LED-putken tehokerroin

Anonyymi-ap

Led-putkelle on ilmoitettu tehoksi 9 W, virraksi 47 mA ja käyttöjännitteeksi 220-240 V.
Jos oletetaan että 47 mA virta toteutuu 230 V käyttöjännitteellä, niin näennäisteho olisi 10,81 VA. Tehokerroin on tällöin 0,8326.
Koska lediputkessa ei ole niin isoja kondensaattoreita tai keloja jotka aiheuttaisivat perinteistä induktiivista tai kapasitiivista COS vaihekulma loistehoa, niin tämä tehokerroin tarkoittaa jotain ihan muuta?
Mikä on siis tämän tehokertoimen syntymisen määritelmä?

17

640

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikö monet elektroniset laitteet aiheuta tyypillisesti kapasitiivista kuormaa. JOhtunee liitäntälaitteen tasasuuntauksesta ja sen jälkeisistä kondensaattoreista? Häiriönopistokondensaattoreistakin voi tulla jotain päälle.

      • Anonyymi

        Tasajännitteellä ei enää voi tulla vaihesiirtoa, ne konkat ovat vain sähkövarastona.

    • Anonyymi

      Kyllä niissä taitaa olla.

      Aikaisemmin oli myynnissä Led-lamppuja, joissa kondensaattorilla pudotettiin jännite ennen tasasuuntausta. Kondensaattori vastuksen sijasta, koska vastus kuluttaisi tehoa. Tästä aiheutuu kapasitiivinen kuorma. Kiinasta niitä saa varmaan vieläkin tilaamalla.

      Nyt on ollut lamppuja joissa on ollut hakkurivirtalähde. Testasin pienen määrän lamppujen virtamuotoja. Vaihtelua löytyi.

      Kuten edellä mainittiinkin niin tasasuuntaus ja suodatuskonkat varmaan aiheuttavat osansa.

      • Anonyymi

        Korjaan tuossa omaa ajatustani.
        Ehkä parempi olisi ajatella että sarjakondensaattorilla rajoitetaan virtaa, kuin että pudotetaan jännitettä, vaikka sekin tapahtuu.
        Ei olisi toimivaa latoa lähes (tai tasan) 230V edesta ledejä ja käyttää pientä sarjaimpedanssia, koska ledien jännite eikä verkkojännite ole vakiosuuruisia. Lisäksi ledin jännite putoasi lämmetessä mikä nostaisi virtaa joka lisäisi lämpotilaa jne. kunnes ledi tuhoutuisi.

    • Anonyymi

      PC virtalähteessä on erikseen tehokertoimen korjauskytkentä.

    • Anonyymi

      Tuo 47 mA ei ole siniaaltoista virtaa.
      Tuolla on kaavoja miten lasketaan tehokerroin säröytyneelle virralle
      https://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor

      Onko ko. virta sitten "tehollisarvo" säröytyneestä virrasta?

      • Anonyymi

        Kyse voi siis olla myös virran muodosta vaiheen lisäksi.

      • Anonyymi

        Virta jonka mukaan maksetaan sähköstä on 9 / 230, eli 39 mA, siis tehon mukainen virta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virta jonka mukaan maksetaan sähköstä on 9 / 230, eli 39 mA, siis tehon mukainen virta.

        Olen huomannut että kaikissa verkkojännitteeseen kytkettävissä lampuissa on ollut mainittu myös virta. Hehkulampun korvikkeessa se saattaa olla kuvussa tai tyviosassa.

        Ehkä se on sääntöjen mukaan ilmoitettava.

    • Anonyymi

      Jos virta on ilmoitettu sulakkeiden ja johdotuksen mitoitusta varten sen pitää olla virran tehollisarvo.

      Yritysasiakas joutuu myös maksamaan loisvirrasta.
      Silloin jos lamppuja olisi älyttömän suuri määrä, voisi vaikuttaa laskuun.

      Entä voiko tuollaista kompensoida mitenkään kiinteistön sähköjärjestelmässä?
      Kapasitiivisella tai induktiivisella kuormalla olisi helpompi kuin säröisellä luulisin.

      • Anonyymi

        Harmoonisten säröjen kompensointi on vaikeaa. Lisäharmina se, että kolmivaiheverkossa parittomat harmooniset taajuudet kuten 3f 5f 7f jne eivät nollaa toisiaan verkon maajohtimessa vaan voivat aiheuttaa siinä ylikuumenemista.

    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mutta jos kommentoisi ko. tehokerrointa, niin se tuntuu aika hyvältä.
      Monesti ollut 0.5 luokkaa perus hehkulamppujen korvaajissa.

      Tietokoneessakin 0.8-0.9 luokkaa, vaikka niissä on korjauspiirit.
      Tosin tehonkulutuskin on vaikeammin hallittavaa.

    • Anonyymi

      Tässä ei siis ole kyse "vanhan liiton" vaihesiirto tehokertoimesta, vaan siitä että virran aaltomuoto ei seuraa jännitteen aaltomuotoa koko siniaallon jaksolla. Virran jakso on ajallisesti lyhyempi kuin jännitteen, joten sille saadaan laskennallisesti näennäisesti todellista suurempi tehollisarvo. Tehomittari kuitenkin mittaa jännitteen ja virran tuloa, joten lampuissa ilmoitettu virta ei täsmää lampun tehon kanssa.

      • Anonyymi

        Juuri näin, lampuissa ilmoitettu virta ei välttämättä ole oikea vaikuttava virta, johon kWh-mittari perustaa mittauksen. EU määräykset edellyttävät virran ilmoittamisen lampuissa "hömppävirtana", lampun teho (W) kuitenkin sentään ilmoitetaan todellisen mitattavan tehon mukaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sannan kirja USA:n bestseller!

      "Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä
      Maailman menoa
      80
      10887

    2. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      143
      10250

    3. Oikeistolainen luki Med mod att leda : en biografi

      ...ei tykänny Sanna Marinista
      Maailman menoa
      25
      8001

    4. Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki

      Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h
      Maailman menoa
      177
      6434

    5. Metsäalan rikolliset

      Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.
      Sotkamo
      44
      5371

    6. Milloin viimeksi näit kaivattusi?

      Toimisitko nyt toisin kuin siinä tilanteessa teit?
      Ikävä
      72
      4986

    7. Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"

      Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..
      Maailman menoa
      139
      4279

    8. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      19
      4173

    9. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      44
      3924

    10. Maahanmuuttajat torjuvat marjanpoiminnan - "emme ole rottia"

      Ruotsalaisen journalistin selvitys paljasti, miksi maahanmuuttajat kieltäytyvät työstä. Taustalla vaikuttavat kulttuuris
      Maailman menoa
      131
      3544
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt