Neläkymmentä (40) päivää Joulusta laskien on kulunut. Kerrotaan, että Jeesus vietiin silloin Temppelinvuoren pyhättöön, jossa huskas mies Simeon siunasi hänet (olisiko ollut kastajaiset).
Runoilija Runeberg taas syntyi vuonna 1804. Siitä on jo 219 vuotta.
Runoilija Runeberg taas syntyi vuonna 1804. Siitä on jo 219 vuotta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ruuneberin rouva teki hyviä torttuja.
Minusta tunnetumpi kuin tuo sanojen "kieputtelija" runoilija.
OHO!
Johan Ludvig Runeberg kirjoitti Maamme laulun sanat (osana Vänrikki Stålin tarinoita) - tosin ruotsiksi. Siitä on tehty paljon käännöksiä suomeksi.
Sen oppii ulkoa neljävuotiaana.
Sellaisesta taaperona lukemaan oppineesta ja koko kirjan runot ulkoa muistavasta tuleekin vanhuksena kirjailija!
Oli ihan uutta, että muisti voi saavuttaa huippunsa nelivuotiaana.
En tiedä, onko Välskärin kertomukset kovinkaan mieleiset ulkoa opittavaksi minkään ikäisenä, mutta aina olen suuresti kunnioittanut lasten oppimiskykyä ja muistia.
Mietipä vaan sitä, että lapsi on ennen ensimmäistä lausettaan jo omaksunut äidinkielensä ja sen kieliopin, niin että kun kieli alkaa kääntyä oikeisiin äänteisiin, hän pystyy ilmaisemaan itsensä kieliopillisesti oikein. Ja jos perhe on kaksikielinen, lapsi oppii molemmat kielet yhtä aikaa, eikä sekoita niitä keskenään.
Lapsi oppii koko ajan, joka hetki. Hän painaa mieleensä sanontoja, joilla sitten saattaa yllättää aikuiset sopivassa tilaisuudessa.
Hän saattaa hoksata kirjainten ja lukemisen yhteyden ja opetella itsekseen lukemaan. Havinaisempaa lienee, että se jo nelivuotiaana tapahtuu, mutta luultavasti suuri osa kouluun menevistä lapsista jo osaa lukea auttavasti, ja ennen joulua jokainen lapsi periaatteessa on omaksunut lukemisen taidon.
En tiedä, kuinka lasten muistia on tutkittu, mutta parhaimmillaan oppimiskyky varmasti on alle kouluikäisillä.
Siis ei Välskärin kertomukset, vaan Vänrikki Stålin tarinat. Ei meikäläinen ole oppinut edes kirjojen nimiä ulkoa, saati sisällystä!
Siunattavaksi Jeesus sinne temppeliin vietiin.
Ei Raamattu edes tunne lapsikastetta. Jeesus itsekin vain siunasi lapsia, eikä kastanut.
Jeesuksen kastoi Johannes Kastaja vasta aikuisena, jotain kolmekymppisenä.
Onko Raamatussa ennen Johannes Kastajaa mitään mainintaa kasteesta?
Minua ihmetyttää, että monissa uskonsuunnissa kasteella on niin suuri merkitys, koska se useinkin on kytköksissä perinteisiin ja yhteisön kulttuuriin,
Piinaavinta mielestäni on, että uskovainen ei kelpaa taivaaseen, jos hänet on kastettu virheellisesti.
Tulee mieleeni palopäällikkö, joka sanoo "Väärin sammutettu".
Juu. Federiika niitä torttuja teki joulun jäännöspaloista: leivästä, piparkakuista yms.
Kyllä ne Johnnille maistui, kun otti punssia samalla.
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg nosti suomalaisen sotilaan ja talonpojan kunniaan ja sankareiksi kirjoissaan, kohotti suomalaista kansallistuntoa ja ylisti luontoa. Hän oli suorastaan palvottu, mutta Fredrika muistetaan yleensä vain tortuista.
Vaimo huolehti runoilijasta, jotta tämä sai keskittyä uraansa, kodista ja lapsista, puutarhankin piti hienossa kunnossa. Kannattaa käydä Porvoossa Runebergin talossa ja puutarhassa, niissä leijuu vielä Fredrikan kädenjälki ja henki.
Fredrika ehti taloudenpidon ohella tehdä omaakin uraa kirjoittamalla ja vaikuttamalla naisten ja tyttöjen asemaan. Hän oli varhaisimpia feministejämme, hyvin lahjakas ja avarakatseinen nainen.
🇫🇮🇫🇮🇫🇮
Hyvä muistella J.L.Runebergia, kiitos Ramoona, olihan hän kansallisrunoilija.
Samaan aikaan eläneenä lönnrotin kanssa tekivät pohjaa suomalaiselle kulttuurille.
Myös virsirunoilijana tunnettu, onhan virsikirjassa paljon hänen sanoittamiaan virsiä,
m.m. Mä silmät luon ylös taivaaseen, muistan tämän virren hyvin, kun sitä lapsena harmonilla koetin opetella.
Myös tämä voimaa antava, juhlallinen virsi: Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan. . . .. Kauniita ja voimaannuttavia virsiä.
Hyvää jatkoa,
Neeasa
Suomalaisuutta heräteltiin jo 1700-luvulla esim. Turun akatemiassa.
1800-luvulla oli mm. Lauantaiseura Helsingissä, jonka jäsenenä oli mm. Runeberg.
Runeberg-kirjallisuuspalkinto (20 000 €) on jaettu taas tänään.
Sen sai Marja Kyllönen teoksella Vainajaiset.
On tosi kaunis aurinkoinen päivä, harvinaista "herkkua"! Tulin juuri pieneltä pihalenkiltä ja kyllä saai happea, oikein virkistyi.
Luin arvostelut tuosta Kyllösen kirjasta, mielenkiintoinen, tosin voi olla raskasta luettavaa, en tiedä. täytyy joskus kirjastosta sitä etsiä.
Lähden kauppaan hakemaan hapankaalia, olen sen aivan unohtanut, ennen sitä usein ostin. Pieni määrä päivittäin tekee vatsalle hyvää.
Neeasa