän. Herää kysymys minkä pahan päivän, sillä tänä vuonna jälleen jakoon tulevat vanhuksiemme ennätykselliset perinnöt, nälkäisille sukulaisille 2], joiden huolenpito alkaa usein vasta juuri ennen perunkirjoituksia. Minimalismilla geeniperimälle ostovoimaa.

Valtiovelan lisäyksen toteuttaja, tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen sitoi jo seuraavaa hallitusta – Keskustan Juha Sipilää? 3]

Katainen halusi aikanaan sitoa seuraavan hallituksen omanlaisekseen ja lykkäävän velanmaksua useammalle vuodelle. Sinänsä aivan oikein – sillä työ on etusijalla, ja työtähän ei ole, jos ei ole kilpailukykyä ja mahdollisuuksia eli markkinoilla ostohalukkuutta. Työ eli toimeliaisuus ylläpitää ainakin kotimaista kysyntää.

Me olemme riippuvaisia ulkomaille viennistä, koska tuomme paljon - ”turhaakin”.

.
Kaiken pitää kasvaa!

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/muutummeko-kasvuhokemasta-vahentamisen.html - ]