Tarkoittaako globaalisaation vastustaminen tänään samaa kuin imperialismin vastustaminen ennen viime vuosisadalla?
Se voisi olla samaa, koska imperialimin vastustaminen olisi vanhojen termien uusiokäyttöä, oikeastaan "tieteellisen kommunismin teorian" haudan ryöstämistä, sen esiin kaivamista ja ylösnousemusta.
Vai nouseeko sosialismi taas haudastaan, …kuin kommunismin aave…? Eihän kukaan tänään uskalla puhua imperialismista, koska on helppo ilman leimautumisen pelkoa vastustaa tuota globaalisatioita.
Jos ne ovat sama asia, niin Globaalisaation, kuin imperialisminkin vastustaminen on hyödytöntä hommaa. Talouden rankat tunnetut taloudelliset lainalaisuudet ajavat ihmiskunnan globaalisatioon ja imperialismiin.
Se ei ole pelkästään paha asia. Koska se kehitys voi lopulta estää pallomme sortumisen kaiken tuhoavaan sotaan. Mitä enemmän on yhteyksiä ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja valtioiden välillä, sitä suurempi on riippuvuus meillä toisistamme. Mitä avonaisemmat ja rikkaimmat ovat kanavat, niin sitä nopeammin vastakkainolo ja ristiriidat voidaan ratkaista. Esimerkiksi vapaan tiedonvälityksen ja internetin merkitys on todella suuri, kun vertaa sortoa ja ihmisoikeuksien riistoa eri puolilla maailmaa. Kanavia ja siteitä on mielestäni kauppa, työvoiman liikkuvuus, kansallisten rajojen poisto, kansalliskiihkon hylkääminen maailmankansalaisuuden eduksi, seka-avioliitot, kansainvälinen nuoriso- ja oppilasvaihto, kansainväliset yritykset jne.
Uskon, että ennen pitkää glopaalisaatio pakottaa tasoittamaan myös taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Taloudelliset lait ajavat tähän. Heikot alueet ja kansat nousevat ajan kanssa ylös, koska pääoma virtaan niihin maihin ja toisaalta rikkaat talousboolit, kuten USA ja Eurooppa, ajautuvat kriisien kautta alaspäin, koska pääoma pakenee niistä.
Vakavammin otettavat globaalisaation vastustajat ovat mielestäni tänä päivänä USA:n johdolla kaikki "kansallisia" etujaan ajavat ryhmät, ulkomaalaisvihamailiset ja nationalismia lietsovat liikkeet, sekä haukat ja niitä ylläpitävä aseteollinen/talous, joiden voitot riippuvat varustelusta.
Globaalisaatio on minulle, elämää avaruusaluksella nimeltä maa, jossa vallitsee rauha, kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja taloudellinen edistys ja tasa-arvo.
Se voisi olla samaa, koska imperialimin vastustaminen olisi vanhojen termien uusiokäyttöä, oikeastaan "tieteellisen kommunismin teorian" haudan ryöstämistä, sen esiin kaivamista ja ylösnousemusta.
Vai nouseeko sosialismi taas haudastaan, …kuin kommunismin aave…? Eihän kukaan tänään uskalla puhua imperialismista, koska on helppo ilman leimautumisen pelkoa vastustaa tuota globaalisatioita.
Jos ne ovat sama asia, niin Globaalisaation, kuin imperialisminkin vastustaminen on hyödytöntä hommaa. Talouden rankat tunnetut taloudelliset lainalaisuudet ajavat ihmiskunnan globaalisatioon ja imperialismiin.
Se ei ole pelkästään paha asia. Koska se kehitys voi lopulta estää pallomme sortumisen kaiken tuhoavaan sotaan. Mitä enemmän on yhteyksiä ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja valtioiden välillä, sitä suurempi on riippuvuus meillä toisistamme. Mitä avonaisemmat ja rikkaimmat ovat kanavat, niin sitä nopeammin vastakkainolo ja ristiriidat voidaan ratkaista. Esimerkiksi vapaan tiedonvälityksen ja internetin merkitys on todella suuri, kun vertaa sortoa ja ihmisoikeuksien riistoa eri puolilla maailmaa. Kanavia ja siteitä on mielestäni kauppa, työvoiman liikkuvuus, kansallisten rajojen poisto, kansalliskiihkon hylkääminen maailmankansalaisuuden eduksi, seka-avioliitot, kansainvälinen nuoriso- ja oppilasvaihto, kansainväliset yritykset jne.
Uskon, että ennen pitkää glopaalisaatio pakottaa tasoittamaan myös taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Taloudelliset lait ajavat tähän. Heikot alueet ja kansat nousevat ajan kanssa ylös, koska pääoma virtaan niihin maihin ja toisaalta rikkaat talousboolit, kuten USA ja Eurooppa, ajautuvat kriisien kautta alaspäin, koska pääoma pakenee niistä.
Vakavammin otettavat globaalisaation vastustajat ovat mielestäni tänä päivänä USA:n johdolla kaikki "kansallisia" etujaan ajavat ryhmät, ulkomaalaisvihamailiset ja nationalismia lietsovat liikkeet, sekä haukat ja niitä ylläpitävä aseteollinen/talous, joiden voitot riippuvat varustelusta.
Globaalisaatio on minulle, elämää avaruusaluksella nimeltä maa, jossa vallitsee rauha, kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja taloudellinen edistys ja tasa-arvo.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Globalisaatio ei tule seuraavan vuosisadan aikana mahdolliseksi.
Siis meinaakko että 2100 luvulla. No voi vittu. onnistuuko se sitte edes 2200 luvulla.
kirjoituksessasi voitaisiin tiivistää lauseeseesi:
"Mitä enemmän on yhteyksiä ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja valtioiden välillä, sitä suurempi on riippuvuus meillä toisistamme."
Kaukana, hyvin kaukana tuon lauseen takana on sanosinko 1700-luvun idealistisen liberalismin haamu, näkymätön käsi, joka tekee silloisen individualistisen vapauskäsityksen mukaisia "kaikkia osapuolia hyödyttäviä vapaita kauppasopimuksia". (Tässä mielessä nimimerkkisi on onnistunut.) Taloudella ei kuitenkaan ole mitään yli aikojen ulottuvia "rankkoja tunnettuja lainalaisuuksia" -- talousajattelu on historian virrassa yhtä muuttuvaista kuin kaikki muukin ajattelu. Sitä voisi verrata vaikkapa luonnontieteitten kehittymiseen uudella ajalla, jos nimittäin talousajattelulla voitaisiin hallita todellisuutta kuten luonnontieteillä voidaan. Valitettavasti talousteoria on kovin avutonta, ja talousajattelun nykyisten harhojen varassa voidaan toteuttaa mm. sellaista rahataloudellista autonomiaa, joka mahdollistaa globalisaation.
Niinpä tuo sinisilmäinen, optimistisessä sävyssä esitetty väitteesi tarkoittaa todellisuudessa hyvin yksisuuntaisia riippuvuussuhteita. Todellisuudessa globalisaatio vain jatkaa siitä mihin imperialistinen siirtomaapolitiikka jäi. Nyt riisto toteutuu rahan avulla, ei tarvita siirtomaapamppuja ja asevoimia, mitä nyt jossain joskus. Globalisaatiossa rahalla masinoitu talous näyttää maailmanlaajasti nurjat puolensa, mutta itse asiassa taloudellisesti ottaen kehitys on samaa joka tapahtuu kehittyneissä maissa yhteiskuntien sisällä, jossa rikkaat ja köyhät yhä selvemmin erottuvat toisistaan.
Viittaat sosialismiin ja kommunismiin. Ne olivat de facto oppeja ja järjestelmiä, jotka nousivat samalta historialliselta liberalistisen käsitteenmuodostuksen pohjalta kuin ns. markkinataloutemme, ja käytännön toteutuksisssaan reaalisosialismi loi juuri nimenomaan samanlaisia, varakkuutta tehokkaasti kasaavia järjestelmiä kuin millaisiksi läntiset hyvinvointiyhteiskuntamme paraikaa ovat muuttumassa. Sosialistiset maat olivat vain eräänlaisia pikakuvia tai karikatyyreja samasta kehityksestä, joka pidemmällä historiallisella aikaperspektiivillä toteutuu liberalismin markkinataloudellisessa muunnelmassa. Rahan masinoima talous tarvitsee vain muutamia hintavia kasvualoja tuottaakseen numeerista "kasvua", ja valitettava tosiasia on, että ihmisten suuri enemmistä tarvitsisi pikemminkin "ei-kasvavaa" taloutta, perustavanlaatuisia reaalisia elämän perusedellytyksiä, eikä niitä tuotteita joita kasvualoilla tuotetaan.
Hyviä arvojahan sinä esität. Ei puutu muuta kuin lisää tietoa ja ajatustyötä jotta tajuaisit ettei nykyinen kehitys tunnustamiesi arvojen toteutumista mitenkään auta.
"Valitettavasti talousteoria on kovin avutonta,,,,joka mahdollistaa globaalisaation"
Ei globaalisaatio ole ajattelusta tai tahdosta tai teoriasta kiinni, se on tämän päivän realismia ja todellisuutta. Katso taloudellisia lukuja , tavara ja raha ja ihmisten liikennettä, arvio tilanne ja tunnusta todellisuus.
"Todellisuudessa globaalisaatio vain jatkaa siitä mihin imperialistinen siirtomaapolitiikka jäi." Tosiasiassa, imperialismi seurasi golonialismia, eli siirtomaapolitiikka. Imperialismi on rahan liikuttelua, tavaroiden liikuttelun sijaan. Kysynkin, jatkuuko nyt hallitsevana edelleen imperialismi, jolle on tehty semaattinen kauneusleikkaus, eli alettu nimittää sitä globaalisaatioksi? jotta hörhöille olisi taas uusi syy marssia ja heilutella plakaattejaan, vaikkapa sitä vastaan ja purkaa paineitaan?
"Hyviä arvojahan sinä esität. Ei puutu muuta kuin lisää tietoa ja ajatustyötä jotta tajuaisit ettei nykyinen kehitys tunnustamiesi arvojen toteutumista mitenkään auta."
Okei,,,kerrohan minulle sitten tarkkaan mitä teet kun vastustat gobaalisaatiota, tai mitä neuvot muita tekemään.
1. Kaappaatko lentokoneen ja isket Helsingin pörssiin?
2. Kannatatko Ranskalaista äärioikeistoa, kun se haluaa järjestystä ja ajaa kaikki takaisin "omiin" maihinsa?
3. Kannatatko USA:n suojatulleja taloutensa suojaamiseksi, ja muiden maiden vastatoimia niitä vastaan?
4. Kannatatko islamilaisia fundamentalisteja jotka haluavat aloittaa pyhän sodan vääräuskoisia vastaan?
5. Kannatatko, taloudellista omavaraisuutta, eristäytymistä Albanian ja Kuuban malliin.
Sanalla sanoen, mitä teet konkreettisesti ensi viikolla kun vastustat globaalisaatiota?
- kieltäydyt polttonesteiden käytöstä, et kuuntele tai osta ulkomaista musiikkia, lopetat internetin käytön, kieltäydyt puhumasta tummaihoisille, kieltäydyt ulkomaisesta kirjallisuudesta, et puhe enää koskaan vieraita kieliä, potkit kaikkien kohtaamasi autojen ulkomaisesta kumista tehtyjä renkaita, kierrät eri maiden lähetystöjen edessä ja kehotat lähtemään kotiin,,,,vai miten vastustat gobaalisaatiota?
Ajattele,,,,,;-)
päästellään. Ettei se varsinainen asia jäisi ihan hörhöttelyn tasolle, suosittelen aiheesta kirjoitettuja hyviä kirjoja, joita viime vuosina on ilmestynyt maailmalla ihan kiitettävästi. Martinin - Schumannin "Globalisaatioloukku" on hyvä alkajaisiksi, kustantanut Vastapaino.
Hih,,,,
Vai kirjoja lukemalla se globbalisaatio pysäytetään ;-) Mistä tiedät, etten lue kirjoa?
tarttuu takkiin. Harvempihan meistä heti syntymänsä jälkeen suoltaa sivistyssanoja ja aforistisia muotoiluja suustaan, kaikkihan se on jostain opittua. Sellaisia viisauksia kuin:
"Globaalisaatio on minulle, elämää avaruusaluksella nimeltä maa, jossa vallitsee rauha, kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja taloudellinen edistys ja tasa-arvo"
tuskin kukaan kirjoja lukematon tai kirjanoppinutta opettajaa kuuntelematon päästelee. Kaikki tuo nimittäin on kirjoihin kirjoitettua, sieltä ne sitten viisaudet ovat valuneet hitaasti itsekunkin tajuntaan, myös niiden, joita vaivaa se inhimillinen, lopullisen totuuden ja varmuuden tavoitteluun liittyvä heikkous, että he laillasi uskovat jo tietävänsä kaiken eivätkä ole avoimia kehittymässä oleville aatteille ja ajatuksille.
Se mitä sinä nyt totuutena tunnustat on aikanaan ollut uutta ja usein torjuttuakin, ajattelutavat muuttuvat, ne ovat sellainen jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Esimerkiksi nyt niin vakiintuneeseen asemaan nousseet ns. vihreät arvot (melkein kaikkien maiden hallituksissa on ympäristöasioihin erikoistunut ministeriö, myös teollisuus on sisäistänyt ympäristöpolitiikan, jopa ydinvoimaa puolustellaan nykyisin parhaiten ympäristönsuojelullisilla argumenteilla) olivat vielä kolme vuosikymmentä sitten täsmälleen samanlaista huuhaata kuin mielestäsi globaalisaation haittojen vastustus nyt on. No, kulttuuri on aina tarvinnut 1) edelläkävijänsä, 2) kulloisiinkin annettuihin totuuksiiin pidättäytyvät "faktamiehensä" ja 3) konservatiivinsa, jotka taistelevat aktiivisesti menneiden maailmojen säilyttämisen tai palauttamisen puolesta.
Useinhan näihin kategorioihin valikoituvat tietyt ihmistyypit, joten ei ole sanottua että sinä esim. lukemalla kirjoja mitenkään saisit omaksuttua niistä itsellesi mitään mikä omaa kakkostyypin persoonaasi mitenkään muuttaisi. Mutta saa sinä ilosi uusien ajatusten mollaamisesta ja omanarvontunteesi siitä että kuvittelet omien "faktojesi" olevan absoluuttisia, me muut sitten huolehdimme ¨näistä kehittymässä olevista aatteista kuten globalisaation vastustamisesta.