Esseiden ja seminaaritöiden kirjoitustyylistä!!!
Meidän laitoksella aina painotetaan sitä, että ei vierasperäisiä termejä, vaan suomea ja kirjoitetaan kaikki auki.
Sivuaineen laitoksella taas tuntuu, että mitä hienompi ja vaikeampi kieli, niin sitä parempi.
Myös julkaistuissa teksteissä, erityisesti artikkelikokoelmissa tämä kahtiajako tulee hyvin ilmi. Samassa toimitetussa teoksessa saattaa olla aivan selkokielisiä ja hyvin kirjoitettuja artikkeleita ja sitten niitä, joiden jokainen lause täytyy lukea miljoonaan kertaan.
Pieni gallup: miten kirjoitatte ja miksi?
Meidän laitoksella aina painotetaan sitä, että ei vierasperäisiä termejä, vaan suomea ja kirjoitetaan kaikki auki.
Sivuaineen laitoksella taas tuntuu, että mitä hienompi ja vaikeampi kieli, niin sitä parempi.
Myös julkaistuissa teksteissä, erityisesti artikkelikokoelmissa tämä kahtiajako tulee hyvin ilmi. Samassa toimitetussa teoksessa saattaa olla aivan selkokielisiä ja hyvin kirjoitettuja artikkeleita ja sitten niitä, joiden jokainen lause täytyy lukea miljoonaan kertaan.
Pieni gallup: miten kirjoitatte ja miksi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Riippuu aika paljon siitä kirjoitanko raporttia tuotekehitykseen vai työohjeita tuotantoon. Tärkeintä on että lukija ymmärtää asian.
"Hienoilla" sanoilla brassailu on mielestäni turhaa, eikä hyödytä ketään.
Ja vastaheittona se, että kannattaa välttää ammattislangin käyttöä, koska ne voivat merkitä eri paikoissa aivan eri asiaa ja tämä aiheuttaa usein ongelmia.
Se, millä tyylillä kirjoitetaan, riippuu kohderyhmästä. Jos on tarkoitus, että alaa tuntematon saa asiasta selvän, niin on syytä kirjoittaa asiat auki ja käyttää selvää suomea.
Jos taas on kyse raportista alan asiantuntijoille,niin voi käyttää pelkästään alan termejä ja esittää asiat erittäin kompaktisti. Muu tapa tuntuu pelkästään löysältä lätinältä.
Henkilökohtaisesti kaikkein eniten inhoan esittäjiä, joiden vähintäin joka toinen termi on englantia ja jotka haluavat esiintyä muutenkin ehdottomina asiantuntijoina. Todellinen asiantuntija osaa sovittaa esityksensä kohderyhmänsä mukaiseksi.
Huomauttaisin vain, että joillakin "aloilla", vaikka kirjallisuustieteessä, keskeiset käsitteet on aina syytä kirjoittaa auki ja määritellä, sillä eri tutkijat antavat niille erilaisia sisältöjä. Voisi jopa väittää, että se "löysä lätinä" on erittäin olennaista.
Käsitteiden eksaktiuden vaatimukset poikkeavat varmasti paljon luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä.