Siitä on monta kuukautta kun olen sinut nähnyt, ja edelleen se vihlaisee yhtä kipeästi. Ajatus, etten näe enää koskaan sinua, enkä kuule ääntäsi. Mielessäni kuulen sen vielä kristallinkirkkaasti. Jäin sinuun kiinni, enkä tiedä miten päästä tästä irti. Kaikki oli vain harhaa, kieltämättä olin typerä antaessani periksi tunteilleni. Tein sen lopulta, vaikka sisimmässäni aina tiesin, ettet minua huolisikaan. Miksi ajattelen sinua yhä päivittäin, vuoroin loukkaantuneena, vuoroin edelleen toivottomasti haaveillen siitä kaikesta, mitä meille kahdelle toivoin? Tämäkin viesti on vain päiväkirjanomainen, ketään tavoittamaton purkaus, koska johonkin on pakko purkautua jaksaakseen raahautua tässä arjessa eteenpäin.
Ajatuksia sinusta P
Anonyymi-ap
278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Samaa minäkin täällä palstalla teen, puran tunteitani ja ajatuksiani. Siinä tämä toimii ihan hyvin.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17729351D
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞