Jos perävetolaite irtoaa/vääntyy kivelleajossa?

Periaatteessa joo, muttei taida perimätieto muistaa tuollaisia tapauksia. Moottoriveneillä kyllä aika yleistä, kun niissä ei ole sitä köliä. Itselläkin käynyt moottoriveneen vetolaite muutamaan otteeseen pohjassa, ja se on aivan eri tavalla kuumottava tilanne kuin purjeveneessä pohjakosketus, joka osuu miltei poikkeuksetta köliin.

Purjevenevetolaite on varsin hyvin suojassa kölin ja peräsimen välissä. En ole koskaan kuullut sen osuvan kiveen. Pitäisi olla hyvin poikkeuksellinen tilanne ja kivi, jotta tuo olisi mahdollista.

Purjevenevetolaite on lisäksi varsin tukevasti kiinni eli ei ihan helppolla osumastakaan vuotoa aiheutaisi.

Itse en ole koskaan kuullut että noin voisi tapahtua, mutta sellaista olen kuullut että eräs vene Atlantilla joutui orcan hyökkäyksen kohteeksi ja kolhi vetolaitteen (vuoto) ja menetti peräsimensä. Ohjailykyvytön vene ja vuoto pohjassa. Tuossa tilanteessa ei kovin hyvä homma.

Sisäperämoottoreissa on peräpeilin sisäpuolella polttomoottori, ja ulkopuolella perävetolaite. En ole koskaan nähnyt tai edes kuullut että purjeveneessä olisi käytetty perävetolaitetta, joten sellaisia ei purjeveneissä välttämättä ole edes olemassa.
Pienemmissä purjeveneissä käytetään usein perämoottoreita, ja niistähän aloittajalla on jo omiakin kokemuksia.
Isommissa purjeveneissä käytettävissä sisämoottoreissa on kaksi selvästi yleisintä tapaa voimansiirron järjestämiseen potkurin ja moottorin välille.
1) S-vetolaite (ei siis suinkaan perävetolaite) pohjan alle. Se ei ole käännettävissä ohjausta varten (vaikka yksittäistapauksia tiedän olevan joissa käännettävyys on saatu aikaan, mutta sellaisia ei liene valmiina myynnissä). Sijainti on yleensä kölin ja peräsimen välissä, ei siis edes perässä.
2) Akseliveto joko suoraan koneen ja vaihteiston takana, tai V-vaihde, millä akselien suunta muuttuu ~160 astetta vaihteistossa itsessään. Kummassakaan kakkoskohdan vaihtoehdossa ei ole minkäänlaista vetolaitetta, vaan voimansiirto on toteutettu erillisin komponentein: (akselitiiviste, vannasputki, akselilaakeri ja sen tuenta, ym.)

Mikään ei estä rakentamasta konekoppaa siten, että se muodostaa samalla vesi- ja painetiiviin erillisen osastonsa, jonka ilmanoton, pakokaasujen poiston ja jäähdytysveden läpiviennit läpäisevät vesitiiviisti toteutettuna. S-vetolaitteen tapauksessa se on silloin kokonaisuudessaan järjestettävästi osastoinnin sisään, joten vuoto osaston sisällä ei vuoda oikein toteutettuna pisaraakaan muualle veneeseen. Akselivedon tapauksessa kyseisen osaston läpäisee myös pyörivä akseli vannasputkineen. Muutostyöt ovat rakenteellisesti varsin yksinkertaisia toteuttaa myös jälkikäteen jos vuodon mahdollisuus noihin liittyen huolestuttaa. Merkittäviä lisäkustannuksia syntyy lähinnä tarvittavien sisutusmuutosten seurauksena, joilta välttyy jos nuo asiat huomioidaan jo ennen uuden veneen rakentamisen aloittamista.