Lähtökuopissa ollaan ja lähtömerkkiä vaan ootellaan...
S.tapaultrassa (37 3) kohdunsuu oli pehmeä, auki 2 cm ja kaula lyhentynyt nollaan. Vauvan pää on jo kiinnittynyt ja mittojen mukaan siellä arvioitiin, että vauva voi syntyä la:ta aikaisemmin - omat fiilikset samat! Neuvolan täti epäili et voi tulla kiireinenkin lähtö, kun tässä tällä viikolla (38) on ollu joka päivä sellainen olo ihan kuin kuukautiset alkaisivat: alavatsaan ja -selkään vihloo vietävästi ja on sellainen "tuskanhiki" päällä kun kivut on kovimmillaan, ihan ku menkoissa; seisomaan noustessa tuntuu et maha tipahtaa ja emättimessä on outo painon tunne.
Supisteleekin mutten oo kellosta niiden tiheyttä katellut, koska ei ne niin säännöllisiä oo ollu. Aamupäivästä supistaa vähemmän, iltapäivällä ja illalla tosi kipeestikin pari kertaa tunnissa, pitää vähän jo puuskuttaa ja ynistä (se tuntuu auttavan!) ja supistus saattaa kestää minuutteja. Yölläkin supisteli 10 min välein vähän aikaa mut sit nukahdin ja tunsin unen läpi supistuksia.
Lapsivettä ja/tai limatulppaa odotan, jotta sais jonkun selvän merkin lähtöhetken lähestymisestä. Valkovuotoa on aika lailla, välillä tuntuu ihan isoja holahduksia alapäässä, mutta vuoto ei ole veristä (ei siis limatulppaa) ja se on aika sitkeetä (ei voi erehtyä luulemaan lapsivedeksi).
Oisko tässä merkkejä kerrakseen et vois olettaa et pienokainen tässä loppuviikosta vielä maailmaan haluaisi? Millään ei jaksais enää viikkoja odottaa!
S.tapaultrassa (37 3) kohdunsuu oli pehmeä, auki 2 cm ja kaula lyhentynyt nollaan. Vauvan pää on jo kiinnittynyt ja mittojen mukaan siellä arvioitiin, että vauva voi syntyä la:ta aikaisemmin - omat fiilikset samat! Neuvolan täti epäili et voi tulla kiireinenkin lähtö, kun tässä tällä viikolla (38) on ollu joka päivä sellainen olo ihan kuin kuukautiset alkaisivat: alavatsaan ja -selkään vihloo vietävästi ja on sellainen "tuskanhiki" päällä kun kivut on kovimmillaan, ihan ku menkoissa; seisomaan noustessa tuntuu et maha tipahtaa ja emättimessä on outo painon tunne.
Supisteleekin mutten oo kellosta niiden tiheyttä katellut, koska ei ne niin säännöllisiä oo ollu. Aamupäivästä supistaa vähemmän, iltapäivällä ja illalla tosi kipeestikin pari kertaa tunnissa, pitää vähän jo puuskuttaa ja ynistä (se tuntuu auttavan!) ja supistus saattaa kestää minuutteja. Yölläkin supisteli 10 min välein vähän aikaa mut sit nukahdin ja tunsin unen läpi supistuksia.
Lapsivettä ja/tai limatulppaa odotan, jotta sais jonkun selvän merkin lähtöhetken lähestymisestä. Valkovuotoa on aika lailla, välillä tuntuu ihan isoja holahduksia alapäässä, mutta vuoto ei ole veristä (ei siis limatulppaa) ja se on aika sitkeetä (ei voi erehtyä luulemaan lapsivedeksi).
Oisko tässä merkkejä kerrakseen et vois olettaa et pienokainen tässä loppuviikosta vielä maailmaan haluaisi? Millään ei jaksais enää viikkoja odottaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itselläni jokaista kolmea lasta on ennustettu syntyväksi ennen laskettua aikaa ja omatkin tuntemukset ovat olleet "lähtö lähellä"-tyyppisiä pitkään mutta loppuun asti ovat siellä vaan pysyneet.
Tuo kertomasi sitkeä, limainen vuoto voi olla kyllä hyvinkin sitä limatulppaa, sehän ei välttämättä ole mikään yksittäinen klöntti joka sieltä poistuu vaan se voi olla juuri tuollaista vuotoakin. Joillakinhan limatulppa tulee pois vasta synnytyksessä, samaten lapsivedet voivat tulla vasta kun kalvot puhkaistaan tai puhkeavat synnytyksessä.
Minulla oli tämän kolmannen vauvan kanssa sama juttu kuin sinulla, aloin "synnyttämään" lähes joka päivä, supistukset olivat välillä tosi kipeitä ja paikatkin olivat auki hyvän matkaa, mutta ei...
Voit olla kuitenkin hyvilläsi sillä se on varmaa että jotain siellä tapahtuu koko ajan ja paikat valmistautuvat vauvan tuloon. Onnea loppumetreille!
huolissaan jos tuo vuoto onkin sitä limatulppaa ollut? Se on ollut kieltämättä sellaista kellertävää ja sitkeää ja tosi isoja klönttejä (teelusikallisia ainakin!). Ei se ainakaan mitään tulehdusta pitäs olla, koska se ei haise eikä ole kutinaa (näin terkkarille vuotoa kuvailin). Olen tarkkaillut ettei siinä ole verijuonteita, koska luulin et niitä siinä tulpassa ois. No, tottapahan ne supistukset sit napakoituu, kun lähtö tuloo. Tuskin se vauva tässä kotona käsiin syntyy. Ja kivut varmaan on sellaset, että siinä tollompikin tajuaa sairaalaan lähtee! Ja taas supistaa... Ja nipistää inhottavasti emättimestä. Jotain kyllä tapahtuu ihan selvästi koko ajan :)
Ei mulla ollut verijuonteita, limainen vuoto alko lauantai-aamuna ja keskiviikkoiltana tyttö syntyi. Limatulppahan voi irrota jopa viikonkin ennen, mutta onhan se merkki siitä että kohta tapahtuu=)
Mulla oli sama ihan samanlainen tilanne rv 38 3, kun neuvolan täti teki sisätarkastuksen. Oli sitä mieltä, että vauva syntyy aikaisemmin. Noh, viikoilla 39 4 aamulla kello 8.00 alkoi tulemaan ensimmäiset kivuliaat supistukset ja kello 12.00 astuttiin sairaalaan sisään. Paikat oli täysin auki ja sain heti alkaa ponnistamaan. Sairaalassa oltiin noin 45 minuuttia ja tyttö oli jo maailmassa :) Eli se voi tulla sullakin ihan yhtäkkiä se lähtö..niinkuin mulla. Kokonaiskesto synnytykselle oli 2h ja 30 min ja tuolla nyt tuhisee kuukauden ikäinen prinsessa. Tsemppiä vain sulle :) Kyllä se pikkuinen sieltä tulee vielä joku päivä..vaikka sitä ei millään jaksanut odottakaan.
Mulla tuli lapsivesi vasta sairaalassa ja sekä verinen limatulppa..
sain muuten hyvät naurut kun sanoit, että puuskutus tuntuu auttavan... :D
Ai jaa...
Luulenpa että olet jo sairaalassa kipujen kourissa tai ehkä jo nyytti kädessä.
Tyttäremme synnytys kesti 3 ja puoli tuntia. Syntyi raskausviikolla 38 2. Oli todella nopea, kivulias ja ilman epiduraalia jäätiin. Vähän se kesti, onneksi niin!
Voimia synnytykseen!
luulenpa että olet lähtenyt synnyttämään =)
ONNEA!
Voi kun oiskii nyytti jo sylissä vaan ei (ei ees tiijetä kumpi sieltä ois tuloillaan, sehän tässä jännitystä entisestää lisää!), supistuksia tässä tunnustellaan jo ties kuinka monetta päivää...
Eli supistelee kyllä muttei niin hirveen kivuliaasti eikä kauheen säännöllisesti. Yöllä supisteli pari tuntia n 10 min välein ja sit ne loppu ku seinään. Nyt iltapäivästä supistellu jo aika nasakkaan kun oon pihalla vähän liikkunu. Kai sitä pian vois synnärille soitella ja kysyä pitäskö käydä näytillä (kohdunsuu on varmasti enemmän ku 2 cm auki, siihen malliin emättimessä vihlasuja tuntuu). Kipu ei oo vielä sietämätön, kuukautisia muistuttava lähinnä. Niin ne viimeks sano ku soitin et sit ku alkaa olla vaikeeta olla kotona, sit pitäs lähtee ja ei tää olo vielä niin vaikee oo - harmi. Mut jos nää supparit tästä tihenee, kai sitä pitää sit lähtee. Suotta sitä sinne sairaalaankaan liian aikaisin menee mutta vähän hermostuttaa tää kotona oleilukin. Tuskin se vauva niin rajusti kuitenkaan syntyy ettei sit sairaalaan ehittäs (n15km) jos kiire meinais tulla. Mieli on malttamaton ja jännittynyt. Vauva mellastaa kyllä masussa entiseen tahtiin, mellasti koko viime yön niiden suppareitten lomassa että eipä äippä paljoo nukuttua saanu. Taijankii lähtee päiväunille nasakampia supistuksia oottelemaan!
P.S. Onko muilla ensikertalaisilla (rv39) tällaisia fiiliksiä? Pitäskö mun olla säikympi ja hakeutua jo synnärille?