https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009417924.html
"Professori Sanna Marinin ehdottamasta veromuutoksesta: Hyötylaskelmat ovat naiiveja
Aalto-ylipiston professori Vesa Puttonen ei usko, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen hyödyttäisi valtiota."
"Professori Sanna Marinin ehdottamasta veromuutoksesta: Hyötylaskelmat ovat naiiveja
Aalto-ylipiston professori Vesa Puttonen ei usko, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen hyödyttäisi valtiota."
Vastaukset 37
Vanhimmat
Marin ja avustajat ovat täysin pihalla kaikesta ja se näkyy tämän päivän elämässä. Maamme on velkaannutettu tuhoon ja sieltä ei hevin nousta. Marin esiintyköön vaikka kuinka asiantuntijana, sitä hän ei todellisuudessa ole. On sotkenut ja sählännyt yhteiskuntamme asiat päin mäntyä. Tälle on tehtävä loppu.
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#177596062
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Itsepäisyys ja osaamattomuus paistaa läpi joka asiassa.
Sanna Marin ei tunne asioita ja opettelee vain ne asiat, joista tahtoo puhua. Nekin puheet ovat usein vailla todellisuuspohjaa. Puuttuisi mieluummin Suomen epäoikeudenmukaisiin verotuskohteisiin.
Ay-liikkeen verovapaus on asia, mikä tulisi korjata samalle viivalle kuin muillakin yleishyödyllisillä yhdistyksillä on. Ay-liike on suurin omistaja pörssiyhtiö Kojamossa ja sen ei tarvitse maksaa veroa sijoitustuotoistaan. Myös liittojen jäsenmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja liittojen maksama lakkoavustus on osittain verovapaata tuloa. Näillä toimilla ay-liike kannustaa palkansaajia suomen taloutta lamaannuttavaan lakkotoimintaan.
Kun hiemankin raottaa silmäluomiaan niin helposti näkee vasemmiston tarkoituksen noissa niiden ehdottamissa toimissa. Tarkoitushan on kurjistaa ja köyhdyttää kansalaisia, jotta vasemmiston kannatus nousisi, kansan nauttiessa sosiaalisista tulonsiirroista, jotka taas ovat riippuvaisia siitä miten vasemmisto on vaaleissa pärjännyt.
Olihan vasemmiston vaalikannatus esim. -60 luvulla luokkaa 50% kun taas muutamassa viime vaalissa se on tuosta kutistunut puoleen noin 25% luokassa. Vasureilla niin Vasuriliitolla kuin SDP:lläkin on hätä siitä, koska se taas puoliintuu jos hyvinvointi lisääntyy, joten se on estettävä vaikka millä keinoilla!
Puttonen lienee väärässä siinä, että verokohtelun muuttaminen ei hyödyttäisi valtiota. Hän saattaa olla oikeassa siinä, että verotuksen kiristäminen johtaisi siihen, että osinkoja ei maksettaisi ulos. Silloin raha jäisi yritykseen. Nyt sitten pitäisi miettiä, mitä yrityksen omistaja tuolle rahalla tekee. Yleensähän yrityksen sisälle jäävää rahaa käytetään yrityksen laajentamiseen ja investointeihin. Voidaan tietysti maksaa työntekijöillekin lisää liksaa. Kaikki tämä hyödyttää valtiota. Työllisyys kasvaa, verotulot kasvavat.
Toinen kysymys on oikeudenmukaisuus. Mikä on se peruste, että listaamattoman yrityksen osinkoverokohtelu on erilainen kuin listattujen. Molemmissahan yrittäjät ovat suuria riskejä ja listatuissa yrityksissä riksi voi olla omaisuuden rahallisella määrällä mitattuna vielä paljon suurempi, koska yritykset ovat yleensä isompia kuin listaamattomat. Lisäksi listaamisesta aiheutuu yrityksille kuluja. Miksi näiden kulujen hyvittäminen pitäisi tehdä listaamattomien hyväksi. Eikö tässä logiikka ole aika syvältä? Muualla maailmassa tällaista verokohtelun eriyttämistä ei juurikaan esiinny. Monet verotuksen asiantuntijat ovat pitäneet verokohtelun eriyttämistä täysin perustelemattomana.
Myös elinkeinoelämän piirissä on esiintynyt kovaa kritiikkiä eriyttämistä vastaan. Se perustuu ennen muuta siihen, että lievempi verokohtelu estää listautumista. Tilanne Ruotsissa on ollut toinen. Pienetkin yhtiöt pyrkivät listautumaan ja luomaan sitä kautta dynamiikkaa talouselämään. Suomessa pieni halutaan pitää pienenä kannustamalla listaamattomuuteen.
Esim. vero-oikeuden emeritus-professori Heikki Niskakangas on pitänyt jo kymmenisen vuotta sitten listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää aivan hirveänä ja kertonut vastustavansa sitä jyrkästi. Niskakangas ei todellakaan ole demari. Eivätkä demareita ole myöskään ne, jotka pitävät listaamattomien yritysten lievempää verokohtelua esteenä listautumisella, joka olisi keino lisätä ns. kansankapitalismia ja houkutella säästötileillä lepäävää tuottamatonta rahaa yrityselämän tueksi. Ruotsissahan tämä on yksi syy maan hyvään talouskehitykseen. Siellä pienyrityksiä on paljon listautuneena.
Entisenä kohtuudella menestyneenä yrittäjänä voin kertoa sen, että ne osingot jäävät nostamatta jos niiden verotus kiristyy. Ne vain jäävät yrityksen pääomaan lisänä. Aina voi sillekin rahalle ajanmittaan löytyä hyödyllisempääkin käyttöä kuin veronmaksu. Onhan siitä jo maksettu veroa muistaakseni 20% joka yrityksen tuloksesta maksetaan. Oikeasti sen pitäisi siten olle verotta osakkaiden käytössä.
Kun tuo vähemmän verotetun osingon määrä on korkeintaan 8% yrityksen vapaasta pääomasta ja kun pääosa yrityksistä on pieniä joiden vapaa pääoma ei 100'000 euroa ylitä niin ei se 8% jaettuna osakkaiden kesken tee kenestäkään miljonääriä ihan äkkiä. Se on vain pieni palkkio siitä, että asuntosi tai mökkisi on tuottavan yrityksen velkojen panttina.
8% saat sadasta tuhannesta kun poistat 2 nollaa ja lopun kerrot 8:lla eli kansakoulun päässälasku opein se lienee noi 8000€ eli vajaat 800/kk yhteensä kaikkien osakkaiden kesken. Koko tuossa SS porukan ideassa loistaa julmettu kateus, eikä ajatella sitä hyötyä mitä Suomi siitä saa kun on motiivia perustaa yrityksiä ja työllistää veronmaksajia.
Vai kateus. Onko pörssisäätion edustaja kateellinen, kun sanoo, että verokohtelu on este listautumiselle, joka puolestaan lisäisi dynaamisuutta talouselämään. Onko nykyisin sijoittajana tunnettu veroprofessori kateellinen, kun hän sanoo, että osinkoverojen helpotusjärjestelmä on karmea. Muualla maailmassa ei tarvita tällaisia erityiskohteluita ja niissä maissa se yrittäjyys taitaakin olla sitten paljon kunnianhimoisempaa. Verohelpotuksen poistaminen johtaisi siihen, että yrityksen johtaja joutuisi miettimään, mitä rahalle tehdään. Se on myönteinen asia. Ja miksi yrityksiä pitäisi kohdella verotuksellisesti eri tavoin sen mukaan onko niitä listattu vai ei. Mikä ero on esim. Sarasvuon Trainer´s Houselle verrattuna saman koko luokan listaamattomaan yritykseen.
Et varmaan ole kuullut pörssisijoiysten hajauttamisesta. Se on riskienhallintaa ja myös onnistunutta sellaista. Pörssisijoitajalla on riskejä, mutta kuitenkin pienempiä kuin listaamattoman perheyrityksen omistajilla.
Useimmat listaamattomat yhtiöt ovat perheyrityksiä, joissa omistajan koko omaisuus kodin kivijalkaan saakka on pantattu yrityksen lainojen vakuudeksi. Riskit ovat äärimmillään elämän arvoisia, mikä nähtiin ja koettiin 1990-luvun lamassa. Konkurssin kokeneita yrittäjiä kuoli oman käden kautta päivittäin.
Osinkojen kiristämispuheilla leikkivät Marin ja Mäkynen eivät ymmärrä paskaakaan riskeistä, jotka uhkaavat yötä päivää listaattoman yhtiön omistajia.
Kannattaa lukea professori Vesa Puttosen tuore näkemyksen ilmaisu. Hän on asiantuntija.
Kansankapitalismi syntyy siitä, että kansalaiset panevat säästöön osan tuloistaan kuukausi kuukaudelta.
Listaamattomat yritykset ovat oikeaa kansankapitalismia.
Rutiköyhään perheeseen syntynyt 14 vuotias poika aloitti metsurina. Siirtyi teollisuustyöntekijäksi. Suoritti lukion työn ohessa. Samoin akateemisen tutkintonsa. Panttasi säästönsä ja kotinsa lainan vakuudeksi. Lainalla hän perusti yhtiön. Nyt 35 vuotta myöhemmin se maksaa palkkoja yritysryhmän yli sadalle suomalaiselle ja investoi vuosittain suurilla summilla Suomeen. Samalla hänen takaamiensa lainojen määrät ja vastuut ovat vain kasvaneet.
Eikö tämä yhden listaamattoman yrityksen perustajan kertomus olekin kuvaus aidosta kansankapitalismista.
Mitä Marin on kassanauhan rullien vaihtamisen välillä oppinut tästä. Ei mitään.
Se, että Trainer's House menee pörsiiyhtiönä tosi huonosti.
Miksi pitäisi listautua? Mitä pienyritys siitä hyötyy? Ei mitään yleensä. Vain harva havittelee lisää pääomia osakkeiden myynnillä, sitä kun saa kunhan malttaa vain omaa talouttaan hoitaa ja tehdä kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluja yrityksen toimialasta riippuen..
Yritykseni on siitä hyvä esimerkki. Sijoitimme siihen 3000 mk ja runsaasti työtä ilman palkkaa. kun se myytiin niin sen kokonaisarvo oli kasvanut reilun 30 vuoden aikana noin miljoonaan euroon joka tosin vasta nyt on kokonaisuudessaan paljastunut. Siihen ovat viisas talouspolitiikkamme ja tuotekehityksemme olleet se avain. En usko minkään sijoittajien jotka sitten olisivat olleet osaomistajia olleen tässä kohden suuria eduntuojia!
Osakesijoittajia tarvitaan kun tehdään suurta satojen miljoonien investointia, sellaisia summia kun harvoin on yhden henkilön taskussa!
Listaamaton yritys toimii omalla pääomallaan ja Sarasvuon sijoittajien pääomalla, siinä on oleellinen ero! Noissa yrityksissä esim. valan vakuudet ovat aivan eri asia, listaamattomassa ovat monesti vakuutena omistajien omat asunnot ja mökit kun taas oy muodossa jotain yhtiön eli sijoittajien omistamaa.
Empiria väittää vastaan. Ruotsissa pienten yritysten listautumishalu näyttää olevan paljon kovempi kuin Suomessa. Pörssisäätiön edustajat ovat väittäneet, että tulppana listautumiselle on tämä kevyt verokohtelu. Eivät kai ruotsalaiset yritykset turhan päiten halua listautua. Ne listautuvat siksi, että näkevät siinä etuja kasvulle ja todennäköisesti tunnettavuudelle vientiyhtiönä. Kyllä tunnettavuus on kilpailuetu. Ja tunnettavuutta tulee siitä, että pörssiyhtiöt ovat sijoittajien ja analyytikkojen luuppien alla koko ajan.
Kansantaloudellisesti kotimarkkinayritykset eivät ole suuren suuria kasvuvetureita. Potkua vientiyritykseksi tulee siitä, että se listautuu, lisää tunnettavuuttaan, kasvattaa liikevaihtoa, hankkii esim. markkinointiosaamista jne. Tämän tulpaksi ei tulisi silloin asettaa houkuttimia, jotka estävät listautumista. Kun vertaat tilanne Ruotsiin, siellä on toisin. Ja sitten voit kysyä, että onko se ihan sattumaa, että Ruotsilla menee paremmin taloudellisesti kuin meillä. Suomessa pörssiyritykset ovat olleet pääosin sellaisia, jotka vievät investointituotteita yrityksille. Ruotsissa pörssi- ja vientiyritysten kuva on huomattavan paljon monipuolisempi. Miksi meidän ei pitäisi yrittää kuroa Ruotsin etumatkaa kiinni?
Tuohon voi lisätä vielä sen, että yhteiskunnan tehtävänä ei olekaan miettiä sitä, mitä pienyritys hyötyy listautumisesta. Yhteiskunnan mielenkiinto on siinä, miten listautuminen hyödyttää yhteiskuntaa. Ja kun näyttää siltä, että ainakin Ruotsin tilanteen huomioiden, että se hyödyttää, niin silloin yhteiskunnan kokonaistaloudellisen näkemyksen mukaista ei ole laittaa jarruja listautumiselle. Yhteiskunnan ja politiikan tehtävänä on pohtia aina sitä, mikä hyödyttää eniten. Tai ainakin sen pitäisi olla. Käytännössä niin ei toki ole. Muutenhan meillä olisi esim. täyspölhöä aluepolitiikkaa laisinkaan.
Jos halutaan muutosta tilanteessa jossa lisää yrityksiä tarvitaan tuottamaan, niin vain täys tollo lähtee silloin toimimaan suuntaan jota yritykset eivät halua. Eniten yhteiskunta hyötyy siitä, että yritykset tuottavat niin työtä kuin tuloakin moneen suuntaan mutta niille pitää jäädä se oma osa eikä siihen saa puuttua.
Jos hommaa muutetaan siten, että kun listautuneiden tulokset ovat verottomia niin osinkoja voidaan silloin verottaa. Onhan vähäveroisistakin osingoista maksettu jo yli 20% veroa niiden vielä ollessa tuloksena yrityksen kassassa. Sekin pitää huomioida eikä olla liian innokkaita verottamaan ja siten tapeta yrittäjyyttä!
Pienten listautuminen ei tippaakaan hyödytä yhteiskuntaa, listautumispakko vain vähentää yrittäjyyttä ja yhteiskunnan tuloja sekä työpaikkoja. Yrittäminen on riskibisnestä joten siitä pitää myös voida hyötyä muutoinkin kuin veroluetteloiden sankareina!
Arvelen, ettei tänäänkään ole estettä listautua pörssiin jos sen näkee järkeväksi!
Eihän huojennuksen poistaminen tarkoita mitään listautumispakkoa. Kyse on siitä, poistetaan kannuste olla listautumatta, jos verohuojennuksesta luovutaan. Sekoitat nyt asioita pahemman kerran, sillä mistään pakosta ei ole kyse.
Verohuojennukset edut jakautuvat erittäin epätasaisesti. Siitä hyötyvät kaikkein suurituloisemmat eikä se silloin ole mikään kannuste yrittämiseen. Pienituloisia yrittäjiähän pitäisi mieluummin kannustaa. Finnwatch on tehnyt tutkimuksen tästä järjestelmästä ja yksi sen tuloksia on tämä kummallinen tulos eli ylivoimaisesti suurimman hyödyn osuminen kaikkein suurituloisemmille:
"Osinkoverojärjestelmän rakenne suosii jo lähtökohtaisesti kaikkein varakkaimpia, sillä mahdollisuus nostaa kevyesti verotettuja huojennettuja osinkoja on sidoksissa yhtiöön kerrytettyyn nettovarallisuuteen. Tilastojen tarkempi tarkastelu osoittaa lisäksi, että järjestelmästä hyötyvät kaikkein eniten yhteiskunnan suurituloisimmat. Suurituloisin kymmenys nostaa 71 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,28 miljardin euron verovapaita osinkotuloja. Myös suurituloisimpien keskuudessa verovapaat osingot jakautuvat epätasaisesti: hyvätuloisin prosentti nostaa 31 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, ja kaikkein suurituloisimman promillen osuus verovapaista osingoista on 9 prosenttia. Tosiasiassa isotuloisten osuudet verovapaista osingoista ovat vielä suuremmat, sillä Verohallinnon tuloluokkatilastoissa on huomioitu vain veronalaiset tulot. Tästä johtuen tuloluokat eivät etenkään suurituloisten kohdalla kuvasta tulonsaajien todellisia kokonaistuloja." Lähde: Finnwatchin seurantaraportti vuodelta 2022, Osinkoverojärjestelmän epätasaisesti jakautuvat hyödyt.
Ei yrittäjyys ole kuollut niissäkään maissa kuten Ruotsissa, missä tällaista huojennusjärjestelmää ei ole. Tietosi yritysten kuolemisesta on siis pahasti ennenaikaista.
Yritykset eivät varmaan halua, että verotusta kiristetään. Eivät veroja maksavat yleensäkään halua maksaa enempää kuin maksavat. Palkansaajatkaan eivät halua pienempiä reaalipalkkoja. Hekin riskeeraavat ehkä terveytensä tekemällä 40 vuotta putkeen töitä. Ehkä palkka ei kata kaikkea riskiä terveyden menetyksestä ja elinajan uhraamisesta työlle. Ainahan näitä perusteita löytyy vaikka miltä suunnalta, jos jokin ei miellytä.
Miksi listaamattomille yrityksille pitäisi Suomessa jättää jokin vain Suomelle erityinen huojennus, kun sille ei näy olevan muuallakaan tarvetta eikä yrittäjyys ole siitä mihinkään kuollut?
Sori. Tämä edellinen ja pari muutakin nikitöntä ovat kirjoittamiani, mutta tuo kirjautuminen unohtui, joten ne näkyvät anonyymina.
Kuten olen kirjoittanut niin kateus on vallalla! Laittakaa nyt ensin ay mafianne maksamaan pääomatuloistaan samat verot minkä eläkeläinenkin maksaa. Laittakaa myös jäsenmaksut verolle koska ne eivät liity ansionhankkimiseen sillä ansion saa vaikka ei jäsenmaksuja edes maksa. Siitä olen itse hyvä esimerkki!
Jos listaamattomien osinkojen verotusta muutetaan niin siinä käy niin, ettei veroja kerry edes entisen vertaa koska ne rahat voi käyttää muutoinkin oman yrityksen puitteissa.
Tein töitä 1960 - 2008 eikä terveys työn tuoksinasta turmeltunut kun osaa tehdä oikeita töitä jotka kiinnostavat niin mielikin virkistyy. Muutama vuosi tuossa sitten kului talvisin ammatin opiskeluun mutta kesät silloinkin olin työssä.
Järkevästi toimien ei palkansaaja riskeeraa mitään joskin eräissä töissä tapaturman vaara on suurempi kuin toisissa.
Listaamattomien vähemmän verotettu osinkohan ei ole mikään suuri koska se on vain 8% vapaasta pääomasta ja valta osa listaamattomista on vapaalta pääomaltaan 100'000€ tai alle jolloin kokonaisosinko kaikille osakkaille yhteensä on 8000€ tai vähemmän vuodessa.
Kuitenkin monella on omaisuutta yrityksen velkojen vakuutena, tuo pieni osinkohelpotus on vain pieni apu siitä. Yrityshän tuottaa palkkaveroina, alv:nä ja muilla lakisääteisillä kokoajan yhteiskunnan kassaan lisää tuloa, joten niitä pitää suosia eikä alkaa kateuksissaan rankaisemaan. Jollain Finnwatchillakin pitää olla vastuu siitä mitä se oikeasti tekee, eikä se saa olla kateuskiristäjänä!
Voi käydä niin, ettei veroja kerry, mutta sehän tässä ei välttämättä olekaan se olennaisen pointti niin kuin olen yrittänyt sinullekin kertoa. Rahat voidaan käyttää oman yrityksen puitteissa. Sehän on erinomainen tulos, jos yritys investoi tai maksaa korkeampia palkkoja.
Kateusargumentti on halpa vastaväite. Siihen kykenee kuka tahansa ja vielä ilman perusteita. Uskon, että sinä entisenä yrittäjänä kykenisit vähän parempaan, joten koitapa tsempata jatkossa. Ei myöskään kannata viedä asiaa sivuraiteille. Monet alkavat tulkita sen argumenttien loppumiseksi ja antautumiseksi. Ei siihen kannata antaa aihetta, jos haluaa olla kova jätkä.
Se on kateus joka tuohon keskustelun kohteena olevaan johtaa. Ei ole muuta syytä, se 8% vapaasta pääomasta ei paljoa mutta se antaa tunteen jotta toimintaa arvostetaan!
Tuohon asiaan puuttuminen on juuri mainitsemaasi sivuraiteelle lähtemistä!
Marinin ajatuksen takana on vedota suomalaiseen kateuteen. Demarit rakastavat muiden maksamia veroja ja suomalaisten suunnattoman kateuden avulla VERO saadaan höystettyä hyväksi asiaksi. Miksi haluamme rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa, emmekä hyvinvointikansalaisia? Ja tasapäistää tuloja teki sitten töitä tai ei.
Taloudellisten toimijoidenkin pitäisi rakastaa veroja. Vai uskotko, että yksityiset rahamiehet ottaisivat kontolleen esim. koululaitoksesta, terveydenhuollosta, teiden rakentamisesta, turvallisuudesta aiheutuvien menojen kustantamisen? Vai eikö niitä tarvita lainkaan? Vero on saatu höystetyksi näiksi mainituiksi palveluiksi. Yhtään insinööriä, lääkäriä yms. ei taida kukaan Suomessa kouluttaa ilman näitä veroja.
Kyllä tässä vain lasketaan päiviä milloin Marinista päästään eroon!!!
Juuri näin. Ei tämä kansa lähde tukemaan osaamattomuutta, valheellisia lupauksia ja jonkun poliitikon kyvykkyyteen nähden kohtuuttomia urahaaveita. Puhumattakaan, että ryhtyisi maksamaan niitä.
Marinin kannattaa ruveta pakkaamaan tavaroitaan Valtioneuvoston linnasta. Perheeni, minun ja suvun jäsenten äänet menevät Kokoomukselle, perussuomalaisille ja kristillisille.
SDP-johtoiseen hallitus on paskonut pesänsä. Vastuunsa tunteva kansalainen ei äänellään tue valheita tuottavaa puoluetta.
Suomessa elää sitkeästi myytti, että listaamattomista yrityksistä voisi nostaa verottomasti osinkoja tai että osinkojen verotus olisi kevyttä. Tilanne on päinvastoin. Alhainen veroprosentti koskee vain pientä osaa yrityksiä. Sellaisia, joilla on vuosien voitollinen historia ja taseeseen on kertynyttä omaa pääomaa. Tässäkin tapauksessa omistajan osingon verorasitus on yhtiön maksama tulovero huomioiden 26 %.
Useissa pienyrityksissä ei ole taseessa kertyneitä voittovaroja ja siten vahvaa nettovarallisuutta. Näiden yhtiöiden omistajat maksavat osingoista kohtuuttoman korkeaa veroa. Pahimmissa tapauksissa kokonaisveroprosentti nousee 40 prosenttiin.
Nykyinen osinkoverotus on sekava ja epäoikeudenmukainen. Se ei palvele yrittäjiä, eikä se kannusta omistajuuteen. Osinkoverotusta pitäisi yksinkertaistaa ja poistaa verottomien osinkojen osuudet, jotka tuntuvat lähinnä herättävän keskustelua lehdistössä ja hämmentävän populistisia politiikkoja ja asiasta tietämättömiä kansalaisia. Osingoista maksettavat verot pitäisi mennä pääomatuloverotuksen mukaan. Lisäksi kokonaisverorasituksessa olisi huomioitava yhtiön maksama tulovero.
Esimerkkejä voitte lukea:
https://www.sijoittaja.fi/328522/listaamattomien-yritysten-osinkoverotus-yrittajat-maksavat-jopa-40-osinkoveroa/
Tämä on totta ja se on yksi peruste poistaa koko verohelpotus, koska sitä eivät voi hyödyntää kuin pieni osa yrittäjistä. Lisäksi systeemi on vaikeaselkoinen ja sen takia heikosti ennustettava ja voi johtaa yrityksen tuloksen manipulointiin veroedun saamiseksi.
Onko todellakin niin, että 368 600 yrityksestä (suuron osa listaamattomia) Suomessa kertyy jaettavaa voittoa osinkoina 830 miljoonaa?
Summa on yhtä suomalaista kohden 130 euroa ja per yritys 830 000 000 / 368600 = 2200 euroa. Senkö rahan Toveri Marin haluaa 10 000 000 000 euroa alijäämäiseen valtiontalouteen?
Taas kerran halutaan huomio pois käyttämällä suomalaista kateutta avuksi todellisista ongelmista, joka on erittäin köyhä kansa.
On se vaan kummallista kun tuo Finnwatch pitää listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta yhdeksi Suomen verojärjestelmän suurimmista epäkohdista.
PÖRSSIIN listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus pitäisi saada kärkeen julkisten menojen leikkaamisessa, vaatii yritysten vastuullisuutta seuraava järjestö Finnwatch.
”Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen pitäisi olla kaikkien leikkauslistojen kärjessä. Miksi yhteiskunta tukee yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa osingonsaajia, joista valtaosa lukeutuu maamme hyvätuloisimpiin”, kysyy Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.
Hänen mukaansa uusimpien tilastojen pohjalta laadittu Finnwatchin raportti vahvistaa käsitystä siitä, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on yksi Suomen verojärjestelmän suurimmista epäkohdista.
FINNWATCHIN mukaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen hyödyt jakautuvat erittäin epätasaisesti. Vuonna 2020 huojennuksesta kohdistui yli 70 prosenttia ylimpään tulokymmenykseen kuuluville.
Finnwatch? Mitä sitten? Kyseessä on kansalaisjärjestö, joka oman verkkosivustonsa mukaan: "edistää vastuullista yritystoimintaa. Tutkimme yritysten ihmisoikeus- ja ilmastovaikutuksia sekä verovastuullisuutta. Vaikutamme yrityksiin, sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun."
En saanut tietoa rahoituksesta, mutta oletan saavan julkisesta sektorista.
https://finnwatch.org/fi/keitae-olemme
Finnwatchin rahoituksesta suurin erä tulee lahjoituksista ja joukkorahoituksesta (36 %). Lisäksi vuosikertomuksen tiedoista käy ilmi, että osa lahjoituksista on jaksotettu seuraavalle vuodelle. Valtionrahoitus on noin 20 % eli viidesosa rahoituksesta. Eli oletat väärin.
Tämä on tietysti yhden kansalaisjärjestön näkemys, mutta kysymys siitä, miksi valtio tukee yli 800 miljoonalla eurolla osingonsaajia, jotka muutoinkin lukeutuvat maamme hyvätuloisimpiin. Onko se valtion tehtävä ja millä perusteella näitä hyväosaisia suositaan. On hyvä muistaa, että läheskään kaikki listaamattomat yritykset eivät pääse hyötymään tästä huojennuksesta.
Ostaisitko demarien veronero Mäkyseltä käytetyn auton?
Kyllä, mutta Purralta ja Orpolta en edes polkupyörää!
Nyt demarit esittävät 3,4 miljardin veronkorotuksia.