Eikös se siinä kulttuurissa ja uskonnossa ole vähän niin kuin tapana ollut, että se on suku, joka valitsee naiselle omasta mielestään sopivan kumppanin ja nainen itse on lähinnä vain pelkkää kauppatavaraa parisuhdemarkkinoilla?
Kuin jokin lihakimpale, joka vaihtaa omistajaa. Että "akka pysykööt herran nuhteessa nyrkin ja hellan välissä, kun miehet keskenään päättävät asioista".
Paljonkohan vanhemmillesi sinusta maksettiin? Ja etkö kykene sanomaan vastaan ja päättämään itse, kenet oikeasti haluat elämänkumppaniksesi?
Kun Suomessa kuitenkin eletään. Täällä on voimassa Suomen lait, eikä jokin semmoinen, mitä jossain Koraanissa sanotaan.
Tuo nyt oli vain arvailua siltä osin, että en tiedä uskonnostasi tai uskonnollisuudestasi. Sen verran ainakin vaikutat "maallistuneelta", että pukeudut ihan länsimaalaiseen tyyliin.
Ainakin olen käsittänyt, että olisit niin sanotusti sitä "samaa sakkia", eli sukujuuresi eivät olisi ainakaan täysin suomalaiset.
Muutamalla edellisellä kerralla kun olen sinut nähnyt, niin et sinä kyllä suoraan sanottuna varsinaisesti mitenkään kovin onnelliseltakaan vaikuttanut.
Ei ollut semmoista tuoreen parisuhteen aiheuttaman onnellisuuden aikaansaamaa hehkua havaittavissa, jota voisi vastarakastuneella olettaa näkevänsä, jos jostain semmoisesta kerran on kyse.
Enemmänkin olet vaikuttanut siltä, kuin olisit ikään kuin alistunut siihen tilanteeseen. Että muut ovat asian puolestasi päättäneet ja sinun on vain sopeuduttava siihen.
Ja silti katsoit minua, vaikka sinulla oli se "elämäsi rakkaus" siinä vieressäsi.
Se jätkä puolestaan kulki vierelläsi jotenkin pollean näköisenä tyhjä katse silmissään, aivan kuin olisi jotain palkintolehmää ollut ulkoiluttamassa.
Tuolta se kaikki on ainakin minun silmissäni vaikuttanut. Saa korjata, jos olen jotain käsittänyt väärin.
Viimeksi eilen kävelit vastaan. Silloin pari viikkoa sitten sunnuntaina siinä virran rannalla olevan talon kohdalla huomasin kyllä, vaikka ehkä luulit, että en. Ja reilut 3 viikkoa sitten perjantaina Prismassa sinä puolestaan et välttämättä huomannut minua.
Jos päätyy avaamaan sen Pandoran lippaan, että alkaa muiden kanssa sekoilemaan samaan aikaan, kun on olevinaan jotain kiinnostusta ollut näyttävinään toista kohtaan, niin siinä silloin se toinen ovi sulkeutuu - lopullisesti.
Ja vaikka se uusi juttu sitten myöhemmin kariutuisikin ja tulisi katumapäälle ja alkaisi sitten kuitenkin haikailemaan sen aiemman tyypin perään, niin se ovi on ja pysyy sinulta suljettuna - lopullisesti.
Koska sen aiemman sekoilusi johdosta et ole sille toiselle enää se sama ihminen, johon hän silloin alunperin ihastui ja se toisi liian kipeitä muistoja mieleen. Ja tuskinpa oma ylpeyskään antaisi periksi enää siinä tilanteessa. Teoilla on seurauksensa.
Klamydia - Saippuaoopperaa
https://www.youtube.com/watch?v=yT05vSnJkJQ&ab_channel=MRXLIBERTARIO
"No sulla kaikkee on,
sulla kaikki niin hyvin on.
Kulissit kunnossa,
mut julkisivun taakse et voi päästää päivänvaloa.
Halveksien sä katsot mua virnuillen,
sä oot sitä kaikkee täynnä,
mitä mä en aio koskaan tulla olemaan,
milloinkaan.
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?
Et saa anteeksi, kun silloin käänsit selkäsi.
Saitko sittenkään kaikkea luottokortilla kultaisella?
Tyhjää hedelmää sun kuores kantaa sisällään,
sä oot kuollut jo kauan sitten,
silloin kun sä vaihdoit sun sydämes statukseen.
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?"
Kuin jokin lihakimpale, joka vaihtaa omistajaa. Että "akka pysykööt herran nuhteessa nyrkin ja hellan välissä, kun miehet keskenään päättävät asioista".
Paljonkohan vanhemmillesi sinusta maksettiin? Ja etkö kykene sanomaan vastaan ja päättämään itse, kenet oikeasti haluat elämänkumppaniksesi?
Kun Suomessa kuitenkin eletään. Täällä on voimassa Suomen lait, eikä jokin semmoinen, mitä jossain Koraanissa sanotaan.
Tuo nyt oli vain arvailua siltä osin, että en tiedä uskonnostasi tai uskonnollisuudestasi. Sen verran ainakin vaikutat "maallistuneelta", että pukeudut ihan länsimaalaiseen tyyliin.
Ainakin olen käsittänyt, että olisit niin sanotusti sitä "samaa sakkia", eli sukujuuresi eivät olisi ainakaan täysin suomalaiset.
Muutamalla edellisellä kerralla kun olen sinut nähnyt, niin et sinä kyllä suoraan sanottuna varsinaisesti mitenkään kovin onnelliseltakaan vaikuttanut.
Ei ollut semmoista tuoreen parisuhteen aiheuttaman onnellisuuden aikaansaamaa hehkua havaittavissa, jota voisi vastarakastuneella olettaa näkevänsä, jos jostain semmoisesta kerran on kyse.
Enemmänkin olet vaikuttanut siltä, kuin olisit ikään kuin alistunut siihen tilanteeseen. Että muut ovat asian puolestasi päättäneet ja sinun on vain sopeuduttava siihen.
Ja silti katsoit minua, vaikka sinulla oli se "elämäsi rakkaus" siinä vieressäsi.
Se jätkä puolestaan kulki vierelläsi jotenkin pollean näköisenä tyhjä katse silmissään, aivan kuin olisi jotain palkintolehmää ollut ulkoiluttamassa.
Tuolta se kaikki on ainakin minun silmissäni vaikuttanut. Saa korjata, jos olen jotain käsittänyt väärin.
Viimeksi eilen kävelit vastaan. Silloin pari viikkoa sitten sunnuntaina siinä virran rannalla olevan talon kohdalla huomasin kyllä, vaikka ehkä luulit, että en. Ja reilut 3 viikkoa sitten perjantaina Prismassa sinä puolestaan et välttämättä huomannut minua.
Jos päätyy avaamaan sen Pandoran lippaan, että alkaa muiden kanssa sekoilemaan samaan aikaan, kun on olevinaan jotain kiinnostusta ollut näyttävinään toista kohtaan, niin siinä silloin se toinen ovi sulkeutuu - lopullisesti.
Ja vaikka se uusi juttu sitten myöhemmin kariutuisikin ja tulisi katumapäälle ja alkaisi sitten kuitenkin haikailemaan sen aiemman tyypin perään, niin se ovi on ja pysyy sinulta suljettuna - lopullisesti.
Koska sen aiemman sekoilusi johdosta et ole sille toiselle enää se sama ihminen, johon hän silloin alunperin ihastui ja se toisi liian kipeitä muistoja mieleen. Ja tuskinpa oma ylpeyskään antaisi periksi enää siinä tilanteessa. Teoilla on seurauksensa.
Klamydia - Saippuaoopperaa
https://www.youtube.com/watch?v=yT05vSnJkJQ&ab_channel=MRXLIBERTARIO
"No sulla kaikkee on,
sulla kaikki niin hyvin on.
Kulissit kunnossa,
mut julkisivun taakse et voi päästää päivänvaloa.
Halveksien sä katsot mua virnuillen,
sä oot sitä kaikkee täynnä,
mitä mä en aio koskaan tulla olemaan,
milloinkaan.
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?
Et saa anteeksi, kun silloin käänsit selkäsi.
Saitko sittenkään kaikkea luottokortilla kultaisella?
Tyhjää hedelmää sun kuores kantaa sisällään,
sä oot kuollut jo kauan sitten,
silloin kun sä vaihdoit sun sydämes statukseen.
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?
Elämäs on kuin saippuaoopperaa
ja joku kaunis päivä sun kuplas puhkeaa.
Silloin et pysty enää alkaan uudestaan,
sinä päivänä sä oot historiaa!
Vai oliko sua olemassakaan?"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuunnelkaa Filttiketjua! T. Vaasa.