"Kommentti: Puolueiden vaalilupaukset vievät Suomea täysin eri suuntaan kuin muut EU-maat"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009385817.html
"Jos puolueiden talouspoliittiset vaaliteemat pitävät vaalien jälkeenkin, Suomi poikkeaa EU:n talouslinjoilta täysin omille teilleen oikeastaan vaalituloksesta ja seuraavan hallituksen muodostajasta riippumatta."
"Ani harvassa EU-maassa kaavaillaan julkisen talouden sopeuttamista tuntuvien veronkiristysten avulla (tai muillakaan keinoin) – varsinkaan nyt, kun talouskasvu heikkenee muutenkin.
Siksi verotuksen kiristäminen Suomessa olisi kansallinen valinta – ja outo poikkeus.
Samoin yritystukien päättäväinen karsiminen olisi omaperäinen poikkeama viimeaikaisesta suuresta EU-puheenaiheesta, joka hakee EU:lle ja EU-maille keinoja vastata Yhdysvaltain mittaville "vihreän siirtymän" teollisuustukiaisille.
Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisestä näyttää kehkeytyvän suurten talouksien, kuten Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan, välinen talous- ja investointikilpailu, jossa menestymisestä käydään kovenevaa kisaa esimerkiksi teollisuustukiaisten avulla.
Tällaiseen talouskisaan sopivat melkein yhtä huonosti meillä oikeiston peräänkuuluttama julkisen sektorin kutistaminen tai vasemmiston kaipaamat yritystukien leikkaukset."
"Todennäköisesti liiallisen alijäämäisyyden ja velkaantumisen vaatimiin vastatoimiin, kuten talouspolitiikan kiristyksiin, tulee entistä enemmän aikaa ja tilaa sovittaa sopeutustoimia vallitseviin suhdanteisiin.
Kuin sääntöuudistusten joustavuutta ennakoiden harva edes Suomea rutkasti velkaisempi EU-maa kiirehtii talouspolitiikkansa kiristämistä – saati kilpailee leikkauslistoilla."
Eli ovatko nämä koventuneet velkapuheet opposition ainoa pelastusköysi, jolla haastaa nykyiset hallituspuolueet tulevissa vaaleissa? Kriisiaika söi oppositiolta kaikki muut lyömäaseet ajatellen vaaleja?
Jos taloustoimittaja Jan Hurrin puheita tulkitaan, niin vähän vaikuttaisi siltä. Etenkin kun hän muistuttaa, että EU:lta on tulossa uudet alijäämä- ja velkarajamääritelmät.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009385817.html
"Jos puolueiden talouspoliittiset vaaliteemat pitävät vaalien jälkeenkin, Suomi poikkeaa EU:n talouslinjoilta täysin omille teilleen oikeastaan vaalituloksesta ja seuraavan hallituksen muodostajasta riippumatta."
"Ani harvassa EU-maassa kaavaillaan julkisen talouden sopeuttamista tuntuvien veronkiristysten avulla (tai muillakaan keinoin) – varsinkaan nyt, kun talouskasvu heikkenee muutenkin.
Siksi verotuksen kiristäminen Suomessa olisi kansallinen valinta – ja outo poikkeus.
Samoin yritystukien päättäväinen karsiminen olisi omaperäinen poikkeama viimeaikaisesta suuresta EU-puheenaiheesta, joka hakee EU:lle ja EU-maille keinoja vastata Yhdysvaltain mittaville "vihreän siirtymän" teollisuustukiaisille.
Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisestä näyttää kehkeytyvän suurten talouksien, kuten Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan, välinen talous- ja investointikilpailu, jossa menestymisestä käydään kovenevaa kisaa esimerkiksi teollisuustukiaisten avulla.
Tällaiseen talouskisaan sopivat melkein yhtä huonosti meillä oikeiston peräänkuuluttama julkisen sektorin kutistaminen tai vasemmiston kaipaamat yritystukien leikkaukset."
"Todennäköisesti liiallisen alijäämäisyyden ja velkaantumisen vaatimiin vastatoimiin, kuten talouspolitiikan kiristyksiin, tulee entistä enemmän aikaa ja tilaa sovittaa sopeutustoimia vallitseviin suhdanteisiin.
Kuin sääntöuudistusten joustavuutta ennakoiden harva edes Suomea rutkasti velkaisempi EU-maa kiirehtii talouspolitiikkansa kiristämistä – saati kilpailee leikkauslistoilla."
Eli ovatko nämä koventuneet velkapuheet opposition ainoa pelastusköysi, jolla haastaa nykyiset hallituspuolueet tulevissa vaaleissa? Kriisiaika söi oppositiolta kaikki muut lyömäaseet ajatellen vaaleja?
Jos taloustoimittaja Jan Hurrin puheita tulkitaan, niin vähän vaikuttaisi siltä. Etenkin kun hän muistuttaa, että EU:lta on tulossa uudet alijäämä- ja velkarajamääritelmät.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vasemmisto yhä uskossa ettei valkoja tarvitse maksaa takaisin, että otetaan lisää vain.
Pölhöpopulistinen valhe.
Yllättäen talouskeskustelut lakkasivatkin kiinnostamasta?