Niin se menee ihmissuhteissakin aina lopulta. Tietysti on pyytettömiä rakkauksia, mutta parisuhteet ei lopulta kokemukseni mukaan kuulu niihin. Kyllä sen pitää olla vastavuoroista. Luotettavaa ja turvallista. Rakastavaa ja kunnioittavaa. Halua nähdä toinen ja tulla nähdyksi. Halua rakastaa ja tulla rakastetuksi. Saada ja antaa arvostusta, hellyyttä ja hyvää oloa.
Jos alku on huono, se on usein lopputuloskin. Jotain voi muuttaa omassa käytöksessään, mutta sitä toista ei voi muuttaa haluamakseen. Sitä pitää arvostaa sellaisena kuin se on. Muuten ei toimi. Eikä ole toiminut.
Jos alku on huono, se on usein lopputuloskin. Jotain voi muuttaa omassa käytöksessään, mutta sitä toista ei voi muuttaa haluamakseen. Sitä pitää arvostaa sellaisena kuin se on. Muuten ei toimi. Eikä ole toiminut.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se on totta, että parisuhteessa ei kannata etsi pyyteetöntä rakkautta. Kyllä miehen ja naisen välinen rakkaus vaatii vastavuoroisuutta.
Annan mielelläni. Vastaanottaminen on paljon hankalampaa.
Minä oon antanu ja saanu kiitoksena välinpitämättömyyttä ja pahaa oloo. Että kyllä, aloitus pitää paikkansa.
Vastaanottaminen ei ole helppoa kaikille niinkuin se ehkä on sinulle.
Järkyttäviä virheitä tehneet miehet inisee palstatekstein
Ap. on naisoletettu.
Sää mieheksiluulija kirjoitat kuin mies. Selvästi olet kuitenkin nainen.
Onko näi? Pakko laittaa joku puumerkki vissiin tähänkin
Antaisin itseni vastinkappaleelleni mutta sen ensiaskeleen ottaminen on liian iso kynnys minulle 😔.
Et sä ole mun vastinkappale, mitä helvettiä
Hän ei puhunutkaan sinulle.
Olen antanut itsestäni ja antanut paljon rakkautta, mitään en rakkaimmilta ole saanut. Antamisessa kun on rajansa.
Antamisessakin on rajansa.
Ja vielä, vastalahjaksi olen saanut pahaa mieltä, äksyilyä ja hyljeksintää. Kirsikkana kakun päälle saan vielä sivullisten elämöintiä. Niin tasapuolista antamista ja saamista, vastavuoroista jakamista, että ihan kyyneleet nousee silmiin.
Tasan eivät käy onnen lahjat. Kun olet antanut kaikkesi, sivulliset tulevat vittuilemaan siitä, ettet kelpaa kenellekään.
Mihin tämä liittyy?
Antamiseen ja saamiseen kuitenkaan saamatta.
Jos saamisen sijaan huolehtisi enemmän siitä mitä itse pystyy antamaan, siitähän se lähtee…
Sanos muuta. Siinä vaiheessa jos toisesta välittää, niin eihän sitä juuri muuta haluakaan kuin antaa. Ei sellaista ajatusta päässä olekaan - itsellä ainakaan - että olisi "pakko antaa" jotain saadakseen.
Ongelmahan ei ole siinä, etteikö halua antaa, mutta jos et koskaan saa mitään keneltäkään, josta tykkäät ja jota arvostat.
Ei kai nämä ole toisensa poissulkevia. Kyllä aidosti välittävä ihminen miettii, mitä voi toiselle antaa ja onko sitä, mitä se toinen tarvitsee. Jos ei halua saada mitään, se on kyl poikkeuksellista...ei kai se toinen ole mikään avustuskohde, vaan oma rakas, jolta on lupa odottaakin asioita. Vai?
Ap.
Joo sitähän me etsitään ellei kyllästytä kun pitää antaa, etsiä...