Miten te eläkeläiset, joiden puoliso on vielä töissä, saatte päivänne kulumaan? Oletteko löytäneet jotain omaa tekemistä?
Itse eläkkeellä, puoliso töissä
Anonyymi-ap
19719
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen löytänyt , minulla tyttöystävä jonka kanssa teemme kaikkea kivaa, hän on työtön tällä hetkellä, niin meillä molemmilla on aikaa toisilemme.
En oikein ymmärtänyt, miten puolison töissä käynti liittyy minun eläkkeellä olemiseeni?
En ole kylkiluu.
Te olette kai olleet liikaa yhdessä tai toinen on aina sanonut mitä tehdään ja on syntynyt suoranaista läheisriippuvuutta, kun muutaman tunnin erillään olo jo tuottaa vaikeuksia. Jos ei terveys estä eikä rahakaa, onhan sitä vaikka mitä... mikä kiinnostaa?
lajijasuris
No, onhan nuo nyt olleet erillään työelämän aikanaki, jolleivat ole olleet samalla työpaikalla.
No joo, kävi kyllä mielessä. Seli seli, ei mut oikeesti, oli joku kumma hypoglykemia (ei DM:sta mutta sitä muistuttava sairaus kyllä) ,ei paastoa eikä janoa, reaktio melko pian tuon kirjoittamisen jälkeen... nälkä että näköö haittas, sydän hakkas&tärinä, valtava hikoilu. Join appelsiinimehua ja söin voileivän, nyt taas ihan eri fiilis!
Voi tietysti olla sitäkin, että työ ja työkaverit ollut kaikki kaikessa.
Pidän jotenkin kummallisena, että tuolla elämänkokemuksella tämmönen ongelma.
Mulla kun vuosikaudet mennyt käytännössä yksin ja aikaa on aivan liikaa. Terveys on huono niin on pakotettu sopeutua, mut ei ole kyllä kovin hyvin onnistunut.
lajijasuris
Onneksi osaa elää ilman että aviopuolisoani on koko ajan pitämässä kädestäni ja opastamassa mitä tehdään ja miten.
Niinpä minulla ei moista aloittajan esiintuomaa ongelmaa ollut, kun jäin eläkkeelle kaksi vuotta aikaisemmin kuin aviopuolisoni.
En jää makaa kotia. Pidän kinni päivärytmin kellon ajat ja uni rytmin.Herään aikaisin.On asukastalot joissa virikkeitä.On alueiden senjorikeskukset virikeitä,vaikka siellä ei asu Aktiviteettiä kaikille eläkeläisille ainakin Helsingin lähiöt.Jos ei pelkää kirkoa ? Kirkollakin aktiviteettiä ja se ei ole uskontoa,eivät kysy kulutko kirkkoon?.
Tuollaiset seniori- ja palvelukeskukset vain muistuttavat liikaa vanhenemisesta. Aika raihnaista sakkia siellä on ympärillä. Ei piristä, eikä taida kovin älykästä keskusteluseuraa löytyä näistä geimeistä.
Porinakerhot, pitsinnypläys ja askartelu eivät oikein kiihota.
No, sitten jatkat vaan samaan malliin, kun tänäkin asti, kun ei mikään kelpaa.
Vanha sä oletkin ja mistäs tiedät millaista jengiä siellä on ,kun et ole kokeillut.
Ei ainakaan mitään pitsinnypläämistä siellä ole , meilläpäin on nikkarointi kerhoa ja kokkaus kerhoa.
Sitten on kansalaisopistot sieltä löytyy harrastuksia , liikunnasta kielten opiskeluun.
Tuli avioero, kun molemmat jäi eläkkeelle. Nyt elän unelmaani vapaana ja villinä, onnellisena. Elämä muuttui 100% paremmaksi.
Omakotitalossa riittää töitä .
Jep, myös voi käydä salilla ja kalassa ja laittaa ruoka valmiiksi, kun rouva tulee töistä.
Vanha sanontahan kuuluu: naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä. Uudempi versio tästä on: jos nainen astuu askeleenkaan sivuun hellan ja makkarin välisestä polulta, niin hän on täysin eksyksissä.
Misogynia on hirveä piirre ihmisessä.
Tuo tilanne minulla oli noin kaksi vuotta, vaimo töissä ja minä eläkkeellä. Siitä on nyt viisi vuotta, kun vaimokin jäi eläkkeelle.
Tiivisti harrastustani, johon työelämäaika oli pakottanut ajanpuutteen vuoksi tekemään rajoituksia. Kyseessä sukututkimus. Aktivoituminen toimimaan myös sukututkimustapahtumissa ja -järjestöissäkin. Jopa luennointiin jossain sukututkimuspäivillä jne. Vapaaehtoishommaa olisi ollut niin paljon kuin vain olisi halunnut ottaa tehtäväkseen.
Asuimme vielä tuolloin omakotitalossa ja onnekseni ’vasara pysyy kädessäni’, vaikken alan ammattilainen olekaan. Aina niin ’joskus’ tehtäviä juttuja on.
Kesämökillä tein isommankin remontin kesäaikana, kun vaimo oli töissä.
Ja erittäin tärkeää on liikunta. Käyn edelleen kolme kertaa viikossa kuntosalilla kuten työelämäaikanakin. Teetin personal trainerina itselleni uuden viikko-ohjelman kolmelle päivälle. Treeni on motivoivampaa, kun ammattilainen on tehnyt itselle sopivan treeniohjelman.
Itse asiassa tuo parisen vuotta kului oikeastaan huomaamatta. Se kuitenkin on miellettävä, että eläkkeellä ei kukaan muu aseta aikatauluja, tavoitteita ja ’anna’ tehtäviä, vaan itse on oltava aktiivinen.
Uusavuttomuuden huippu vai vanhuusavuttomuuden ? Yrittäkää edes, maailma on täynnä kivaa puuhaa.
Ala ajattelemaan omilla aivoilla ja luovu samanlaisesta tuulipuvusta, siitä se lähtee.
Sinä elät menneisyydessä tuulipukuja oli -80 luvulla.