Entinen sisäministeri Rajamäki:
https://demokraatti.fi/kari-rajamaki-jos-tyoperainen-maahanmuutto-vapautetaan-kokonaan-syntyy-laittoman-maahantulon-jarjestamiseen-keskittyvia-liettualaisia-hyvantekevaisyysjarjestoja
Tuotakin lukiessa muistin taas myös Sanna Marinin kommentin, että kyllä hän tulisi oikein hyvin toimeen Riikka Purran kanssa. Niin tulisi Karikin.
Olisihan se ollut mahtavaa nähdä tässäkin maassa nationalistien ja (viher)vasemmiston hallitus, jotka hallituspohjat ovat toimineet hyvin tuloksin niissä maissa, joissa niitä on kokeiltu. Tosin ei ilman ristiriitoja, Ardern erosi Uudessa-Seelannissa varmaankin sen takia, että kompromissien hakeminen on ollut työlästä ja kritiikkiä hallitusta vastaan on tullut varmaankin yhtä kovaa hallituksen sisältä kuin oppositiolta. Sama voisi tietenkin tapahtua täällä Suomessa, jos Perussuomalaiset otettaisiin muuten vasemmistolaiseen hallitukseen.
Tietyissä asioissa SDP:n ja PS:n linjat kuitenkin ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin SDP:n ja KOK:n. Mutta sitten ovat ne kysymykset vihreästä siirtymästä. PS:n puoluejohdossa Purra ja Halla-aho ovat liputtaneet niiden puolesta, mutta kovin toisenlaisia ääniä kuuluu puolueen sisältä.
Samoin kun katsoin tänään Eduskunnassa esitettyjen välikysymysehdotusten muotoilua, niin Orpon sanamuoto oli kyllä melkoista huttua, populismia kukkeimmillaan ja erittäin harhaanjohtava. Lulu Ranteen taas oli erittäin asiallinen ja hyvin muotoiltu. Minulle on entistä epäselvempää, miksi Orpo on politiikassa.
Marin on kyllä siinä aivan oikeassa, että tietyissä arvokysymyksissä juopa PS:n ja melkoisen osan demareita välillä on aika iso. Purra ja Halla-aho ovat tehneet kovasti töitä siistiäkseen puolueensa imagoa, mutta eivät ne puheet vieraslajeista ja haittaihmisistä niin vain unohdu. Ja merkkejä arvoisuuteen perustuvan ajattelun itämisestä PS:n sisällä kuuluu edelleen puolueen edustajien puheissa. Varsinkin nuoremmalle naisväelle vasemmalla ne puheet ovat ehdoton nou-nou, eikä vain heille, vaan myös monelle ikääntynemmällekin. PS:sta taas jotkut nimenomaan keräävät kannatusta sellaisilla provosoivilla puheillaan.
Jos PS:n politiikka ei olisi ollut niin provokatiivista, heillä olisi ehkä ollut tie auki hallitukseen sen puolesta. Muta kun PS on sellainen kansanliike kuin se on, niin on kysymys sinänsä, olisiko siistimmällä PS-puolueella sitten ollut riittävästi kannatusta.
Ikävää, ettei PS+SDP hallitus toteudu nyt tulevalla vaalikaudella, mutta ehkä seuraavalla. Nyt olisi kuitenkin ollut erinomainen hetki siksi, että tarvittaisiin hyvää politiikkaa ja hallituksen muodostaminen ilman PS:ia ei tule olemaan helppo tehtävä. Kuka tietää nähdäänkö pitkästä aikaa taas vähemmistöhallituskin. Ruotsissa demarien vähemmistöhallitukset olivat yhdessä välissä hyvin pitkäikäisiä ja toimivia, niitä oli juuri silloin kun hyvinvointivaltiota rakennettiin ja maa vaurastui. Suomessa vähemmistöhallitukset eivät ole olleet pitkäikäisiä, jos kohta sitä eivät yhteen aikaan olleet muunkaan tyyppiset hallitukset. Marin ilmaisi halunsa SDP:n vähemmmistöhallitukseen, mutta realistisempaa olisi vasemmistopuolueiden yhteinen vähemmistöhallitus. Yhden puolueen vähemmistöhallituksista vain Kokoomuksen vähemmistöhallitus näyttäisi jotenkin mahdolliselle kannatuksen valossa. Toisaalta sehän riippuu hallituksen politiikasta ja linjauksista. Jos ne ovat kohdallaan, niin vaaleissa hieman vähemmänkin ääniä saaneen puolueen vähemmistöhallitus voi toimia. SDP:llä on riittävästi Marinin peräänkuuluttamaa moninaisuutta riveissään kootakseen porukan ja tehdäkseen ohjelman, joka pystyy yhteistyöhön laajankin opposition kanssa.
https://demokraatti.fi/kari-rajamaki-jos-tyoperainen-maahanmuutto-vapautetaan-kokonaan-syntyy-laittoman-maahantulon-jarjestamiseen-keskittyvia-liettualaisia-hyvantekevaisyysjarjestoja
Tuotakin lukiessa muistin taas myös Sanna Marinin kommentin, että kyllä hän tulisi oikein hyvin toimeen Riikka Purran kanssa. Niin tulisi Karikin.
Olisihan se ollut mahtavaa nähdä tässäkin maassa nationalistien ja (viher)vasemmiston hallitus, jotka hallituspohjat ovat toimineet hyvin tuloksin niissä maissa, joissa niitä on kokeiltu. Tosin ei ilman ristiriitoja, Ardern erosi Uudessa-Seelannissa varmaankin sen takia, että kompromissien hakeminen on ollut työlästä ja kritiikkiä hallitusta vastaan on tullut varmaankin yhtä kovaa hallituksen sisältä kuin oppositiolta. Sama voisi tietenkin tapahtua täällä Suomessa, jos Perussuomalaiset otettaisiin muuten vasemmistolaiseen hallitukseen.
Tietyissä asioissa SDP:n ja PS:n linjat kuitenkin ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin SDP:n ja KOK:n. Mutta sitten ovat ne kysymykset vihreästä siirtymästä. PS:n puoluejohdossa Purra ja Halla-aho ovat liputtaneet niiden puolesta, mutta kovin toisenlaisia ääniä kuuluu puolueen sisältä.
Samoin kun katsoin tänään Eduskunnassa esitettyjen välikysymysehdotusten muotoilua, niin Orpon sanamuoto oli kyllä melkoista huttua, populismia kukkeimmillaan ja erittäin harhaanjohtava. Lulu Ranteen taas oli erittäin asiallinen ja hyvin muotoiltu. Minulle on entistä epäselvempää, miksi Orpo on politiikassa.
Marin on kyllä siinä aivan oikeassa, että tietyissä arvokysymyksissä juopa PS:n ja melkoisen osan demareita välillä on aika iso. Purra ja Halla-aho ovat tehneet kovasti töitä siistiäkseen puolueensa imagoa, mutta eivät ne puheet vieraslajeista ja haittaihmisistä niin vain unohdu. Ja merkkejä arvoisuuteen perustuvan ajattelun itämisestä PS:n sisällä kuuluu edelleen puolueen edustajien puheissa. Varsinkin nuoremmalle naisväelle vasemmalla ne puheet ovat ehdoton nou-nou, eikä vain heille, vaan myös monelle ikääntynemmällekin. PS:sta taas jotkut nimenomaan keräävät kannatusta sellaisilla provosoivilla puheillaan.
Jos PS:n politiikka ei olisi ollut niin provokatiivista, heillä olisi ehkä ollut tie auki hallitukseen sen puolesta. Muta kun PS on sellainen kansanliike kuin se on, niin on kysymys sinänsä, olisiko siistimmällä PS-puolueella sitten ollut riittävästi kannatusta.
Ikävää, ettei PS+SDP hallitus toteudu nyt tulevalla vaalikaudella, mutta ehkä seuraavalla. Nyt olisi kuitenkin ollut erinomainen hetki siksi, että tarvittaisiin hyvää politiikkaa ja hallituksen muodostaminen ilman PS:ia ei tule olemaan helppo tehtävä. Kuka tietää nähdäänkö pitkästä aikaa taas vähemmistöhallituskin. Ruotsissa demarien vähemmistöhallitukset olivat yhdessä välissä hyvin pitkäikäisiä ja toimivia, niitä oli juuri silloin kun hyvinvointivaltiota rakennettiin ja maa vaurastui. Suomessa vähemmistöhallitukset eivät ole olleet pitkäikäisiä, jos kohta sitä eivät yhteen aikaan olleet muunkaan tyyppiset hallitukset. Marin ilmaisi halunsa SDP:n vähemmmistöhallitukseen, mutta realistisempaa olisi vasemmistopuolueiden yhteinen vähemmistöhallitus. Yhden puolueen vähemmistöhallituksista vain Kokoomuksen vähemmistöhallitus näyttäisi jotenkin mahdolliselle kannatuksen valossa. Toisaalta sehän riippuu hallituksen politiikasta ja linjauksista. Jos ne ovat kohdallaan, niin vaaleissa hieman vähemmänkin ääniä saaneen puolueen vähemmistöhallitus voi toimia. SDP:llä on riittävästi Marinin peräänkuuluttamaa moninaisuutta riveissään kootakseen porukan ja tehdäkseen ohjelman, joka pystyy yhteistyöhön laajankin opposition kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
po.
Ja merkkejä eriarvoisuuteen perustuvan ajattelun itämisestä PS:n sisällä