kokoomus toivoo romutettavan ja aikoo (vielä nyt vaalivoittoon uskoen) romuttaa kansantalouttamme tulevaisuudessa.
Kansantaloushan tarkoittaa tietyllä alueella tai tiettyyn jotenkin, yleensä osittain etnisesti ja asuinalueensa mukaan määriteltyyn ryhmään kuuluvien ihmisten taloudellinen tilanne kehittyy kokonaisuutena, yhtenä näkökulmana tähän kehitys yksilökohtaisesti keskimäärin.
Yhteiskunta ei ole yritys. Yhteiskunnan tilaa ei voi kuvata yhdellä tunnusluvulla, eikä siis varsinkaan budjetin alijäämä ole mikään kansantalouden mittari. Valtion budjetin alijäämän kyttääminen ei ole "talouden" hoitoa, sillä valtion talous on vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Sitä pienempi osa, mitä oikeistolaisemmassa yhteiskunnassa eletään, sillä sitä pienempihän budjetin pitäisi olla... joo, siinä oli -isi-sana, käytännön syistä.
Valtiovarainministeriö laskee valtion kassassa olevia rahoja. Se ei ota juuri huomioon edes valtion rahankäytön vaikutuksia koko kansantalouteen ja sikäli kuin ottaa, ovat arviot ylimalkaisia ja joskus täysin tekaistuja.
Tyhmimmillä kansantaloutemme elättämillä kansalaisilla on kai käsitys, että valtion budjetin tulisi olla ylijäämäinen, jatkuvasti. Eli että veroina ja muina yhteiskunnan maksuina kerättäisiin enemmän rahaa kuin käytetään ihmisten hyväksi. MITÄ JÄRKEÄ SIINÄ OLISI?
Ihmisillä on myös kummallinen luulo, että yritysten voitollisuus olisi hyväksi "taloudelle". Yrityksen voitot ovat hyväksi yrityksen taloudelle ja yritykseen sijoittaneille. Muille yrityksen menestys tarkoittaa vain kustannuksia. Jokaisen sentin, jonka yritys tuottaa voittoa, on yrityksen asiakaskunta yritykselle maksanut. Mitä paremmin yrityksillä menee, sitä enemmän ylihintaa ne tuotteistaan nyhtävät.
Joku "nettiviisas" ylisti Venäjän trollia Elon Muskia, kuinka tyyppi on valvonut öitään saadakseen Twitteristä taas kannattavan, eli siis kuten olemme uutisista saaneet lukea, potkinut väkeä pihalle suuria määriä. Varmaankin Twitter alkaa taas kannattaa, mutta veronmaksajat elättävät työttömiksi jääneet, Twitter tulee edelleen yhtä kalliiksi meille kuluttajille, eikä sen toiminta meidän käyttäjien kannalta parane yhtään. Mitä syytä on siis ylistää yrityksen voitollisuutta? Kertokaa nyt te, jotka oikeistolaisuuden ja markkinatalouden sakramentteihinne uskotte.
Valtion taloudella on epäsuoria vaikutuksia kansantalouteen paljon enemmän kuin jollain Twitterillä tai millään yksittäisellä yrityksellä, maksettiin yrityksen johtoportaissa miten suuria palkkioita tahansa kaverille kanssa-periaatteella. Tarkkaan ottaen julkisen sektorin koko tarkoitus taloudellisesti ovat sen epäsuorat vaikutukset sen yhteiskunnan kansantalouteen, jonka osa tuo julkinen sektori on. Koulutus, terveydenhoito (varsinkin ennaltaehkäisevä), turvallisuus, infrastruktuuri... ne kaikki paitsi helpottavat elämäämme ja jopa tekevät siitä elämisen arvoista, myös mahdollistavat taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisen ja sen lisääntymisen.
Valtiontalouden yli- tai alijäämät eivät siis kerro koko taloudesta, eli siis kansantaloudesta yhtään mitään (tarkkaan ottaen kertovat usein jotain, mutta se taas ei ole ihan yksinkertainen juttu, joten en puutu siihen tässä. Tämä kirjoius on tarkoitettu sellaikseksi, että myös valtiovarainministeriön kokoomuksen palkkioviroissaan istuvat sen ymmärtäisivät, joten vältän turhaa monimutkaisuutta, vaikka todellisuus ei olekaan koskaan niin yksinkertainen, että valtiovarainministeriössä kokoomuksen palkkiovirassa istuva sen edes osittain ymmärtäisi).
Kansantalouden, siis sinun ja minun talouden ja hyvinvoinnin, kannalta on oleellista, kuinka rahat käytetään. Mitä ne hyötyä yhteiskuntaan ja ihmisten elämään ne tuovat ja toisivatko sitä enemmän, jos käytettäisin toisella tavalla. Ja mikä tulee olla yksityisen ja yhteisen tuotannon suhde. Kummallakin on etunsa ja haittansa, joten valinta ei ole aivan helppo, ja osittain edut ja haitat riippuvat tilanteesta, jossa eletään. Te4knisiin innovaatioihin perustuva talouden laajentuminen monesti minimalisoi kilpailun aiheuttamat haitat, jolloin sanotaan, että markkinat toimivat tai että ainakaan markkinat eivät ole "rikki". Työttömyyden vallitessa ja teknisten innovaatioiden puuttuessa kilpailu taas tuotta vain työttömiä, eli ostovoiman laskua, joka osuu yrityksiin itseensä, jota ilmiötä kutsutaan deflaatiokierteeksi ja joka johtaa luottotappioiden kasvuu ja pidemmälle jatkuessaan lamaan ja yhteiskunnan tuen kasvaneeseen tarpeeseen. On tietenkin selvää, että kun deflaatiolamassa ollaan, ei yhteiskunan tukien leikkaaminen johda teknisten innovaatioiden lisääntymiseen eikä siten paranna kansantalouden tilaa millään tavalla. Julkisen sektorin budjetteja leikkaukset voivat kaunistaa, mutta niitäkin vain lyhyellä aikavälillä.
Kansantaloushan tarkoittaa tietyllä alueella tai tiettyyn jotenkin, yleensä osittain etnisesti ja asuinalueensa mukaan määriteltyyn ryhmään kuuluvien ihmisten taloudellinen tilanne kehittyy kokonaisuutena, yhtenä näkökulmana tähän kehitys yksilökohtaisesti keskimäärin.
Yhteiskunta ei ole yritys. Yhteiskunnan tilaa ei voi kuvata yhdellä tunnusluvulla, eikä siis varsinkaan budjetin alijäämä ole mikään kansantalouden mittari. Valtion budjetin alijäämän kyttääminen ei ole "talouden" hoitoa, sillä valtion talous on vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Sitä pienempi osa, mitä oikeistolaisemmassa yhteiskunnassa eletään, sillä sitä pienempihän budjetin pitäisi olla... joo, siinä oli -isi-sana, käytännön syistä.
Valtiovarainministeriö laskee valtion kassassa olevia rahoja. Se ei ota juuri huomioon edes valtion rahankäytön vaikutuksia koko kansantalouteen ja sikäli kuin ottaa, ovat arviot ylimalkaisia ja joskus täysin tekaistuja.
Tyhmimmillä kansantaloutemme elättämillä kansalaisilla on kai käsitys, että valtion budjetin tulisi olla ylijäämäinen, jatkuvasti. Eli että veroina ja muina yhteiskunnan maksuina kerättäisiin enemmän rahaa kuin käytetään ihmisten hyväksi. MITÄ JÄRKEÄ SIINÄ OLISI?
Ihmisillä on myös kummallinen luulo, että yritysten voitollisuus olisi hyväksi "taloudelle". Yrityksen voitot ovat hyväksi yrityksen taloudelle ja yritykseen sijoittaneille. Muille yrityksen menestys tarkoittaa vain kustannuksia. Jokaisen sentin, jonka yritys tuottaa voittoa, on yrityksen asiakaskunta yritykselle maksanut. Mitä paremmin yrityksillä menee, sitä enemmän ylihintaa ne tuotteistaan nyhtävät.
Joku "nettiviisas" ylisti Venäjän trollia Elon Muskia, kuinka tyyppi on valvonut öitään saadakseen Twitteristä taas kannattavan, eli siis kuten olemme uutisista saaneet lukea, potkinut väkeä pihalle suuria määriä. Varmaankin Twitter alkaa taas kannattaa, mutta veronmaksajat elättävät työttömiksi jääneet, Twitter tulee edelleen yhtä kalliiksi meille kuluttajille, eikä sen toiminta meidän käyttäjien kannalta parane yhtään. Mitä syytä on siis ylistää yrityksen voitollisuutta? Kertokaa nyt te, jotka oikeistolaisuuden ja markkinatalouden sakramentteihinne uskotte.
Valtion taloudella on epäsuoria vaikutuksia kansantalouteen paljon enemmän kuin jollain Twitterillä tai millään yksittäisellä yrityksellä, maksettiin yrityksen johtoportaissa miten suuria palkkioita tahansa kaverille kanssa-periaatteella. Tarkkaan ottaen julkisen sektorin koko tarkoitus taloudellisesti ovat sen epäsuorat vaikutukset sen yhteiskunnan kansantalouteen, jonka osa tuo julkinen sektori on. Koulutus, terveydenhoito (varsinkin ennaltaehkäisevä), turvallisuus, infrastruktuuri... ne kaikki paitsi helpottavat elämäämme ja jopa tekevät siitä elämisen arvoista, myös mahdollistavat taloudellisen hyvinvoinnin tuottamisen ja sen lisääntymisen.
Valtiontalouden yli- tai alijäämät eivät siis kerro koko taloudesta, eli siis kansantaloudesta yhtään mitään (tarkkaan ottaen kertovat usein jotain, mutta se taas ei ole ihan yksinkertainen juttu, joten en puutu siihen tässä. Tämä kirjoius on tarkoitettu sellaikseksi, että myös valtiovarainministeriön kokoomuksen palkkioviroissaan istuvat sen ymmärtäisivät, joten vältän turhaa monimutkaisuutta, vaikka todellisuus ei olekaan koskaan niin yksinkertainen, että valtiovarainministeriössä kokoomuksen palkkiovirassa istuva sen edes osittain ymmärtäisi).
Kansantalouden, siis sinun ja minun talouden ja hyvinvoinnin, kannalta on oleellista, kuinka rahat käytetään. Mitä ne hyötyä yhteiskuntaan ja ihmisten elämään ne tuovat ja toisivatko sitä enemmän, jos käytettäisin toisella tavalla. Ja mikä tulee olla yksityisen ja yhteisen tuotannon suhde. Kummallakin on etunsa ja haittansa, joten valinta ei ole aivan helppo, ja osittain edut ja haitat riippuvat tilanteesta, jossa eletään. Te4knisiin innovaatioihin perustuva talouden laajentuminen monesti minimalisoi kilpailun aiheuttamat haitat, jolloin sanotaan, että markkinat toimivat tai että ainakaan markkinat eivät ole "rikki". Työttömyyden vallitessa ja teknisten innovaatioiden puuttuessa kilpailu taas tuotta vain työttömiä, eli ostovoiman laskua, joka osuu yrityksiin itseensä, jota ilmiötä kutsutaan deflaatiokierteeksi ja joka johtaa luottotappioiden kasvuu ja pidemmälle jatkuessaan lamaan ja yhteiskunnan tuen kasvaneeseen tarpeeseen. On tietenkin selvää, että kun deflaatiolamassa ollaan, ei yhteiskunan tukien leikkaaminen johda teknisten innovaatioiden lisääntymiseen eikä siten paranna kansantalouden tilaa millään tavalla. Julkisen sektorin budjetteja leikkaukset voivat kaunistaa, mutta niitäkin vain lyhyellä aikavälillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oikeinuskoville tulossa oleva valtiovarainministeriön raportin julkaisu on tietenkin vuoden suurin juhla. Timo Haapala on jo koko viikon etsinyt netistä tukkageeliä ja Kreeata Karvala on miettinyt, miten pukeutuisi naisellisesti, Marko Junkkari on jumpannut mahtuakseen rippihousuihinsa. He kaikki varmasti ajattelevat, kuinka sopimatonta on, ettei valtionkirkkomme soita kaikkia kirkonkellojaan tapahtuman alkaessa, että ihmiset ymmärtäisivät mennä vastaanotinten ja tietokoneiden ääreen herkistymään asiaan kuuluvaan hartauteen, ja ettei luterilainen kirkkomme ole enää edes sen verran protestanttisen säästäväisyyden asialla, että lukisi raportin seuraavana sunnuntainan kaikista saarnastuoleista, kuten vanhoina hyvinä aikoina Ruotsin kuninkaan taloudenhoidosta antamat ohjeet luettiin.
Toisaalta he varmasti tuntevat tyytyväisyyttä siihen, että kun he pääsevät juhlatialisuudesta takaisin toimitukseen ja ovat vaihtaneet rentoihin arkikuteisiinsa, he saavuttavat paljon luterilaista kirkkoamme laajemman ja hartaamman kuulijakunnan. Ei heille turhaan makseta paremmin kuin papeille.
Eipä ole tullut vastaväitteistä. Aloitus onkin "itsestäänselvyys", eli sisältää vain vastaansanomattomia tosiasioita.
Valtionvarainministeriministeriön laskelmat tulevat julki ensi viikolla.
Luvuthan ovat ennakkoarvailuissa ihan hirveät.
Pääministerin johdolla ollaan syösty Suomi suoraan paaria-luokkaan. Vakavaraiset Viro, Liettua ja Latvia naljailevat jo. Aiheestakin.
Pelkäävätkö ne, ettei Suomi enää nettokustanna niitä?