Täällä ei juuri koskaan kukaan kerro tai kysy teologian opinnoista esim. Helsingin yliopistossa!
Eli onko teologia "epäsuosittua" ja vain pienen "marginaalin" kiinnostuksen kohteena?
Minulla on jo tutkinnot toiselta alalta, mutta teologia kiinnostaisi esim. arvosanana. Tiedän, että opinto-oppaista saa tietoa, mutta olisi mukava saada lisää tietoa käytännön kokemuksista teologian opiskelusta!
Eli onko teologia "epäsuosittua" ja vain pienen "marginaalin" kiinnostuksen kohteena?
Minulla on jo tutkinnot toiselta alalta, mutta teologia kiinnostaisi esim. arvosanana. Tiedän, että opinto-oppaista saa tietoa, mutta olisi mukava saada lisää tietoa käytännön kokemuksista teologian opiskelusta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Täysin turhaa puuhastelua. Niinkuin naistutkimus tai assyrologia. "Tiedettä" "tieteen" vuoksi.
Myöskin filosofia on huuhaapuuhaa.
Teologialla ja filosofialla on kuitenkin pitkät perinteet yliopistomaailmassa. Vuonna 1640 perustetussa Turun akatemiassa oli neljä tiedekuntaa: teologian, lainopin, lääketieteen ja filosofian. Ja tärkein niistä oli teologian.
Ei ole epäsuosittua. 200 innokasta otetaan sisälle joka vuosi ja vielä noin 600 onnetonta jää tiedekunnan ulkopuolelle. Porukka on pääosin hyvin motinoitunutta. Teologisessa on erittäin laaja kirjo ihmisiä ateisteista hyvin uskonnollisiin ja juuri lukiosta päässeistä eläkeikäisiin. Yleismeininki on rento. Yhteistoimintaan kuuluu niin yhteiset messut kuin bileetkin. Kukin saa valita, mihin itse osallistuu. Kysymys ei ole pappisseminaarista, vaan yliopistollisesta tieteen harjoittamisesta. Yleisistä luuloista (jotka joidenkin vastaajien kommenteissa näkyivät hyvin voimakkaasti) poiketen teologisessa noudatetaan muiden tieteenalojen kriteerejä ja metodeita. Esimerkiksi Raamattua tutkitaan kuin mitä tahansa vanhaa teosta.
Mitä tarkoitat sillä, että teologia kiinnostaisi "esim. arvosanana"?
Tietysti teologiaa voi pyrkiä opiskelemaan, jos on esimerkiksi ns. uskovainen ihminen. Kuitenkin haluaisin suositella myös uskontotiedettä, jos ei ole kiinnostunut ns. perinteisestä näkökulmasta uskontoon vaan haluaa tarkastella sitä enemmän analyyttisestä näkökulmasta. Siellä useimmilla opiskelijoilla ei todellakaan ole minkäänlaista uskonnollista taustaa, vaan uskonnolliset teemat vain muuten kiinnostavat. En usko että teologisen puolellakaan kaikki ovat ns. "tosiuskovaisia". Uskontotiede on relevantti vaihtoehto ihmiselle, joka ei esimerkiksi tunne ehkä omakseen mm. kristillistä näkökulmaa uskontoon.
Teologia Helsingin yliopistossa on vakaumuksetonta TIEDETTÄ! Ei täällä kaikki uskovaisia ole, ei millään laitoksella.
On se kumma kun teol. tdk on muulle maailmalle liian uskovainen ja kirkolle liian tieteellinen. (esim. Erik Wikström syyttää eksegetiikan laitosta kirkon kriisistä.)
Eikä meistä kaikista tule pappeja!
Mitäs se haitta vaikka kaikista tulisikin pappeja. Ja jos alan tärkeyttä aletaan pohtia siirtyy keskustelu loputa uskonnon tärkeyteen yleensäkin.
Itse en perusta mokomasta, vaikka pidän yliopistolaitosta suomessa yhtenä parhaimpana asiana maailmassa, koska sillä on periaatteellinen puolueettomuus kaikkeen(?) tutkimukseen.
Itse juttelin yksissä kemuissa yhden ko. alan opiskelijan kanssa aiheesta, joka kyllä meinasi että puolueettomuus ei täysin toteudu juurikin esim. raamattua ja muita sellaisia asioita kohtaan.
Niin, ja lopuksi lisää vettä myllyyn. Kuinkakohan paljon tämä ko. ala palauttaa esim. valtion varoja takaisin sijoittajalleen. Kuten vaikkapa edistää suomi kuvaa ja kehittää teknologiaa tai muuta todella tärkeää tutkimusta. Esim. fysiikka, kemia, matikka ja vaikkapa teknilliset yliopistot jne. lista on pitkä