Julkisia menoja on kyettävä asettamaan tärkeysjärjestykseen. Pelkällä talouskasvulla julkista taloutta ei saada tasapainoon, vaan tarvitaan leikkauksia.
Yksikään puolue ei voi mennä vaaleihin sammutetuin lyhdyin, vaan selvät luvut ja puolueen keinot on paljastettava äänestäjille – oli kyse sitten leikkauksista tai veronkiristyksistä. Venkoilu ei ole lystikästä, vaan se on epärehellisyyttä äänestäjiä kohtaan. Pääministeri Marinilta kysyttiin MTV:n Uutisextrassa perjantaina, mikä on Sdp:n arvio sopeutustarpeesta. Toimittaja Jaakko Loikkanen yritti useita kertoja tentata Marinilta sopeutuksen suuruusluokkaa, mutta Sdp:n puheenjohtaja ei suostunut lyömään lukua pöytään.
Edellinen Juha Sipilän (kesk) hallitus oli juuri saamassa Suomen julkisen talouden tasapainoon neljän miljardin euron säästökuurin jälkeen.
Mutta Antti Rinteen (sd) hallitus pani rahat haisemaan.
Pääministerin tehtävästä eroamaan joutuneen Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa puolueet lisäsivät pysyviä menoja yli miljardilla eurolla. Lisäksi päätettiin kolmen miljardin määräaikaisista menoista, joita kutsuttiin ”tulevaisuusinvestoinneiksi”.
Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden piti olla tasapainossa vaalikauden päätteeksi vuonna 2023, mutta tavoite heitettiin romukoppaan, kun korona kuritti Suomea.
Koronatoimiin meni liki 12 miljardia euroa. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja varautumiseen käytetään lähes kahdeksan miljardia euroa. Nämä poikkeusmenot ovat väliaikaisia, mutta niiden varjolla muut vuosittaiset pysyvät menot ovat kasvaneet kahteen miljardiin euroon.
Nyt virkamiehet katsovat, että julkisen talouden vahvistamisen mittaluokka on niin suuri, että yksi vaalikausi ei edes riitä julkisen talouden tasapainottamiseen, vaan työtä on jatkettava vielä seuraavalla vaalikaudella.
Ensi vaalikaudella julkista taloutta pitäisi vahvistaa kuudella miljardilla eurolla. Pelkällä talouskasvulla aukkoa ei saada kurottua umpeen, vaan virkamiesten mukaan leikkauksia ja veronkiristyksiä tarvitaan yli kolmen miljardin edestä.
Yksikään puolue ei voi mennä vaaleihin sammutetuin lyhdyin, vaan selvät luvut ja puolueen keinot on paljastettava äänestäjille – oli kyse sitten leikkauksista tai veronkiristyksistä. Venkoilu ei ole lystikästä, vaan se on epärehellisyyttä äänestäjiä kohtaan. Pääministeri Marinilta kysyttiin MTV:n Uutisextrassa perjantaina, mikä on Sdp:n arvio sopeutustarpeesta. Toimittaja Jaakko Loikkanen yritti useita kertoja tentata Marinilta sopeutuksen suuruusluokkaa, mutta Sdp:n puheenjohtaja ei suostunut lyömään lukua pöytään.
Edellinen Juha Sipilän (kesk) hallitus oli juuri saamassa Suomen julkisen talouden tasapainoon neljän miljardin euron säästökuurin jälkeen.
Mutta Antti Rinteen (sd) hallitus pani rahat haisemaan.
Pääministerin tehtävästä eroamaan joutuneen Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa puolueet lisäsivät pysyviä menoja yli miljardilla eurolla. Lisäksi päätettiin kolmen miljardin määräaikaisista menoista, joita kutsuttiin ”tulevaisuusinvestoinneiksi”.
Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden piti olla tasapainossa vaalikauden päätteeksi vuonna 2023, mutta tavoite heitettiin romukoppaan, kun korona kuritti Suomea.
Koronatoimiin meni liki 12 miljardia euroa. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja varautumiseen käytetään lähes kahdeksan miljardia euroa. Nämä poikkeusmenot ovat väliaikaisia, mutta niiden varjolla muut vuosittaiset pysyvät menot ovat kasvaneet kahteen miljardiin euroon.
Nyt virkamiehet katsovat, että julkisen talouden vahvistamisen mittaluokka on niin suuri, että yksi vaalikausi ei edes riitä julkisen talouden tasapainottamiseen, vaan työtä on jatkettava vielä seuraavalla vaalikaudella.
Ensi vaalikaudella julkista taloutta pitäisi vahvistaa kuudella miljardilla eurolla. Pelkällä talouskasvulla aukkoa ei saada kurottua umpeen, vaan virkamiesten mukaan leikkauksia ja veronkiristyksiä tarvitaan yli kolmen miljardin edestä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oliskin saatu Sipilä jatkamaan, olisi paljon paremmat pohjat kun järkeä talouden hoitoon.
Suomi kuntoon!
1. Lapsilisät on lopetettava kokonaan ja kaikilta.
2. Asumistuen maksatus siirrettävä Kelalta kunnille.
3. Kunnan koulut vain suomen/ruotsin/saamen kieltä äidinkielenä opettaviksi, kunnasta riippuen. Kaiken maailman alikehittyneiden maiden ylimääräiset "äidinkielet" pois koulujen ohjelmasta.
4. Valtion tukien maksaminen pääkaupunkiseudun kehittämishankkeisiin lopetetaan kokonaan. Hesaan on pumpattu rahaa jo 200 vuotta. Noiden investointien tuotoilla Hesa/pk-seutu pystyy kehittymään ilman valtion tukea.
5. Ammattiyhdistysten verovähennysoikeus pois.
6. Verosuunnitelun mahdollistavien porsaanreikien pikainen tilkitseminen.
7. "Kehitysavun" puolittaminen ja loppu käytetään koulutus- ja osaamisvientinä.
8. Kaikki lakiin kirjatut erilaisten tukien/etuuksien/menojen indeksikorotukset on poistettava. (ihmiset ei ymmärrä korkoa korolle vaikutuksia, indeksikorotuksiin ei yksinkertaisesti ole varaa loputtomasti, on siis parempi, että jokainen hallitus ihan omalla päätöksellä päättää erilaisten tukien/etuuksien/menojen tason)
9. Alimman korkea-asteen tutkintojen (2-vuotiset) käyttöönotto koulutustason nostamiseksi.
10. Työperäisen maahanmuuton rajaaminen ainoastaan korkean tuottavuuden aloille.
11. Sosiaaliturva kannustinperustaiseksi, eli mitä paremmin asiansa hoitaa työttömänä, niin sitä enemmän ja vähemmällä byrokratialla saa etuja. Täysin tukien varaan heittäytyville puolet tuesta muutetaan heti maksusitoumusperustaiseksi, eli rahana annettava tuki puolitetaan passiivisille tuilla eläjille.
12. Turvapaikan saaneiden pakkopalautukset, jos syyllistyy rikoksiin tai turvapaikalle ei ole enää tarvetta.
13. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvun pysäyttäminen investoimalla perusterveydenhoitoon sekä sallimalla pienille sairaaloille myös vaativampia toimenpiteitä ja modernisoimalla pienten sairaaloiden infraa. Leikataan välittömästä erikoissairaanhoidon vuositason kuluja 2 miljardilla ja siirretään tuo 2 miljardia vuodessa perusterveydenhuoltoon.
14. Ammattikoulutuksen resurssien kasvattaminen paljon!
Mites tää, persutrolli, liittyy Suomen Keskustaan?