Jatkuvasti vikoja, koska olet itse kykenemätön rakastamaan ja arvostamaan?
Yritätkö etsiä minusta
Anonyymi-ap
50627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kyllä💋
Taitaa olla toisinpäin.
Olen hyvä juuri näin. Ap.
Hah! Paraskin raatituomari siellä.
Onko tämäkin taas veikkaus? Minussa on vikoja. 🙄
Feikkaus* tarkoitan siis.
Ei oo. 🥱🥱
Alkaa mennä henkinen väkivalta ja kyvyttömyys ottaa minkäänlaista vastuuta itsestä tai muista ihmisistä absurdin puolelle
Mitä sinä haluat? Anteeksi on pyydetty, ja totuuksia tarjottu.
Vai että "Anteeksi on pyydetty ja totuuksia tarjottu."
Joo, joo... Kyllä, kyllä... Aivan.
Kaikki sillä nyt sitten kuitattu, niinkö?
Minkähänlaisia "totuuksia" sieltä taas mahtoikaan tulla...?
Olen pyytänyt anteeksi aiemmin ja sen jälkeen, mutta ei kelvannut.
Mitä pyysit anteeksi?
Miksi ei kelvannut?
En, ainoastaan yhden sieltä hain ja se on se kykenemättömyys puhua asoista niin kuin ne todellisuudessa on.
Miten ne sitten on?
aika vaikee tietää kun ei kerran kerrota miten ne on, käytös ja se mitä kerrottu ei kohtaa...
Mistä se toinenkaan tietää jos et sinäkään. Onko hän sinua fiksumpi vai joku selvännäkijä. Suhteessa on aina kaksi osapuolta. Kaikissa suhteissa. sivusta
I really don't have to, they surface themselves quite automatically without any help from you, don't they.
Oletpa moraaliton ihminen
How is that observation immoral? It hit target spot on, obviously.
Aina kun näemme toisessa hermostuttavan, epämiellyttävän tai ärsyttävän piirteen, meidän pitäisi pohtia kuinka paljon samaa piirrettä löytyy oikeasti meissä.
Ei pidä paikkaansa.
Eniten muita kritisoivat ja arvostelevat ovat loppujen lopuksi itse huonoitsetuntoisia ja tyytymättömiä omaan elämään. Ihminen joka on löytänyt sisäisen rauhan itsensä ja elämänsä kanssa . Ei tarvitse pönkittää itseään tai hakea hyväksyntää.
Niin se yleensä on. Tapahtuu muuten hyvin paljon näilläkin palstoilla. Mutta se voi olla myös suoranaista inhoamista muista syistä. Tietyissä vaiheissa ihastumisessa ja rakastumisessakin sitä jopa esiintyy. Niitä epäkohtia hakee ja tarkastelee, ja saattaa alkaa joissain kohdin tuntea suoranaista inhoa(kin).
En kyllä ole koskaan kokenut inhoa ihmiseen johon ollut ihastunut / rakastunut. Tietenkin suuttumusta ja ärsytystä. Sekä tervettä päästää irti jos tuolta alkaa tuntumaan että inhoaa. Eikä se että inhoaa jotain muutu miksikään vaikka kuinka toisen vikoja alleviivaisi. Veikkaan että enemmän siitä p* sks olo tulee sille routijalle kuin edes sille toiselle.
Ihmiset kokevat ihastumisia ja jopa rakkauksiakin jonkin verran eri tavoin. Se on tullut täällä ja muuallakin hyvin ilmi.
Itse näen ja koen: rakkaus ole vain yksi tunne vaan kokonainen tunnekokoelma jossa eri vahvuiset tunteet vaihtelevat, vuorottelevat, edes takas soutavat ja huopaavat.
Ihastumiset oikeammastaan ihan oma lukunsa koska ovat erilaisempia ja bliisumpaa ja niitä on usein useampiakin ihmiselossa.
Tässä kyllä piilee totuus.
Jokainen kokee eritavalla. Itse ollut hyvin varma tunteistani eikä ne yleensä heittele sinne tänne.
Sama kokemus mullakin. Olen heti varma tunteistani kun niitä syntyy. Myös tunteiden päättymisestä olen varma. Ei soutamista ja huopaamista.
Et nyt ymmärtänyt.
Itse en itseni kohdalla kyllä puhuisi tunteiden päättymisestä. Itselläni jos jotain kohtaan ollut tunteita ei ne minnekään ikinä katoa. Ne voi muuttaa muotoaan vuosien aikana. Vaikka joku vanha ihastus niin ei siihen ehkä mitään sinällään romanttista ajatuksia ole mutta kuitenkin lämmöllä miettiin eikä välittäminen minnekään hävinnyt. Ei mulla ole oikeastaan ketään josta olisi tullut itselleni jotenkin merkityksetön .
Mulla taas ei ole tunteita eksiin. Ei myöskään entisiin ihastuksiin/rakkauden kohteisiin. Suhteessa/tekemisissä ollessa tunteet kyllä kestää ja kehittyy, ellei toinen niitä toiminnallaan jotenkin radikaalisti katkaise.
Sehän on ihan sun asia. Mä en pysty vaan muuttamaan omia tunteita neutraaleiksi. Tuskinpa kukaan oikeasti pystyy vaikka mitä väittäisi. Se ne inho ja ärtymys ovat myös tunteita. Ne ovat elettyä elämää jotka jättävät väkisinkin tuntemuksia. Veikkaan ettei sinulla ole koskaan tunteita ollut edes eksiäsi .
No sehän on sun asia, mulla on toisin. Älä veikkaa mitään, vikaan menee.
Kyllähän mä tiedän että välitän kanssa ihmisistä enemmän kuin monet. Kärsin siitä kyllä . Enkä kie että kukaan välittäisi minusta niin. Toivosin voivani olla ihminen jolle muut ovat ilmaa ja niistä ei tarvitse välittää . Ja monet ovat kylmiä ja kovia. Todennäköisesti heidän elämänsä on helpompaa. Hypitään suhteessa toiseen ja ihastutaan joka viikko.
Huvittava aloitus. Ketään ei voi pakottaa "rakastamaan". Siihen ei kenellään ole kytkintä, mistä käynnistää sellainen prosessi.
Ätmit ja jännämiehistä vittuilevat incelit (täyttäen itse kyseiset kriteerit täysin) voi hyvinkin ajatella näin, älä jyrää
Tuo on täysin totta.
Täytyykö sen rakastamattoman ihmisen sitten jatkuvasti muistuttaa toiselle "niin muistathan kuinka paska ihminen olet, älä vaan unohda sitä" onko se joku velvollisuus?
Ehkä loukkaat toista jatkuvasti? Onko tullut mieleen?
Miksi loukkaisin?
Ohi menee. Minä kykenen rakastamaan, enkä ole etsinyt vikoja kenestäkään. Jos olen todennut, ettei luonteet ja arvot natsaa, olen mennyt eteenpäin. Myöntäen tappioni ja tietäen, etten itse muutu. Mitä sitä muuta voi ihminen tehdä?
Myöntäen tappiosi? puhutaan ihmissuhteesta
Kyllä myöntäen tappioni. Tappiot niinkuin menetykset.
Ei ihmissuhteissa voi menettää mitään. Olethan oma erillinen ihminen toisesta?
Ai ei voi? Voi menettää aikaa, hyviä ihmisiä, tilaisuuksia, rahaa, luottamuksen jne. Ei kyllä yleensä, jos on hyvä suhde.
Hah hah, voi menettää vaikka mitä. Oletpa naiivi.
En. Sinä omit sellaiset viestit vaikka ne ei ole sinulle tarkoitettu. Kertoo paljon sinusta.
Tuskin kukaan omii mitään näiltä palstoilta. Tosielämän suhteistahan täällä keskustellaan.
En etsi vikoja, koska minun ei tarvitse. Ne viat on ylimielinen ja ärsyttävin ihminen ikinä. Silti olet mielessä ja en pääse irti