Se tuttu tunne. Luulin jo olleeni selvillä vesillä. Ahdistus/paha olo/apatia. Se on niin epämiellyttävä tunne. Seinä voi tulla vastaan ennen pitkää jos siitä joutuu kärsimään liiaksi. Vatut siitä. Koomaan tässä kai täytyy yrittää päästä mikäli henkinen vointini palautuu sille "normaalitasolleen". Normaali eli 💩. Yritän elää tätä nykyä melko terveellisesti. Minulla on yleensä rutinoitunut suhde liikuntaharrastuksiini. Sattuneista syistä (vaikka kunniallisia ovatkin) harrastukseni ovat jääneet vähemmälle viime aikoina. Tänään taas vaihteeksi liikuin.
On se kumma että juuri raskaan liikunnan jälkeen olotila voi olla hyvinkin aggressiivinen ja ajatusmaailma negatiivinen kun senhän pitäisi olla toisinpäin eli sellainen hyvänolon tunne. Ehkä se oli jonkinlainen aivokemiallinen mullistus kun oma elimistöni oli päässyt jo unohtamaan miltä liikunta tuntuu. Olen joskus ennenkin havainnut itsessäni tämän saman ilmiön.
On se kumma että juuri raskaan liikunnan jälkeen olotila voi olla hyvinkin aggressiivinen ja ajatusmaailma negatiivinen kun senhän pitäisi olla toisinpäin eli sellainen hyvänolon tunne. Ehkä se oli jonkinlainen aivokemiallinen mullistus kun oma elimistöni oli päässyt jo unohtamaan miltä liikunta tuntuu. Olen joskus ennenkin havainnut itsessäni tämän saman ilmiön.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ajattelen myös, kun täällä kuitenkin täytyy elää ja olla, niin omasta itsestään voisi pitää myös huolta. Olin tuossa taannoin melkein kuukauden toipilaana influn jäljiltä, niin en jaksanut paljoakaan liikkua. Sain sitten heti, kun vähän vaan liikuin, rasitusvamman. Vähän ihmettelin, että niinkö pienestä.
Ulkoilu ja liikunta on itselleni tärkeää ja saan siitä hyvän olon. Olen paljon rauhallisempi jälkeenpäin. Ja raittiin ilman hengittäminen syvälle keuhkoihin tuntuu upealta.
Joskus voi vähän kestää, että kaikki toiminnot lähtee kunnolla käyntiin, mutta kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu sinullakin.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17731473y
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞