Led-putkelle on ilmoitettu tehoksi 9 W, virraksi 47 mA ja käyttöjännitteeksi 220-240 V.
Jos oletetaan että 47 mA virta toteutuu 230 V käyttöjännitteellä, niin näennäisteho olisi 10,81 VA. Tehokerroin on tällöin 0,8326.
Koska lediputkessa ei ole niin isoja kondensaattoreita tai keloja jotka aiheuttaisivat perinteistä induktiivista tai kapasitiivista COS vaihekulma loistehoa, niin tämä tehokerroin tarkoittaa jotain ihan muuta?
Mikä on siis tämän tehokertoimen syntymisen määritelmä?
Jos oletetaan että 47 mA virta toteutuu 230 V käyttöjännitteellä, niin näennäisteho olisi 10,81 VA. Tehokerroin on tällöin 0,8326.
Koska lediputkessa ei ole niin isoja kondensaattoreita tai keloja jotka aiheuttaisivat perinteistä induktiivista tai kapasitiivista COS vaihekulma loistehoa, niin tämä tehokerroin tarkoittaa jotain ihan muuta?
Mikä on siis tämän tehokertoimen syntymisen määritelmä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eikö monet elektroniset laitteet aiheuta tyypillisesti kapasitiivista kuormaa. JOhtunee liitäntälaitteen tasasuuntauksesta ja sen jälkeisistä kondensaattoreista? Häiriönopistokondensaattoreistakin voi tulla jotain päälle.
Tasajännitteellä ei enää voi tulla vaihesiirtoa, ne konkat ovat vain sähkövarastona.
Kyllä niissä taitaa olla.
Aikaisemmin oli myynnissä Led-lamppuja, joissa kondensaattorilla pudotettiin jännite ennen tasasuuntausta. Kondensaattori vastuksen sijasta, koska vastus kuluttaisi tehoa. Tästä aiheutuu kapasitiivinen kuorma. Kiinasta niitä saa varmaan vieläkin tilaamalla.
Nyt on ollut lamppuja joissa on ollut hakkurivirtalähde. Testasin pienen määrän lamppujen virtamuotoja. Vaihtelua löytyi.
Kuten edellä mainittiinkin niin tasasuuntaus ja suodatuskonkat varmaan aiheuttavat osansa.
Korjaan tuossa omaa ajatustani.
Ehkä parempi olisi ajatella että sarjakondensaattorilla rajoitetaan virtaa, kuin että pudotetaan jännitettä, vaikka sekin tapahtuu.
Ei olisi toimivaa latoa lähes (tai tasan) 230V edesta ledejä ja käyttää pientä sarjaimpedanssia, koska ledien jännite eikä verkkojännite ole vakiosuuruisia. Lisäksi ledin jännite putoasi lämmetessä mikä nostaisi virtaa joka lisäisi lämpotilaa jne. kunnes ledi tuhoutuisi.
PC virtalähteessä on erikseen tehokertoimen korjauskytkentä.
Tuo 47 mA ei ole siniaaltoista virtaa.
Tuolla on kaavoja miten lasketaan tehokerroin säröytyneelle virralle
https://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor
Onko ko. virta sitten "tehollisarvo" säröytyneestä virrasta?
Kyse voi siis olla myös virran muodosta vaiheen lisäksi.
Virta jonka mukaan maksetaan sähköstä on 9 / 230, eli 39 mA, siis tehon mukainen virta.
Olen huomannut että kaikissa verkkojännitteeseen kytkettävissä lampuissa on ollut mainittu myös virta. Hehkulampun korvikkeessa se saattaa olla kuvussa tai tyviosassa.
Ehkä se on sääntöjen mukaan ilmoitettava.
Jos virta on ilmoitettu sulakkeiden ja johdotuksen mitoitusta varten sen pitää olla virran tehollisarvo.
Yritysasiakas joutuu myös maksamaan loisvirrasta.
Silloin jos lamppuja olisi älyttömän suuri määrä, voisi vaikuttaa laskuun.
Entä voiko tuollaista kompensoida mitenkään kiinteistön sähköjärjestelmässä?
Kapasitiivisella tai induktiivisella kuormalla olisi helpompi kuin säröisellä luulisin.
Harmoonisten säröjen kompensointi on vaikeaa. Lisäharmina se, että kolmivaiheverkossa parittomat harmooniset taajuudet kuten 3f 5f 7f jne eivät nollaa toisiaan verkon maajohtimessa vaan voivat aiheuttaa siinä ylikuumenemista.
Tuolla on aika paljon, ehkä liikaakin , selostusta asiasta, löytyykö pihvi seasta
https://chauvin-arnoux.fi/wp-content/uploads/2021/04/FI_Energia-ja-yliaalto-opas_2021.pdf
Tuollainen kytkentä lienee huono (mitä pienenmpi sarjakonkka, sitä huonompi tehokerroin). Kaupasta ostetuissa lampuissa ei noita kait enää esiinny.
https://www.electronicshub.org/230v-led-driver-circuit/
Tuossa on himmennettävän lampun ajuri
https://www.led-professional.com/products/led-driver-ics-modules/new-mains-dimmable-led-lamp-driver-from-diodes
Yhdestä himmennettävästa ledilampusta mittasin virran, jossa oli täydelllä teholla virrassa vain pienet "olkapäät" nollakohdan ylityksissä. Veikkaisin tehokerrointa jotain 80-90%.
Yleensä lampuilla virta kulki jännitteen huippukohdalla melko terävä enemmän tai vähemmän rosoinen piikki.
Mutta jos kommentoisi ko. tehokerrointa, niin se tuntuu aika hyvältä.
Monesti ollut 0.5 luokkaa perus hehkulamppujen korvaajissa.
Tietokoneessakin 0.8-0.9 luokkaa, vaikka niissä on korjauspiirit.
Tosin tehonkulutuskin on vaikeammin hallittavaa.
Tässä ei siis ole kyse "vanhan liiton" vaihesiirto tehokertoimesta, vaan siitä että virran aaltomuoto ei seuraa jännitteen aaltomuotoa koko siniaallon jaksolla. Virran jakso on ajallisesti lyhyempi kuin jännitteen, joten sille saadaan laskennallisesti näennäisesti todellista suurempi tehollisarvo. Tehomittari kuitenkin mittaa jännitteen ja virran tuloa, joten lampuissa ilmoitettu virta ei täsmää lampun tehon kanssa.
Juuri näin, lampuissa ilmoitettu virta ei välttämättä ole oikea vaikuttava virta, johon kWh-mittari perustaa mittauksen. EU määräykset edellyttävät virran ilmoittamisen lampuissa "hömppävirtana", lampun teho (W) kuitenkin sentään ilmoitetaan todellisen mitattavan tehon mukaan.