LED-putken tehokerroin

Anonyymi-ap

Led-putkelle on ilmoitettu tehoksi 9 W, virraksi 47 mA ja käyttöjännitteeksi 220-240 V.
Jos oletetaan että 47 mA virta toteutuu 230 V käyttöjännitteellä, niin näennäisteho olisi 10,81 VA. Tehokerroin on tällöin 0,8326.
Koska lediputkessa ei ole niin isoja kondensaattoreita tai keloja jotka aiheuttaisivat perinteistä induktiivista tai kapasitiivista COS vaihekulma loistehoa, niin tämä tehokerroin tarkoittaa jotain ihan muuta?
Mikä on siis tämän tehokertoimen syntymisen määritelmä?

17

669

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikö monet elektroniset laitteet aiheuta tyypillisesti kapasitiivista kuormaa. JOhtunee liitäntälaitteen tasasuuntauksesta ja sen jälkeisistä kondensaattoreista? Häiriönopistokondensaattoreistakin voi tulla jotain päälle.

      • Anonyymi

        Tasajännitteellä ei enää voi tulla vaihesiirtoa, ne konkat ovat vain sähkövarastona.

    • Anonyymi

      Kyllä niissä taitaa olla.

      Aikaisemmin oli myynnissä Led-lamppuja, joissa kondensaattorilla pudotettiin jännite ennen tasasuuntausta. Kondensaattori vastuksen sijasta, koska vastus kuluttaisi tehoa. Tästä aiheutuu kapasitiivinen kuorma. Kiinasta niitä saa varmaan vieläkin tilaamalla.

      Nyt on ollut lamppuja joissa on ollut hakkurivirtalähde. Testasin pienen määrän lamppujen virtamuotoja. Vaihtelua löytyi.

      Kuten edellä mainittiinkin niin tasasuuntaus ja suodatuskonkat varmaan aiheuttavat osansa.

      • Anonyymi

        Korjaan tuossa omaa ajatustani.
        Ehkä parempi olisi ajatella että sarjakondensaattorilla rajoitetaan virtaa, kuin että pudotetaan jännitettä, vaikka sekin tapahtuu.
        Ei olisi toimivaa latoa lähes (tai tasan) 230V edesta ledejä ja käyttää pientä sarjaimpedanssia, koska ledien jännite eikä verkkojännite ole vakiosuuruisia. Lisäksi ledin jännite putoasi lämmetessä mikä nostaisi virtaa joka lisäisi lämpotilaa jne. kunnes ledi tuhoutuisi.

    • Anonyymi

      PC virtalähteessä on erikseen tehokertoimen korjauskytkentä.

    • Anonyymi

      Tuo 47 mA ei ole siniaaltoista virtaa.
      Tuolla on kaavoja miten lasketaan tehokerroin säröytyneelle virralle
      https://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor

      Onko ko. virta sitten "tehollisarvo" säröytyneestä virrasta?

      • Anonyymi

        Kyse voi siis olla myös virran muodosta vaiheen lisäksi.

      • Anonyymi

        Virta jonka mukaan maksetaan sähköstä on 9 / 230, eli 39 mA, siis tehon mukainen virta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virta jonka mukaan maksetaan sähköstä on 9 / 230, eli 39 mA, siis tehon mukainen virta.

        Olen huomannut että kaikissa verkkojännitteeseen kytkettävissä lampuissa on ollut mainittu myös virta. Hehkulampun korvikkeessa se saattaa olla kuvussa tai tyviosassa.

        Ehkä se on sääntöjen mukaan ilmoitettava.

    • Anonyymi

      Jos virta on ilmoitettu sulakkeiden ja johdotuksen mitoitusta varten sen pitää olla virran tehollisarvo.

      Yritysasiakas joutuu myös maksamaan loisvirrasta.
      Silloin jos lamppuja olisi älyttömän suuri määrä, voisi vaikuttaa laskuun.

      Entä voiko tuollaista kompensoida mitenkään kiinteistön sähköjärjestelmässä?
      Kapasitiivisella tai induktiivisella kuormalla olisi helpompi kuin säröisellä luulisin.

      • Anonyymi

        Harmoonisten säröjen kompensointi on vaikeaa. Lisäharmina se, että kolmivaiheverkossa parittomat harmooniset taajuudet kuten 3f 5f 7f jne eivät nollaa toisiaan verkon maajohtimessa vaan voivat aiheuttaa siinä ylikuumenemista.

    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mutta jos kommentoisi ko. tehokerrointa, niin se tuntuu aika hyvältä.
      Monesti ollut 0.5 luokkaa perus hehkulamppujen korvaajissa.

      Tietokoneessakin 0.8-0.9 luokkaa, vaikka niissä on korjauspiirit.
      Tosin tehonkulutuskin on vaikeammin hallittavaa.

    • Anonyymi

      Tässä ei siis ole kyse "vanhan liiton" vaihesiirto tehokertoimesta, vaan siitä että virran aaltomuoto ei seuraa jännitteen aaltomuotoa koko siniaallon jaksolla. Virran jakso on ajallisesti lyhyempi kuin jännitteen, joten sille saadaan laskennallisesti näennäisesti todellista suurempi tehollisarvo. Tehomittari kuitenkin mittaa jännitteen ja virran tuloa, joten lampuissa ilmoitettu virta ei täsmää lampun tehon kanssa.

      • Anonyymi

        Juuri näin, lampuissa ilmoitettu virta ei välttämättä ole oikea vaikuttava virta, johon kWh-mittari perustaa mittauksen. EU määräykset edellyttävät virran ilmoittamisen lampuissa "hömppävirtana", lampun teho (W) kuitenkin sentään ilmoitetaan todellisen mitattavan tehon mukaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kelekkakisat

      Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.
      Nivala
      21
      10825

    2. Aivan kauheaa

      Veikö koskiuoma taas ihmishengen? Se pitää kieltää!
      Imatra
      40
      8067

    3. Onko kaivattusi

      …mielestäsi älykäs, tai kenties tyhmä? Oma mielipide.
      Ikävä
      123
      5201

    4. Epäilen ettet edes

      Kehtaisi liikkua kanssani.
      Ikävä
      69
      3528

    5. Kuinka pitkä välimatka

      on teidän kotien välillä?
      Ikävä
      110
      3526

    6. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      30
      3483

    7. Eikö me voitais

      Vaan harrastaa seksiä kun muusta ei tule mitään
      Ikävä
      61
      3380

    8. Oletko huomannut

      Yhden muutoksen?
      Ikävä
      33
      3137

    9. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      51
      2460

    10. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      34
      1956
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt