"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita." (PK 9:1)
Alaikäiseltä on nykyisin voimassa olevan lainsäädännön nojalla evätty sekä mahdollisuus avioitua että käytännössä tehdä testamentti. Kuitenkin 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin omilla työllä ansaitsemista varoista ja niiden tuotosta. (Aarnio ja Kangas)
Sekä alaikäiset henkilöt että täysi-ikäiset vajaavaltaiset henkilöt saavat tehdä oikeustoimia, jotka ovat tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Testamentti ei kuitenkaan ole oikeustoimena tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen. Perintökaaren 9: 1 §:n mukaan täysi-ikäinen, ja tietyin poikkeuksin nuorempikin henkilö, saa määrätä jäämistöstään testamentilla. Testamentilla voidaan poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä.
Perintökaaren lähtökohtana on, että kelpoisuus tehdä testamentti edellyttää 18 vuoden ikää. PK 9:1 §:n mukaan kuitenkin ”testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita”. Kun alaikäisen mahdollisuus solmia avioliitto poikkeusluvalla poistettiin laista kesäkuussa 2019, ei edellä mainitulla määräyksellä ole enää käytännön merkitystä.
Pääsääntönä on, että oikeustoimia tekevän henkilön on oltava täysivaltainen ollakseen oikeustoimikelpoinen eli kelpoinen tekemään mm. jäämistösuunnittelutoimia. HolhTL 1: 2 § määrittää, että vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Siten täysivaltaisuus edellyttää 18 vuoden ikää sekä sitä, että henkilöä ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
Perintökaaren 13:1:n mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos testamentintekijä ei ole ollut PK 9:1:n mukaan kelpoinen määräämään jäämistöstään. Edellisestä seuraa, että ellei testamenttia moitita, se pätevöityy. Alle 15-vuotiaalla ei kuitenkaan koskaan ole eikä ole ollut minkäänlaista oikeutta määrätä jäämistöstään, ei edes osasta siitä. Testamentti ei voi olla yhtä aikaa sekä pätevä että pätemätön.
Alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia ei siis rasita mikään sellainen virhe, joka voisi pätevöityä odottamalla määräaika, moittimalla, muulla oikeuden päätöksellä tai huoltajien tahi edunvalvojan suostumuksella. Koska edes oikeuslaitos ei voi saada tällaista testamenttia pätevöitymään, se ei voi pätevöityä lainkaan ja on siten jo alkujaan korjauskelvottomasti tehoton. Alle 15-vuotiaan testamentti on mitätön ts. oikeudellisella asiakirjalla ei ole mitään oikeusvaikutuksia.
Perintökaari 9:1 vastaan PK 13:1
301
1214
Vastaukset
- Anonyymi
"Alaikäiseltä on nykyisin voimassa olevan lainsäädännön nojalla evätty sekä mahdollisuus avioitua että käytännössä tehdä testamentti. Kuitenkin 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin omilla työllä ansaitsemista varoista ja niiden tuotosta. (Aarnio ja Kangas)"
Alaikäinen ei siis voi tehdä testamenttia lainkaan, ellei ole 15 vuotta täyttänyt. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin rajoitetusti.
Vanhempien pitää tietää tämä, samoin todistajien pitää tietää tämä. Ja miksi? Koska lähtökohtana kansalaisen tulee tuntea laki, ja "minä en tiennyt" -sanonta toimii vain äärimmäisen harvoin hyvänä tekosyynä.
"Alle 15-vuotiaalla ei kuitenkaan koskaan ole eikä ole ollut minkäänlaista oikeutta määrätä jäämistöstään, ei edes osasta siitä. Testamentti ei voi olla yhtä aikaa sekä pätevä että pätemätön."
Koska alle 15-vuotiaalla ei ole oikeutta koskaan tehdä testamenttia, se ei voi olla milloinkaan pätevä eikä se voi pätevöityä. Jos testamentti haluttaisiin voimaan, sille tulisi päin vastoin hakea vahvistusta joko tehottomuus-, erillis- tai vahvistuskanteella. Pesänselvittäjä ei voi asemansa puolesta koskaan vahvistaa alle 15-vuotiaan testamenttia eikä voi sitä kirjata perukirjaan. Samoin pesänjakaja ei voi koskaan jakaa perintöä alle 15-vuotiaan testamentin mukaisesti.
Jos oikeudessa kyseeseen tulisi tehottomuuskanne, oikeus ei voisi koskaan saattaa voimaan alle 15-vuotiaan tekemään testamenttia, koska henkilöltä puuttuu testamentintekokelpoisuus automaattisesti syntymätodistuksen mukaan.
Mitättömyys on Rautialan mukaan itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, joka tarkoittaa sitä, että oikeustoimi on mitättömyytensä vuoksi tehoton ilman, että pätemättömyyttä tarvitsee saattaa voimaan kanteella. Mainitunlainen pätemättömyys olisi korjauskelvotonta, jolloin oikeustoimi jäisi aina tehottomaksi,
vaikka mitättömyyden aiheuttava seikka myöhemmin poistuisikin.
Vaikka testamentti olisi ineksistenssin takia automaattisesti mitätön, niin tarve kanteeseen voidaan havaita olevan pelkästään jo siitä syystä, että usein jokin taho kuitenkin vetoaa testamenttiin ja toimii sen perusteella, jolloin on tarpeen saada tuomioistuimelta vahvistus siitä, että kyseinen testamentti on mitätön. Toki tilanteessa, jossa kaikki osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että testamentti on esimerkiksi väärennetty, niin mitään tarvetta kanteeseen ei ole, koska osapuolet voivat jättää noudattamatta testamenttia.
Testamentin saajalla, joka on saanut "testamentin" alle 15-vuotiaalta lapselta, ei ole mahdollisuutta koskaan saada "testamenttioikeuttaan" voimaan oikeudessa. - Anonyymi
Alle 15-vuotias voi laatia testamentin lain mukaan, koska PK 13:1 mukaan testamenttia on moitittava, jollei siihen ole PK 9:1 mukaan testamentintekijä ollut kelpoinen. Laki on yksiselitteinen asiassa.
Jollei perilliset moiti testamenttia määräajassa siitä lukien, kun se on heille annettu tiedoksi, testamentista tulee lainvoimainen. Viranomaiset tarkistavat testamentin lainvoimaisuuden esim. lainhuutoa haettaessa ja lainvoimainen testamentti toimeenpannaan.- Anonyymi
Väität siis että taaperon testamentti pätevöityy odottamalla? Paha virhe.
"Alaikäinen ei siis voi tehdä testamenttia lainkaan, ellei ole 15 vuotta täyttänyt. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin rajoitetusti...... Vanhempien pitää tietää tämä, samoin todistajien pitää tietää tämä. Ja miksi? Koska lähtökohtana kansalaisen tulee tuntea laki, ja "minä en tiennyt" -sanonta toimii vain äärimmäisen harvoin hyvänä tekosyynä."
Voiko kaksi asianajajaa todistaa lapsen tekemän testamentin?
Paljonko asianajajien todistaminen lapsen tekemään testamenttiin maksaa - arvaa onko 500 vai 1000€? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väität siis että taaperon testamentti pätevöityy odottamalla? Paha virhe.
"Alaikäinen ei siis voi tehdä testamenttia lainkaan, ellei ole 15 vuotta täyttänyt. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin rajoitetusti...... Vanhempien pitää tietää tämä, samoin todistajien pitää tietää tämä. Ja miksi? Koska lähtökohtana kansalaisen tulee tuntea laki, ja "minä en tiennyt" -sanonta toimii vain äärimmäisen harvoin hyvänä tekosyynä."
Voiko kaksi asianajajaa todistaa lapsen tekemän testamentin?
Paljonko asianajajien todistaminen lapsen tekemään testamenttiin maksaa - arvaa onko 500 vai 1000€?"Voiko kaksi asianajajaa todistaa lapsen tekemän testamentin?"
Kyllä voi, jos asianajajat ovat täyttäneet 15 vuotta ja ovat mieleltään terveitä. He eivät myöskään saa olla esteellisiä, eli esim. perittävän sukulaisia tai testamentin saajia. Ks. lisätietoja perintökaaresta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voiko kaksi asianajajaa todistaa lapsen tekemän testamentin?"
Kyllä voi, jos asianajajat ovat täyttäneet 15 vuotta ja ovat mieleltään terveitä. He eivät myöskään saa olla esteellisiä, eli esim. perittävän sukulaisia tai testamentin saajia. Ks. lisätietoja perintökaaresta.Miksi he ottaisivat riskin, että syyllistyvät petokseen tai joutuisivat valvontalautakunnan hampaisiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi he ottaisivat riskin, että syyllistyvät petokseen tai joutuisivat valvontalautakunnan hampaisiin?
Kerro lisää tuostä peroksesta, mihin todistajat syyllistyisivät mielestäsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää tuostä peroksesta, mihin todistajat syyllistyisivät mielestäsi.
En kerro, sillä Löpsöttinä tiedät itsekin, että he eivät suostu todistamaan asiakirjaa, joka ei voi koskaan saada lainvoimaa. Ei asianajaja sellaiseen suostu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496
- Anonyymi
Taaperon testamentti on automaattisesti tehoton, mitätön. Oikeutta ei vaan ole olemassa. Perintökaari ei kysele sitä, onko lapsella ymmärrystä oikeustoimen sisällöstä vai ei ole. Ikäraja on aina 15 vuotta.
- Anonyymi
Laissa ie ole säädetty testamenti mitättömyydestä. Päin vastoin PK 13.1 mukaan on ehdottomasti nostettava moitekanne, jos perillinen haluaa testamentti määräajassa moittia.
PK 13:
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
HUOMAA ERITYISESTI KOHTA 1. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laissa ie ole säädetty testamenti mitättömyydestä. Päin vastoin PK 13.1 mukaan on ehdottomasti nostettava moitekanne, jos perillinen haluaa testamentti määräajassa moittia.
PK 13:
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
HUOMAA ERITYISESTI KOHTA 1.Jos vanhemmat repivät pikkulapsensa tekemän testamentin, mihin rikokseen he syyllistyvät?
Jos lapsi on tehnyt (revityn) testamentin naapurinsa hyväksi, onko naapurin vietävä juttunsa käräjäoikeuteen saadakseen oikeutensa voimaan?
Miten oikeus suhtautuu naapurin asiaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laissa ie ole säädetty testamenti mitättömyydestä. Päin vastoin PK 13.1 mukaan on ehdottomasti nostettava moitekanne, jos perillinen haluaa testamentti määräajassa moittia.
PK 13:
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
HUOMAA ERITYISESTI KOHTA 1.Voitko suositella asianajotoimistoa, joka tekee testamentteja juuri alaikäisille lapsille, naperoille sekä pikkukoululaisille. Siis sellaisille lapsille, jotka jo vähän ymmärtävät testamentin oikeudellista luonnetta.
Asianajajan pitää hyväksyä se, että testaattori on aina alle 15 vuotta.
Odotan vastaustasi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voitko suositella asianajotoimistoa, joka tekee testamentteja juuri alaikäisille lapsille, naperoille sekä pikkukoululaisille. Siis sellaisille lapsille, jotka jo vähän ymmärtävät testamentin oikeudellista luonnetta.
Asianajajan pitää hyväksyä se, että testaattori on aina alle 15 vuotta.
Odotan vastaustasi.Mukava kun odotat vastausta. Jokainen alle 15-vuotias voi toimia testamentin todistajana, kunhan on esteetön ja ymmärtää todistamisen merkityksen. Ihan pipipäät eivät siis voi todistajan toimia, joten kohdallasi saattaa olla niin, ettet voi testamenttia todistaa. Suosittelen ennen testamnetin todistamista sinun tapauksessasi käymään lääkärin tutkittavana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mukava kun odotat vastausta. Jokainen alle 15-vuotias voi toimia testamentin todistajana, kunhan on esteetön ja ymmärtää todistamisen merkityksen. Ihan pipipäät eivät siis voi todistajan toimia, joten kohdallasi saattaa olla niin, ettet voi testamenttia todistaa. Suosittelen ennen testamnetin todistamista sinun tapauksessasi käymään lääkärin tutkittavana.
Kiitos Lawetti, ilmaisesta psykiatrin lausunnostasi. Arvostan ihan samalla tavalla kuin muitakin satujasi.
Voitko suositella asianajotoimistoa, joka tekee testamentteja juuri alaikäisille lapsille, naperoille sekä pikkukoululaisille. Siis sellaisille lapsille, jotka jo vähän ymmärtävät testamentin oikeudellista luonnetta.
Asianajajan pitää hyväksyä se, että testaattori on aina alle 15 vuotta.
En jää odottamaan vastaustasi, mutta jos osaat, niin vastaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos Lawetti, ilmaisesta psykiatrin lausunnostasi. Arvostan ihan samalla tavalla kuin muitakin satujasi.
Voitko suositella asianajotoimistoa, joka tekee testamentteja juuri alaikäisille lapsille, naperoille sekä pikkukoululaisille. Siis sellaisille lapsille, jotka jo vähän ymmärtävät testamentin oikeudellista luonnetta.
Asianajajan pitää hyväksyä se, että testaattori on aina alle 15 vuotta.
En jää odottamaan vastaustasi, mutta jos osaat, niin vastaa.Hyvä, jos olet mielestäsi itsekin huomannut tarvitsevasi psykiatrin lausuntoa. Itse en huomannut korostaa psykiatrin tarvetta, vaan suositttelin vain lääkärin tutkimuksia.
Asianajajat tuskin osaavat auttaa sinua psykiatrisissa ongelmissa, joten en suosittele käyttämään heidän palvelujaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä, jos olet mielestäsi itsekin huomannut tarvitsevasi psykiatrin lausuntoa. Itse en huomannut korostaa psykiatrin tarvetta, vaan suositttelin vain lääkärin tutkimuksia.
Asianajajat tuskin osaavat auttaa sinua psykiatrisissa ongelmissa, joten en suosittele käyttämään heidän palvelujaan.Kiitos Löpsötti taas turhasta vastauksestasi. Tuskin se on ortopedi tai urologi, joka antaa yllä olevan satusi mukaisesti lausunnon: "tapauksessani käymään lääkärin tutkittavana". Löpsötti on aina Lawetti.
Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Sen vuoksi asianajaja ei tee lapselle testamenttia eikä sitä todistakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos Löpsötti taas turhasta vastauksestasi. Tuskin se on ortopedi tai urologi, joka antaa yllä olevan satusi mukaisesti lausunnon: "tapauksessani käymään lääkärin tutkittavana". Löpsötti on aina Lawetti.
Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Sen vuoksi asianajaja ei tee lapselle testamenttia eikä sitä todistakaan.Turhan vastauksesi perusteella psykiatri voisi tosiaan autta parhaiten sinua. Mutta ortopedi eikä urologi ole yhtään sen parempi kuin asianajajakaan. Joten en suosittele sinulle heidänkään palveluksia. :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turhan vastauksesi perusteella psykiatri voisi tosiaan autta parhaiten sinua. Mutta ortopedi eikä urologi ole yhtään sen parempi kuin asianajajakaan. Joten en suosittele sinulle heidänkään palveluksia. :D
Ymmärsit väärin, Löpötti. En minä ole todistamassa mitään, vaan olen etsimässä asianajajia siihen tehtävään. Mutta kuten Löpsö tietää, asianajajat eivät siihen suostu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärsit väärin, Löpötti. En minä ole todistamassa mitään, vaan olen etsimässä asianajajia siihen tehtävään. Mutta kuten Löpsö tietää, asianajajat eivät siihen suostu.
Kaikki asianajajat suostuvat laatimaan ja todistamaan testamentteja. Heillä ei ole virheellisisä käsityksiä lain sisällöstä niin kuin täällä löpöteillä on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos Lawetti, ilmaisesta psykiatrin lausunnostasi. Arvostan ihan samalla tavalla kuin muitakin satujasi.
Voitko suositella asianajotoimistoa, joka tekee testamentteja juuri alaikäisille lapsille, naperoille sekä pikkukoululaisille. Siis sellaisille lapsille, jotka jo vähän ymmärtävät testamentin oikeudellista luonnetta.
Asianajajan pitää hyväksyä se, että testaattori on aina alle 15 vuotta.
En jää odottamaan vastaustasi, mutta jos osaat, niin vastaa.Usko nytjo sie saatanan sälli, ettei meikä täällä päästele näppäimistöltään ihan mitä sattuu.
Nuot jotka inkuttaa teitä vastaan tuossa testamentti asiassa ovat sellasia jtka tuijottaa vain yhden lain yhteen pykälään ymmärryksensä puutteen vuoksi eivätkä hae vastausta toisella tavalla jolloinka asia heille avautuisi, eli lähtökohtana on perustuslain ja ihmisoikeuksien antamat oikeudet ja sieltä katsotaan mihin on oikeutettu, sitten lähdetään katsomaan, mitkä lait SUORAAN kieltää jonkun asian/tekemisen ja jollei ole kiellettyä, se on sallittua.
Piste.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki asianajajat suostuvat laatimaan ja todistamaan testamentteja. Heillä ei ole virheellisisä käsityksiä lain sisällöstä niin kuin täällä löpöteillä on.
Mutta eivät todista pikkulasten testamentteja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usko nytjo sie saatanan sälli, ettei meikä täällä päästele näppäimistöltään ihan mitä sattuu.
Nuot jotka inkuttaa teitä vastaan tuossa testamentti asiassa ovat sellasia jtka tuijottaa vain yhden lain yhteen pykälään ymmärryksensä puutteen vuoksi eivätkä hae vastausta toisella tavalla jolloinka asia heille avautuisi, eli lähtökohtana on perustuslain ja ihmisoikeuksien antamat oikeudet ja sieltä katsotaan mihin on oikeutettu, sitten lähdetään katsomaan, mitkä lait SUORAAN kieltää jonkun asian/tekemisen ja jollei ole kiellettyä, se on sallittua.
Piste.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMinä en väittänyt sinua vastaan vaan se joka sanoo löpöteiksi. Minä sanoin että Löpsötti on Lawetti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eivät todista pikkulasten testamentteja.
Asianajajat todistavat kaikenlaisia testamentteja. Raha ratkaisee!
- Anonyymi
>>> Testamentin saajalla, joka on saanut "testamentin" alle 15-vuotiaalta lapselta, ei ole mahdollisuutta koskaan saada "testamenttioikeuttaan" voimaan oikeudessa.
Alle 15-vuotiaan "testamentti" ei voi saada lainvoimaa, koska se on mitätön. Se ei ole testamentti lainkaan. - Anonyymi
Perintökaarta säädettäessä on oltu viisaita. Alle 15-vuotiaskin voi laatia testamentin lain mukaan, koska testamentin pätemättömyys on moitteenvaraista PK 13:1 mukaan.
Jollei perilliset moiti testamenttia määräajassa siitä lukien, kun se on heille annettu tiedoksi, testamentista tulee lainvoimainen. - Anonyymi
>>> Testamentin saajalla, joka on saanut "testamentin" alle 15-vuotiaalta lapselta, ei ole mahdollisuutta koskaan saada "testamenttioikeuttaan" voimaan oikeudessa.
Alle 15-vuotiaan "testamentti" ei voi saada lainvoimaa, koska se on mitätön. Se ei ole testamentti lainkaan. >>>
Testamentintekokelvottomuus seuraa suoraan syntymäajasta.
Sen takia asianajajat eivät tee pikkulasten testamentteja, onpa lapsella ymmärrystä tai ei.- Anonyymi
Rauhaa teille molemmille!
Uusi ehdotukseni on että te kaksi aikuista miestä, sinä ja Lawetorder vaihdatte keskenänne lisäksi sähköpostiosoitteitanne ja jatkatte keskenänne pohdiskelua aiheesta ihan miten hyvänsä pitkään. Voisitte ehkä yhteistyössä kirjoittaa oikeuskirjan tästä asiasta?
Tulisi uutta lentoa tähän kysymykseen!
Luulisin, että moni muu on jo saanut perspektiiviä tälle keskustelullenne ja että muiden kohdalta riittää saadut faktat ja mielipiteet.
Jos joku kolmas on kiinnostunut aiheesta, niin liittyköön mukaan sisäpiiriinne.
"Sopu sijaa antaa"
Epäilen, että täällä muilla ei ole 0 -15 vuotiaita lapsosia, joita asia koskisi.
Ulkona on kaunis kevätpäivä, menkää ulos luontoon kävelylle, kuunnelkaa lintujen liverrystä ja etsikää leskenlehtiä. Sieltä ne kohta lumen seasta alkavat kurkkaamaan!
Kiitos kuitenkin molemmille tiedoista!
On ollut hyvää tietoa!
Vaikka moni morkkaakin Lawenderia, niin hänen esittämät lakipykälät on hyviä lakipykäliä luettavaksi ja varteenotettaaviksi.
Antavat perspektiiviä. Lapsien oikeuksia ja hyvinvointia tulee aina pyrkiä parantamaan.
Kuitenkin käytännön syistä on muita alueita, jotka ovat ajankohtaisempia. Kun eihän niin monella lapsella ole miljoonia testamentattavaanaan.
Myös sinulla on hyviä lakipykäliä esitettävänä.
Kun lueskellaan teidän molempien esittämiä lakipykäliä, niin siinäpä kauniit kevätpäivät ja illat rattoisasti kuluvatkin!
Kolmessa eri aloituksessa on sadoissa keskusteluissa olettekin ruotineet tätä asiaa.
Jospa yhdessä tekisitte uuden lakiesityksen/lakimuutoksen asiasta!
- Siis kun olette tulleet loppupäätökseen, miten tämän asian tulisi oikeasti olla.
Rauhaa ja hyvää kevättä kaikille palstalaisille! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rauhaa teille molemmille!
Uusi ehdotukseni on että te kaksi aikuista miestä, sinä ja Lawetorder vaihdatte keskenänne lisäksi sähköpostiosoitteitanne ja jatkatte keskenänne pohdiskelua aiheesta ihan miten hyvänsä pitkään. Voisitte ehkä yhteistyössä kirjoittaa oikeuskirjan tästä asiasta?
Tulisi uutta lentoa tähän kysymykseen!
Luulisin, että moni muu on jo saanut perspektiiviä tälle keskustelullenne ja että muiden kohdalta riittää saadut faktat ja mielipiteet.
Jos joku kolmas on kiinnostunut aiheesta, niin liittyköön mukaan sisäpiiriinne.
"Sopu sijaa antaa"
Epäilen, että täällä muilla ei ole 0 -15 vuotiaita lapsosia, joita asia koskisi.
Ulkona on kaunis kevätpäivä, menkää ulos luontoon kävelylle, kuunnelkaa lintujen liverrystä ja etsikää leskenlehtiä. Sieltä ne kohta lumen seasta alkavat kurkkaamaan!
Kiitos kuitenkin molemmille tiedoista!
On ollut hyvää tietoa!
Vaikka moni morkkaakin Lawenderia, niin hänen esittämät lakipykälät on hyviä lakipykäliä luettavaksi ja varteenotettaaviksi.
Antavat perspektiiviä. Lapsien oikeuksia ja hyvinvointia tulee aina pyrkiä parantamaan.
Kuitenkin käytännön syistä on muita alueita, jotka ovat ajankohtaisempia. Kun eihän niin monella lapsella ole miljoonia testamentattavaanaan.
Myös sinulla on hyviä lakipykäliä esitettävänä.
Kun lueskellaan teidän molempien esittämiä lakipykäliä, niin siinäpä kauniit kevätpäivät ja illat rattoisasti kuluvatkin!
Kolmessa eri aloituksessa on sadoissa keskusteluissa olettekin ruotineet tätä asiaa.
Jospa yhdessä tekisitte uuden lakiesityksen/lakimuutoksen asiasta!
- Siis kun olette tulleet loppupäätökseen, miten tämän asian tulisi oikeasti olla.
Rauhaa ja hyvää kevättä kaikille palstalaisille!Olipa typerä kommentti alaikäisen testamenttidebatille!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rauhaa teille molemmille!
Uusi ehdotukseni on että te kaksi aikuista miestä, sinä ja Lawetorder vaihdatte keskenänne lisäksi sähköpostiosoitteitanne ja jatkatte keskenänne pohdiskelua aiheesta ihan miten hyvänsä pitkään. Voisitte ehkä yhteistyössä kirjoittaa oikeuskirjan tästä asiasta?
Tulisi uutta lentoa tähän kysymykseen!
Luulisin, että moni muu on jo saanut perspektiiviä tälle keskustelullenne ja että muiden kohdalta riittää saadut faktat ja mielipiteet.
Jos joku kolmas on kiinnostunut aiheesta, niin liittyköön mukaan sisäpiiriinne.
"Sopu sijaa antaa"
Epäilen, että täällä muilla ei ole 0 -15 vuotiaita lapsosia, joita asia koskisi.
Ulkona on kaunis kevätpäivä, menkää ulos luontoon kävelylle, kuunnelkaa lintujen liverrystä ja etsikää leskenlehtiä. Sieltä ne kohta lumen seasta alkavat kurkkaamaan!
Kiitos kuitenkin molemmille tiedoista!
On ollut hyvää tietoa!
Vaikka moni morkkaakin Lawenderia, niin hänen esittämät lakipykälät on hyviä lakipykäliä luettavaksi ja varteenotettaaviksi.
Antavat perspektiiviä. Lapsien oikeuksia ja hyvinvointia tulee aina pyrkiä parantamaan.
Kuitenkin käytännön syistä on muita alueita, jotka ovat ajankohtaisempia. Kun eihän niin monella lapsella ole miljoonia testamentattavaanaan.
Myös sinulla on hyviä lakipykäliä esitettävänä.
Kun lueskellaan teidän molempien esittämiä lakipykäliä, niin siinäpä kauniit kevätpäivät ja illat rattoisasti kuluvatkin!
Kolmessa eri aloituksessa on sadoissa keskusteluissa olettekin ruotineet tätä asiaa.
Jospa yhdessä tekisitte uuden lakiesityksen/lakimuutoksen asiasta!
- Siis kun olette tulleet loppupäätökseen, miten tämän asian tulisi oikeasti olla.
Rauhaa ja hyvää kevättä kaikille palstalaisille!Mikä siinä tiedossa oli hyvää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rauhaa teille molemmille!
Uusi ehdotukseni on että te kaksi aikuista miestä, sinä ja Lawetorder vaihdatte keskenänne lisäksi sähköpostiosoitteitanne ja jatkatte keskenänne pohdiskelua aiheesta ihan miten hyvänsä pitkään. Voisitte ehkä yhteistyössä kirjoittaa oikeuskirjan tästä asiasta?
Tulisi uutta lentoa tähän kysymykseen!
Luulisin, että moni muu on jo saanut perspektiiviä tälle keskustelullenne ja että muiden kohdalta riittää saadut faktat ja mielipiteet.
Jos joku kolmas on kiinnostunut aiheesta, niin liittyköön mukaan sisäpiiriinne.
"Sopu sijaa antaa"
Epäilen, että täällä muilla ei ole 0 -15 vuotiaita lapsosia, joita asia koskisi.
Ulkona on kaunis kevätpäivä, menkää ulos luontoon kävelylle, kuunnelkaa lintujen liverrystä ja etsikää leskenlehtiä. Sieltä ne kohta lumen seasta alkavat kurkkaamaan!
Kiitos kuitenkin molemmille tiedoista!
On ollut hyvää tietoa!
Vaikka moni morkkaakin Lawenderia, niin hänen esittämät lakipykälät on hyviä lakipykäliä luettavaksi ja varteenotettaaviksi.
Antavat perspektiiviä. Lapsien oikeuksia ja hyvinvointia tulee aina pyrkiä parantamaan.
Kuitenkin käytännön syistä on muita alueita, jotka ovat ajankohtaisempia. Kun eihän niin monella lapsella ole miljoonia testamentattavaanaan.
Myös sinulla on hyviä lakipykäliä esitettävänä.
Kun lueskellaan teidän molempien esittämiä lakipykäliä, niin siinäpä kauniit kevätpäivät ja illat rattoisasti kuluvatkin!
Kolmessa eri aloituksessa on sadoissa keskusteluissa olettekin ruotineet tätä asiaa.
Jospa yhdessä tekisitte uuden lakiesityksen/lakimuutoksen asiasta!
- Siis kun olette tulleet loppupäätökseen, miten tämän asian tulisi oikeasti olla.
Rauhaa ja hyvää kevättä kaikille palstalaisille!Sinähän olet se henkilö, joka on painottanut pienen lapsen ymmärrystä testamentin teossa. Miksi et ole muistanut nyt painottaa asiaa kuten aikaisemmin?
- Anonyymi
"Alle 15-vuotiaan "testamentti" ei voi saada lainvoimaa, koska se on mitätön. Se ei ole testamentti lainkaan."
Tuo on vaikeaa sisäistää, vaikka se on totta.- Anonyymi
>>> Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Sen vuoksi asianajajat eivät suostu laatimaan pikkulasten testamentteja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Sen vuoksi asianajajat eivät suostu laatimaan pikkulasten testamentteja.Asianajajat laativat lasten testamentteja. Raha ratkaisee!
- Anonyymi
Oikein. Mutta tuohan on jo moneen kertaan tullut sanotuksi kahdessakin ketjussa.
- Anonyymi
"Alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia ei siis rasita mikään sellainen virhe, joka voisi pätevöityä odottamalla määräaika, moittimalla, muulla oikeuden päätöksellä tai huoltajien tahi edunvalvojan suostumuksella."
Väärin. Alle 15-suotiaan laatima testamentti voi tulla lainvoimaiseksi, jos sen tiedoksiannon jälkeen perilliset eivät moiti testamenttia. Näin siis lain mukaan, mutta subjektiiviset mielipiteet ovat asia erikseen. Löpötit luulevat itsestään liikja. - Anonyymi
"Oikein. Mutta tuohan on jo moneen kertaan tullut sanotuksi kahdessakin ketjussa."
Niinpä. Lawetti kuitenkin avauksesta toiseen kertoo, että lapset voivat ihan hyvin tehdä testamentteja. Pitää vain kuulemma pikkasen ymmärtää. - Anonyymi
"Mitättömyys on Rautialan mukaan itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, joka tarkoittaa sitä, että oikeustoimi on mitättömyytensä vuoksi tehoton ilman, että pätemättömyyttä tarvitsee saattaa voimaan kanteella. Mainitunlainen pätemättömyys olisi korjauskelvotonta, jolloin oikeustoimi jäisi aina tehottomaksi, vaikka mitättömyyden aiheuttava seikka myöhemmin poistuisikin."
Koska alle 15 vuotta vanha ei ole ikänsä puolesta koskaan kelpoinen tekemään testamenttia, on testamentti mitätön. Kanne on tarpeeton, eikä korjauskelvottomasti pätemätön voi koskaan saada lainvoimaa.
Rautiala oli asiantuntija oikeustieteessä.- Anonyymi
15 vuotta täyttäneellä on rajoitettu testamentintekokelpoisuus, joka muuttuu rajoittamattomaksi kun henkilö täyttää 18 vuotta.
Koska testamentin tekemistä koskee 15 vuoden alaikäraja, henkilön on tehtävä uusi testamentti laissa säädetyssä muodossa täytettyään 18 vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
15 vuotta täyttäneellä on rajoitettu testamentintekokelpoisuus, joka muuttuu rajoittamattomaksi kun henkilö täyttää 18 vuotta.
Koska testamentin tekemistä koskee 15 vuoden alaikäraja, henkilön on tehtävä uusi testamentti laissa säädetyssä muodossa täytettyään 18 vuotta.>>> Testamentin todistajilla tulee olla kyky arvioida sitä, oliko testamentin tekijä kykenevä laatimaan testamentin. <<<
Kuka todistaa lapsen testamentin, kun on tiedossa että alle 15 vuoden ikäinen ei ole koskaan ja omaisuuden miltään osin testamentintekokelpoinen? Lapsen testamentin voi todistaa vain henkilö, jonka omat ymmärryksen rajat ovat rajalliset. Tästä seuraa tietenkin poikkeuksetta ristiriita - miksi todistamaan pitäisi ottaa henkilö, jonka ymmärrys asiasta on vajaa?
Vajaavaltaisen, alaikäisen tai vajaavaltaiseksi julistetun puolesta oikeudelliset asiakirjat allekirjoittaa lähes poikkeuksetta edunvalvoja tai huoltaja. Testamentti on aina kuolemanvarainen ja henkilökohtainen, eikä huoltaja tai edunvalvoja voi sitä koskaan alaikäisen puolesta allekirjoittaa.
>>> Alle 15-vuotias voi laatia testamentin lain mukaan, koska PK 13:1 mukaan testamenttia on moitittava, jollei siihen ole PK 9:1 mukaan testamentintekijä ollut kelpoinen. Laki on yksiselitteinen asiassa. <<<
Miten on mahdollista, että alle 15-vuotias voisi laatia testamentin, vaikka PK 9:1 ei oikeuta lasta siihen lainkaan? Ei "testamentti" ole testamentti silloin lainkaan.
Miksi pitää moittia erikseen oikeustointa, johon joku ei ole lainkaan ollut kelpoinen? Testamentissa on kysymys kuolemanvaraistoimesta ja siten hyvin poikkeuksellisesta toimenpiteestä, johon ryhtyvältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lapsi ei kykene lain mukaan koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, onpa lapisi miten oppinut tahansa.
>>> Jollei perilliset moiti testamenttia määräajassa siitä lukien, kun se on heille annettu tiedoksi, testamentista tulee lainvoimainen. Viranomaiset tarkistavat testamentin lainvoimaisuuden esim. lainhuutoa haettaessa ja lainvoimainen testamentti toimeenpannaan. <<<
Jos testamentintekijä ei ole testamentin tekohetkellä täyttänyt 18 vuotta tai hän on 15 vuotta täytettyään määrännyt testamentillaan muusta kuin vallinnassaan olevasta omaisuudesta, jälkisäädös on moitteenvaraisesti pätemätön. Alle 15 vuotta vanha ei ole ikänsä puolesta koskaan kelpoinen tekemään testamenttia, joten lapsen tekemä "testamentti" on aina suoraan mitätön - ei testamentti lainkaan. Mitätön ei voi koskaan saada lainvoimaa. Moitekanne on täysin tarpeeton, eikä korjauskelvottomasti pätemätön voi koskaan saada lainvoimaa.
Testamentin mitättömyys seuraa suoraan syntymäajasta, eikä kelpoisuutta tarvitse riitauttaa kuten vaikkapa muistisairautta. Pienen lapsen ja alle 15-vuotiaan nuoren kirjoittaman "testamentin" saa hävittää aina ilman huolta sanktioista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> Testamentin todistajilla tulee olla kyky arvioida sitä, oliko testamentin tekijä kykenevä laatimaan testamentin. <<<
Kuka todistaa lapsen testamentin, kun on tiedossa että alle 15 vuoden ikäinen ei ole koskaan ja omaisuuden miltään osin testamentintekokelpoinen? Lapsen testamentin voi todistaa vain henkilö, jonka omat ymmärryksen rajat ovat rajalliset. Tästä seuraa tietenkin poikkeuksetta ristiriita - miksi todistamaan pitäisi ottaa henkilö, jonka ymmärrys asiasta on vajaa?
Vajaavaltaisen, alaikäisen tai vajaavaltaiseksi julistetun puolesta oikeudelliset asiakirjat allekirjoittaa lähes poikkeuksetta edunvalvoja tai huoltaja. Testamentti on aina kuolemanvarainen ja henkilökohtainen, eikä huoltaja tai edunvalvoja voi sitä koskaan alaikäisen puolesta allekirjoittaa.
>>> Alle 15-vuotias voi laatia testamentin lain mukaan, koska PK 13:1 mukaan testamenttia on moitittava, jollei siihen ole PK 9:1 mukaan testamentintekijä ollut kelpoinen. Laki on yksiselitteinen asiassa. <<<
Miten on mahdollista, että alle 15-vuotias voisi laatia testamentin, vaikka PK 9:1 ei oikeuta lasta siihen lainkaan? Ei "testamentti" ole testamentti silloin lainkaan.
Miksi pitää moittia erikseen oikeustointa, johon joku ei ole lainkaan ollut kelpoinen? Testamentissa on kysymys kuolemanvaraistoimesta ja siten hyvin poikkeuksellisesta toimenpiteestä, johon ryhtyvältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lapsi ei kykene lain mukaan koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, onpa lapisi miten oppinut tahansa.
>>> Jollei perilliset moiti testamenttia määräajassa siitä lukien, kun se on heille annettu tiedoksi, testamentista tulee lainvoimainen. Viranomaiset tarkistavat testamentin lainvoimaisuuden esim. lainhuutoa haettaessa ja lainvoimainen testamentti toimeenpannaan. <<<
Jos testamentintekijä ei ole testamentin tekohetkellä täyttänyt 18 vuotta tai hän on 15 vuotta täytettyään määrännyt testamentillaan muusta kuin vallinnassaan olevasta omaisuudesta, jälkisäädös on moitteenvaraisesti pätemätön. Alle 15 vuotta vanha ei ole ikänsä puolesta koskaan kelpoinen tekemään testamenttia, joten lapsen tekemä "testamentti" on aina suoraan mitätön - ei testamentti lainkaan. Mitätön ei voi koskaan saada lainvoimaa. Moitekanne on täysin tarpeeton, eikä korjauskelvottomasti pätemätön voi koskaan saada lainvoimaa.
Testamentin mitättömyys seuraa suoraan syntymäajasta, eikä kelpoisuutta tarvitse riitauttaa kuten vaikkapa muistisairautta. Pienen lapsen ja alle 15-vuotiaan nuoren kirjoittaman "testamentin" saa hävittää aina ilman huolta sanktioista.Juuri noin!
Ihme, etteivät palstan jankkaajat tuota moneen kertaan heille kerrottua faktaa ymmärrä. Mutta niinhän se on , että tasan eivät käy älyn lahjat.
- Anonyymi
Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, koska PK 9:1 mukaan sen ikäisellä ei sanottua kelpoisuutta vielä ole.
Kelpoisuuden puuttumisen vuoksi testamenttia pitää kuitenkin lain mukaan moittia, mistä säädetään PK 13.1 lainkodassa. Siten, jos testamenttia ei moitita tai moiteoikeudesta luovutaan testamentti hyväksymällä, testamnetista tulee lainvoimainen.
Eri asia on sitten, jos henkilöllä ei ole ymmärrystä lainkaan esim. ikänsä puolesta tehdä oikeustoimia. Tällöin tahtoa eli testamentti kysymyksessä ollen viimeistä tahtoa ei ole olemassa ja testamentti olisi mitätön. Mitätöntä oikeustoimea ei ole tarpeen moittia tuomioistuimessa.
Näin siis asia on Suomen voimassa olevan lain mukaan. Subjektiiviset mielipiteet ovat jokaisen oma asia, eikä niillä ole vaikutusta asiassa.- Anonyymi
Tarkoitatko että lapsen (alle 15 v) testamentin saa hyvin polttaa? Ellei saa, niin mihin polttaja syyllistyy ja kuka asian ratkaisee?
- Anonyymi
Tulee mieleen putatiiviavioliitto, jossa parin vihkii avioliittoon henkilö, jolla ei ole ollenkaan vihkimisoikeutta. Työkaveri Erkki saa vihkiä, koska hän on kuitenkin sähköinsinööri. Ei tuo avioliitto sillä pätevöidy, että pari sopii keskenään, että ollaan nyt naimisissa. He eivät nyt vaan ole naimisissa, vaikka Erkki laati paperit ja kaikki. Ei se asia moittimalla parane.
Työsopimukseen voidaan kirjata ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen kanssa, mutta ehto on silti mitätön, eikä se sillä pätevöidy, että niin on sovittu yhdessä. Kyllä on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä, eikä siinä moittiminen ja yhdessä sopiminen auta.
Tai sama asia että lukiolainen saa alaikäisenä ajokortin fysiikan opettajalta, koska opettaja näkee, että nuori osaa ajaa ja opettajalla on itselläänkin kortti. Nuori ja opettaja sopivat keskenään, että nuorella on ajolupa. Ajatus ei tietenkään toimi, jos poliisi puuttuu asiaan. Ei sitä ajolupaa vaan ole, vaikka nuori voi asiaan väittää vastaan ja sanoa että kun mä luulin.
--
Miten se lapsen testamentti voi saada lainvoiman, kun koko sitä oikeutta tehdä testamentti ei ole edes olemassa? Miten mitätön voi pätevöityä moittimalla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulee mieleen putatiiviavioliitto, jossa parin vihkii avioliittoon henkilö, jolla ei ole ollenkaan vihkimisoikeutta. Työkaveri Erkki saa vihkiä, koska hän on kuitenkin sähköinsinööri. Ei tuo avioliitto sillä pätevöidy, että pari sopii keskenään, että ollaan nyt naimisissa. He eivät nyt vaan ole naimisissa, vaikka Erkki laati paperit ja kaikki. Ei se asia moittimalla parane.
Työsopimukseen voidaan kirjata ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen kanssa, mutta ehto on silti mitätön, eikä se sillä pätevöidy, että niin on sovittu yhdessä. Kyllä on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä, eikä siinä moittiminen ja yhdessä sopiminen auta.
Tai sama asia että lukiolainen saa alaikäisenä ajokortin fysiikan opettajalta, koska opettaja näkee, että nuori osaa ajaa ja opettajalla on itselläänkin kortti. Nuori ja opettaja sopivat keskenään, että nuorella on ajolupa. Ajatus ei tietenkään toimi, jos poliisi puuttuu asiaan. Ei sitä ajolupaa vaan ole, vaikka nuori voi asiaan väittää vastaan ja sanoa että kun mä luulin.
--
Miten se lapsen testamentti voi saada lainvoiman, kun koko sitä oikeutta tehdä testamentti ei ole edes olemassa? Miten mitätön voi pätevöityä moittimalla?Pätemätön testamentti tulee lainvoimaiseksi PK 13:1 mukaan, ellei sitä moitita määräajassa, tai jos moiteoikeudestaan luopuu. Moiteoikeus on yksilöllinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko että lapsen (alle 15 v) testamentin saa hyvin polttaa? Ellei saa, niin mihin polttaja syyllistyy ja kuka asian ratkaisee?
"Ihme, etteivät palstan jankkaajat tuota moneen kertaan heille kerrottua faktaa ymmärrä. Mutta niinhän se on , että tasan eivät käy älyn lahjat."
Sinä olet tuo kuvattu palstan jankkaaja, jolla on vähäiset älyn lahjat. Ymmärrätkö itse sitä? Tuskin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pätemätön testamentti tulee lainvoimaiseksi PK 13:1 mukaan, ellei sitä moitita määräajassa, tai jos moiteoikeudestaan luopuu. Moiteoikeus on yksilöllinen.
Tuo on todistelua ja näyttöä vaille totta. Taaperon testamentti ei pätevöidy koskaan, ymmärtääpä hän oikeustoimen merkityksen tai ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pätemätön testamentti tulee lainvoimaiseksi PK 13:1 mukaan, ellei sitä moitita määräajassa, tai jos moiteoikeudestaan luopuu. Moiteoikeus on yksilöllinen.
-----"Ihme, etteivät palstan jankkaajat tuota moneen kertaan heille kerrottua faktaa ymmärrä. Mutta niinhän se on , että tasan eivät käy älyn lahjat."
Sinä olet tuo kuvattu palstan jankkaaja, jolla on vähäiset älyn lahjat. Ymmärrätkö itse sitä? Tuskin.----
En ymmärrä.
- Anonyymi
"Ihme, etteivät palstan jankkaajat tuota moneen kertaan heille kerrottua faktaa ymmärrä. Mutta niinhän se on , että tasan eivät käy älyn lahjat."
Löpsötti ei ymmärrä tuota asiaa, koska lapsi voi ymmärtää. Silloin naperon ymmärrys on testattava psykologilla. Kyllä naurattaa 🤪.
Meille muille mitätön on mitätön.- Anonyymi
"Tulee mieleen putatiiviavioliitto, jossa parin vihkii avioliittoon henkilö, jolla ei ole ollenkaan vihkimisoikeutta. Työkaveri Erkki saa vihkiä, koska hän on kuitenkin sähköinsinööri. Ei tuo avioliitto sillä pätevöidy, että pari sopii keskenään, että ollaan nyt naimisissa. He eivät nyt vaan ole naimisissa, vaikka Erkki laati paperit ja kaikki. Ei se asia moittimalla parane."
Lähinnä on vihkimisoikeus joillakin maistraattien virkamiehillä, käräjätuomarilla ja käräjänotaarilla sekä valtionkirkkojen papeilla. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut säädösten mukaan tai jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ollut vihkimisoikeutta. Presidentti voi erittäin painavista syistä päättää, että mitätöntä vihkimistä on pidettävä pätevänä.
Avioliitto ei pätevöidy sillä, että kaksi todistajaa tai koko kirkkoväki ovat todistamassa sähköinsinööri Erkin toteuttamaa sirkusta. Jos vihkiminen on mitätön, avioliitto on mitätön. Avioliittotodistuksella voi todistaa Suomessa rekisterissä olevan avioliiton. Ellei vihkijällä ole laissa määrättyä vihkimisoikeutta, koko avioliitto on mitätön, vaikka "aviopari" luulee ja sopii mitä tahansa. Mitätön avioliitto ei koskaan astu voimaan ajan kanssa, eikä mitätön avioliitto tuo mukanaan mitään todellisia avioliiton oikeusvaikutuksia. Todistajat eivät asiassa auta.
Luulo ei vastaa asiassa tietoa.
"Miten se lapsen testamentti voi saada lainvoiman, kun koko sitä oikeutta tehdä testamentti ei ole edes olemassa? Miten mitätön voi pätevöityä moittimalla?"
On jo useissa yhteyksissä kerrottu, että mitätöntä ei tarvitse moittia vaan mitättömyys on itse vaikuttavaa tehottomuutta. Alle 15-vuotiaan lapsen perintö jaetaan aina perimysjärjestyksen mukaan, eikä siihen ole poikkeuksia.
Täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä on oletuksena täysi testamentintekokelpoisuus ja 15 - 18 -vuotiaalla rajoitettu testamentintekokelpoisuus, mutta alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta lainkaan. Koska lapsella ei ole oikeutta tehdä testamenttia lainkaan, se ei voi pätevöityä edes ajan kanssa tai Korkeimman oikeuden päätöksellä. Ellei edes Korkein oikeus saa testamenttia voimaan, ei sitä saa lapsen huoltajatkaan.
Koska testamentti on kuolemanvarainen, ainoakertainen ja poikkeuksellinen toimenpide, testamentin tekijältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lainsäätäjä onkin katsonut, että alle 15-vuotias lapsi ei kykene koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, vaikka jo 12-vuotiasta on eräissä tapauksissa kuultava omassa asiassaan. Testamentti ei kuulu siihen osaan lasten asioita, joissa lasta voitaisiin kuulla etukäteen, tai tietenkään jälkikäteen, edes todistajien kautta.
Ratkaiseva asia lapsen ja nuoren testamentin osalta on syntymäaika. Syntymäaika on jokaisella aina yksi ja sama, muuttumaton. Siihen ei vaikuta ympäristö, perimä tai sairaudet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tulee mieleen putatiiviavioliitto, jossa parin vihkii avioliittoon henkilö, jolla ei ole ollenkaan vihkimisoikeutta. Työkaveri Erkki saa vihkiä, koska hän on kuitenkin sähköinsinööri. Ei tuo avioliitto sillä pätevöidy, että pari sopii keskenään, että ollaan nyt naimisissa. He eivät nyt vaan ole naimisissa, vaikka Erkki laati paperit ja kaikki. Ei se asia moittimalla parane."
Lähinnä on vihkimisoikeus joillakin maistraattien virkamiehillä, käräjätuomarilla ja käräjänotaarilla sekä valtionkirkkojen papeilla. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut säädösten mukaan tai jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ollut vihkimisoikeutta. Presidentti voi erittäin painavista syistä päättää, että mitätöntä vihkimistä on pidettävä pätevänä.
Avioliitto ei pätevöidy sillä, että kaksi todistajaa tai koko kirkkoväki ovat todistamassa sähköinsinööri Erkin toteuttamaa sirkusta. Jos vihkiminen on mitätön, avioliitto on mitätön. Avioliittotodistuksella voi todistaa Suomessa rekisterissä olevan avioliiton. Ellei vihkijällä ole laissa määrättyä vihkimisoikeutta, koko avioliitto on mitätön, vaikka "aviopari" luulee ja sopii mitä tahansa. Mitätön avioliitto ei koskaan astu voimaan ajan kanssa, eikä mitätön avioliitto tuo mukanaan mitään todellisia avioliiton oikeusvaikutuksia. Todistajat eivät asiassa auta.
Luulo ei vastaa asiassa tietoa.
"Miten se lapsen testamentti voi saada lainvoiman, kun koko sitä oikeutta tehdä testamentti ei ole edes olemassa? Miten mitätön voi pätevöityä moittimalla?"
On jo useissa yhteyksissä kerrottu, että mitätöntä ei tarvitse moittia vaan mitättömyys on itse vaikuttavaa tehottomuutta. Alle 15-vuotiaan lapsen perintö jaetaan aina perimysjärjestyksen mukaan, eikä siihen ole poikkeuksia.
Täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä on oletuksena täysi testamentintekokelpoisuus ja 15 - 18 -vuotiaalla rajoitettu testamentintekokelpoisuus, mutta alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta lainkaan. Koska lapsella ei ole oikeutta tehdä testamenttia lainkaan, se ei voi pätevöityä edes ajan kanssa tai Korkeimman oikeuden päätöksellä. Ellei edes Korkein oikeus saa testamenttia voimaan, ei sitä saa lapsen huoltajatkaan.
Koska testamentti on kuolemanvarainen, ainoakertainen ja poikkeuksellinen toimenpide, testamentin tekijältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lainsäätäjä onkin katsonut, että alle 15-vuotias lapsi ei kykene koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, vaikka jo 12-vuotiasta on eräissä tapauksissa kuultava omassa asiassaan. Testamentti ei kuulu siihen osaan lasten asioita, joissa lasta voitaisiin kuulla etukäteen, tai tietenkään jälkikäteen, edes todistajien kautta.
Ratkaiseva asia lapsen ja nuoren testamentin osalta on syntymäaika. Syntymäaika on jokaisella aina yksi ja sama, muuttumaton. Siihen ei vaikuta ympäristö, perimä tai sairaudet.Löpsötti sanoi perustuslaista vetäen että sitten lähdetään katsomaan, mitkä lait SUORAAN kieltää jonkun asian/tekemisen ja jollei ole kiellettyä, se on sallittua.
Koska perintökaaressa ei ole kielletty sanalla "EI", niin silloin saa, koska lapsilla on oikeuksia. On sallittua, kun ei ole varta vasten kiellettyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löpsötti sanoi perustuslaista vetäen että sitten lähdetään katsomaan, mitkä lait SUORAAN kieltää jonkun asian/tekemisen ja jollei ole kiellettyä, se on sallittua.
Koska perintökaaressa ei ole kielletty sanalla "EI", niin silloin saa, koska lapsilla on oikeuksia. On sallittua, kun ei ole varta vasten kiellettyä.Juurikin näin.
Tätä olettamusta tukee myöskin laki holhoustoimesta ja pykälät on näillä palstoilla jo esitettyeli perusoikeus on tulla kuulluksi omassa asiassaan (asioita n esimerkiksi testamentin teko, missä koulussa haluaa opiskella vaiko kotiopettajan avulla (suomessa on oppivelvollisuus, muttei koulunkäymispakkoa).
Suomessa on moni asia kiellettyä suoraan laissa, avotulen teko on kiellettyä, muttei hätätilassa, moottoriajoneuvolla ajo on kiellettyä maastossa, leiriytyminen on kiellettyä 150m lähempänä asuttua rakennusta, toisen laituriin/rantaan ei saa luvatta kiinnittyä, maastossa saat kulkea hevosella, jalan ja polkupyörällä ja et tarvtse lupaa.
Rikoksien tekemistä ei ole kielletty, mutta jos jäät kiinni, sinut tuomitaan rangaistukseen.
Kiellettyä on myydä alkoholijuomia alle 18v, tupakointi koulun alueella on kiellettyä.
Niin kertokaa nyt se lakipykälä joka sanoo, alle 15/18 vuotias ei saa laatia testamenttia.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tulee mieleen putatiiviavioliitto, jossa parin vihkii avioliittoon henkilö, jolla ei ole ollenkaan vihkimisoikeutta. Työkaveri Erkki saa vihkiä, koska hän on kuitenkin sähköinsinööri. Ei tuo avioliitto sillä pätevöidy, että pari sopii keskenään, että ollaan nyt naimisissa. He eivät nyt vaan ole naimisissa, vaikka Erkki laati paperit ja kaikki. Ei se asia moittimalla parane."
Lähinnä on vihkimisoikeus joillakin maistraattien virkamiehillä, käräjätuomarilla ja käräjänotaarilla sekä valtionkirkkojen papeilla. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut säädösten mukaan tai jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ollut vihkimisoikeutta. Presidentti voi erittäin painavista syistä päättää, että mitätöntä vihkimistä on pidettävä pätevänä.
Avioliitto ei pätevöidy sillä, että kaksi todistajaa tai koko kirkkoväki ovat todistamassa sähköinsinööri Erkin toteuttamaa sirkusta. Jos vihkiminen on mitätön, avioliitto on mitätön. Avioliittotodistuksella voi todistaa Suomessa rekisterissä olevan avioliiton. Ellei vihkijällä ole laissa määrättyä vihkimisoikeutta, koko avioliitto on mitätön, vaikka "aviopari" luulee ja sopii mitä tahansa. Mitätön avioliitto ei koskaan astu voimaan ajan kanssa, eikä mitätön avioliitto tuo mukanaan mitään todellisia avioliiton oikeusvaikutuksia. Todistajat eivät asiassa auta.
Luulo ei vastaa asiassa tietoa.
"Miten se lapsen testamentti voi saada lainvoiman, kun koko sitä oikeutta tehdä testamentti ei ole edes olemassa? Miten mitätön voi pätevöityä moittimalla?"
On jo useissa yhteyksissä kerrottu, että mitätöntä ei tarvitse moittia vaan mitättömyys on itse vaikuttavaa tehottomuutta. Alle 15-vuotiaan lapsen perintö jaetaan aina perimysjärjestyksen mukaan, eikä siihen ole poikkeuksia.
Täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä on oletuksena täysi testamentintekokelpoisuus ja 15 - 18 -vuotiaalla rajoitettu testamentintekokelpoisuus, mutta alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta lainkaan. Koska lapsella ei ole oikeutta tehdä testamenttia lainkaan, se ei voi pätevöityä edes ajan kanssa tai Korkeimman oikeuden päätöksellä. Ellei edes Korkein oikeus saa testamenttia voimaan, ei sitä saa lapsen huoltajatkaan.
Koska testamentti on kuolemanvarainen, ainoakertainen ja poikkeuksellinen toimenpide, testamentin tekijältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lainsäätäjä onkin katsonut, että alle 15-vuotias lapsi ei kykene koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, vaikka jo 12-vuotiasta on eräissä tapauksissa kuultava omassa asiassaan. Testamentti ei kuulu siihen osaan lasten asioita, joissa lasta voitaisiin kuulla etukäteen, tai tietenkään jälkikäteen, edes todistajien kautta.
Ratkaiseva asia lapsen ja nuoren testamentin osalta on syntymäaika. Syntymäaika on jokaisella aina yksi ja sama, muuttumaton. Siihen ei vaikuta ympäristö, perimä tai sairaudet.Ei, ei testamentin tekokelpoisuus, vaan voi määrätä JÄÄMISTÖSTÄÄN ja sitä nuorempi jos on ollut tai on naimisissa ja viisitoistavuotias SIITÄ omaisuudesta jonka on ansainnut.
Lisäksi lukekaapa nyt hyvin tarkkaan, erityisesti kohta vajaavaltaisen asema.
Laki holhoustoimesta.
2 §
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
4 §
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuomioistuin voi tämän luvun mukaisesti kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.
4 luku
Vajaavaltaisen asema
23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
24 §
Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
Lahja tai irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle ilman edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo antajaa, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen.
25 §
Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on tämän lain 38 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen. Vajaavaltaisella on oikeus määrätä myös edellä mainitun omaisuuden tuotosta sekä siitä, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.
Jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos siihen on ilmeinen vaara, edunvalvoja voi ottaa hoitoonsa 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta siltä osin kuin se on tarpeen vajaavaltaisen edun suojaamiseksi. Jos toimenpide koskee vajaavaltaisen työansiota, siihen on hankittava holhousviranomaisen suostumus.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan.
Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.
Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa.
27 §
Jos vajaavaltainen on tehnyt oikeustoimen ilman tarvittavaa edunvalvojan suostumusta, on sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty.
Jos se, jonka kanssa oikeustoimi tehtiin, tiesi toisen osapuolen olevan vajaavaltainen, hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta vetäytyä sopimuksesta aikana, joka suostumuksen hankkimiselle on sovittu tai jonka sen saaminen kohtuudella kestää. Hän voi kuitenkin vetäytyä oikeustoimesta, kuten 1 momentissa säädetään, jos hänellä oli aihetta olettaa, että vajaavaltaisella oli vajaavaltaisuudesta huolimatta oikeus sen tekemiseen.
Vetäytymisestä on ilmoitettava vajaavaltaiselle tai hänen edunvalvojalleen.
28 §
Jos oikeustoimi, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi, on kummankin osapuolen palautettava, mitä hän oikeustoimen perusteella on vastaanottanut tai, jollei tämä ole mahdollista, korvattava sen arvo. Vajaavaltainen ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan korvausta yli sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä muutoin on tullut hänen hyödykseen.
Jos oikeustoimen kumpikin osapuoli on vajaavaltainen eikä sopijapuoli voi palauttaa sitä, minkä hän on oikeustoimen perusteella vastaanottanut, sopijapuolen on suoritettava korvauksena määrä, jota voidaan pitää kummankin osapuolen kannalta kohtuullisena. Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos vajaavaltainen on saanut oikeustoimen aikaan tahallisella rangaistavaksi säädetyllä teolla, siitä aiheutuneen vahingon korvaamiseen sovelletaan tekijän syyntakeisuudesta riippumatta sekä 1 ja 2 momentin säännösten estämättä, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Alle 15-vuotiaan laatima testamentti on sinänsä pätemätön, mutta pätemättömyys voi korjaantua, jos kelpoisuutta vailla olevana tehtyä testamenttia ei moitita, tai jos perilliset hyväksyvät testamentin. Tilanne on samantapainen kuin dementikon laatiman testamentin kohdalla, jota on myös moitittava, vaikka kelpoisuus dementiasta johtuen perittävältä puuttuu testamentin laatimiseksi.
Testamentinteon kelpoisuudesta säädetään vain perintökaaressa. Vajaavaltaisten oikeudesta laatia testamentteja ei sovelleta esim. laki holhoustoimesta. Viimeksi mainitussa laissa on tosin todettu, ettei edunvalvojalla ole oikeutta laatia testamenttia vajaavaltaisen puolesta, mikä on kuitenkin informatiivinen lainkohta. Asia olisi muutoinkin selvä (perintökaaren mukaisesti).
Mitättömyys on oikeutoimien osalta poikkeuksellista. Jos näin olisi, tehtyä oikeustoimea ei tarvitse moittia eikä muutoinkaan reagoida sitä vastaan. Oikeusturvan takaamiseksi mitättömyys on vain harvoissa tilanteissa tarpeellinen. Niinpä lainsäätäjä on säätänyt testamentin oslata, että kelpoisuutta vailla olevan laatimaa testamnenttia on moitittava. Se onkin järkevää, koska moiteprosessissa voidaan ottaa huomioon eri osapuolten oikeusturva, mikä on oikeusjärjestyksessä hyvin tärkeätä.- Anonyymi
"Täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä on oletuksena täysi testamentintekokelpoisuus ja 15 - 18 -vuotiaalla rajoitettu testamentintekokelpoisuus, mutta alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta lainkaan. Koska lapsella ei ole oikeutta tehdä testamenttia lainkaan, se ei voi pätevöityä edes ajan kanssa tai Korkeimman oikeuden päätöksellä. Ellei edes Korkein oikeus saa testamenttia voimaan, ei sitä saa lapsen huoltajatkaan."
Toisin sanoen taaperon ja muun pikkulapsen tekemä testamentti on aina mitätön, eikä sitä tarvitse erikseen moittia. Ellei näin olisi, taaperon testamentti pätevöityisi aina odottamalla tai hyväksymällä. Edes KKO ei saa taaperon testamentista lainvoimaista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Täysi-ikäisellä eli 18 vuotta täyttäneellä on oletuksena täysi testamentintekokelpoisuus ja 15 - 18 -vuotiaalla rajoitettu testamentintekokelpoisuus, mutta alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta lainkaan. Koska lapsella ei ole oikeutta tehdä testamenttia lainkaan, se ei voi pätevöityä edes ajan kanssa tai Korkeimman oikeuden päätöksellä. Ellei edes Korkein oikeus saa testamenttia voimaan, ei sitä saa lapsen huoltajatkaan."
Toisin sanoen taaperon ja muun pikkulapsen tekemä testamentti on aina mitätön, eikä sitä tarvitse erikseen moittia. Ellei näin olisi, taaperon testamentti pätevöityisi aina odottamalla tai hyväksymällä. Edes KKO ei saa taaperon testamentista lainvoimaista."Koska testamentti on kuolemanvarainen, ainoakertainen ja poikkeuksellinen toimenpide, testamentin tekijältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lainsäätäjä onkin katsonut, että alle 15-vuotias lapsi ei kykene koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, vaikka jo 12-vuotiasta on eräissä tapauksissa kuultava omassa asiassaan. Testamentti ei kuulu siihen osaan lasten asioita, joissa lasta voitaisiin kuulla etukäteen, tai tietenkään jälkikäteen, edes todistajien kautta."
Lapsen ymmärryksellä ei ole asiassa mitään tekemistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Koska testamentti on kuolemanvarainen, ainoakertainen ja poikkeuksellinen toimenpide, testamentin tekijältä edellytetään korostetusti tahdonmuodostuksen virheettömyyttä. Lainsäätäjä onkin katsonut, että alle 15-vuotias lapsi ei kykene koskaan tällaiseen tahdonmuodostukseen, vaikka jo 12-vuotiasta on eräissä tapauksissa kuultava omassa asiassaan. Testamentti ei kuulu siihen osaan lasten asioita, joissa lasta voitaisiin kuulla etukäteen, tai tietenkään jälkikäteen, edes todistajien kautta."
Lapsen ymmärryksellä ei ole asiassa mitään tekemistä."On jo useissa yhteyksissä kerrottu, että mitätöntä ei tarvitse moittia vaan mitättömyys on itse vaikuttavaa tehottomuutta. Alle 15-vuotiaan lapsen perintö jaetaan aina perimysjärjestyksen mukaan, eikä siihen ole poikkeuksia."
Oikeuslaitos ei tunne yhtään modernia tapausta, jossa pikkulapsen perintö olisi jaettu naperon itsensä tekemällä testamentilla. - Anonyymi
Ehei, ei perintökaaressa säädetä "testamentintekokelpoisuudesta", VAAN SIITÄ MITÄ TESTAMENTIN tekijä VOI testamentata, eli 18 vuotta täyttänyt voi testamentata koko jäämistönsä, sitä nuorempi jos on ollut tai on naimisissa ja 15 vuotias siitä mitä on ansainnut.
Sitten mennään holhoustoimilakiin: "Vajaavaltaisen asema
23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, !!!!!jollei laissa toisin säädetä!!!!.
!!!!!Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, !!!!!jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen!!!!.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, !!!!!ei sido häntä, !!!!jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan!!!!!.
!!!!Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy!!!!.
!!!!!Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa!!!!."
KIELLETÄÄÑKÖ PERINTÖKAARESSA ALLE KAHDEKSANTOISTA VUOTIASTA TEKEMÄSTÄ TESTAMENTTIA???
EI, eipä vaan kielletä missään kohtaa.
Älkää minua syyttäkö, minä en lakeja laadi hätäpäissäån huomioimatta korjata muita asioihin liittyviä lakeja, ennen oli ennen, nyt vaan sattumalta on nyt.
Lisäksi tulee huomioida perusoikeus 6§ jossa sanotaan, että lapsella on oikeus tulla kuullukksi asiassaan..
Lisäksi kun huomioidaan, että holhooja luokitellaan nykyään edunvalvojaksi, nii holhoojaa koskee laki holhoustoimesta ja sen kohta edunvaovnta säånnöstö jossa sanotaan että, edunvalvoja ei voi ottaa haltuunsa omaisuutta joka on määrätty vain alaikäisen hallittavaksi (testamentti kun nyt vaan sattumalta on määräys) ja jos alaikäinen testamenttaa sen jollekkin jonka hän on saanut lahjana muulta kuin vanhemmaltaan taikka testamentilla, on hänellä tällöin oikeus myöskin siitä määrätä (perustuslain omaisuuden turva).
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"On jo useissa yhteyksissä kerrottu, että mitätöntä ei tarvitse moittia vaan mitättömyys on itse vaikuttavaa tehottomuutta. Alle 15-vuotiaan lapsen perintö jaetaan aina perimysjärjestyksen mukaan, eikä siihen ole poikkeuksia."
Oikeuslaitos ei tunne yhtään modernia tapausta, jossa pikkulapsen perintö olisi jaettu naperon itsensä tekemällä testamentilla.Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, joka tarkoittaa sitä, että oikeustoimi on mitättömyytensä vuoksi tehoton ilman, että pätemättömyyttä tarvitsee saattaa voimaan kanteella. Mainitunlainen pätemättömyys on näin ollen korjauskelvotonta, jolloin oikeustoimi jäisi aina tehottomaksi, vaikka mitättömyyden aiheuttava seikka myöhemmin poistuisikin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehei, ei perintökaaressa säädetä "testamentintekokelpoisuudesta", VAAN SIITÄ MITÄ TESTAMENTIN tekijä VOI testamentata, eli 18 vuotta täyttänyt voi testamentata koko jäämistönsä, sitä nuorempi jos on ollut tai on naimisissa ja 15 vuotias siitä mitä on ansainnut.
Sitten mennään holhoustoimilakiin: "Vajaavaltaisen asema
23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, !!!!!jollei laissa toisin säädetä!!!!.
!!!!!Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, !!!!!jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen!!!!.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, !!!!!ei sido häntä, !!!!jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan!!!!!.
!!!!Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy!!!!.
!!!!!Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa!!!!."
KIELLETÄÄÑKÖ PERINTÖKAARESSA ALLE KAHDEKSANTOISTA VUOTIASTA TEKEMÄSTÄ TESTAMENTTIA???
EI, eipä vaan kielletä missään kohtaa.
Älkää minua syyttäkö, minä en lakeja laadi hätäpäissäån huomioimatta korjata muita asioihin liittyviä lakeja, ennen oli ennen, nyt vaan sattumalta on nyt.
Lisäksi tulee huomioida perusoikeus 6§ jossa sanotaan, että lapsella on oikeus tulla kuullukksi asiassaan..
Lisäksi kun huomioidaan, että holhooja luokitellaan nykyään edunvalvojaksi, nii holhoojaa koskee laki holhoustoimesta ja sen kohta edunvaovnta säånnöstö jossa sanotaan että, edunvalvoja ei voi ottaa haltuunsa omaisuutta joka on määrätty vain alaikäisen hallittavaksi (testamentti kun nyt vaan sattumalta on määräys) ja jos alaikäinen testamenttaa sen jollekkin jonka hän on saanut lahjana muulta kuin vanhemmaltaan taikka testamentilla, on hänellä tällöin oikeus myöskin siitä määrätä (perustuslain omaisuuden turva).
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMItä ihmettä yritit sanoa, Lawander? Lain pitkää kopiota asian vierestä vastaamatta mihinkään....!?
- Anonyymi
"Tarkoitatko että lapsen (alle 15 v) testamentin saa hyvin polttaa? Ellei saa, niin mihin polttaja syyllistyy ja kuka asian ratkaisee?"
Tarkoitan. Mitättömällä ei ole lainkaan oikeusvaikutuksia, joten lapsen testamentilla on kierrätyspaperin arvo. Jos poltetaan takassa tai muutoin turvallisesti, polttaja ei syyllisty mihinkään.- Anonyymi
Mitättömyys on automaattista ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää tietenkin samalla pätemättömyyttä, mutta pätemättömyyteen ei tarvitse erikseen vedota.
Nyt alle 15-vuotiaan lapsen testamentti ei voi missään mahdollisessa tapauksessa korjaantua oikeudessa, joten sitä ei tarvitse moittia erikseen, se ei voi saada lainvoimaa eikä siihen voi myöskään vedota. Alle 15-vuotiaalla ei ole tarvittavia oikeuksia hallita ja määrätä omaisuudestaan, joten ao. tekemä testamentti on lainvastainen.
Lain tai hyvän tavan vastainen testamentti on mitätön. Mitättömän saa hävittää vallan mainiosti, eikä kukaan voi tehdä asialle mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitättömyys on automaattista ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää tietenkin samalla pätemättömyyttä, mutta pätemättömyyteen ei tarvitse erikseen vedota.
Nyt alle 15-vuotiaan lapsen testamentti ei voi missään mahdollisessa tapauksessa korjaantua oikeudessa, joten sitä ei tarvitse moittia erikseen, se ei voi saada lainvoimaa eikä siihen voi myöskään vedota. Alle 15-vuotiaalla ei ole tarvittavia oikeuksia hallita ja määrätä omaisuudestaan, joten ao. tekemä testamentti on lainvastainen.
Lain tai hyvän tavan vastainen testamentti on mitätön. Mitättömän saa hävittää vallan mainiosti, eikä kukaan voi tehdä asialle mitään.Lisää tällaista!
Voisitteko toistaa vielä muutaman kymmenen kerran saman asian?
Kiitos! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisää tällaista!
Voisitteko toistaa vielä muutaman kymmenen kerran saman asian?
Kiitos!Löpsö, unohdit allekirjoituksen: Lööandörder, professional dancer.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitättömyys on automaattista ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää tietenkin samalla pätemättömyyttä, mutta pätemättömyyteen ei tarvitse erikseen vedota.
Nyt alle 15-vuotiaan lapsen testamentti ei voi missään mahdollisessa tapauksessa korjaantua oikeudessa, joten sitä ei tarvitse moittia erikseen, se ei voi saada lainvoimaa eikä siihen voi myöskään vedota. Alle 15-vuotiaalla ei ole tarvittavia oikeuksia hallita ja määrätä omaisuudestaan, joten ao. tekemä testamentti on lainvastainen.
Lain tai hyvän tavan vastainen testamentti on mitätön. Mitättömän saa hävittää vallan mainiosti, eikä kukaan voi tehdä asialle mitään.Noh minkäs lain vastainen on oikein laadittu alle 15 vuotiaan tekemä testamentti?
Ainakaan siitä ei hyvän tavan vastaista saa millään.
- Anonyymi
Mitättömällä ei ole lainkaan oikeusvaikutuksia, joten lapsen testamentilla on kierrätyspaperin arvo. Jos poltetaan takassa tai muutoin turvallisesti, polttaja ei syyllisty mihinkään.
Löpsöä lukuun ottamatta kaikki ymmärtävät.- Anonyymi
Lampaat määkyy samaa kuin hedän johtonsa ymmärtämättä miksi ja paremman tiedon puuttuessa miten ptäisi määkiä.
Kun lähdetään tulkitseen ja tulkittu opettaen samanlailla vuosikymmeniä eli mää'ytty kuin tuleekin, ei levyä lonkalta vaihdeta ymmärrystä kasvattaen, joten on erittäin vaikea sisäistää oikeita asioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lampaat määkyy samaa kuin hedän johtonsa ymmärtämättä miksi ja paremman tiedon puuttuessa miten ptäisi määkiä.
Kun lähdetään tulkitseen ja tulkittu opettaen samanlailla vuosikymmeniä eli mää'ytty kuin tuleekin, ei levyä lonkalta vaihdeta ymmärrystä kasvattaen, joten on erittäin vaikea sisäistää oikeita asioita.Kiitos, Löpsö, professional dancer. Hyvin sä vedät.
- Anonyymi
L-Höpsötti kysyy: "Noh minkäs lain vastainen on oikein laadittu alle 15 vuotiaan tekemä testamentti?"
Hyvä, että osaat ja uskallat kysyä.
Perintökaaren, 9 luku: Oikeudesta tehdä ja saada testamentti.
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."
Alaikäisen lapsen omaisuutta hoitavat hänen huoltajansa. Huoltajat toimivat lapsen edunvalvojana ja vastaavat siitä, että lapsen omaisuus tulee hoidetuksi huolellisesti ja järjestelmällisesti. Vaikka alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Kun alaikäisen nimissä oleva omaisuus kasvaa yli 20 000 euroon ja DVV saa tiedon siitä, DVV merkitsee sen holhousasioiden rekisteriin. DVV alkaa seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista.
Koska alle 15-vuotias ei koskaan hallinnoi omaa omaisuuttaan, hänellä ei ole testamentinteko-tarkoituksessa minkäänlaisia oikeuksia - ei oikein eikä väärin laadittuna. Alle 15-vuotias ei voi koskaan laatia testamenttia "oikein", eikä "testamentti" ole testamentti lainkaan. Se on arvoton paperinpala, joka ei voi koskaan saada lainvoimaa.
Kun tuollainen lapsen tekemä paperinpala hävitetään, poltetaan, revitään tai muutoin tuhotaan, mihinkään rangaistavaan on mahdotonta syyllistyä. Paperinpalalla ei kuitenkaan ole mitään oikeusvaikutuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-Höpsötti kysyy: "Noh minkäs lain vastainen on oikein laadittu alle 15 vuotiaan tekemä testamentti?"
Hyvä, että osaat ja uskallat kysyä.
Perintökaaren, 9 luku: Oikeudesta tehdä ja saada testamentti.
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."
Alaikäisen lapsen omaisuutta hoitavat hänen huoltajansa. Huoltajat toimivat lapsen edunvalvojana ja vastaavat siitä, että lapsen omaisuus tulee hoidetuksi huolellisesti ja järjestelmällisesti. Vaikka alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Kun alaikäisen nimissä oleva omaisuus kasvaa yli 20 000 euroon ja DVV saa tiedon siitä, DVV merkitsee sen holhousasioiden rekisteriin. DVV alkaa seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista.
Koska alle 15-vuotias ei koskaan hallinnoi omaa omaisuuttaan, hänellä ei ole testamentinteko-tarkoituksessa minkäänlaisia oikeuksia - ei oikein eikä väärin laadittuna. Alle 15-vuotias ei voi koskaan laatia testamenttia "oikein", eikä "testamentti" ole testamentti lainkaan. Se on arvoton paperinpala, joka ei voi koskaan saada lainvoimaa.
Kun tuollainen lapsen tekemä paperinpala hävitetään, poltetaan, revitään tai muutoin tuhotaan, mihinkään rangaistavaan on mahdotonta syyllistyä. Paperinpalalla ei kuitenkaan ole mitään oikeusvaikutuksia.Esitä tästä "Perintökaaren, 9 luku: Oikeudesta tehdä ja saada testamentti.
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita." kohta: alle kahdeksantoistavuotias ei ole oikeutettu testamenttaamaan hallinnassaan olevaa, pois lukien naimisissa ollut tai oleva alle kahdeksantoistavuotias tai viisitoista vuotta täyttänyt sitä mnkä on ansainnut tai ansainnallaan hankkinut".
Noin kun lukisi, niin vasta TÄLLÖIN testamenttausoikeutta ei ole.
Yhä vieläkään kun se otsikko ei ole lakipykälä, vaan lakipykälä joka määrää merkitään numerolla ja pykälämerkillä.
Kyseinen lakipykälä ei rajoita testamenttausoikeutta, vaan määrittää mitä voi testamentata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esitä tästä "Perintökaaren, 9 luku: Oikeudesta tehdä ja saada testamentti.
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita." kohta: alle kahdeksantoistavuotias ei ole oikeutettu testamenttaamaan hallinnassaan olevaa, pois lukien naimisissa ollut tai oleva alle kahdeksantoistavuotias tai viisitoista vuotta täyttänyt sitä mnkä on ansainnut tai ansainnallaan hankkinut".
Noin kun lukisi, niin vasta TÄLLÖIN testamenttausoikeutta ei ole.
Yhä vieläkään kun se otsikko ei ole lakipykälä, vaan lakipykälä joka määrää merkitään numerolla ja pykälämerkillä.
Kyseinen lakipykälä ei rajoita testamenttausoikeutta, vaan määrittää mitä voi testamentata.Sinä olet ikuinen tanssija, laista tunnet sen verran kuin sika helmistä.
- Anonyymi
Alle 15-vuotiaan laatima testamentti saa oikeusvaikutuksia, jos sitä ei moitita perittävän kuoltua, tai jos lakimääräiset perilliset sen hyväksyvät. Tällöin alle 15-vuotiaan laatima testamentti tulee lainvoimaiseksi, ja se on toimeenpantavissa.
Testamentin toimeenpano perustuu jälkikäteiseen arviointiin sen osalta, onko se tehty laissa säädettyjen vaatimusten mukaan. PK 9:1 säädetään kelpoisuudesta tehdä testamentti, eikä sanotussa pykälässä ole säädetty mitättömyydestä mitään. Alle 15-vuotiaan testamenttiinkin sovelletaan normaalia moiteprosessia, mikäli joku perillistä tai testamentinsaajista haluaisi testamentin pätevyyden kyseenalaistaa.
Siten myös alle 15-vuotias voi laatia testamentin, kunhan ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä onkin legitiimi tapa myös alle 15-vuotiaan määrätä jäämistöstään, sillä muutoin jouduttaisiin noudattamaan aina lakimääräistä perimysjärjestystä, mikä ei välttämättä vastaisi sitä, mitä alle 15-vuotias viimeisenä tahtonaan haluaa. Testamenttioikeuden johtava ajatus on perittävän viimeisen tahdon kunnioittaminen, mikä yhtäältä legitimoi vahvasti alle 15-vutoiaallekin testamentin laatimisen mahdollisuuden.- Anonyymi
Lawetti - sinä olet ikuinen vatipää.
- Anonyymi
Legitiimi legitimoi...? Mitä ihmettä sä nyt oikein innostut selittämään? Ei suuhusi sopimattomat sivistyssanat tee sinusta älykköä, vaan päin vastoin, se saa sinut kuulostamaan entistä tyhmemmältä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Legitiimi legitimoi...? Mitä ihmettä sä nyt oikein innostut selittämään? Ei suuhusi sopimattomat sivistyssanat tee sinusta älykköä, vaan päin vastoin, se saa sinut kuulostamaan entistä tyhmemmältä.
Tuo kaveri on mennyt kuolinpesätouhujensa, oikeusprosessinsa ja pesänjakajansa kanssa aivan sekaisin. Tehty vääryys ei hänelle enää koskaan oikene.
- Anonyymi
> Alle 15-vuotiaan laatima testamentti saa oikeusvaikutuksia, jos sitä ei moitita perittävän kuoltua, tai jos lakimääräiset perilliset sen hyväksyvät.
Jos moitekanne tehdään, todellista tarvettahan kanteelle ei ole, juttu joko otetaan käsittelyyn tai ei oteta. Jos juttua ei hylätä jo suoralla kansliapäätöksellä, testamentti saa lainvoiman nollan prosentin (0 %) todennäköisyydellä. Eli toisella tavalla, alle 15-vuotiaan lapsen testamentti julistetaan pätemättömäksi 100 %:ssa tapauksia, eikä se käräjillä koskaan voi saada lainvoimaa.
Muualla on jo sanottua, ettei mitätöntä tarvitse edes moittia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Alle 15-vuotiaan laatima testamentti saa oikeusvaikutuksia, jos sitä ei moitita perittävän kuoltua, tai jos lakimääräiset perilliset sen hyväksyvät.
Jos moitekanne tehdään, todellista tarvettahan kanteelle ei ole, juttu joko otetaan käsittelyyn tai ei oteta. Jos juttua ei hylätä jo suoralla kansliapäätöksellä, testamentti saa lainvoiman nollan prosentin (0 %) todennäköisyydellä. Eli toisella tavalla, alle 15-vuotiaan lapsen testamentti julistetaan pätemättömäksi 100 %:ssa tapauksia, eikä se käräjillä koskaan voi saada lainvoimaa.
Muualla on jo sanottua, ettei mitätöntä tarvitse edes moittia."Jos juttua ei hylätä jo suoralla kansliapäätöksellä, testamentti saa lainvoiman nollan prosentin (0 %) todennäköisyydellä."
No, ei näin. Vaan perillisten pitää nostaa moitekanne ja jos kanne HYVÄKSYTÄÄN, testamentti kumoutuu. Jollei perilliste moitekannetta laita vireille tuomioistuimessa, testamnetti saa lainvoiman.
Mitään laillisia perusteita hylätä moitekannetta alle 15-vuotiaan laatimaa testamenttia vastaan ei ole. Ei tämä ole vaikeaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos juttua ei hylätä jo suoralla kansliapäätöksellä, testamentti saa lainvoiman nollan prosentin (0 %) todennäköisyydellä."
No, ei näin. Vaan perillisten pitää nostaa moitekanne ja jos kanne HYVÄKSYTÄÄN, testamentti kumoutuu. Jollei perilliste moitekannetta laita vireille tuomioistuimessa, testamnetti saa lainvoiman.
Mitään laillisia perusteita hylätä moitekannetta alle 15-vuotiaan laatimaa testamenttia vastaan ei ole. Ei tämä ole vaikeaa!Sinulle, Vatipää Lawetti, asia tuntuu olevan ihan liian vaikea.
Mitätöntä ei tarvitse edes moittia, vaan lapsen testamentin saa repiä!
Jos ko. asia vietäisiin, vaikka ei lainkaan tarvitse, alle 15-vuotiaan lapsen testamentti julistetaan pätemättömäksi 100 %:ssa tapauksia, eikä se käräjillä koskaan voi saada lainvoimaa - lapsen testamentti ei pätevöidy odottamalla, hyväksymällä tai millään mahdollisella oikeuden päätöksellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulle, Vatipää Lawetti, asia tuntuu olevan ihan liian vaikea.
Mitätöntä ei tarvitse edes moittia, vaan lapsen testamentin saa repiä!
Jos ko. asia vietäisiin, vaikka ei lainkaan tarvitse, alle 15-vuotiaan lapsen testamentti julistetaan pätemättömäksi 100 %:ssa tapauksia, eikä se käräjillä koskaan voi saada lainvoimaa - lapsen testamentti ei pätevöidy odottamalla, hyväksymällä tai millään mahdollisella oikeuden päätöksellä.Tietenkään alle 15-vutoiaan testamentti ei saa lainvoimaan käräjäoikeudessa. Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on PK 9:1 mukaan ilman kelpoisuutta tehty.
Mutta jollei perilliset moiti määräajassa testamenttia, se tulee lainvoimaiseksi, tai jos perilliset sen hyväksyvät perittävän kuoltua, se tulee silloinkin lainvoimaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkään alle 15-vutoiaan testamentti ei saa lainvoimaan käräjäoikeudessa. Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on PK 9:1 mukaan ilman kelpoisuutta tehty.
Mutta jollei perilliset moiti määräajassa testamenttia, se tulee lainvoimaiseksi, tai jos perilliset sen hyväksyvät perittävän kuoltua, se tulee silloinkin lainvoimaiseksi.Testamenttia ei siis voi saada oikeudessa ksokaan voimaan mutta perilliset itse kyllä saavat sen voimaan...?! Ihan kauhea valhe!!!
Lopeta Lawetti-Löpsö tuo valehtelu, joku vähätaitoinen voi valheitasi epähuomiossa uskoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testamenttia ei siis voi saada oikeudessa ksokaan voimaan mutta perilliset itse kyllä saavat sen voimaan...?! Ihan kauhea valhe!!!
Lopeta Lawetti-Löpsö tuo valehtelu, joku vähätaitoinen voi valheitasi epähuomiossa uskoa.Käy sinä koulut ensin, niin voit sitten oppia lukemaan lakiakin.
- Anonyymi
"Koska alle 15-vuotias ei koskaan hallinnoi omaa omaisuuttaan, hänellä ei ole testamentinteko-tarkoituksessa minkäänlaisia oikeuksia - ei oikein eikä väärin laadittuna. Alle 15-vuotias ei voi koskaan laatia testamenttia "oikein", eikä "testamentti" ole testamentti lainkaan. Se on arvoton paperinpala, joka ei voi koskaan saada lainvoimaa."
Mitätöntä ei tarvitse erikseen moittia, sillä ei edes Korkein oikeus saa lapsen tekemälle testamentille lainvoimaa.
Juristi ei koskaan laadi eikä todista alle 15-vuotiaiden testamentteja, koska sellaista ei voi tehdä "oikein".
"Kun tuollainen lapsen tekemä paperinpala hävitetään, poltetaan, revitään tai muutoin tuhotaan, mihinkään rangaistavaan on mahdotonta syyllistyä. Paperinpalalla ei kuitenkaan ole mitään oikeusvaikutuksia."
Lapsen "testamentin" saa ihan vapaasti tuhota, sillä se ei olisi koskaan toimeenpantavissa.- Anonyymi
PK 9:1:n mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta.
Alaikäinen ei saa tehdä testamenttia. 15 vuotta täyttänyt saa kuitenkin tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Tällä tarkoitetaan sitä omaisuutta, mistä vajaavaltainen saa HolhTL 25.1 §:n mukaan itse määrätä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä testamenttia koskaan. Edunvalvojalla ei ole oikeutta päämiehensä puolesta tehdä testamenttia (HolhTL 29.3 §).
Alle 15-vuotias ei voi koskaan määrätä testamentilla omaisuudestaan, eikä edunvalvojat voi tehdä sitä edunvalvottavan puolesta. Testamentti on siis aina mitätön eikä se voi saada lainvoimaa. Vaikkapa lainhuuto myönnetään vain lainvoimaisen testamentin perusteella.
Testamentin ei katsota alle 15-vuotiaan osalta edes syntyneen. Tällaisessa tapauksessa
kyseessä on ineksistenssi, jonka seurauksena oikeustoimi on mitätön. Näin syntynyttä testamenttimääräystä perillisten ei tarvitse edes moittia: testamentin olemassaolon puuttumiseen tai mitättömyyteen ei ole lainkaan tarvetta reagoida moitekanteella (Aarnio ja Kangas).
Muotovirheisestä testamentista on erotettava testamentin ineksistenssi ja mitättömyys. Tällainen on alle 15-vuotiaan testamentti, joka ei voi koskaan pätevöityä hyväksymällä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä. - Anonyymi
En muuta kirjoita, KUIN LUE SE laki holhostoimesta YMMÄRTÄEN, tai ainakin ne pykälät jotka on tännekkin laitettu (isolla kirjoittaminen ei ole huutamista ilman huutomerkkiä ja kun sellainen on, on se huutamista!)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En muuta kirjoita, KUIN LUE SE laki holhostoimesta YMMÄRTÄEN, tai ainakin ne pykälät jotka on tännekkin laitettu (isolla kirjoittaminen ei ole huutamista ilman huutomerkkiä ja kun sellainen on, on se huutamista!)
Voiko lapsen (alle 15 v) testamentin vapaasti tuhota? Ellei voi niin miksi ei voi ja mikä on rangaistus? Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko lapsen (alle 15 v) testamentin vapaasti tuhota? Ellei voi niin miksi ei voi ja mikä on rangaistus? Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos.
Lue nyt ensinnä perusoikeudet, sitten lue itse holhoustoimesta, ittuuks mulle täällä piipität lukeen jollet itse vaivaudu mihinkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue nyt ensinnä perusoikeudet, sitten lue itse holhoustoimesta, ittuuks mulle täällä piipität lukeen jollet itse vaivaudu mihinkään.
"Voiko lapsen (alle 15 v) testamentin vapaasti tuhota? Ellei voi niin miksi ei voi ja mikä on rangaistus? Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos."
Sulle on vastattu jo, ja Löpsöltä on turha kysyä mitään. Hän on ammattitanssija, ei ymmärrä lainkäytöstä.
Lapsen testamentilla on kierrätyspapaperin arvo. Jos sen polttaa takassa tai muutoin turvallisesti, kaikki on ok. Mitään moitittavaa asiassa ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko lapsen (alle 15 v) testamentin vapaasti tuhota? Ellei voi niin miksi ei voi ja mikä on rangaistus? Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos.
"Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos."
Laki holhoustoimesta ei sovelleta testamentin tekemiseen, joten sieltä on turha etsiä vastausta esittämääsi kysymykseen. Vilkaise perintökaaresta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Osaat varmasti holhoustoimilaista löytää sopivan kohdan, kiitos."
Laki holhoustoimesta ei sovelleta testamentin tekemiseen, joten sieltä on turha etsiä vastausta esittämääsi kysymykseen. Vilkaise perintökaaresta!Vilkaisin asiaa. Jos lapsen testamentin hävittää, kaikki on ok. Mitään moitittavaa asiassa ei ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vilkaisin asiaa. Jos lapsen testamentin hävittää, kaikki on ok. Mitään moitittavaa asiassa ei ole.
Korkeimman oikeusn ennakkopäätöksen mukaan KKO 1992:31 perittävän tahtomatta kadonnut testamentti on voimassa. Sen sisältö voidaan todistelun avulla selvittää ja toimeenpanna sen mukaisena.
Jos tällöin halutaan testamenttia moittia, se on mahdollista normaaliin tapaan määräajassa siitä lukien , kun testamentti on annettu perillisille tiedoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korkeimman oikeusn ennakkopäätöksen mukaan KKO 1992:31 perittävän tahtomatta kadonnut testamentti on voimassa. Sen sisältö voidaan todistelun avulla selvittää ja toimeenpanna sen mukaisena.
Jos tällöin halutaan testamenttia moittia, se on mahdollista normaaliin tapaan määräajassa siitä lukien , kun testamentti on annettu perillisille tiedoksi.Olipa tuossa lapsekas tai peräti lapsellinen vastaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa tuossa lapsekas tai peräti lapsellinen vastaus.
Vastaus on sovitettava kuulijoiden mukaan: lapsille vastataan heidän tasollaan.
- Anonyymi
Alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia pitää siis lakimääräisten perillisten moittia, jos haluavat sen kumoutuvan tuomioistuimen päätöksellä (PK 13:1). Reagointivelvollisuus on siis perillisten!
Moitekanne pitää laittaa vireille määräajassa, mikä on 6 kk siitä, kun testamentti annettiin tiedoksi perillisille (PK 14:5). Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, eli testamentti voi tulla toimeenpantavaksi vain osittain, jos moitekannetta ei määräajassa tehdä, tai jos osa perillisistä hyväksyy testamentin.- Anonyymi
Lopeta Lawetti noiden satujen kertominen!
- Anonyymi
Mikä moite lapsen testamentista nostetaan?
Jos lapsen testamentti on laadittu asianajotoimistossa ja kaksi asianajajaa on sen todistanut, siinä ei varmuudella ole muotovirhettä.
Mikä moitekanne siis nostetaan, kun muoto on varmasti kohdallaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lopeta Lawetti noiden satujen kertominen!
Mitenkä niin satuja?
Väännetään sitten rautalangasta, ensiksi perusoikeudet, "jokainen on SAMANARVOINEN LAIN edessä~ ketään ei saa asettaa ERIARVOISEEN asemaan sukupuolen, IÄN jne~lapsella on oikeus tulla kuulluksi asiassaan~ jokaisen omaisuus on turvattu (eli myös lapsen). Laki holhoustoiimesta, 23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan (EI KIELLÄ O M I S T A M A S T A, EIKÄ OMAISUUDEN SAAMISTA) eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, !!!!!jollei laissa toisin säädetä!!!!.
!!!!!Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, !!!!!jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen!!!!.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, !!!!!ei sido häntä, !!!!jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan!!!!!.
!!!!!Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa (ESITÄ PERINTÖKAARESTA TÄLLAINEN KOHTA :alle kahdeksantoistavuotias ei ole oikeutettu testamenttaamaan hallinnassaan olevaa omaisuutta, pois lukien naimisissa ollut tai oleva alle kahdeksantoistavuotias tai viisitoista vuotta täyttänyt sitä mnkä on ansainnut tai ansainnallaan hankkinut !!!.".
Jos noin on, niin TÄLLÖIN KIELLETÄÄN TESTAMENTTAUS ja kuten laki holhoustoimesta sanoo: "vajaavaltaisen OIKEUDESTA tehdä testamentti säädetään perintökaaressa".
Perintökaaressa ei puututa oikeuteen testamentata, vaan s ä ä n n e l l ä ä n MITÄ minkä ikäinen voi testamentata, eli 18 vuotta täyttänyt koko omaisuutensa ohittaen perimysjärjestyksen (LUE perintökaaren 2lku perimisoikeus) ja jne.
Tämä ja nuo kaikki lainkohdat ovat yksiselitteisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkä niin satuja?
Väännetään sitten rautalangasta, ensiksi perusoikeudet, "jokainen on SAMANARVOINEN LAIN edessä~ ketään ei saa asettaa ERIARVOISEEN asemaan sukupuolen, IÄN jne~lapsella on oikeus tulla kuulluksi asiassaan~ jokaisen omaisuus on turvattu (eli myös lapsen). Laki holhoustoiimesta, 23 §
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan (EI KIELLÄ O M I S T A M A S T A, EIKÄ OMAISUUDEN SAAMISTA) eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, !!!!!jollei laissa toisin säädetä!!!!.
!!!!!Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, !!!!!jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen!!!!.
26 §
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, !!!!!ei sido häntä, !!!!jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan!!!!!.
!!!!!Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti säädetään perintökaaressa (ESITÄ PERINTÖKAARESTA TÄLLAINEN KOHTA :alle kahdeksantoistavuotias ei ole oikeutettu testamenttaamaan hallinnassaan olevaa omaisuutta, pois lukien naimisissa ollut tai oleva alle kahdeksantoistavuotias tai viisitoista vuotta täyttänyt sitä mnkä on ansainnut tai ansainnallaan hankkinut !!!.".
Jos noin on, niin TÄLLÖIN KIELLETÄÄN TESTAMENTTAUS ja kuten laki holhoustoimesta sanoo: "vajaavaltaisen OIKEUDESTA tehdä testamentti säädetään perintökaaressa".
Perintökaaressa ei puututa oikeuteen testamentata, vaan s ä ä n n e l l ä ä n MITÄ minkä ikäinen voi testamentata, eli 18 vuotta täyttänyt koko omaisuutensa ohittaen perimysjärjestyksen (LUE perintökaaren 2lku perimisoikeus) ja jne.
Tämä ja nuo kaikki lainkohdat ovat yksiselitteisiä.Sama satu taas kopioituna.
- Anonyymi
Muotovirheisestä testamentista on erotettava testamentin ineksistenssi ja mitättömyys. Tällainen on alle 15-vuotiaan testamentti, joka ei voi koskaan pätevöityä hyväksymällä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä.
Alle 15-vuotiaan testamenttia ei rasita ensisijaisesti mikään muotovirhe, vaan se, ettei todellista testamenttiä ole olemassa lainkaan. Lapsen "testamentti" ei ole testamenttia lainkaan vaan arvoton paperinpala.
PK 9:1:n mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Alaikäinen ei saa tehdä testamenttia. 15 vuotta täyttänyt saa kuitenkin tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Tällä tarkoitetaan sitä omaisuutta, mistä vajaavaltainen saa HolhTL 25.1 §:n mukaan itse määrätä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä testamenttia koskaan. Edunvalvojalla ei ole oikeutta päämiehensä puolesta tehdä testamenttia (HolhTL 29.3 §).
Alle 15-vuotias ei voi koskaan määrätä testamentilla omaisuudestaan, eikä edunvalvojat voi tehdä sitä edunvalvottavan puolesta. Testamentti on siis aina mitätön eikä se voi saada lainvoimaa. Vaikkapa lainhuuto myönnetään vain lainvoimaisen testamentin perusteella.
Testamentin ei katsota alle 15-vuotiaan osalta edes syntyneen. Tällaisessa tapauksessa kyseessä on ineksistenssi, jonka seurauksena oikeustoimi on mitätön. Näin syntynyttä testamenttimääräystä perillisten ei tarvitse edes moittia: testamentin olemassaolon puuttumiseen tai mitättömyyteen ei ole lainkaan tarvetta reagoida moitekanteella (Aarnio ja Kangas).- Anonyymi
Alle 15-vuotiaan lapsen tekemän testamentin saa hävittää ilman pelkoa sanktioista. "Testamantti" ei saa koskaan aikaan mitään oikeusvaikutuksia.
- Anonyymi
Testamentti on pätevä, !!!!jos testamentin tekijällä oli riittävä ymmärrys siitä, mitä hän on tekemässä!!!! Esimerkiksi alkoholismi, muistisairaus, mielisairaus tai edunvalvonnassa oleminen ei tee testamenttia pätemättömäksi!!!!!!!?? jos testamentin laatijalla katsotaan muuten olleen riittävät henkiset valmiudet.
Tässähän tätä, edes edunvalvonta (lue holhooja, laki holhoustoimesta), ei siis tee testamentista pätemätöntä, joten kirjoitettu testamentti ei koskaan voi olla mitätön, koska sehän on jo olemassa, joten se ei ole myöskään olematon.
Mitättömällä oikeammin tarkoitetaan vähäistä, liki olematonta, asiaan merkitsemättömästi vaikuttava, jne jne. - Anonyymi
Koetas nyt jo päättää, oletko ineksitenssisesti määräajaton prosessioikeudellisesti induktatiivisena induktanssisesti kompotenssitilassa vaiko ihan muuten vain hörhöä hörhömpi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testamentti on pätevä, !!!!jos testamentin tekijällä oli riittävä ymmärrys siitä, mitä hän on tekemässä!!!! Esimerkiksi alkoholismi, muistisairaus, mielisairaus tai edunvalvonnassa oleminen ei tee testamenttia pätemättömäksi!!!!!!!?? jos testamentin laatijalla katsotaan muuten olleen riittävät henkiset valmiudet.
Tässähän tätä, edes edunvalvonta (lue holhooja, laki holhoustoimesta), ei siis tee testamentista pätemätöntä, joten kirjoitettu testamentti ei koskaan voi olla mitätön, koska sehän on jo olemassa, joten se ei ole myöskään olematon.
Mitättömällä oikeammin tarkoitetaan vähäistä, liki olematonta, asiaan merkitsemättömästi vaikuttava, jne jne.Olipa tuossa typerästi sanottu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa tuossa typerästi sanottu.
Täältä löytyy järkeviä kommentteja versus tämä päivä ja huomaa mitä okein on keskustelu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/301897/holhouslaki
- Anonyymi
>>> Mikä moite lapsen testamentista nostetaan?
Jos lapsen testamentti on laadittu asianajotoimistossa ja kaksi asianajajaa on sen todistanut, siinä ei varmuudella ole muotovirhettä.
Mikä moitekanne siis nostetaan, kun muoto on varmasti kohdallaan. <<<
Asianajajia ei voi sotkea asiaan, koska he kieltäytyvät asiassa, mutta leikitään mukana...
Vastaus. Ei tarvitse tehdä mitään. Lapsen (alle 15 vuotta) testamentin saa repiä.- Anonyymi
Jos alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on laadittu muodoltaan oikein, moitekanne sitä vastaan on nostettava PK 13:1 mukaisesti ja PK 14:5 määrärajassa. Muussa tapauksessa testamentti tulee lainvoimaiseksi.
Asianajajat eivät kieltäydy alle 15-vuotiaan avustamisesta laatia hänelle testamentti. He selostavat lain sisällön ja kehottavat olemana yhteydessä myös lakimääräisiin perillisiin asiassa, jotta nämäkin ymmärtävät, minkälainen testamentti on kysymyksessä. Lakimääräisillä perillisillä on yksilöllinen oikeus moittia testamenttia. Jolleivät he moiti testamenttia määräajassa, tai jos he hyväksyvät sen, testamentti tulee lainvoimaiseksi.
Ainoastaan tilanteessa, jossa lpsi olisi ikänsä puolesta niin nuori, ettei hän ymmärrä oikeustoimen merkitystä ja oikeudellisita luonnetta, testamentti olisi mitätön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on laadittu muodoltaan oikein, moitekanne sitä vastaan on nostettava PK 13:1 mukaisesti ja PK 14:5 määrärajassa. Muussa tapauksessa testamentti tulee lainvoimaiseksi.
Asianajajat eivät kieltäydy alle 15-vuotiaan avustamisesta laatia hänelle testamentti. He selostavat lain sisällön ja kehottavat olemana yhteydessä myös lakimääräisiin perillisiin asiassa, jotta nämäkin ymmärtävät, minkälainen testamentti on kysymyksessä. Lakimääräisillä perillisillä on yksilöllinen oikeus moittia testamenttia. Jolleivät he moiti testamenttia määräajassa, tai jos he hyväksyvät sen, testamentti tulee lainvoimaiseksi.
Ainoastaan tilanteessa, jossa lpsi olisi ikänsä puolesta niin nuori, ettei hän ymmärrä oikeustoimen merkitystä ja oikeudellisita luonnetta, testamentti olisi mitätön.Mikä on se kanteen tyyppi, joka jutussa nostetaan? Kerro lisää, kuka nostaa kanteen ja miksi? Mitä kanteella pyritään saamaan aikaiseksi? Miten testamentin saaja vastaa kanteeseen, vastakanteellako vai mitä testamentin saaja tekee? Jos testamentin saaja ja pienen lapsen oikeudelliset perilliset kiistelevät testamentin täytäntöönpanosta, voiko tuomari julistaa lapsen testamentin lainvoimaiseksi? Miksi ja miten, vaikka lapsella ei ole lainkaan kelpoisuutta tehdä testamenttia? Miksi tuomari käsittelisi juttua, jossa kelpoisuutta ei ole ilmiselvästikään ollut?
Asianajajat 100 % varmasti kieltäytyvät tekemästä ja todistamasta alle 15-vuotiaalle testamenttia, koska lapsi ei ole koskaan testamentintekokelpoinen. Perintökaaressa ei alaikäisen osalta sanallakaan viitata lapsen ymmärrykseen oikeustoimen merkityksestä ja oikeudellisesta luonteesta.
Testamentitekokelvottomuus seuraa suoraan syntymätodistuksesta, siinä ei tarvitse mitään todistella tai etsiä lääkäriä todistamaan kelpoisuudesta. Ei lapsen ikä ole mikään dementia.
Jos lapsen testamentin hävittää, kaikki on ok, sillä mitätön on mitätön ilman moittimistakin. Mitään moitittavaa asiassa ei ole, sillä odottamalla, hyväksymällä tai edes oikeuden päätöksellä alle 15-vuotiaan lapsen testamentti ei voi saada lainvoimaa - se ei pätevöidy koskaan.
Lapsen "testamentin" saa hävittää vapaasti, sillä se on mitättömänä täysin arvoton. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on se kanteen tyyppi, joka jutussa nostetaan? Kerro lisää, kuka nostaa kanteen ja miksi? Mitä kanteella pyritään saamaan aikaiseksi? Miten testamentin saaja vastaa kanteeseen, vastakanteellako vai mitä testamentin saaja tekee? Jos testamentin saaja ja pienen lapsen oikeudelliset perilliset kiistelevät testamentin täytäntöönpanosta, voiko tuomari julistaa lapsen testamentin lainvoimaiseksi? Miksi ja miten, vaikka lapsella ei ole lainkaan kelpoisuutta tehdä testamenttia? Miksi tuomari käsittelisi juttua, jossa kelpoisuutta ei ole ilmiselvästikään ollut?
Asianajajat 100 % varmasti kieltäytyvät tekemästä ja todistamasta alle 15-vuotiaalle testamenttia, koska lapsi ei ole koskaan testamentintekokelpoinen. Perintökaaressa ei alaikäisen osalta sanallakaan viitata lapsen ymmärrykseen oikeustoimen merkityksestä ja oikeudellisesta luonteesta.
Testamentitekokelvottomuus seuraa suoraan syntymätodistuksesta, siinä ei tarvitse mitään todistella tai etsiä lääkäriä todistamaan kelpoisuudesta. Ei lapsen ikä ole mikään dementia.
Jos lapsen testamentin hävittää, kaikki on ok, sillä mitätön on mitätön ilman moittimistakin. Mitään moitittavaa asiassa ei ole, sillä odottamalla, hyväksymällä tai edes oikeuden päätöksellä alle 15-vuotiaan lapsen testamentti ei voi saada lainvoimaa - se ei pätevöidy koskaan.
Lapsen "testamentin" saa hävittää vapaasti, sillä se on mitättömänä täysin arvoton.Esität valtavasti kysymyksiä, joten oletan sinun olevan asiaoista tietämätön maallikko. Ihan kaikkiin en vastaa.
"Mikä on se kanteen tyyppi, joka jutussa nostetaan?"
1) Moitekanne siitä, että testamentintekijä ei ollut sitä laatiessaan PK 9:1 mukaan kelpoinen tekemään testamenttia. Määräaika on kanteeseen 6 kk testamentin tiedoksiantamisesta perillisille. Jos määräajan laiminlyö, testamentti tulee automaattisesti lainvoimaiseksi, josta saa käräjäoikeudesta lainvoimaisuustodistuksen.
"Kerro lisää, kuka nostaa kanteen ja miksi?"
2) Kantaja on lakimääräinen perillinen ja kanneoikeus on yksilöllinen. Ts. jos esim. perittävän äiti on elossa ja nostaa kanteen, isän pysyessä passiivisena, testamentti julistetaan äidin osalta pätemättömäksi. Isän osuus menee testamentinsaajalle. Alle 15-vuotiaalla harvemmin on omia lapsia. ;)
"Mitä kanteella pyritään saamaan aikaiseksi?"
3) Jos testamentti julistetaan pätemättömäksi, kantaja voi saada perintöä. Ks edellä kirjoitettu kohdassa 2.
"Miten testamentin saaja vastaa kanteeseen, vastakanteellako vai mitä testamentin saaja tekee?"
4) Testamentinsaajan ei tarvitse vastata mitään. Kansliassa voidaan antaa yksipuolinen tuomio asiassa. Perittävän virkatodistuksesta ilmeneen hänen ikänsä.
"Jos testamentin saaja ja pienen lapsen oikeudelliset perilliset kiistelevät testamentin täytäntöönpanosta, voiko tuomari julistaa lapsen testamentin lainvoimaiseksi?"
5) Alle 15-vuotiaan testamentti ei tule oikeudenkäynnissä lainvoimaiseksi, jos kanne on nostettu laillisessa määräajassa. Tuskin asiassa on mitään kiistaa, ellei lapsen iästä olisi epäselvyyttä (esim. ulkomaalainen, jonka maasta puuttuisi väestörekisteri).
Perintökaaressa ei ole määrätty testamentin mitättömyydestä mitään, eikä myöskään alle 15-vuotiaan osalta. PK 9:1 säädetään mm. testamentin julistamisesta pätemättömäksi sen tekijän kelpoisuuden puuttumisen vuoksi.
KKO 1992:31 mukaan perittävän tahtomatta kadonnut testamentti ei ole mitätön eikä olematon, vaan se on voimassa sellaisena kuin se on laadittu.
Jos testamentin hävittää, henkilö voi menettää oikeutensa perintöön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esität valtavasti kysymyksiä, joten oletan sinun olevan asiaoista tietämätön maallikko. Ihan kaikkiin en vastaa.
"Mikä on se kanteen tyyppi, joka jutussa nostetaan?"
1) Moitekanne siitä, että testamentintekijä ei ollut sitä laatiessaan PK 9:1 mukaan kelpoinen tekemään testamenttia. Määräaika on kanteeseen 6 kk testamentin tiedoksiantamisesta perillisille. Jos määräajan laiminlyö, testamentti tulee automaattisesti lainvoimaiseksi, josta saa käräjäoikeudesta lainvoimaisuustodistuksen.
"Kerro lisää, kuka nostaa kanteen ja miksi?"
2) Kantaja on lakimääräinen perillinen ja kanneoikeus on yksilöllinen. Ts. jos esim. perittävän äiti on elossa ja nostaa kanteen, isän pysyessä passiivisena, testamentti julistetaan äidin osalta pätemättömäksi. Isän osuus menee testamentinsaajalle. Alle 15-vuotiaalla harvemmin on omia lapsia. ;)
"Mitä kanteella pyritään saamaan aikaiseksi?"
3) Jos testamentti julistetaan pätemättömäksi, kantaja voi saada perintöä. Ks edellä kirjoitettu kohdassa 2.
"Miten testamentin saaja vastaa kanteeseen, vastakanteellako vai mitä testamentin saaja tekee?"
4) Testamentinsaajan ei tarvitse vastata mitään. Kansliassa voidaan antaa yksipuolinen tuomio asiassa. Perittävän virkatodistuksesta ilmeneen hänen ikänsä.
"Jos testamentin saaja ja pienen lapsen oikeudelliset perilliset kiistelevät testamentin täytäntöönpanosta, voiko tuomari julistaa lapsen testamentin lainvoimaiseksi?"
5) Alle 15-vuotiaan testamentti ei tule oikeudenkäynnissä lainvoimaiseksi, jos kanne on nostettu laillisessa määräajassa. Tuskin asiassa on mitään kiistaa, ellei lapsen iästä olisi epäselvyyttä (esim. ulkomaalainen, jonka maasta puuttuisi väestörekisteri).
Perintökaaressa ei ole määrätty testamentin mitättömyydestä mitään, eikä myöskään alle 15-vuotiaan osalta. PK 9:1 säädetään mm. testamentin julistamisesta pätemättömäksi sen tekijän kelpoisuuden puuttumisen vuoksi.
KKO 1992:31 mukaan perittävän tahtomatta kadonnut testamentti ei ole mitätön eikä olematon, vaan se on voimassa sellaisena kuin se on laadittu.
Jos testamentin hävittää, henkilö voi menettää oikeutensa perintöön."Jos lapsen testamentti on laadittu asianajotoimistossa ja kaksi asianajajaa on sen todistanut, siinä ei varmuudella ole muotovirhettä."
Kuuden kuukauden määräaika ei siis tule kysymykseen, koska kyseessä ei ole muotovirhe. Mikä kanne asiassa pitää nostaa, koska muotovirhettä ei ole? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos lapsen testamentti on laadittu asianajotoimistossa ja kaksi asianajajaa on sen todistanut, siinä ei varmuudella ole muotovirhettä."
Kuuden kuukauden määräaika ei siis tule kysymykseen, koska kyseessä ei ole muotovirhe. Mikä kanne asiassa pitää nostaa, koska muotovirhettä ei ole?Moitekanne voidaan nostaa myös muista syistä kuin muotovirheestä johtuen. Moitteen määräaika koskee kaikkia moitekanteita yhtälaisesti.
Vain PK 13:1 kohta 2 koskee muotovirheitä.
PK 13:1
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."
- Anonyymi
"Mikä on se kanteen tyyppi, joka jutussa nostetaan?"
Pienen lapsen testamentista ei nosteta eikä ole tarvetta nostaa mitään kannetta.
Moitekanteen perusteet on yksilöity laissa, mutta siitähän nyt ei ole lainkaan kysymys. Määräaika on 6 kk. Testamentin moite koskee yksinomaan testamentin pätevyyttä moittijan ja testamentin saajan välisessä suhteessa. Siitähän ei ole nyt lainkaan kysymys, vaan siitä onko lapsella ollut oikeutta laatia testamenttia.
Lapsihan ei voi laatia testamenttia siitä, mihin hänellä ei ole lainkaan hallintaoikeutta. Lapsella on huoltajat tai edunvalvojat. jotka hallinnoivat lapsen omaisuutta. Vasta 15 vuotta täyttäneellä on oikeus testamentata se osuus omaisuudestaan, johon hänellä on hallintaoikeus. Ei kuitenkaan edelleenkään täyttä testamenttausoikeutta.
Muut kyseeseen tulevat kanteethan ovat tulkintakanne, ineksistenssikanne, tehottomuuskanne kilpailevien testamenttien välinen kanne sekä peruuttamiskanne, jotka eivät ole 6 kk määräaikaan sidottuja.
Kyseeseen voisi tulla ineksistenssikanne sekä tehottomuuskanne. Oikeustoimea ei siis ole olemassa tai testamentin tekijä on määrännyt testamentissaan omaisuudesta, josta hän ei pätevästi voi tehdä testamenttia. Sen lisäksi että lapsen tekemässä testamentissa todellista oikeustoimea ei ole ollut olemassa, lapsi on myös pyrkinyt määräämään testamentilla omaisuudesta, josta hänellä ei ole oikeutta määrätä. Hänellähän on huoltajat tai edunvalvoja sen vuoksi, että hän on lapsi.
Testamentti on jo lähtöjään mitätön, automaattisesti ja korjaantumiskelvottomasti tehoton ja pätemätön.
"Voiko tuomari julistaa lapsen testamentin lainvoimaiseksi?"
Ei voi. Alle 15-vuotaain lapsen testamentti ei pätevöidy odottamalla, hyväksymällä tai oikeuden päätöksellä.
"Miksi tuomari käsittelisi juttua, jossa kelpoisuutta ei ole ilmiselvästikään ollut?"
Ei hän sitä käsittelekään.
"Perintökaaressa ei alaikäisen osalta sanallakaan viitata lapsen ymmärrykseen oikeustoimen merkityksestä ja oikeudellisesta luonteesta."
Aivan, koska testamentiteko-oikeus seuraa suoraan lapsen iästä.
"Jos lapsen testamentin hävittää, kaikki on ok, sillä mitätön on mitätön ilman moittimistakin."
Lapsen testamentin juridinen arvo on mitättömänä puhdas nolla, sillä ei tee mitään. - Anonyymi
Moitekanteen (PK 13:1) voi nostaa, jos PK 9:1 mukaan testamentintekijä ei ole ollut kelpoinen tekemään testamenttia.
PK 13:
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"
Moite on tehtävä PK 14:5 mukaisesti eli 6 kk määräajassa siitä lukien, kun testamentti on annettu tiedoksi perillisille. Jollei moitetta testamenttia vastaan tehdä tuomioistuimessa, testamentti tulee lainvoimaiseksi. Moiteoikeudesta voivat perilliset myös luopua hyväksymällä testamentti, jolloin testamentti tulee silloinkin lainvoimaiseksi. Moiteoikeus on yksilöllinen, eli vain testamenttia moittineen osalta testamentti tulee pätemättömäksi pysyen muihin perillisiin nähden lainvoimaisena. - Anonyymi
Kyseeseen ei tule PK:ssa mainittu moitekanne, koska moitekanteen mukaista virhettä ei ole.
Kyseeseen voisi tulla ineksistenssikanne sekä tehottomuuskanne. Oikeustoimea ei siis ole olemassa tai testamentin tekijä on määrännyt testamentissaan omaisuudesta, josta hän ei pätevästi voi tehdä testamenttia. Sen lisäksi että lapsen tekemässä testamentissa todellista oikeustoimea ei ole ollut olemassa, lapsi on myös pyrkinyt määräämään testamentilla omaisuudesta, josta hänellä ei ole oikeutta määrätä. Hänellähän on huoltajat tai edunvalvoja sen vuoksi, että hän on lapsi.
Alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on jo lähtöjään mitätön, automaattisesti ja korjaantumiskelvottomasti tehoton ja pätemätön.
Ei tarvitse moittia ja saa repiä. - Anonyymi
Alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia on aina moitittava (PK 13:1 kohta 1), jos sen tekijä on voinut ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tilanne on oikudelliselta kannalta samanlainen kuin esim. dementikon osalta, jonka tekemää testamenttia on moitittava (PK 13: 1 kohta 3), jos sen tekijä on voinut ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Dementikon tahdonmuodostuksen kyvyttömyydestä on tällöin esitettävä näyttöä oikeudessa.
Jollei kummassakaan edellä sanotussa tilanteessa nostettaisi moitekannetta, testamentti tulisi lainvoimaiseksi. Samoin kävisi, jos perilliset luopuisivat testamentti hyväksymällä moiteoikeudestaan.
Moitekanteella voidaan turvata lain mukainen perillisen oikeus, jos testamentintekijän viimeisen tahdon toteutumisessa olisi oikeusturvan kannalta kysymyksiä. Kanneoikeus on perillisen käytettävissä moitekanteen osalta, ja esim. toinen testamentinsaaja ei voi nostaa moitekannetta, vaan kysymykseen tulee silloin muunlainen kanne oikeusturvan turvaamiseksi. Testamentinsaajaan ei sovelleta myöskään 6 kk määräaikaa, vaan kanne on nostettav kohtuullisessa ajassa siitä, kun tieto oikeudenloukkauksesta on olemassa. Pesänjakaja voi ratkaista useat testamentinsaajien/perillisten väliset riidat, mutta varsinaisesta moitekanneasiasta pesänjakaja ei voi päättää. - Anonyymi
"Alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on jo lähtöjään mitätön, automaattisesti ja korjaantumiskelvottomasti tehoton ja pätemätön."
Ei kukaan suostu edes todistamaan tuollaista.- Anonyymi
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita." (PK 9:1)
Alle viisitoistavuotias ei saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Ei siis sLlita mitään poikkeuksia kuten 15 vuotta täyttäneillä.
Ei saa, joten ei voi saada lainvoimaakaan. Koskaan.
Mikä siinä on epäselvää?
- Anonyymi
Täysin selvää on se johtopäätös käydystä keskustelusta, että alle 15-vuotiaan testamentti tulee lainvoimaiseksi, jollei sitä moitita, tai jos perilliset hyväksyvät testamentin. Perintökaaressa säädetään asiasta yksiselitteisesti ja moiteoikeus on lain mukaan perillisten yksilöllisesti (!) käytettävissä.
Perillisten tulee muistaa moitekanteen määräaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta heille. Jos sen laiminlyö, mitään ei ole lakimääräisten perillisten osalta enää tehtävissä. Testamentti saa lainvoiman, jos sitä ei moitita!
Testamentin tekeminen kuuluu perusvapauksiin jokaiselle kansalaiselle, eikä olekaan syytä rajoittaa sitä, ellei ole sitä koskevia asiallisia syitä. Nuoren henkilön kohdalla hänen viimeisen tahtonsa sääntely onkin erilaista kuin, mitä laki säätää muuten vajaavaltaisen toimivallasta oikeustoimiin. 15-18 vuotias voi määrätä testamentilla kaikesta siitä omaisuudesta, mitä hallitsee. Sitä nuoremmalla ei ole oikeutta lain mukaan määrätä testamentilla jäämistöstä, mutta oikeustoimi voidaan kuitenkin läheisten toimesta saattaa lanvoimaiseksi ja toimeenpanna, kunhan nuori on voinut ymmärtää tekemänsä oikeustoimen merkityksen.
Oikeusjärjestys on tasapainossa testamentin sääntelyn suhteen. Valtiovallalla ei olekaan perusteita puuttua noin vain yksityiselämän kuuluviin asioihin, vaan perittävän läheisille on annettu valtaa ratkaista keskeisiä kysymyksiä testamenttia koskien. - Anonyymi
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. (PK 9:1)
Alle viisitoistavuotias ei saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Ei "testamentti" silloin voi saada lainvoimaakaan. Mitätön on mitätön.
Lapsen testamentin saa vapaasti hävittää. - Anonyymi
Alle 15-vuotiaalla on oikeus päättää testamentinsa laatimisesta, 1) kunhan hän voi ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja 2) kunhan testamenttia ei moitita, tai perilliset hyväksyvät testamentin.
Tämä mahdollisuus on laissa ja on todella hienoa, että lainsäätäjä on tämän mahdollisuuden lakiin säätänyt. Jokainen nuori voi, varsinkin jos miljoonia on kertynyt, tekemällä testamentin päättää, kuka olisi ansainnut osakkuuden hänen jäämistöönsä.
Todistajaksi voi hyvin ottaa kaksi parasta 15 vuotissyntymäpäiviään jo viettänyttä kaveriaan, kunhan muistaa, ettei heille sitten voi antaa esteellisyyssännösten vuoksi mitään perintöä testamentilla. - Anonyymi
Alle viisitoistavuotias ei saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Ei "testamentti" silloin voi saada lainvoimaakaan. Mitätön on mitätön.
Lapsen testamentin saa vapaasti hävittää.
Kaikki tarvittava on suoraan perintökaaressa.- Anonyymi
Niin, koska ei ole hallintaoikeutta. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja.
- Anonyymi
Kun alle 15-vuotias tekee testamenttinsa on hyvä kertoa siitä lakimääräisille perillisille. Nämä, yleensä perittävän vanhemmat, voivat samalla varmistua, kuinka hyvä fiksu nuori heillä onkaan. Perittävän kuoltua heidän hyväksymisensä testamentilla on taattu, kun he saavat nähdä testamentin sisällön jo perittävän eläessä ja voivatpa jotakin kysymyksiä esittää asiasta.
- Anonyymi
Etkö Lawetti-Löpsö kyllästy valehtelemaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö Lawetti-Löpsö kyllästy valehtelemaan?
EI ikinä, koska hänellä on omat lakipykälät, kuten tiedätte, turhaa vääntöä. Kaikki järkeä omaavat tietävät oikeasti, ettei alle 15v. testamentilla ole muuta arvoa,kuin keräyspaperi
- Anonyymi
KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen (silloisen lain mukaan 20-vuotias) eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.
Mennään tällä loppuun asti.
Mitättömiä ovat lasten testamentit. - Anonyymi
Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966. Sitä ennen oikeudelliset asiat olivat erilaisia. Testamenteilta ei vaadittu edes kirjallista muotoa, vaan suullinenkin testamentti oli pätevä.
Lainuudistus paransi ihmisten ja nuortenkin mahdollisuuksia testamentin laatimiseen. Vuonna 1928 tai muilla ikiaikaisilla ennakkopäätöksillä ei ole merkitystä perinökaarta sovellettaessa. Sen sijaan KKO 1992:31 on merkittävä ennakkopäätös, jos joku hävittää testamentin vastoin perittävän tahtoa. Sellainen hävittäminen jää nimittän vaille merkitystä. Testamentti, joka olisi ilman perittävän tahtoa tuhoutunut, olisi voimassa, kuten sitä laadittaessa oli ollut.
Nykyisin voimassa olevan åerontökaaren mukaan alle 15-vuotiaskin voi laatia testamentin, jos kykenee sen oikeustoimena ymmärtämään ja sitä eivät lakimääräiset perilliset moiti.- Anonyymi
Sinä se et kyllästy valehtelemaan. Valhetta valheen perään.
- Anonyymi
Missä laissa sanotaan että Korkeimman oikeuden antama ratkaisu vanhenee? Ei missään.
- Anonyymi
Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.
Samanlaisessa tapauksessa on siis mahdotonta antaa ennakkopäätöksestä poikkeavaa ratkaisua. Vaikka 100 % suoraa oikeusvoimaa ei olekaan, lainvoiman ja ohjaavan voiman vaikutus on todella huomattava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä laissa sanotaan että Korkeimman oikeuden antama ratkaisu vanhenee? Ei missään.
Hehe! Kun LAKI muutttuu, ennakkopäätöksistä tulee yleensä makulatuuripaperia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehe! Kun LAKI muutttuu, ennakkopäätöksistä tulee yleensä makulatuuripaperia.
Missä se muutos nyt on? Perintökaaressa ei ole tapahtunut muutosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä se muutos nyt on? Perintökaaressa ei ole tapahtunut muutosta.
Ensimmäinen perintökaari säädettiin v 1734. Joten kyllä se on muuttunut. :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäinen perintökaari säädettiin v 1734. Joten kyllä se on muuttunut. :D
Missä se muutos on? KKO:n käytössä oli jo vuonna 1928 laki jossa perintökaari ei sallinut lapsen tehdä testamenttia.
- Anonyymi
"""KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen (silloisen lain mukaan 20-vuotias) eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi."""
Mitättömiä ovat lasten testamentit eli ne saa vapaasti repiä.
Alle 15-vuotias ei hallinnoi omistuksiaan. - Anonyymi
Alle 15-vuotiaan kohdalla on laissa säädetty niin, että testamenttia, jonka sen ikäinen tekee, on moitittava PK 13:1 mukaisesti, sillä alle 15-vuotiaalta puuttuu kelpoisuus testamentin laatimiseen PK 9:1 mukaan.
Avauksessa on hyvin kerrottu lainsäädännöstä. Tärkeä kohta laissa tässä asiassa on juuri edellä kerrotut lainkohdat. Niitä kannattaa lukea tarkasti, sillä niissä säädetään testamentin moitteenvaraisuudesta. Tällaista testamenttia vastaan pitää nostaa moitekanne, jotta se tulisi julistetuksi pätemättömäksi.
Jollei sitten testamenttia moiti PK 14:5 määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi. Perilliset voivat myös hyväksyä testamentin, jolloin se silloinkin tulee lainvoimaiseksi. heillä on siis käytössään kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa.- Anonyymi
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus omistamaansa? Annatko linkin asiaan vai perustuslakiko sen kertoo? Miksi lapsella on sitten huoltajat tai edunvalvoja?
Odotamme vastaustasi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus omistamaansa? Annatko linkin asiaan vai perustuslakiko sen kertoo? Miksi lapsella on sitten huoltajat tai edunvalvoja?
Odotamme vastaustasi.Alle 15-vuotiaalla ei olekelpoisuutta tehdä testamenttia. Ei millään perusteella. Mikä tässä on nyt vaikeaa ymmärtää?
Silti testamentti tulee lainvoimaiseksi, jollei sitä moitita, tai jos perilliset sen hyväksyvät. Se on hienoa naissä PK 9:1 ja PK 13:1 pykälissä: pätemättömänä muutoin pidettävä testamentti tulee lainvoimaiseksi.
- Anonyymi
"""KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen (silloisen lain mukaan 20-vuotias) eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi."""
Julistettiin mitättömäksi.
Kun siis perittävä on testamentin tehdessään alaikäinen, testamentti on mitätön. Lapsen testamentti ei siis voi pätevöityä koskaan, ei hyväksymällä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä. - Anonyymi
Alle 15-vuotiaan testamentti on pätevä, kunhan sen lainvoimaisuus syntyy testamentti hyväksymällä, tai jollei perilliset sitä moiti määräajassa.
Laki on se, mitä asiassa noudatetaan, ja sehän on yksiselitteinen. Kovastakaan yrityksestä huolimatta lakia ei ole voitu sivuuttaa, vaikka subjektiivisia mielipiteitä siitä on esitetty, mutta ne kaikki ovat olleet virheellsiä käsityksiä laista.
Laki on ennen minua ollut ja jälkeeni jää. Hienosti sanottu totuus tähänkin asiaan.- Anonyymi
Lawetti-Löpsö ei ikinä kyllästy valehtelemaan, "koska hänellä on omat lakipykälät, kuten tiedätte, turhaa vääntöä. Kaikki järkeä omaavat tietävät oikeasti, ettei alle 15v. testamentilla ole muuta arvoa kuin keräyspaperi."
Hänelle ei sovi nykylaki, koska se on huono. Hänelle ei sovi myöskään KKO:n ennakkoratkaisut, koska ne ovat vanhoja tai huonoja tai sekä että.
Lawetti-Löpsö vihaa lakia ja oikeutta, samoin juristeja.
Sääli, ettei Läwetti-Löpsö enää allekirjoita tekstejään, niin ne voisi aina jättää lukematta. - Anonyymi
"Laki on ennen minua ollut ja jälkeeni jää."
Niinpä, mutta mitäpä sinä asiasta tietäisit.
Ote vanhasta Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta vuodelta 1935:
>>>>> Oikeus testamentin tekemiseen.
17 §.
Henkilö, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa tahi viisitoista vuotta täytettyään tahtoo määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse vallita. <<<<<
Yksikolmatta, täysi-ikäinen, siis 21 vuotta.
Sama asiasisältöhän on ollut eri luvuissa perintökaaressa aina tähän päivään saakka, toistasataa vuotta. Keksintö pikkulapsen testamentin mitättömyydestä ei siis ole mikään uusi.
Täältä löytyy kaiken maailman vanhaa tietoa laeista ja niiden kehittymisestä.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laki on ennen minua ollut ja jälkeeni jää."
Niinpä, mutta mitäpä sinä asiasta tietäisit.
Ote vanhasta Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta vuodelta 1935:
>>>>> Oikeus testamentin tekemiseen.
17 §.
Henkilö, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa tahi viisitoista vuotta täytettyään tahtoo määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse vallita. <<<<<
Yksikolmatta, täysi-ikäinen, siis 21 vuotta.
Sama asiasisältöhän on ollut eri luvuissa perintökaaressa aina tähän päivään saakka, toistasataa vuotta. Keksintö pikkulapsen testamentin mitättömyydestä ei siis ole mikään uusi.
Täältä löytyy kaiken maailman vanhaa tietoa laeista ja niiden kehittymisestä.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/Oliko tuolloin 1935 käytettävissä vuoden 1999, vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki ja jollei ollu, niin selitä kuinka tuo mietintökomitean lausuma soveltuu tämän päivän perustuslakiin.
Entä oliko tuolloin 1935 käytössä laki holhoustoimesta vaiko tuolloin oli käytössä holhouslaki vuodelta 1898 ja jossa selkeästi sanotaan, ettei sen ja sen ikäinen saa omistamaansa hallita, hallinta tulee kuitenkin ymmärtää kuin se tulisikin, koska omistus määrittelee sen kenen vallassa perustuslain mukaan määrätä omistamastaan
Nykyinen perustuslaki kun vaan sanoo muutaman asian, ensiksikin sen, että lain edessä kaikki ovat samanveroisia, eli kun asiaa käsitellään viranomaisessa, niin kukaan ei ole toista huonompi taikka oli ikä mikä tahansa, he kumpikin vastaavat yksyhteen.
Sitten perustuslaissa on, ettei ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan, iän tai henkilöön liittyvän syyn perusteella (perustuslaki 6§), niin esittäisittekö tuosta samasta pykälåstä lakivarauksen, että jostakin tuon pykälän kohdasta voidaan säätää eriävä laki.
Sitten on samaisen lain 15§ jokaisen omaisuus on turvattu, eli tarkoittaa siis oli ikä vauvasta vaariin, niin hän itse määrää omistamastaan ja ainoa lakivarauma tuossakin onkin vain pakkolunastuksesta voidaan alemalla lailla säätää, muut lait jotka kohdistuu omaisuuteen taikka kieltää omistamasta/hallita omaisuuttaan, on omaisuuden turvan vastainen.
Eli mitenkä mennään kun tahtoo nuo lat risteilevän miten sattuu ja jopa tötmäilevän.
T. Professional of the law, Lawetorder Z va V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laki on ennen minua ollut ja jälkeeni jää."
Niinpä, mutta mitäpä sinä asiasta tietäisit.
Ote vanhasta Lainvalmistelukunnan ehdotuksesta vuodelta 1935:
>>>>> Oikeus testamentin tekemiseen.
17 §.
Henkilö, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa tahi viisitoista vuotta täytettyään tahtoo määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse vallita. <<<<<
Yksikolmatta, täysi-ikäinen, siis 21 vuotta.
Sama asiasisältöhän on ollut eri luvuissa perintökaaressa aina tähän päivään saakka, toistasataa vuotta. Keksintö pikkulapsen testamentin mitättömyydestä ei siis ole mikään uusi.
Täältä löytyy kaiken maailman vanhaa tietoa laeista ja niiden kehittymisestä.
https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/15 vuoden ikäraja tunnetaan jo 1700-luvulta saakka. Eihän siitä ole mitään kiistaa ollut.
Silti testamentti tulee nykyisin voimassa olevan lain mukaan lainvoimaiseksi, jollei sitä moitta, tai jos perilliset sen hyväksyvät.
- Anonyymi
""KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen (silloisen lain mukaan 20-vuotias) eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi."""
Lapsen testamentti on todetusti mitätön, eikä se pätevöidy odottamalla, hyväksymällä tai oikeudessa.
Asiajajat eivät laadi ja todista lasten testamentteja, koska se olisi asiakkaan pettämistä.- Anonyymi
Luinko okein, että kko eli siloin korkein kihlakunnanoikeus siis vasta JULISTI testamentin mitättömäksi perusteella, ettei näytetty toteen jäämistön olleen itse ansaittua, eli ei siis tehnyt päätöstä, että testamentti alunperin oli jo mitätön?
Tässähän tapauksessa oli kyse siis moitekanteesta ja ettei ollut oikeutta testamentata sellaista omaisuutta joka ei ollut hänen testamentattavissa eli vasta moitteella testamentti mitätöitiin ja moitekanteen nostoon asti ja korkeimman oikeuden päätökseen asti testamentti oli siis pätevä, eikä ollenkaan mtätön, NIINKÖ????? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luinko okein, että kko eli siloin korkein kihlakunnanoikeus siis vasta JULISTI testamentin mitättömäksi perusteella, ettei näytetty toteen jäämistön olleen itse ansaittua, eli ei siis tehnyt päätöstä, että testamentti alunperin oli jo mitätön?
Tässähän tapauksessa oli kyse siis moitekanteesta ja ettei ollut oikeutta testamentata sellaista omaisuutta joka ei ollut hänen testamentattavissa eli vasta moitteella testamentti mitätöitiin ja moitekanteen nostoon asti ja korkeimman oikeuden päätökseen asti testamentti oli siis pätevä, eikä ollenkaan mtätön, NIINKÖ?????Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus omistamaansa? Annatko linkin asiaan vai perustuslakiko sen kertoo? Miksi lapsella on sitten huoltajat tai edunvalvoja?
Odotamme vastaustasi, milloin vastaat? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luinko okein, että kko eli siloin korkein kihlakunnanoikeus siis vasta JULISTI testamentin mitättömäksi perusteella, ettei näytetty toteen jäämistön olleen itse ansaittua, eli ei siis tehnyt päätöstä, että testamentti alunperin oli jo mitätön?
Tässähän tapauksessa oli kyse siis moitekanteesta ja ettei ollut oikeutta testamentata sellaista omaisuutta joka ei ollut hänen testamentattavissa eli vasta moitteella testamentti mitätöitiin ja moitekanteen nostoon asti ja korkeimman oikeuden päätökseen asti testamentti oli siis pätevä, eikä ollenkaan mtätön, NIINKÖ?????Ilmeisesti luit ihan oikein. Alaikäinen oli siis testamentannut omaisuuttaan, johon hänellä ei ollut vallintaoikeutta, eikä omaisuus ollut itse ansaittua.
Tämän takia tehty testamentti katsottiin oikeudessa mitättömäksi eli kuin testamenttia ei koskaan olisi ollut olemassakaan. Perintö jaettiin perimysjärjestyksen mukaan.
- Anonyymi
Nykyinen perintökaari: "Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. (PK 9:1)"
Edesmennyt perintökaari: "Henkilö, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa tahi viisitoista vuotta täytettyään tahtoo määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse vallita."
KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273: "Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen (silloisen lain mukaan alle 20-vuotias) eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi."
Lainaus: "Kaikki järkeä omaavat tietävät oikeasti, ettei alle 15v. testamentilla ole muuta arvoa kuin keräyspaperi."
--
Joskus historiassa - sata vuotta sitten - lienee ollut epäselvyyttä siitä, miltä osin alaikäinen saa tehdä testamentin. Kuvatussa Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa alaikäisen testamentti julistettiin mitättömäksi. Peruste oli se, että hän oli testamentannut jäämistössään omaisuutta, jota hän ei ollut itse ansainnut eli hänellä ei ollut oikeus omaisuuttaan vallita.
Uudessa laissa 15-vuotias mutta ei vielä täysi-ikäinen saa testamentata sen osan omaisuuttaan, jota hänellä on oikeus hallita. Sitä nuorempi ei saa testamentata omaisuuttaan lainkaan, koska hallintaoikeutta omaisuuteensa hänellä ei ole. Alaikäisellä nuorella ja lapsella on sen vuoksi huoltajat tai edunvalvoja.
Ainakin jo vuodesta 1928 alkaen alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on ollut kaikilta osiltaan mitätön ja 15 vuotta täyttäneen nuoren, vaan ei vielä täysi-ikäisen, testamentti mitätön siltä osin, kuin hän ei ole omaisuuttaan itse ansainnut.
Mitätöntä ei tarvitse koskaan erikseen tutkia tai moittia, vaan mitätön asiakirja on korjaantumiskelvottomasti tehoton, joka pitää aina korvata uudella, jotta sille saisi aikaan oikeusvaikutuksia.
Alle 15v. "testamentilla" ole koskaan muuta arvoa kuin keräyspaperi. Se ei voi koskaan pätevöityä - ei odottamalla, hyväksymällä tai oikeuden päätöksellä. Lapsen testamentin saa hävittää aina tavattaessa, sillä testamentti ei voi koskaan aikaan mitään oikeusvaikutuksia.- Anonyymi
Tulkitset KKO 1928 II-273 väärin. Tuohon aikaan moitekanteella julistettiin pätemätön testamentti aina mitättömäksi, koska lain mukaan perillisten moiteoikeus ei ollut yksilöllinen. Moitekanne oli nostettava kaikkien perillisten puolesta eli jokainen heistä tuli kuultavaksi tuomioistuimeen, ellei moiteoikeudestaan ollut luopunut. Tuomiolla oikeus mitätöi testamentin kokonaan, jos se oli testamenttina pätemätön.
Nykyisin voimassa olevan lain mukaan moitekanne nostetaan yksilöllisesti, ja jollei testamenttia kaikki perilliset moiti, se jää voimaan niitä perillisiä kohtaan, kun moitekannetta ei ole tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulkitset KKO 1928 II-273 väärin. Tuohon aikaan moitekanteella julistettiin pätemätön testamentti aina mitättömäksi, koska lain mukaan perillisten moiteoikeus ei ollut yksilöllinen. Moitekanne oli nostettava kaikkien perillisten puolesta eli jokainen heistä tuli kuultavaksi tuomioistuimeen, ellei moiteoikeudestaan ollut luopunut. Tuomiolla oikeus mitätöi testamentin kokonaan, jos se oli testamenttina pätemätön.
Nykyisin voimassa olevan lain mukaan moitekanne nostetaan yksilöllisesti, ja jollei testamenttia kaikki perilliset moiti, se jää voimaan niitä perillisiä kohtaan, kun moitekannetta ei ole tehty.Keksit tarinoita ihan omasta päästäsi. Miksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keksit tarinoita ihan omasta päästäsi. Miksi?
Moiteoikeuden muutoksen voi tarkistaa monista lähteistä, jos niin haluat.
- Anonyymi
Nykyisen lain mukaan PK 9:1 ja PK 13:1 mukaan alle viisitoista vuotiaana laadittu testamentti tulee lainvoimaiseksi, jollei sitä moitta, tai jos perilliset sen hyväksyvät.
Peirnökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja silloin säädettiin nykyisin voimassa oleva moitekanne, jonka mukaan testamentti, jota rasittaa moiteperuste, tulee lainvoimaiseksi.- Anonyymi
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?
Tuo juttusi, jota olet nyt toistanut 30-40 kertaa, ei kuulosta uskottavalta. Ei siis lainkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?
Tuo juttusi, jota olet nyt toistanut 30-40 kertaa, ei kuulosta uskottavalta. Ei siis lainkaan.Se ei voikaan kuulostaa uskottavalta, koska tuon ikuisen vatipään ajatukset laista ovat sekaisin kuin lottopallot.
- Anonyymi
"Peirnökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja silloin säädettiin nykyisin voimassa oleva moitekanne, jonka mukaan testamentti, jota rasittaa moiteperuste, tulee lainvoimaiseksi."
Ai jaa? Onko perintökaari ja moitekanne jokin ihan uusi ja moderni keksintö, ja kerrotko lisää siitä. Minkähän vuoksi tapaus KKO:1928-II-273 oli saatettu ihan korkeimman oikeuden käsittelyyn saakka - viinan ja kieltolain takiako? Kun tapaus tuli ajankohtaiseksi, Suomi ei ollut itsenäisenä valtiona edes kymmenen vuoden ikäinen. Silti laki ja oikeulaitos toimi.
Mitähän jo tooodella vanhassa ja edesmenneessä perintökaaressa tarkoittaa tämä kohta: "Jos perillinen tahtoo väittää, että testamentti on 44—46 $:n mukaan pätemätön, nostakoon moitekanteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai testamentista tiedon sillä tavoin kuin 50 § :ssä on säädetty."
Lawetti-Löpsön laintulkinnat pitää jättää ihan omaan arvoonsa.
- Anonyymi
Lawetti-Löpsö: "Peirnökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja silloin säädettiin nykyisin voimassa oleva moitekanne, jonka mukaan testamentti, jota rasittaa moiteperuste, tulee lainvoimaiseksi."
Mitä ihmettä tuossa yritetään sanoa? Testamentti, jota rasittaa moiteperuste, tulee lainvoimaiseksi...?! Olisi nyt Lawetti-Löpsö nukkunut edes humalansa pois ensin.
--
Aivan uuden ja itsenäisen Suomen laista todettua: "Voimassaolevan lain mukaisesti on ehdotettu, että testamenttaamisoikeuden edellytyksenä on säännönmukaisesti oleva yhdenkolmatta vuoden ikä. Tämän lisäksi saisi kuten nykyisinkin tehdä testamentin nuorempi henkilö, joka on tai on ollut naimisissa tai joka viisitoista vuotta täytettyään vallitsee mitä hän omalla työllään on ansainnut."
Suomen laissa on jo ennen itsenäisyyttä sisältynyt seuraava asiasisältö:
"Testamentinsaaja on siis periaatteellisesti velvollinen todistamaan, että testamentti on tehty lain määräämin muodoin. Voimassaolevan lain mukaan on testamentista, sitten kuin valvonta on tapahtunut, jäljennöksillä annettava perillisille tieto, minkä jälkeen näillä, jos he katsovat olevan syytä moittia testamenttia, on oikeus nostaa siitä kanne yön ja vuoden kuluessa. Kysymyksessä olevien säännösten ylimalkainen sanonta saattaisi antaa aihetta olettamukseen, että tuollainen määräajassa nostettava kanne aina olisi välttämätön riippumatta siitä, millä perusteella testamenttia vaaditaan pätemättömäksi. Varmaa kuitenkin on, että tällainen käsitys ei ole oikea. Moitekanne ei voi olla tarpeen silloin, kun testamentti on lain tai hyvien tapojen vastainen. Lain tarkoitus ei voi myöskään olla, että väärennetty testamentti on jääpä voimaan sen perusteella, että väärennys on havaittu vasta moiteajan päätyttyä."
Esimerkki vuodelta 1841:
"Perintökaaren 18 Luvun 1.pykälän mukaisesti kuuluu Hakijoiden todistetuilla jäljennöksillä antaa edesmenneen Matti Matinpoika Pätsin lähimmille perillisille tieto edelläolevasta testamentista, jota heillä senjälkeen on oikeus yön ja vuoden kuluessa tiedon saatuaan laillisessa järjestyksessä moittia, jos he näkevät itsellään siihen olevan aihetta, mikä julkisanottiin."
https://jurvansuu.net/Matti_Patsi 1753_testamentti_1841.htm
OIKEUS YÖN JA VUODEN KULUESSA TIEDON SAATUAAN LAILLISESSA JÄRJESTYKSESSÄ MOITTIA TESTAMENTTIA.
Lawetti-Löpsö kuvittelee, että perintökaari moiteoikeuksineen on luotu 1960-luvulla...?! Se on paha virhe, kuten Löpsöllä on tapana yleensäkin.- Anonyymi
"Perintökaaren 18 luvun 3 §:ssa säädetyn ajan yön ja vuoden kuluessa testamentista tiedon saatuansa sitä moittia jos syytä siihen on ja he tahtovat puhevaltansa siinä suhteessa säilyttää."
( Kihlakunnanoikeuden puolesta: B. Hägerstedt. 1918, heinäkuun 1 pvä Helsingissä) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Perintökaaren 18 luvun 3 §:ssa säädetyn ajan yön ja vuoden kuluessa testamentista tiedon saatuansa sitä moittia jos syytä siihen on ja he tahtovat puhevaltansa siinä suhteessa säilyttää."
( Kihlakunnanoikeuden puolesta: B. Hägerstedt. 1918, heinäkuun 1 pvä Helsingissä)Eihän tuosta vanhasta PK 18:3 ole ollenkaan kysymys. Se vastaa nykyisin voimassa olevaa PK 14:5 :ttä sillä muutoksella, että moiteaika on 6 kk.
Kysymys on PK 13:1, jota vastaavaa säännöstä ei ollut vanhassa laissa lainkaan. PK 13:1 mukaan, jos perittävä ei ollut kelpoinen tekemään testamenttia PK 9:1 mukaisesti, testamenttia on moitittava määräajassa (PK 14:5). Ja jollei testamenttia moiti, testamentti tulee lainvoimaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuosta vanhasta PK 18:3 ole ollenkaan kysymys. Se vastaa nykyisin voimassa olevaa PK 14:5 :ttä sillä muutoksella, että moiteaika on 6 kk.
Kysymys on PK 13:1, jota vastaavaa säännöstä ei ollut vanhassa laissa lainkaan. PK 13:1 mukaan, jos perittävä ei ollut kelpoinen tekemään testamenttia PK 9:1 mukaisesti, testamenttia on moitittava määräajassa (PK 14:5). Ja jollei testamenttia moiti, testamentti tulee lainvoimaiseksi.Löpsö, sä olet vatipäiden kuningas. Arvostan tosi paljon. (not)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löpsö, sä olet vatipäiden kuningas. Arvostan tosi paljon. (not)
Vakitettavasti arvostamasi löpsö ei päässyt tänään paikalle kommentoimaan asiaa. Mutta toivottavasti et siitä saanut vaurioita sieluusi. :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vakitettavasti arvostamasi löpsö ei päässyt tänään paikalle kommentoimaan asiaa. Mutta toivottavasti et siitä saanut vaurioita sieluusi. :D
Onko teitä perintökaarta ymmärtämätöntä vatipäätä sitten kaksi, sinä ja Löpsötti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko teitä perintökaarta ymmärtämätöntä vatipäätä sitten kaksi, sinä ja Löpsötti?
Ei, oman arvioini mukaan täällä on lukuisia vatipäitä kommentoimassa asioita, joista heillä ei ole aavistustakaan, mitä niistä laki säätää.
- Anonyymi
Nyt voidaan lopettaa keskustelu alle 15-vuotiaan tekemän testamentin tulemisesta lainvoimaiseksi, jollei sitä moitita määrärajassa tai jos perilliset sen hyväksyvät.
Tässä on asian lopullisesti ratkaiseva ennakkopäätös KKO 1991:7.
"Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi."
Sanotun korkeimman oikkeuden ennakkopäätöksen mukaan perittävän tekemä testamentti julistettiin pätemättömäksi, koska sen tekijltä katsottiin puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ollessaan älylliseltä kehitykseltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Testamentti oli siten moitekanteen johdosta pätemätön, mikä tarkoittaa johdonmukaisesti ajatellen sitä, että seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava tuomioistuimessa, jos perillinen haluaa sen tulevan julistetuksi pätemättömäksi. Älylliseltä kyvyiltään seitsemän vuotiaan tasolla ollut voi tehdä testamentin, joka ei ole mitätön.
KKO 1991:7 osoittaa, että alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän ollessa ainakin seitsemän vuotias testamentintekohetkellä, sitä vastaan on nostettava moitekanne määräajassa, sillä muutoin testamentti tulee lainvoimaiseksi.- Anonyymi
Lawetti-Löpsö - sinä olet loistava hauskuuttaja! Kiitos 👍 😂😂😂! Naurattaa ihan älyttömästi.
"Eläkeläinen B, joka oli syntynyt 13.10.1946, oli 6.5.1986 tehnyt kirjallisen testamentin, jolla hän oli määrännyt kaiken omaisuutensa menevän hänen kuoltuaan...."
Siis 40-vuotias kehitysvammainen ratkaisi Löpötin mielestä asian! Ei voi lisätä tähän enää mitään - tämä oli täydellistä.
I rest my case. - Anonyymi
Asia on nyt sitten lopultakin ratkaistu.
Vastaathan tietomiehenä silti tähän:
"Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetti-Löpsö - sinä olet loistava hauskuuttaja! Kiitos 👍 😂😂😂! Naurattaa ihan älyttömästi.
"Eläkeläinen B, joka oli syntynyt 13.10.1946, oli 6.5.1986 tehnyt kirjallisen testamentin, jolla hän oli määrännyt kaiken omaisuutensa menevän hänen kuoltuaan...."
Siis 40-vuotias kehitysvammainen ratkaisi Löpötin mielestä asian! Ei voi lisätä tähän enää mitään - tämä oli täydellistä.
I rest my case.Juu, rest your case. :D Asia menee selvästi yli ymmärryksesi.
Mutta testamentin tekijä oli älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan tasolla ja siten täysin vastaavassa asemassa kuin testamentin tekijä, joka olisi 7 tai 8 vuotias. Niinpä johdonmukaista on, että seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jos perillinen haluaa, että se julistettaisiin pätemättömäksi. Tietenkin perillinen voi aina hyväksyä sanotun testamentin, ja se tulee silloinkin lainvoimaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, rest your case. :D Asia menee selvästi yli ymmärryksesi.
Mutta testamentin tekijä oli älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan tasolla ja siten täysin vastaavassa asemassa kuin testamentin tekijä, joka olisi 7 tai 8 vuotias. Niinpä johdonmukaista on, että seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jos perillinen haluaa, että se julistettaisiin pätemättömäksi. Tietenkin perillinen voi aina hyväksyä sanotun testamentin, ja se tulee silloinkin lainvoimaiseksi.👍 😂😂😂! Naurattaa ihan älyttömästi; selittelyjesi jälkeen vielä enemmän. Suurkiitos, ihan loistavaa huumoria.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
👍 😂😂😂! Naurattaa ihan älyttömästi; selittelyjesi jälkeen vielä enemmän. Suurkiitos, ihan loistavaa huumoria.
Minua naurattaa kommenttisi, sillä sen verran typerältä vaikutat. Suurkiiston myös sinulle, onhan mukava nauraa tuollaiselle typerykselle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minua naurattaa kommenttisi, sillä sen verran typerältä vaikutat. Suurkiiston myös sinulle, onhan mukava nauraa tuollaiselle typerykselle.
Lawender vajoaa yhä syvemmälle itse kaivamaansa kuoppaan - kohta ei edes päätä näy.
"Siis 40-vuotias kehitysvammainen ratkaisi Löpötin mielestä asian! Ei voi lisätä tähän enää mitään - tämä oli täydellistä."
Tämä syyttömän kehitysvammaisen vetäminen kuvioon mukaan ylitti kaikki ne odotukset, mitä sinulle,🐏, on asetettu. Tähän tosi paljon huutonaurua pitkään! 💓
Turha odottaa Lawenderilta enää mitään naurettavampaa, mutta elämme toki toivossa. Kiitos vielä todella paljon, sä olet usein päivän pelastus jutuillasi, ja varsinkin nyt olit. Hauskuutat muita omia kärsimyksiäsi laskematta 💪. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, rest your case. :D Asia menee selvästi yli ymmärryksesi.
Mutta testamentin tekijä oli älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan tasolla ja siten täysin vastaavassa asemassa kuin testamentin tekijä, joka olisi 7 tai 8 vuotias. Niinpä johdonmukaista on, että seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jos perillinen haluaa, että se julistettaisiin pätemättömäksi. Tietenkin perillinen voi aina hyväksyä sanotun testamentin, ja se tulee silloinkin lainvoimaiseksi.Sinulla, ikuisella vatipäällä, ajatukset laista ovat sekaisin kuin lottopallot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, rest your case. :D Asia menee selvästi yli ymmärryksesi.
Mutta testamentin tekijä oli älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan tasolla ja siten täysin vastaavassa asemassa kuin testamentin tekijä, joka olisi 7 tai 8 vuotias. Niinpä johdonmukaista on, että seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jos perillinen haluaa, että se julistettaisiin pätemättömäksi. Tietenkin perillinen voi aina hyväksyä sanotun testamentin, ja se tulee silloinkin lainvoimaiseksi.Vaikka asia onkin jos selvä, voitko vastata tähän esitettyyn. Kierrät kysymyksiä kuin kissa kuumaa puuroa.
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka asia onkin jos selvä, voitko vastata tähän esitettyyn. Kierrät kysymyksiä kuin kissa kuumaa puuroa.
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?Lawetti ei kykene vastaamaan, minä vastaan.
"Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa?"
Lapsen nimissä voi olla omaisuutta siten, että lapsi toimii omaisuuden omistajana. Alaikäinen ei kuitenkaan itse voi tehdä itseään koskevia oikeustoimia, vaan tällaisissa asioissa häntä edustavat hänen huoltajansa lakimääräisinä edunvalvojina.
"Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?"
DVV: Alaikäinen ei voi ikänsä takia huolehtia omista eduistaan ja oikeuksistaan. Tämän takia lapsen huoltajat toimivat lähtökohtaisesti alaikäisen lapsensa edunvalvojina ja ovat velvollisia hoitamaan lapsen omaisuutta hänen puolestaan. Hänellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa.
DVV: Alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Kun alaikäisen nimissä oleva omaisuus kasvaa yli 20 000 euroon ja saamme tiedon siitä, merkitsemme sen holhousasioiden rekisteriin. Alamme siis seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista. Alaikäisen omaisuutta pitää hoitaa huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä jossain asiassa, sijainen tarvitaan riippumatta siitä, edellyttääkö kyseinen oikeustoimi holhousviranomaisen lupaa.
Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos edunvalvojan ja alaikäisen lapsen edut saattavat joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Koska edunvalvoja (ja siis vanhemmat) eivät voi toimia eturistiriidan vuoksi lapsen testamenttiasiassa lapsen edustajana, edunvalvoja tekee holhousviranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemuksen sijaisen määräämiseksi.
https://dvv.fi/documents/16079645/21339757/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf/aed8b26e-2a42-31cf-3813-5fbf9a3e75e8/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf?version=1.1&t=1671185004608
Koska testamentti on kuolemanvarainen ja henkilökohtainen asiakirja, DVV ja edunvalvojan sijainen tai tuomioistuin ei voi myöntää alaikäiselle testamentinteko-oikeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetti ei kykene vastaamaan, minä vastaan.
"Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa?"
Lapsen nimissä voi olla omaisuutta siten, että lapsi toimii omaisuuden omistajana. Alaikäinen ei kuitenkaan itse voi tehdä itseään koskevia oikeustoimia, vaan tällaisissa asioissa häntä edustavat hänen huoltajansa lakimääräisinä edunvalvojina.
"Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?"
DVV: Alaikäinen ei voi ikänsä takia huolehtia omista eduistaan ja oikeuksistaan. Tämän takia lapsen huoltajat toimivat lähtökohtaisesti alaikäisen lapsensa edunvalvojina ja ovat velvollisia hoitamaan lapsen omaisuutta hänen puolestaan. Hänellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa.
DVV: Alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Kun alaikäisen nimissä oleva omaisuus kasvaa yli 20 000 euroon ja saamme tiedon siitä, merkitsemme sen holhousasioiden rekisteriin. Alamme siis seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista. Alaikäisen omaisuutta pitää hoitaa huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä jossain asiassa, sijainen tarvitaan riippumatta siitä, edellyttääkö kyseinen oikeustoimi holhousviranomaisen lupaa.
Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos edunvalvojan ja alaikäisen lapsen edut saattavat joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Koska edunvalvoja (ja siis vanhemmat) eivät voi toimia eturistiriidan vuoksi lapsen testamenttiasiassa lapsen edustajana, edunvalvoja tekee holhousviranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemuksen sijaisen määräämiseksi.
https://dvv.fi/documents/16079645/21339757/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf/aed8b26e-2a42-31cf-3813-5fbf9a3e75e8/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf?version=1.1&t=1671185004608
Koska testamentti on kuolemanvarainen ja henkilökohtainen asiakirja, DVV ja edunvalvojan sijainen tai tuomioistuin ei voi myöntää alaikäiselle testamentinteko-oikeutta.DVV: "Hänellä (alaikäisellä) ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa. "
Lawetti voi vastata tähän.
Alaikäisellä ei siis ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi? Jos näin on, niin lapset saavat tehdä testamentteja ihan vapaasti. - Anonyymi
>>> Sanotun korkeimman oikkeuden ennakkopäätöksen mukaan perittävän tekemä testamentti julistettiin pätemättömäksi, koska sen tekijltä katsottiin puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ollessaan älylliseltä kehitykseltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla.
Henkilö oli aikuinen ja kuollessaan 41-vuotias. Testamentin hän tehnyt ollessaan 40-vuotias. Testamentin tekijä ei ollut mongolismin vuoksi oikeustoimikelpoinen, sillä hänen älykkyysikänsä oli ollut alle 9 vuotta ja älykkyysosamääränsä alle 55.
ÄO alle 55 tarkoittaa, että hän kuului siihen 1 - 2 prosentin osuuteen kansasta, joka on lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammainen.
>>> KKO 1991:7 osoittaa, että alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän ollessa ainakin seitsemän vuotias testamentintekohetkellä, sitä vastaan on nostettava moitekanne määräajassa, sillä muutoin testamentti tulee lainvoimaiseksi.
Missä kohdassa tuo asia osoitetaan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä? Kysehän oli kehitysvammaisesta aikuisesta ihmisestä, ei lapsesta. Luin päätöksen läpi, mutta ei tuomarit noin sanoneet missään kohdassa päätöstä. Keksitkö asiasi itse? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
DVV: "Hänellä (alaikäisellä) ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa. "
Lawetti voi vastata tähän.
Alaikäisellä ei siis ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi? Jos näin on, niin lapset saavat tehdä testamentteja ihan vapaasti.>>> Alaikäisellä ei siis ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi? Jos näin on, niin lapset saavat tehdä testamentteja ihan vapaasti.
Jokainen voi lähipiirissään tutkailla ja haastatella, monellako lapsella on testamentti ja moniko vanhempi on kehottanut lastaan laatimaan testamentin joko itse tai juristin avaustamana. En ole koskaan kuullut tai nähnyt itse tahi missään mediassa nähnyt, että lapsen testamentista olisi keskusteltu yhtään millään tasolla.
Yhteiskuntaopin tunnin opetuksista muistan sen, että testamentti kuului siihen osaan asioita, joihin täysíkäisyys oikeuttaa. Muita olivat ajokortti, ravintolaan pääsy, alkoholin ostaminen, äänestysoikeus, oman luottokortin saaminen, täysi rikosvastuu. Ainakin nämä opetettiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka asia onkin jos selvä, voitko vastata tähän esitettyyn. Kierrät kysymyksiä kuin kissa kuumaa puuroa.
Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa? Anna samalla linkki asiaan. Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?On, lue laki holhoustoimesta, plaraa perustuslain 6§ ja 15§ ne riittää ja kun joku tuonut ko:n päätöksen TESTAMENTTIMOITTEESTA ja perusteesta.
Eli kaikki testamenttaajan oikeudesta testamentata ja arvio siitä tulee oikeudssa arvioituttaa eli moittia.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Kurjaa kun jotkut eivät tyydy häviään rehdisti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetti ei kykene vastaamaan, minä vastaan.
"Onko pienillä alle 15 v lapsilla hallintaoikeus kaikkeen omistamaansa?"
Lapsen nimissä voi olla omaisuutta siten, että lapsi toimii omaisuuden omistajana. Alaikäinen ei kuitenkaan itse voi tehdä itseään koskevia oikeustoimia, vaan tällaisissa asioissa häntä edustavat hänen huoltajansa lakimääräisinä edunvalvojina.
"Miksi lapsella on huoltajat tai edunvalvoja ja miksi DVV valvoo lasten asioita, jos omaisuutta on riittävästi?"
DVV: Alaikäinen ei voi ikänsä takia huolehtia omista eduistaan ja oikeuksistaan. Tämän takia lapsen huoltajat toimivat lähtökohtaisesti alaikäisen lapsensa edunvalvojina ja ovat velvollisia hoitamaan lapsen omaisuutta hänen puolestaan. Hänellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan tai tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut. Holhoustoimilaissa alaikäistä kutsutaan päämieheksi eli hän on henkilö, jonka omaisuutta edunvalvoja hoitaa.
DVV: Alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta hänen huoltajansa toimii hänen edunvalvojanaan ja huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Kun alaikäisen nimissä oleva omaisuus kasvaa yli 20 000 euroon ja saamme tiedon siitä, merkitsemme sen holhousasioiden rekisteriin. Alamme siis seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista. Alaikäisen omaisuutta pitää hoitaa huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä jossain asiassa, sijainen tarvitaan riippumatta siitä, edellyttääkö kyseinen oikeustoimi holhousviranomaisen lupaa.
Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos edunvalvojan ja alaikäisen lapsen edut saattavat joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Koska edunvalvoja (ja siis vanhemmat) eivät voi toimia eturistiriidan vuoksi lapsen testamenttiasiassa lapsen edustajana, edunvalvoja tekee holhousviranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemuksen sijaisen määräämiseksi.
https://dvv.fi/documents/16079645/21339757/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf/aed8b26e-2a42-31cf-3813-5fbf9a3e75e8/Hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi.pdf?version=1.1&t=1671185004608
Koska testamentti on kuolemanvarainen ja henkilökohtainen asiakirja, DVV ja edunvalvojan sijainen tai tuomioistuin ei voi myöntää alaikäiselle testamentinteko-oikeutta."Lapsen nimissä voi olla omaisuutta siten, että lapsi toimii omaisuuden omistajana. Alaikäinen ei kuitenkaan itse voi tehdä itseään koskevia oikeustoimia, vaan tällaisissa asioissa häntä edustavat hänen huoltajansa lakimääräisinä edunvalvojina".
Esittäisitkö PL 15§ lakivarauksen, siitä ettei omaisuutensa omistava määrätyn ikäisenä ole kykenävä määräämään omaisuudestaan ja tästä voidaa säätää laki joka rajoittaa omaisuuden hallintaa.
Pst. Sen verran sanon, ettei perustuslain 15§ ole kuin lakivaraus pakkolunastuksesta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lapsen nimissä voi olla omaisuutta siten, että lapsi toimii omaisuuden omistajana. Alaikäinen ei kuitenkaan itse voi tehdä itseään koskevia oikeustoimia, vaan tällaisissa asioissa häntä edustavat hänen huoltajansa lakimääräisinä edunvalvojina".
Esittäisitkö PL 15§ lakivarauksen, siitä ettei omaisuutensa omistava määrätyn ikäisenä ole kykenävä määräämään omaisuudestaan ja tästä voidaa säätää laki joka rajoittaa omaisuuden hallintaa.
Pst. Sen verran sanon, ettei perustuslain 15§ ole kuin lakivaraus pakkolunastuksesta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMillä sektorilla harjoitat lakia, professional, julkisella vai yksityisellä puolella? Oletko verojen, transaktioiden, pankkien, perheoikeuden vai riidanratkaisun asiantuntija? Kenties syyttäjä tai tuomari vaiko neuvotteleva virkamies?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On, lue laki holhoustoimesta, plaraa perustuslain 6§ ja 15§ ne riittää ja kun joku tuonut ko:n päätöksen TESTAMENTTIMOITTEESTA ja perusteesta.
Eli kaikki testamenttaajan oikeudesta testamentata ja arvio siitä tulee oikeudssa arvioituttaa eli moittia.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. Kurjaa kun jotkut eivät tyydy häviään rehdisti.Mitä miletä olet siitä, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suomessa 15 vuotta? Pitäisikö pieni lapsi tuomita täyteen rangaistukseen, jos hän ymmärtää oikeutoimen ja rikoksen merkityksen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä miletä olet siitä, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suomessa 15 vuotta? Pitäisikö pieni lapsi tuomita täyteen rangaistukseen, jos hän ymmärtää oikeutoimen ja rikoksen merkityksen?
Kunpa edes ymmärtäisit lukemaasi, mutta mitenkä, kun et ymmärrä itseäsikään, mutta vielä kerran.
Kun kerran on kumottu aiemmin täysin toimiva ja hyvä neliosainen hallitusmuoto ja korvattu sutena syntyneellä niinistön suojelulakina uusi perustuslaki, niin ei ole samaan aikaa korjattu muitakin lakeja vastaamaan uutta perustuslakia, on tullut ristiriitaisuuksia ja toisensa kumoavia kohtia.
Lue huolellisesti läpi vanha neliosainen ja vertaa sitä uuteen ns. perustuslakiin ja huomaa kuinka useasti kumotussa lukee "voidaan säätää lailla, versus uuden lakivarauksien (varaumien) vähäinen määrä.
Sitten kun tuon vähäpätöisen homman teet, kaiva esiin lainkrjoittajan (säätåjån) opas ja huomaa stä lukiessasi mikä asema annetaan perustuslaille, googlaa myös pelkkä perustuslaki ja lue samalla minkä arvoiseksi oikeassa demokratiassa perustuslaki asettuu.
Pienenä vihjeenä, mikä on rakennuksessa kantava rakenne, mikä muurataan juhlallisesti, esim. uudessa merkittävässä teollisus tai vastaavassa rakennelmassa.
Kysymykseesi sen verran, että hakisit vertaukseksesi edes jotain toimivaa.
Rikosvastuu on määritelty asia ja joka löytyy neliosaisesta lailla säädettäväksi, kun taas uudessa perustuslaissa ei löydy ja rikoslaki on tullut jo ruotsinvallan aikana, muokattu ajansaatossa eli ajanmukaistettu, kuitenkin on tahalleen jätetty määrättyjä kohtia muuttamatta, esim. kuolemantuomio suomessa on mahdollista.
Lisäksi vastuu on eri asia kuin OIKEUS johonkin asiaan ja huomioi se, että nykyinen holhoustoimilaki määrittelee oikeustoimen ymmärtämisen versus rikoslain, tappamis, pahoipitely, murhaamis- tai muun rikokseksi luokitellun ja eihän rikoslaki milläån kohtaa kiellä ketään (vauvasta vaariin/mummoon) eli elävää ihmistä tekemästä rikosta.
Perintökaari ei kiellä ketään tekemästä testamenttia vaan määrittelee MITÄ HE VOIVAT TESTAMENTATA.
Oppisittepa olemasta tulkitsemasta lakia asiaan, vaan asiaa tulee tulkita lakiin nähden.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. entäpä perusoikeudet suomessa ja niiden toteutuminen, kenen vastuulla on niiden toteuttaminen??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kunpa edes ymmärtäisit lukemaasi, mutta mitenkä, kun et ymmärrä itseäsikään, mutta vielä kerran.
Kun kerran on kumottu aiemmin täysin toimiva ja hyvä neliosainen hallitusmuoto ja korvattu sutena syntyneellä niinistön suojelulakina uusi perustuslaki, niin ei ole samaan aikaa korjattu muitakin lakeja vastaamaan uutta perustuslakia, on tullut ristiriitaisuuksia ja toisensa kumoavia kohtia.
Lue huolellisesti läpi vanha neliosainen ja vertaa sitä uuteen ns. perustuslakiin ja huomaa kuinka useasti kumotussa lukee "voidaan säätää lailla, versus uuden lakivarauksien (varaumien) vähäinen määrä.
Sitten kun tuon vähäpätöisen homman teet, kaiva esiin lainkrjoittajan (säätåjån) opas ja huomaa stä lukiessasi mikä asema annetaan perustuslaille, googlaa myös pelkkä perustuslaki ja lue samalla minkä arvoiseksi oikeassa demokratiassa perustuslaki asettuu.
Pienenä vihjeenä, mikä on rakennuksessa kantava rakenne, mikä muurataan juhlallisesti, esim. uudessa merkittävässä teollisus tai vastaavassa rakennelmassa.
Kysymykseesi sen verran, että hakisit vertaukseksesi edes jotain toimivaa.
Rikosvastuu on määritelty asia ja joka löytyy neliosaisesta lailla säädettäväksi, kun taas uudessa perustuslaissa ei löydy ja rikoslaki on tullut jo ruotsinvallan aikana, muokattu ajansaatossa eli ajanmukaistettu, kuitenkin on tahalleen jätetty määrättyjä kohtia muuttamatta, esim. kuolemantuomio suomessa on mahdollista.
Lisäksi vastuu on eri asia kuin OIKEUS johonkin asiaan ja huomioi se, että nykyinen holhoustoimilaki määrittelee oikeustoimen ymmärtämisen versus rikoslain, tappamis, pahoipitely, murhaamis- tai muun rikokseksi luokitellun ja eihän rikoslaki milläån kohtaa kiellä ketään (vauvasta vaariin/mummoon) eli elävää ihmistä tekemästä rikosta.
Perintökaari ei kiellä ketään tekemästä testamenttia vaan määrittelee MITÄ HE VOIVAT TESTAMENTATA.
Oppisittepa olemasta tulkitsemasta lakia asiaan, vaan asiaa tulee tulkita lakiin nähden.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V
Jk. entäpä perusoikeudet suomessa ja niiden toteutuminen, kenen vastuulla on niiden toteuttaminen???Sinä et voi olla terve henkilö.
- Anonyymi
Löpsö tai Lawetti voi vastata tähän: "Alaikäisellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Jos näin on, eikä testamentti ole ainutkertainen, henkilökohtainen ja kuolemanvarainen, niin lapset saavat tehdä testamentteja ihan vapaasti kenekään asiaa rajoittamatta. Sen takia varmasti kaikilla on lähipiirissään lapsia, joilla on testamentit itse tehtyinä, kouluissa tehtyinä sekä juristien tekeminä.
Löpsöllä ja Lawetilla omat lapset, lähipiiri ja sukulaislapset ovat varmasti jo alle 15-vuotiaana tehneet testamentit. Asianajajat ovat toimineet todistajina.- Anonyymi
Oletko aidon oikeastkkin noin typerän tyhmä vaiko näytteletkö sellaista hyvällä menestyksellä??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko aidon oikeastkkin noin typerän tyhmä vaiko näytteletkö sellaista hyvällä menestyksellä??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLöpsö tai Lawetti voi vastata tähän: "Alaikäisellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Miksi et vastaa itsellesi helppoon kysymykseen? Haluatko pitää kaiken tiedon vain itselläsi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löpsö tai Lawetti voi vastata tähän: "Alaikäisellä ei ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Miksi et vastaa itsellesi helppoon kysymykseen? Haluatko pitää kaiken tiedon vain itselläsi?En voi kuin ihmetellä, miten joku typerys kysyy samaa kysymystä toistamiseen täällä, vaikka siihenkin on jo vastattu aiemmin.
"Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Vastaus: Perintökaaren 9:1 säädetään, että 18-vuotias on kelpoinen laatimaan testamentin ja 15-vuotias siitä omaisuudesta, mitä hän itsenäisesti hallitsee. Holhouslaissa säädetyllä vajaavaltaisen toimivallalla ei ole mitään tekemistä testamentin tekemisen kanssa. Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan po. ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäisethenkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään.
Toinen asia on sitten KKO 1991:7 ennakkopäätöksen mukaisesti, mitä tapahtuu testamentille, jonka alle 15-vuotias lapsi tekee testamentin. Jos ainakin seitsemän vuotiaan tasolle älylliseltä kehitykseltään yltänyt henkilö tekee testamentin, sitä on moitittava tuomioistuimessa, jollei peirllinen halua po. testamentin tulevan lainvoimaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En voi kuin ihmetellä, miten joku typerys kysyy samaa kysymystä toistamiseen täällä, vaikka siihenkin on jo vastattu aiemmin.
"Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Vastaus: Perintökaaren 9:1 säädetään, että 18-vuotias on kelpoinen laatimaan testamentin ja 15-vuotias siitä omaisuudesta, mitä hän itsenäisesti hallitsee. Holhouslaissa säädetyllä vajaavaltaisen toimivallalla ei ole mitään tekemistä testamentin tekemisen kanssa. Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan po. ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäisethenkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään.
Toinen asia on sitten KKO 1991:7 ennakkopäätöksen mukaisesti, mitä tapahtuu testamentille, jonka alle 15-vuotias lapsi tekee testamentin. Jos ainakin seitsemän vuotiaan tasolle älylliseltä kehitykseltään yltänyt henkilö tekee testamentin, sitä on moitittava tuomioistuimessa, jollei peirllinen halua po. testamentin tulevan lainvoimaiseksi.Kiitos, Löpsö.
Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään siis yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäiset henkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään. Testamentti ei siis ole mikään tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen toimenpide, eikä perintökaaren mukaan lapsen ymmärryksellä oikeustoimesta ole mitään merkitystä.
Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, eikä alaikäisellä ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Siis koskaan - ei kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omaisuudestaan.
Alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän testamenttia vastaan ei tarvitse nostaa moitekannetta, sillä testamentintekokelvottoman testamentti ei voi saavuttaa lainvoimaa hyväksyttynä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä. Alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on aina mitätön.
(KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko aidon oikeastkkin noin typerän tyhmä vaiko näytteletkö sellaista hyvällä menestyksellä??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VLawetti tai Löpsö, KKO 1991:7.
Henkilö oli aikuinen ja kuollessaan 41-vuotias. Testamentin hän tehnyt ollessaan 40-vuotias. Testamentin tekijä ei ollut mongolismin vuoksi oikeustoimikelpoinen, sillä hänen älykkyysikänsä oli ollut alle 9 vuotta ja älykkyysosamääränsä alle 55.
Kehitysvammaisen aikuisen tekemällä testamentilla ei ole mitään tekemistä lapsen tekemän testamentin kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, Löpsö.
Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään siis yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäiset henkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään. Testamentti ei siis ole mikään tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen toimenpide, eikä perintökaaren mukaan lapsen ymmärryksellä oikeustoimesta ole mitään merkitystä.
Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, eikä alaikäisellä ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Siis koskaan - ei kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omaisuudestaan.
Alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän testamenttia vastaan ei tarvitse nostaa moitekannetta, sillä testamentintekokelvottoman testamentti ei voi saavuttaa lainvoimaa hyväksyttynä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä. Alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on aina mitätön.
(KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273)"testamentintekokelvottoman testamentti ei voi saavuttaa lainvoimaa hyväksyttynä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä."
Kyllä voi mutta alle 15 v lapsen ei voi. Se on syntymätodistuksen pohjalta aina mitätön. Sitä ei tarvitse moittia, sen voi repiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En voi kuin ihmetellä, miten joku typerys kysyy samaa kysymystä toistamiseen täällä, vaikka siihenkin on jo vastattu aiemmin.
"Katsotaanko testamentti olosuhteisiin nähden tavanomaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi toimeksi?"
Vastaus: Perintökaaren 9:1 säädetään, että 18-vuotias on kelpoinen laatimaan testamentin ja 15-vuotias siitä omaisuudesta, mitä hän itsenäisesti hallitsee. Holhouslaissa säädetyllä vajaavaltaisen toimivallalla ei ole mitään tekemistä testamentin tekemisen kanssa. Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan po. ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäisethenkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään.
Toinen asia on sitten KKO 1991:7 ennakkopäätöksen mukaisesti, mitä tapahtuu testamentille, jonka alle 15-vuotias lapsi tekee testamentin. Jos ainakin seitsemän vuotiaan tasolle älylliseltä kehitykseltään yltänyt henkilö tekee testamentin, sitä on moitittava tuomioistuimessa, jollei peirllinen halua po. testamentin tulevan lainvoimaiseksi.Miksi tulkitset lakia??
Laissa holhoustoimesta säädetään, vajaavaltaisellaon oikeus vaikuttaa hänen henkilöön liittyvissä asioissa sen mukaan kuin ymmärrys riittää.
Perustuslaissa taas säädetään, kaikki ovat lain edessä saman arvoisia, ketään ei saa asettaa eri arvoiseen asemaan sukupuolen, iän ja jne. perusteella.
Ensimmäisenä mainitun lain kohdassa säädetään myöskin, että vajaavaltaisen oikeudesta säädetään perintökaaressa.
No perintökaaressa EI KIELLETÄ keñeltäkään testamenttausoikeutta, on väärä tulkinta perintökaaren 9lku 1§ että kielletään.
Vaan kyseinen pykälä määrittelee mitä voidaan testamentata eli18 vuotias vaikka koko jäämistönsä, ja naimisissa ollut/oleva koko jäämistönsä 15 vuotias sen mitä hän on ansainnut, saanut muilta kuin vanhemmiltaan omistukseensa (perustuslain 15§ omaisuuden turva) joka ei erittele ikää tai muutakaa omaisuuden omistajaan liittyvää määrettä ja kun se on kerran turvattu valtiollisesti (perusoikeus), niin on vain omistajansa määrättävissä omasta omaisuudestaan ja kyseinen pykälä sisältää ainoastaan yhden ainoan lakivarauman milloinka voidaan puuttua omistajansa määräysvaltaan omaisuutensa suhteen.
Lisäksi mikään lakipykälä ei kiellä vaikka alaikäistä/vajaavaltaista omistamista.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tulkitset lakia??
Laissa holhoustoimesta säädetään, vajaavaltaisellaon oikeus vaikuttaa hänen henkilöön liittyvissä asioissa sen mukaan kuin ymmärrys riittää.
Perustuslaissa taas säädetään, kaikki ovat lain edessä saman arvoisia, ketään ei saa asettaa eri arvoiseen asemaan sukupuolen, iän ja jne. perusteella.
Ensimmäisenä mainitun lain kohdassa säädetään myöskin, että vajaavaltaisen oikeudesta säädetään perintökaaressa.
No perintökaaressa EI KIELLETÄ keñeltäkään testamenttausoikeutta, on väärä tulkinta perintökaaren 9lku 1§ että kielletään.
Vaan kyseinen pykälä määrittelee mitä voidaan testamentata eli18 vuotias vaikka koko jäämistönsä, ja naimisissa ollut/oleva koko jäämistönsä 15 vuotias sen mitä hän on ansainnut, saanut muilta kuin vanhemmiltaan omistukseensa (perustuslain 15§ omaisuuden turva) joka ei erittele ikää tai muutakaa omaisuuden omistajaan liittyvää määrettä ja kun se on kerran turvattu valtiollisesti (perusoikeus), niin on vain omistajansa määrättävissä omasta omaisuudestaan ja kyseinen pykälä sisältää ainoastaan yhden ainoan lakivarauman milloinka voidaan puuttua omistajansa määräysvaltaan omaisuutensa suhteen.
Lisäksi mikään lakipykälä ei kiellä vaikka alaikäistä/vajaavaltaista omistamista.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V> mikään lakipykälä ei kiellä vaikka alaikäistä/vajaavaltaista omistamista.
Juuri näin.
Pitää kuitenkin erottaa toisistaan omistusoikeus sekä vallinta-, hallinta- ja käyttöoikeus. Alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, ja siten laspen tekemä testamentti on aina mitätön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> mikään lakipykälä ei kiellä vaikka alaikäistä/vajaavaltaista omistamista.
Juuri näin.
Pitää kuitenkin erottaa toisistaan omistusoikeus sekä vallinta-, hallinta- ja käyttöoikeus. Alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, ja siten laspen tekemä testamentti on aina mitätön.Jos on kielto, niin on se tällöin perusoikeutta rajoittava laki eli ohittaa itsemääräämisoikeuden, että omaisuuden turvan määrätä itse omaisuuttaan ja lisäksi pistää henkilön eriarvoiseen asemaan iän perusteella.
Mitenkä se oli, perustuslain 2§ 3mom, 6§, 15§ ja 22§ ja oikeuteenhan se menee 118§ perusteella?
T? Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, Löpsö.
Testamentin tekemisen kelpoisuus säädetään siis yksinomaan perintökaaressa ja sen mukaan ikärajan ylittäneet lapset ja toisaalta täysi-ikäiset henkilöt ovat kelpoisia testamentteja tekemään. Testamentti ei siis ole mikään tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen toimenpide, eikä perintökaaren mukaan lapsen ymmärryksellä oikeustoimesta ole mitään merkitystä.
Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, eikä alaikäisellä ole oikeutta määrätä itse omaisuudestaan. Siis koskaan - ei kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omaisuudestaan.
Alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän testamenttia vastaan ei tarvitse nostaa moitekannetta, sillä testamentintekokelvottoman testamentti ei voi saavuttaa lainvoimaa hyväksyttynä, odottamalla tai oikeuden päätöksellä. Alle 15-vuotiaan lapsen testamentti on aina mitätön.
(KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273)"Testamentti ei siis ole mikään tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen toimenpide, eikä perintökaaren mukaan lapsen ymmärryksellä oikeustoimesta ole mitään merkitystä."
Sillä, onko testamentti tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen, on merkityksetön asia testamentin tekemisen kannalta. Lain holhoustoimensta mukaan alaikäinen ei saa tehdä oikeustoimia, jotka ovat muuta kuin tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Tämä koskee kaikkia sopimuksia muiden ihmisten kanssa, mitä alaikäinen tekee ollessaan vajaavaltainen (siis ennen täysi-ikäistymistään tai jos tulee julistetuksi vajaavaltaiseksi sen jälkeen).
Testamenttia sen sijaan ei koske lainkaan määritys "tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen". Perintökaari ei määritä muuta kelpoisuutta kuin iän, PK 9:1.
Jokaisen henkilön pitää kuitenkin voidakseen tehdä mitään oikeustoimia, olipa siis alaikäinen lapsi tai täysivaltainen aikuinen, ymmärtää oikesutoimen merkitys, jotta voidaan sanoa henkilön omaavan minkäänlaista tahtoa tehdä oikeustoimea. Tämän tahdon mudostaminen edellyttää riittäviä älyllisiä kykyjä, joiden avulla henkilö arvioi oikeustoimia, siis sopimuksia, testamentteja, lahjoja yms. Tätä ei säädetä laissa, vaan se perustuu vakiintuneeseen käsitykseen ns. henkilöoikeudessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkilöoikeus
Korkein oikeus on KKO 1991:7 ratkaisuut asian lähtökohtanaan niin, että seisemän vuotiaan älyllisillä kyvyillä kuka vain voi ymmärtää oikeustoimen merkityksen. Tämä arvio on tietenkin riipuvainen jokaisesta oikeustoimesta tapauskohtaisesti. Hyvin monimutkaista asiaa älylliseltä suorituskyvyltään seitsenvuotias tuskin ymmärtää, mutta testamentti on harvoin niin monimutkainen.
Niinpä ainakin seitsemän vuotiaan tekemää testamnttia pitää perillisten moittia määräajassa, jollei perillinen halua testamentin tulevan lainvoimaiseksi.
- Anonyymi
"Pitää kuitenkin erottaa toisistaan omistusoikeus sekä vallinta-, hallinta- ja käyttöoikeus. Alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Alle 15-vuotias ei ole kelpoinen tekemään testamenttia, ja siten lapsen tekemä testamentti on aina mitätön."
Sen vuoksi lapsellla on huoltajat tai varsinainen edunvalvoja. Edunvalvoja ei voi koskaan hyväksyä lapsen puolesta testamenttia.- Anonyymi
Edunvalvoja ei voi tehdä vajaavaltaisen puolesta eikä myöskään alle 15-vuotiaan puolesta testamenttia. Se on lapsen tehtävä itse, jos hn ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
Alle-vuotiaan tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edunvalvoja ei voi tehdä vajaavaltaisen puolesta eikä myöskään alle 15-vuotiaan puolesta testamenttia. Se on lapsen tehtävä itse, jos hn ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
Alle-vuotiaan tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii.Näppis kadotti pari numeroa: "Alle-vuotiaan tekemä testamentti..."
Piti olla: Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edunvalvoja ei voi tehdä vajaavaltaisen puolesta eikä myöskään alle 15-vuotiaan puolesta testamenttia. Se on lapsen tehtävä itse, jos hn ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
Alle-vuotiaan tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii."kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut."
Missä kohdassa tuo asia osoitetaan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä? Kysehän oli kehitysvammaisesta aikuisesta ihmisestä, ei lapsesta. Luin päätöksen läpi, mutta ei tuomarit noin sanoneet missään kohdassa päätöstä. Keksitkö asiasi itse?
Ja hei, ei tarvitse vastata, keksit tarinasi ihan itse. Miksi sotket lapset ja kehitysvammaiset toisiinsa? Oletko itse jompi kumpi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppis kadotti pari numeroa: "Alle-vuotiaan tekemä testamentti..."
Piti olla: Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti.....Olisi vaan kadottanut koko sadun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppis kadotti pari numeroa: "Alle-vuotiaan tekemä testamentti..."
Piti olla: Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti.....Miksi tulkitset lakia??
Laissa holhoustoimesta säädetään, vajaavaltaisellaon oikeus vaikuttaa hänen henkilöön liittyvissä asioissa sen mukaan kuin ymmärrys riittää.
Perustuslaissa taas säädetään, kaikki ovat lain edessä saman arvoisia, ketään ei saa asettaa eri arvoiseen asemaan sukupuolen, iän ja jne. perusteella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppis kadotti pari numeroa: "Alle-vuotiaan tekemä testamentti..."
Piti olla: Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti.....Missä kohdassa perintökaarta puhutaan alle 15 v lapsen ymmärtämisestä testamentin teossa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edunvalvoja ei voi tehdä vajaavaltaisen puolesta eikä myöskään alle 15-vuotiaan puolesta testamenttia. Se on lapsen tehtävä itse, jos hn ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
Alle-vuotiaan tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii.Eli fiksun taaperon testamentti tulee lainvoimaiseksi korkeimmassa oikeudessa. Kiitos paljon, ryhdyn opettamaan (opetan yhteiskuntaopoia) tätä viestiä alakoulussa oppilailleni. Pitää vaan lisätä heidän ymmärtämystään. Jos he ovat tyhmiä, opetan laatimaan ja ymmärtämään paremmin. Mutta tyhmätkin saavat tehdä itse, en tee heille valmiiksi. Käydään sitten opettajanhuoneessa hakemassa rehtorilta ja vararehtorilta todistamiset?
Kyllä on hieno paikka tämä foorumi sekä korkein oikeus. Ilmankos ovat siellä parhaat tuomarit koko maassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli fiksun taaperon testamentti tulee lainvoimaiseksi korkeimmassa oikeudessa. Kiitos paljon, ryhdyn opettamaan (opetan yhteiskuntaopoia) tätä viestiä alakoulussa oppilailleni. Pitää vaan lisätä heidän ymmärtämystään. Jos he ovat tyhmiä, opetan laatimaan ja ymmärtämään paremmin. Mutta tyhmätkin saavat tehdä itse, en tee heille valmiiksi. Käydään sitten opettajanhuoneessa hakemassa rehtorilta ja vararehtorilta todistamiset?
Kyllä on hieno paikka tämä foorumi sekä korkein oikeus. Ilmankos ovat siellä parhaat tuomarit koko maassa.Nyt kaikki lapset tekemään testamentteja korkeimman oikeuden luvalla. Lapsilla on vapaus eikä haittaa vaikka ei ole oikeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kaikki lapset tekemään testamentteja korkeimman oikeuden luvalla. Lapsilla on vapaus eikä haittaa vaikka ei ole oikeutta.
"Alle 15-vuotiaalla ei ole kelpoisuutta eikä oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan."
Ei se haittaa mitään, vaikka ei olekaan hallintaoikeutta. Korkein oikeus on siunannut kaikki pikkulastenkin testamentit lainvoimaisiksi. Riittää kun vaan odottelee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edunvalvoja ei voi tehdä vajaavaltaisen puolesta eikä myöskään alle 15-vuotiaan puolesta testamenttia. Se on lapsen tehtävä itse, jos hn ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oiekus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
Alle-vuotiaan tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii.Tuossa ennakkopäätöksessä sanottiin, että "testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi."
Miten ihmeessä liität tuon päätöksen lapsen testamenttiin, kun tekijänä oli asiassa aikuinen kehitysvammainen henkilö?
Kerro, jos olet Löpsö tai Lawetti, silloin pelkkä nimimerkki riittää, eikä tarvitse vastata.
- Anonyymi
Nyt asia on selvinnyt!!!!!! Jeeeeeee. Kiitos tuon linkin löytäneelle.
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 siunannut, että esikoulusta saakka älykkäät naperot - ihan tosi älyköt varmaan 3 - 5 -vuotiaista saakka - saavat tehdä testamentteja, vaikka laki ei anna siihen lupaa.
Ainoa asia on, että pitää vain osata ymmärtää. Ei tarvitse osata lukea, kirjoittaa tai laskea, mutta pitää ymmärtää.
Korkeimman oikeuden pitäisi painostaa kaikkia alakouluja ja päiväkoteja siihen, että lapsia opetetaan ymmärtämään testamentin ja muiden oikeustoimien merkitys. Siis vaikka ei osaa lukea ja kirjoittaa. Korkeimman oikeuden päätöksestä KKO 1991:7 voi myös tulkita niin, että jos alle 5-vuotias napero on Mensan jäsen, testamentti on pätevä. Varsinaisia ikärajoja perintökaari ei aseta todellisuudessa lainkaan, sillä Korkeimmassa oikeudessa on kaikki mahdollinen näkemys ja ymmärrys.
Pienen lapsen testamentti on Korkeimman oikeuden ratkaisulla aina pätevä, ellei sitä moitita tai jos vain odotellaan. Lain asettamat ikärajat ovat luultavasti vain suosituksia, eikä asiassa tarvitse niistä välittää. Ymmärrys menee kaiken ohi ja edelle.
Kertokaa tämä kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Tässä vielä se linkki, missä kaikki edellinen kerrotaan todeksi.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
JK. Älkää välittäkö, vaikka jutussa puhutaan 40-vuotiaasta kehitysvammaisesta. Se on asiassa vain sivujuonne.- Anonyymi
Tuo korkeimman oikeuden päätös ei ole enää voimassa, koska lakia on päivitetty.
- Anonyymi
"Lain asettamat ikärajat ovat luultavasti vain suosituksia, eikä asiassa tarvitse niistä välittää."
Kyllä, kyllä. Vanhemmat voivat hyväksyä omalta taaperoltaan millaisen testamentin tahansa, ei sillä ole väliä. Siis kunhan taaperon testamentin todistaa naapurin isommat lapset. Kyllä kai vanhemmat (tai edunvalvoja) tuntevat oman taaperonsa ja elleivät tunne, niin valehtelevat sitten tarvittaessa. Moni taapero osaa lukea jo kolmevuotiaana.
Jos taaperolla, naperolla tai muulla pikkulapsella on edunvalvoja (virkaholhooja, DVV), DVV mielellään myöntää taaperolle luvan laatia oma testamentti. Edunvalvoja vaan kuuntelee puhelimessa, onko napero älykäs ja ymmärtääkö, mistä keskustellaan. Ellei ymmärrä, niin selitetään asia paremmin.
- Anonyymi
> Laki ei salli alle 15-vuotiaan tekevän testamenttia.
Niin, ei perintökaaren mukaan salli, mutta taaperon, naperon, alakoululaisen tai muun pienen lapsen pitää ymmärtää oikeustoimen merkitys ja oikeudellinen luonne. Tämä on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut.
> Missä kohdassa perintökaarta puhutaan alle 15 v lapsen ymmärtämisestä ja älyllisestä kehityksestä testamentin teossa?
Ei perintökaaressa mainita siitä. Testamentin teko on mahdollista jos lapsi on älylliseltä kehitykseltään saavuttanut ainakin seitsemän vuoden tason, kuten korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1991:7 vahvistanut. Laissa mainitut iät ovat vain suosituksia.
> Missä kohdassa tuo naperon testamentin muuttuminen lainvoimaiseksi osoitetaan tuossa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä? Kysehän oli kehitysvammaisesta aikuisesta ihmisestä, ei lapsesta.
Tuomarit eivät sanoneet missään kohdassa päätöstä varsinaisesti tuolla tavoin. He sanoivat, että kehitysvammaisen älylliset kyvyt pitää olla seitsemänvuotiaan tasolla testamentintekohetkellä. Jos älykkyysosamäärä on tasolla 55, kehitysvammainen ei ole testamentintekokelpoinen. Sama ehkä koskee pieniä lapsia, koska korkein oikeus puhui älyllisestä kehityksestä. Kehitysvammaiset ja lapset ovat luultavasti testamentinteon kannalta samanlaisia.
> Lapsen, alle 15 v, testamentti on aina mitätön ja sen saa repiä tehottomana, koska lapsen testamentti ei voi koskaan saada lainvoimaa.
Laissa ei puhuta mitättömästä, vaan perintökaaressa todetaan että taaperolla, naperolla tai lapsukaisilla ei ole kelpoisuutta tehdä testamenttia. Lapsukainen ei siis saa tehdä testamenttia. Jos lapsukainen kuitenkin luvan puuttumisesta huolimatta päättää tehdä testamentin, lapsukaisen tekemä testamentti on pätemätön, mutta jollei sitä moitita määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi. Jokaisella perillisellä on yksilöllinen moiteoikeus, joten po. testamentti voi tulla osittainkin lainvoimaiseksi, jos vain osa perillisistä sitä moittii.
> KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273. Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.
HehHeh.... vai mitättömäksi? Laki on muuttunut ja vanhentunut. Ei silloin korkeimman oikeuden päätöksiä tarvitse kunnioittaa.
> Miten lapsukaisen testamentti voi pätevöityä ja saada lainvoiman, jos hänellä ei edes alunperin ikänsä puolesta ole perintökaaressa säädettyä oikeutta tehdä testamenttia?
Vanhemmat voivat hyväksyä omalta taaperoltaan millaisen testamentin tahansa, ei sillä ole väliä. Vanhemmat voivat olla lisäksi hiljaa vain, passiivisia, testamentti pätevöityy itsestään. Omat vanhemmat (tai virkaedunvalvoja) tuntevat oman lapsukaisen ja elleivät tunne, niin passivoituvat tarvittaessa. Moni taapero osaa lukea jo kolmevuotiaana eli voi ymmärtää oikeudellisen toimen luonteen.
> Jos taaperolla, naperolla tai muulla pikkulapsella on edunvalvoja (virkaholhooja), DVV mielellään myöntää lapsoselle luvan laatia oma testamentti. Edunvalvoja vaan kuuntelee puhelimessa tai tapaamisessa, onko napero älykäs ja ymmärtääkö, mistä keskustellaan. Ellei ymmärrä, niin selitetään oikeustoimen luonnetta paremmin.
Juuri näin. Lapsella pitää olla vain älyllisiä kykyvä riittävästi, perintökaaressa annetut iät ovat luultavasti vain suosituksia. Korkein oikeus on siunannut pikkulasten tekemät testamentit.
> Pitääkö lapsukaisen testamentin olla laissa annetussa muodossa?
Ei tarvitse olla edes oikeassa muodossa, sillä muotovirheinenkin testamentti pätevöityy, ellei sitä moitita määräajassa. Lapsukaisen testementtia ei siis tarvitse edes todistaa tai allekirjoittaa, ellei testamentista nosteta moitekannetta. Elleivät perilliset moiti pienen lapsukaisen muotovirheistä testamenttia, testamentti pätevöityy määräajassa. Muotovirhekin pätevöityy, ihan samalla tavalla kuin lapsen ikä testamentin teossa. Pitää moittia.- Anonyymi
> Lapsen, alle 15 v, testamentti on aina mitätön ja sen saa repiä tehottomana, koska lapsen testamentti ei voi koskaan saada lainvoimaa.
Ei saa lainvoimaa.
- Anonyymi
Tämän keskustelun aihe on ratkaistu korkeimman oikeuden ennkkopäätöksellä 1991:7. Alle 15-vuotiaan tekemää testamentti pitää moittia määräajassa, jollei perillinen halua sen tulevan lainvoimaiseksi.
Avaajakin on muutoin ymmärtänyt asian oikein, mutta todetessaan: "Alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia ei siis rasita mikään sellainen virhe, joka voisi pätevöityä odottamalla määräaika, moittimalla, muulla oikeuden päätöksellä tai huoltajien tahi edunvalvojan suostumuksella. Koska edes oikeuslaitos ei voi saada tällaista testamenttia pätevöitymään, se ei voi pätevöityä lainkaan ja on siten jo alkujaan korjauskelvottomasti tehoton", hän erehtyy niin kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä voimme todeta.
KKO 1991:7 ennakkopäätöksessä testamentin tekijä oli älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan tasolla ja siten täysin vastaavassa asemassa kuin testamentin tekijä, joka olisi 7 tai 8 vuotias. Siten on täysin johdonmukaista, että myös seitsemän vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jos perillinen haluaa, että se julistettaisiin pätemättömäksi.- Anonyymi
Hyvä.
Koska korkein oikeus puhui älyllisestä kehityksestä, kehitysvammaiset ja lapset ovat testamentinteon kannalta samanlaisia. Todellisella iällä ei ole mitään merkitystä, ja perintökaaressa 15 vuoden ikä on vain ohjeellinen.
Kaikki tämä todetaan täällä eli lapset ovat kehitysvammaisia.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä.
Koska korkein oikeus puhui älyllisestä kehityksestä, kehitysvammaiset ja lapset ovat testamentinteon kannalta samanlaisia. Todellisella iällä ei ole mitään merkitystä, ja perintökaaressa 15 vuoden ikä on vain ohjeellinen.
Kaikki tämä todetaan täällä eli lapset ovat kehitysvammaisia.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007MIssä tuolla kerrotaan asiasta näin? Onkohan nyt eräille keskustelijoille käynyt todella paha virhe vai onko lukutaito puhdas nolla?
KKO 1991:7 kertoo oikeustoimikelvottomasta mongoloidista kärsivästä aikuisesta, ei lainkaan lapsista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MIssä tuolla kerrotaan asiasta näin? Onkohan nyt eräille keskustelijoille käynyt todella paha virhe vai onko lukutaito puhdas nolla?
KKO 1991:7 kertoo oikeustoimikelvottomasta mongoloidista kärsivästä aikuisesta, ei lainkaan lapsista.Aivan aivan, siis kun tarkoitatte itseänne.
Eli siis, kko ratkaisu koskee mongoloidisesta sairaudesta (rasismiako nimetä sairaus rodun mukaan) jota sairasti 40 vuotias aikuinen jonka älyllinen ja asioiden ymmärrys katsottiin niin paljon alentuneen ettei ollut ikäänsä vastaava, vaan arvioitiin ymmärrys ja äly olevan 7-8 vuotiaan lapsen tasoinen eli sama asia kuin 7 vuotias lapsi olisi tehnyt ymmärtämättömyyttään testamentin eli ei ymmärrä testamentin tarkoitusta ja merkitystä ja tästä syystä MOITEKANTEELLA moitittu testamentti hylättiin eli verrattiin kykeneväisyyttä, ei siis oliko testamenttauskelpoinen iältään, vaan riittikö ymmärrys testamentin merkitykseen.
Aika yksinkertainen juttu, eikä edes vaikea ymmärtää mistä oikeammin kyse.
Ymmärsittekö te arvon kommentoija jolle tällä vastattiin?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan aivan, siis kun tarkoitatte itseänne.
Eli siis, kko ratkaisu koskee mongoloidisesta sairaudesta (rasismiako nimetä sairaus rodun mukaan) jota sairasti 40 vuotias aikuinen jonka älyllinen ja asioiden ymmärrys katsottiin niin paljon alentuneen ettei ollut ikäänsä vastaava, vaan arvioitiin ymmärrys ja äly olevan 7-8 vuotiaan lapsen tasoinen eli sama asia kuin 7 vuotias lapsi olisi tehnyt ymmärtämättömyyttään testamentin eli ei ymmärrä testamentin tarkoitusta ja merkitystä ja tästä syystä MOITEKANTEELLA moitittu testamentti hylättiin eli verrattiin kykeneväisyyttä, ei siis oliko testamenttauskelpoinen iältään, vaan riittikö ymmärrys testamentin merkitykseen.
Aika yksinkertainen juttu, eikä edes vaikea ymmärtää mistä oikeammin kyse.
Ymmärsittekö te arvon kommentoija jolle tällä vastattiin?
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VIskikö maaninen vaihe nyt päälle? Löpsönä olet kirjoittanut välillä myös ilman virheitä.
KKO 1991:7 on tässä yhteydessä pelkää pila.
- Anonyymi
>>>> Pitääkö lapsukaisen testamentin olla laissa annetussa muodossa?
Ei tarvitse olla edes oikeassa muodossa, sillä muotovirheinenkin testamentti pätevöityy, ellei sitä moitita määräajassa. Lapsukaisen testementtia ei siis tarvitse edes todistaa tai allekirjoittaa, ellei testamentista nosteta moitekannetta. Elleivät perilliset moiti pienen lapsukaisen muotovirheistä testamenttia, testamentti pätevöityy määräajassa. Muotovirhekin pätevöityy, ihan samalla tavalla kuin lapsen ikä testamentin teossa. Pitää moittia. <<<<
Kaikki tämä kerrotaan KKO 1991:7 ennakkopäätöksessä.
Lapsen (alle 15 v.) testamentti pätevöityy myös ilman allekirjoitusta sekä todistajia. Oleellista on että perilliset hyväksyvät naperon testamentin, eivätkä sitä moiti tai vain odottavat määräajan.
Naperon tekemän testamentin ei siis tarvitse olla edes määrämuotoinen. On täysin turhaa edes vaivata naapureita, tuttuja tai asianajajia todistamisilla. Luottaa vaan siihen, että testamenttia ei moitita mistään syystä.
Hienoja ohjeita täällä saa. Kiitos paljon. - Anonyymi
Jos ymmärtäväisen ja fiksun naperon testamentti voi saada lainvoiman, se voi saada sen myös, vaikka sitä rasittaisi muotovirhe.
Edellisen perusteella pikkulapsen testamenttia ei tarvitse todistaa eikä sitä tarvitse allekirjoittaa. Pääasia on että perilliset eivät moiti testamenttia.
Tässä vielä kerrotaan, miksi pikkutenavat saavat tehdä lainvoimaisia testamentteja:
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)- Anonyymi
"Tässä vielä kerrotaan, miksi pikkutenavat saavat tehdä lainvoimaisia testamentteja:
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)"
Koska asiayhteys mongolismin ja naperoiden osalta on nyt tasan nolla, voimme yhdessä päätellä, että lehmätkin osaavat lentää. EI voittoa.
- Anonyymi
Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin, kunhan hän ottaa huomioon, että hänen vanhempansa ollessaan elossa testamentin tekijän kuollessa, voivat moittia sitä. Jos hänen vanhempansa eivät kuitenkaan moiti testamenttia määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi.
Lainvoimaisuus todetaan toimittamalla vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle testamentti ja perillisille toimitettujen tiedoksiantojen todistukset. Tuomiosituin tarkistaa aina moitekanteen määräajan ja myöntää lainvoimaisuustodistuksen testamentille, jollei moitekannetta ole nostettu määräajassa.
Jos testamentattuun omaisuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta, se pitää lainhuudattaa, jolloin testamentin lainvoimaisuustodistus on aina liitettävä hakemukseen.
Myös verottajalle toimitetaan testamentin lainvoimaisuustodistus, jolloin perintövero määrätään testamentinsaajalle/-ille.- Anonyymi
Mitä jo vanhemmat ovat kuolleet ja naperolla on yleinen edunvalvoja?
- Anonyymi
Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu?Viranomainen tarkastaa testamentin lainvoimaisuustodistuksen ja myöntää lainhuudon sen mukaisesti. Asiaa ei tutkita kahdesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viranomainen tarkastaa testamentin lainvoimaisuustodistuksen ja myöntää lainhuudon sen mukaisesti. Asiaa ei tutkita kahdesti.
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa.
Viranomaisella on velvollisuus kieltäytyä myöntämästä lainhuuto lapsen testamentin perusteella. Silloin testamenttiin vetoavan on käännyttävä maaoikeuden puoleen. Oikeus ei tietenkään hyväksy lapsen testamenttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa.
Viranomaisella on velvollisuus kieltäytyä myöntämästä lainhuuto lapsen testamentin perusteella. Silloin testamenttiin vetoavan on käännyttävä maaoikeuden puoleen. Oikeus ei tietenkään hyväksy lapsen testamenttia.Ainoastaan testamentin lainvoimaisuustodistus osoittaa testamentin lainvoiman. Sen mukaan myönnetään lainhuuto. Toki testamentti voi olla pätemätön muutoinkin (lainvoimaisenakin), mutta sitä ei tutkita muussa viranomaisessa.
Jollei perilinen halua testamentin saavan lainvoimaa, hänen on moitittava sitä määräajassa. Osittain lainvoimainen testamentti toimeenpannaan tietenkin sen mukaan kuin se on voimassa. Esimerkiksi, jos lapsen äiti moittii testamenttia, mutta isä ei, testamentti toimeenpannaan perinnönjaon mukaisesti. Perinnönjakokirjankin osalta toimitetaan lainvoimaisuustodistus lainhuudon myöntäjälle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoastaan testamentin lainvoimaisuustodistus osoittaa testamentin lainvoiman. Sen mukaan myönnetään lainhuuto. Toki testamentti voi olla pätemätön muutoinkin (lainvoimaisenakin), mutta sitä ei tutkita muussa viranomaisessa.
Jollei perilinen halua testamentin saavan lainvoimaa, hänen on moitittava sitä määräajassa. Osittain lainvoimainen testamentti toimeenpannaan tietenkin sen mukaan kuin se on voimassa. Esimerkiksi, jos lapsen äiti moittii testamenttia, mutta isä ei, testamentti toimeenpannaan perinnönjaon mukaisesti. Perinnönjakokirjankin osalta toimitetaan lainvoimaisuustodistus lainhuudon myöntäjälle.Sait eilen tuon tiedon lainvoimaisuustodistuksesta, uutena itsellesi, toisesta säikeestä. Nyt retuutat sitä itse rakentamanasi olkiukkona.
Ei pikkulapsen testamentille myönnetä missään mitään lainvoimaisuustodistusta. Vanhempien testamentin hyväksyminen ei ole sama kuin lainvoimaisuustodistus.
Jotta ko. todistuksen saisi, pitää käräjäoikeuteen toimittaa alkuperäinen testamentti, perukirja sekä tiedoksiantotodistukset. Oikeudessa ei tietenkään myönnetä pikkulasten testamenteille lainvoimaisuustodistuksia, koska oikeuden on tunnettava laki. Oikeus tarkastaa vainajan syyntymäajan, ja se riittää asiassa.
Kirjaamisviranomaisella on laaja tutkimisvelvollisuus, joten se kieltäytyy myöntämästä lainhuudon lapsen testamentin perusteella. Silloin testamenttiin vetoavan on jälleen käännyttävä maaoikeuden (toimii käräjäoikeudessa) puoleen.
Jos sinulla on vaikeuksia ymmärtää edellä mainittua asiaa, siinä auttaa asianajaja, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoastaan testamentin lainvoimaisuustodistus osoittaa testamentin lainvoiman. Sen mukaan myönnetään lainhuuto. Toki testamentti voi olla pätemätön muutoinkin (lainvoimaisenakin), mutta sitä ei tutkita muussa viranomaisessa.
Jollei perilinen halua testamentin saavan lainvoimaa, hänen on moitittava sitä määräajassa. Osittain lainvoimainen testamentti toimeenpannaan tietenkin sen mukaan kuin se on voimassa. Esimerkiksi, jos lapsen äiti moittii testamenttia, mutta isä ei, testamentti toimeenpannaan perinnönjaon mukaisesti. Perinnönjakokirjankin osalta toimitetaan lainvoimaisuustodistus lainhuudon myöntäjälle.> Jollei perilinen halua testamentin saavan lainvoimaa, hänen on moitittava sitä määräajassa.
Paha virhe.
Pienen lapsen testamenttia ei tarvitse erikseen moittia. Kun viranomainen ei nyt myönnä lapsen testamentin pohjalta lainhuutoa, testamentin saaja joutuu tekemään asiassa valituksen maaoikeuteen. Maaoikeus ei tietenkään ratkaisen testamentin saajan valituksen mukaisesti, koska taustalla on alle 15 v. lapsen tekemä testamentti, joka ei voi koskaan pätevöityä.
Alaikäisen alle 15 v. lapsen testamentin pohjalta ei koskaan myönnetä lainhuutoa, eikä maaoikeus koskaan anna valittajalle testamenttiin perustuvaa oikeutta. Lapsen tekemä testamentti on arvoton paperinpala, sillä testamentinteko-oikeutta hänellä ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sait eilen tuon tiedon lainvoimaisuustodistuksesta, uutena itsellesi, toisesta säikeestä. Nyt retuutat sitä itse rakentamanasi olkiukkona.
Ei pikkulapsen testamentille myönnetä missään mitään lainvoimaisuustodistusta. Vanhempien testamentin hyväksyminen ei ole sama kuin lainvoimaisuustodistus.
Jotta ko. todistuksen saisi, pitää käräjäoikeuteen toimittaa alkuperäinen testamentti, perukirja sekä tiedoksiantotodistukset. Oikeudessa ei tietenkään myönnetä pikkulasten testamenteille lainvoimaisuustodistuksia, koska oikeuden on tunnettava laki. Oikeus tarkastaa vainajan syyntymäajan, ja se riittää asiassa.
Kirjaamisviranomaisella on laaja tutkimisvelvollisuus, joten se kieltäytyy myöntämästä lainhuudon lapsen testamentin perusteella. Silloin testamenttiin vetoavan on jälleen käännyttävä maaoikeuden (toimii käräjäoikeudessa) puoleen.
Jos sinulla on vaikeuksia ymmärtää edellä mainittua asiaa, siinä auttaa asianajaja,Sinulla on isoja puutteita tietämyksessä. Lainvoimaisuustodistus myönnetään testamentille käräjäoikeudesta, kun se tarkastaa, onko moitekannetta sinne tehty määräajassa. Moitekanteen määräaika alkaa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perillisille. Yhdenkin testamentisaajan tiedoksianto riittää. Jokaisen perillisen kohdalla moiteaika päättyy usein eri aikaan, koska tiedoksiannoissa voi ola eriaikaisuutta.
Tuomioistuin ei tutki asiaa muutoin vaan vain testamentin lainvoimaisuuden kannalta. Jos perillinen haluaa tutkittavaksi testamentin pätevyyden, hänen pitää nostaa määräajassa moitekanne tuomioistuimessa. Silloin ja vain silloin se tutkii testamentin pätevyyden.
Kirjaamisviranomainen tutkii lainvoimaisuustodistuksen ja sen mukaan tekee kirjaukset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on isoja puutteita tietämyksessä. Lainvoimaisuustodistus myönnetään testamentille käräjäoikeudesta, kun se tarkastaa, onko moitekannetta sinne tehty määräajassa. Moitekanteen määräaika alkaa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perillisille. Yhdenkin testamentisaajan tiedoksianto riittää. Jokaisen perillisen kohdalla moiteaika päättyy usein eri aikaan, koska tiedoksiannoissa voi ola eriaikaisuutta.
Tuomioistuin ei tutki asiaa muutoin vaan vain testamentin lainvoimaisuuden kannalta. Jos perillinen haluaa tutkittavaksi testamentin pätevyyden, hänen pitää nostaa määräajassa moitekanne tuomioistuimessa. Silloin ja vain silloin se tutkii testamentin pätevyyden.
Kirjaamisviranomainen tutkii lainvoimaisuustodistuksen ja sen mukaan tekee kirjaukset.Löpsöllä on jäänyt taas pillerit ottamatta. Eilen opit uuden sanan toisesta avauksesta, ja nyt kävit sitten kopsaamassa lisää tietoa.
Lapsen tekemällä testamentilla on mahdotonta saada lainhuutoa. Siihen puuttuu sekä MML ja viime kädessä maaoikeus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoastaan testamentin lainvoimaisuustodistus osoittaa testamentin lainvoiman. Sen mukaan myönnetään lainhuuto. Toki testamentti voi olla pätemätön muutoinkin (lainvoimaisenakin), mutta sitä ei tutkita muussa viranomaisessa.
Jollei perilinen halua testamentin saavan lainvoimaa, hänen on moitittava sitä määräajassa. Osittain lainvoimainen testamentti toimeenpannaan tietenkin sen mukaan kuin se on voimassa. Esimerkiksi, jos lapsen äiti moittii testamenttia, mutta isä ei, testamentti toimeenpannaan perinnönjaon mukaisesti. Perinnönjakokirjankin osalta toimitetaan lainvoimaisuustodistus lainhuudon myöntäjälle.Tässä on kerrottu kaikki tarvittava.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)
Lapsen testamentti pätevöityy myös ilman allekirjoitusta sekä todistajia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on kerrottu kaikki tarvittava.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)
Lapsen testamentti pätevöityy myös ilman allekirjoitusta sekä todistajia.Olet tuon KKO:n päätöksen kanssa nyt aivan sekaisin!
Tarkoitatko että viranomainen (oikeuslaitos, maanmittauslaitos tai verohallinto) ei ymmärrä tai sitä ei kiinnosta se, että testamentin on tehnyt pieni lapsi, jolla ei ole ollut edes hallintaoikeutta testamentattuun omaisuuteen?
Perukirjassa siis lukee että lapsi on tehnyt testamentin ja että se on ok myös ilmoittajalle sekä uskotuille miehille. Tiedoksiannossakin on peräti todistajat. Kamalaa huttua!
Mikä on laaja tutkimusvelvollisuus? Onko viranomaisella vastuuta ja oikeutta puuttua vaikkapa testamenttiin, josta puuttuu todistajat ja allekirjoitus tai joka on ilmiselvästi väärennetty?
Ota selvää, mikä on virkavastuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on isoja puutteita tietämyksessä. Lainvoimaisuustodistus myönnetään testamentille käräjäoikeudesta, kun se tarkastaa, onko moitekannetta sinne tehty määräajassa. Moitekanteen määräaika alkaa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perillisille. Yhdenkin testamentisaajan tiedoksianto riittää. Jokaisen perillisen kohdalla moiteaika päättyy usein eri aikaan, koska tiedoksiannoissa voi ola eriaikaisuutta.
Tuomioistuin ei tutki asiaa muutoin vaan vain testamentin lainvoimaisuuden kannalta. Jos perillinen haluaa tutkittavaksi testamentin pätevyyden, hänen pitää nostaa määräajassa moitekanne tuomioistuimessa. Silloin ja vain silloin se tutkii testamentin pätevyyden.
Kirjaamisviranomainen tutkii lainvoimaisuustodistuksen ja sen mukaan tekee kirjaukset.Oikeustoimikelpoisuus, edunvalvonta ja edunvalvoja
Lainhuudatuksen yhteydessä tutkitaan kirjattavana olevan saannon osapuolten oikeudellinen toimikelpoisuus. Luonnollisten henkilöiden osalta tutkintaa ohjaavat holhoustoimilain säännökset. Oikeustoimikelpoisuutta voidaan luokitella lain mukaan.
Oikeustoimikelpoisuus puuttuu pääsääntöisesti kokonaan vajaavaltaisilta. HolhTL 2 §:n mukaan vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) tai sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
Kirjaamisviranomaisen tulee aina viran puolesta tarkastaa, onko kirjattavassa asiassa osapuolena olevalle luonnolliselle henkilölle määrätty edunvalvoja, onko hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu tai onko hänet julistettu vajaavaltaiseksi, sekä edellyttääkö oikeustoimi holhousviranomaisen luvan.
Testamentinsaaja siis saa kiinteistön lapsen tekemällä testamentilla. Koska viranomainen joutuu virkansa puolesta tutkimaan osapuolten oikeudellisen toimikelpoisuuden, lapsen testamentti ei tule käymään saantokirjana.
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2023/02/Kirjaamismenettelyn_kasikirja_19012023.pdf
- Anonyymi
Ymmärtäväisen ja fiksun naperon testamentti voi saada lainvoiman, se voi saada sen myös, vaikka sitä rasittaisi muotovirhe.
Edellisen perusteella pikkulapsen testamenttia ei tarvitse todistaa eikä sitä tarvitse allekirjoittaa. Pääasia on että perilliset eivät moiti testamenttia.
Tässä vielä kerrotaan, miksi pikkutenavat saavat tehdä lainvoimaisia testamentteja:
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)
Pikkulapsen testamenttia ei siis tarvitse allekirjoittaa eikä todistaa. Muotovirhe ei haittaa, ellei asiaa moitita, ja ikäkin pätevöityy.
Helppoa kun sen osaa.- Anonyymi
>>> https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1991/19910007
(Testamentin tekijä oli ollut mongolismin vuoksi älylliseltä suorituskyvyltään 7-8 vuotiaan lapsen tasolla. Häneltä katsottiin kehitysvammaisuuden vuoksi puuttuneen kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentti julistettiin pätemättömäksi.)
Pikkulapsen testamenttia ei siis tarvitse allekirjoittaa eikä todistaa. Muotovirhe ei haittaa, ellei asiaa moitita, ja ikäkin pätevöityy. <<<
Huono pila. Joku voi uskoa.
- Anonyymi
>>>> Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? <<<<
Oikeudellisena käsitteenä lapsen testamentissa on kyse oikeustoimesta, jota ei ole olemassa eli ineksistenssistä; perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ei ole alunperinkään oikeutta tehdä testamenttia ja hallita omaisuuttaan. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja. Syntymätodistuksesta ilman erillistä selvittämistä näkee, että lapsi tai nuori ei ole testamentintekokelpoinen.
Naperon testamentti on aina mitätön, ja perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari ei ota sanallakaan kantaa siihen, että pienellä lapsella pitäisi olla ymmärrystä oikeustoimien merkitykselle, vaan kelpoisuus määritellään pelkästään iän kautta. (Vrt. KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.)
Mikäli asiakirjat eivät selvitä saannon laillisuutta, MML:n kirjaamisviranomaisen kannalta kysymykseen tulevat puutteen laadusta riippuen hakemuksen täydentäminen, asiaan osallisten kuuleminen, hakemuksen lepäämään jättäminen tai kuulutus. Hakemuksen hylkääminen ennen kuin hakijalle on varattu tilaisuus korjata tai täydentää hakemustaan, ei yleensä ole mahdollista. ( HE 120/1994)
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa. Viranomainen joutuu virkansa puolesta tutkimaan testamentin muodon ja laadun. Siten esimerkiksi lainhuutoa ei voi koskaan saada pienen lapsen tekemällä testamentilla. Kirjaamisviranomaisella on oikeus ja valvollisuus ratkaista, ettei taaperon osalta todellista oikeustoimea ole syntynyt ollenkaan. Viranomaisella pitää olla käytössään alkuperäinen perukirja, testamentti ja muiden muassa tiedoksiantotodistukset.
Toisin kuin häärääjät ovat täällä väittäneet, jos testamentin saaja haluaa lainhuudon nimiinsä, nimenomaisesti testamentin saajan on valitettava päätöksestä. Koska kirjaamisjärjestelmän perustana on rekisterin julkinen luotettavuus, kirjaamisviranomaisella on lain mukaan laaja tutkimisvelvollisuus. Samoin pesänjakajalla on samanlainen toiminta- ja tutkimisvelvollisuus kuin tuomioistuimella.
Taaperon testamentilla ei ole mahdollisuutta koskaan saada lainhuutoa, joten jää testamentin saajan omaksi asiaksi riitauttaa hylkäävä päätös. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa kääntyä asianajajan puoleen.- Anonyymi
Alle 15-vuotias ei voi perintökaaren mukaan laatia testamenttia, joten sitä ei tarvitse erikseen moittia: napero ei ole testamentintekokelpoinen.
Kirjaamisviranomaisella on lain mukaan laaja tutkimisvelvollisuus, joten viranomainen ei voi myöntää lainhuutoa lapsen tekemällä testamentilla. Jos testamentin saaja haluaa lainhuudon, hänen on valitettava asiasta. Oikeudessa lapsen testamentille ei voida koskaan myöntää lainvoimaa, koska lapsella ei ole ollut kelpoisuutta tehdä testamenttia, eikä hallintaoikeutta omaisuuteen ole ollut.
Lainhuutoa ei voida siis myöntää lapsen tekemällä "testamentilla", vaikka testamenttia ei olisi moitittu määräajassa. Pelkkä arvoton paperinpala. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alle 15-vuotias ei voi perintökaaren mukaan laatia testamenttia, joten sitä ei tarvitse erikseen moittia: napero ei ole testamentintekokelpoinen.
Kirjaamisviranomaisella on lain mukaan laaja tutkimisvelvollisuus, joten viranomainen ei voi myöntää lainhuutoa lapsen tekemällä testamentilla. Jos testamentin saaja haluaa lainhuudon, hänen on valitettava asiasta. Oikeudessa lapsen testamentille ei voida koskaan myöntää lainvoimaa, koska lapsella ei ole ollut kelpoisuutta tehdä testamenttia, eikä hallintaoikeutta omaisuuteen ole ollut.
Lainhuutoa ei voida siis myöntää lapsen tekemällä "testamentilla", vaikka testamenttia ei olisi moitittu määräajassa. Pelkkä arvoton paperinpala.Lainaus: "KKO 1991:7 osoittaa, että alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän ollessa ainakin seitsemän vuotias testamentintekohetkellä, sitä vastaan on nostettava moitekanne määräajassa, sillä muutoin testamentti tulee lainvoimaiseksi."
Ei osoita. EI tule lainvoimaiseksi.
Miten naperon testamentilla saa lainhuudon? Ei mitenkään.
Maakaari 12:4 mukaan lainhuutohakemus on hylättävä, jos saantokirjaa ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Nyt saantokirjaa (= lapsen tekemä testamentti) ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Alle 15-vuotias on testamentintekokelvoton.
Lainhuutohakemus on hylättävä. Maaoikeus tarkastelee, jos hakija asiasta valittaa, millä oikeudella testamentintekokelvoton napero on tehnyt testamentin. Testamentti todetaan laissa säädetysti mitättömäksi, jo alkujaan oikeudenvastaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lainaus: "KKO 1991:7 osoittaa, että alle 15-vuotiaana tehdyn testamentin tekijän ollessa ainakin seitsemän vuotias testamentintekohetkellä, sitä vastaan on nostettava moitekanne määräajassa, sillä muutoin testamentti tulee lainvoimaiseksi."
Ei osoita. EI tule lainvoimaiseksi.
Miten naperon testamentilla saa lainhuudon? Ei mitenkään.
Maakaari 12:4 mukaan lainhuutohakemus on hylättävä, jos saantokirjaa ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Nyt saantokirjaa (= lapsen tekemä testamentti) ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Alle 15-vuotias on testamentintekokelvoton.
Lainhuutohakemus on hylättävä. Maaoikeus tarkastelee, jos hakija asiasta valittaa, millä oikeudella testamentintekokelvoton napero on tehnyt testamentin. Testamentti todetaan laissa säädetysti mitättömäksi, jo alkujaan oikeudenvastaiseksi.>>> Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? <<<<
Oikeudellisena käsitteenä lapsen testamentissa on kyse oikeustoimesta, jota ei ole olemassa eli ineksistenssistä; perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ei ole alunperinkään oikeutta tehdä testamenttia ja hallita omaisuuttaan. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja. Syntymätodistuksesta ilman erillistä selvittämistä näkee, että lapsi tai nuori ei ole testamentintekokelpoinen.
Naperon testamentti on aina mitätön, ja perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari ei ota sanallakaan kantaa siihen, että pienellä lapsella pitäisi olla ymmärrystä oikeustoimien merkitykselle, vaan kelpoisuus määritellään pelkästään iän kautta. (Vrt. KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.)
Mikäli asiakirjat eivät selvitä saannon laillisuutta, MML:n kirjaamisviranomaisen kannalta kysymykseen tulevat puutteen laadusta riippuen hakemuksen täydentäminen, asiaan osallisten kuuleminen, hakemuksen lepäämään jättäminen tai kuulutus. Hakemuksen hylkääminen ennen kuin hakijalle on varattu tilaisuus korjata tai täydentää hakemustaan, ei yleensä ole mahdollista. ( HE 120/1994)
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa. Viranomainen joutuu virkansa puolesta tutkimaan testamentin muodon ja laadun. Siten esimerkiksi lainhuutoa ei voi koskaan saada pienen lapsen tekemällä testamentilla. Kirjaamisviranomaisella on oikeus ja valvollisuus ratkaista, ettei taaperon osalta todellista oikeustoimea ole syntynyt ollenkaan. Viranomaisella pitää olla käytössään alkuperäinen perukirja, testamentti ja muiden muassa tiedoksiantotodistukset.
Toisin kuin häärääjät ovat täällä väittäneet, jos testamentin saaja haluaa lainhuudon nimiinsä, nimenomaisesti testamentin saajan on valitettava päätöksestä. Koska kirjaamisjärjestelmän perustana on rekisterin julkinen luotettavuus, kirjaamisviranomaisella on lain mukaan laaja tutkimisvelvollisuus. Samoin pesänjakajalla on samanlainen toiminta- ja tutkimisvelvollisuus kuin tuomioistuimella.
Taaperon testamentilla ei ole mahdollisuutta koskaan saada lainhuutoa, joten jää testamentin saajan omaksi asiaksi riitauttaa hylkäävä päätös. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa kääntyä asianajajan puoleen.
Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin, kunhan hän ottaa huomioon, että hänen vanhempansa ollessaan elossa testamentin tekijän kuollessa, voivat moittia sitä. Jos hänen vanhempansa eivät kuitenkaan moiti testamenttia määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi.
Lainvoimaisuus todetaan toimittamalla vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle testamentti ja perillisille toimitettujen tiedoksiantojen todistukset. Tuomiosituin tarkistaa aina moitekanteen määräajan ja myöntää lainvoimaisuustodistuksen testamentille, jollei moitekannetta ole nostettu määräajassa.
Jos testamentattuun omaisuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta, se pitää lainhuudattaa, jolloin testamentin lainvoimaisuustodistus on aina liitettävä hakemukseen.
>>>> Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? <<<<
Oikeudellisena käsitteenä lapsen testamentissa on kyse oikeustoimesta, jota ei ole olemassa eli ineksistenssistä; perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ei ole alunperinkään oikeutta tehdä testamenttia ja hallita omaisuuttaan. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja. Syntymätodistuksesta ilman erillistä selvittämistä näkee, että lapsi tai nuori ei ole testamentintekokelpoinen.
Naperon testamentti on aina mitätön, ja perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari ei ota sanallakaan kantaa siihen, että pienellä lapsella pitäisi olla ymmärrystä oikeustoimien merkitykselle, vaan kelpoisuus määritellään pelkästään iän kautta. (Vrt. KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.)
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa. Viranomainen
Myös verottajalle toimitetaan testamentin lainvoimaisuustodistus, jolloin perintövero määrätään testamentinsaajalle/-ille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? <<<<
Oikeudellisena käsitteenä lapsen testamentissa on kyse oikeustoimesta, jota ei ole olemassa eli ineksistenssistä; perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ei ole alunperinkään oikeutta tehdä testamenttia ja hallita omaisuuttaan. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja. Syntymätodistuksesta ilman erillistä selvittämistä näkee, että lapsi tai nuori ei ole testamentintekokelpoinen.
Naperon testamentti on aina mitätön, ja perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari ei ota sanallakaan kantaa siihen, että pienellä lapsella pitäisi olla ymmärrystä oikeustoimien merkitykselle, vaan kelpoisuus määritellään pelkästään iän kautta. (Vrt. KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.)
Mikäli asiakirjat eivät selvitä saannon laillisuutta, MML:n kirjaamisviranomaisen kannalta kysymykseen tulevat puutteen laadusta riippuen hakemuksen täydentäminen, asiaan osallisten kuuleminen, hakemuksen lepäämään jättäminen tai kuulutus. Hakemuksen hylkääminen ennen kuin hakijalle on varattu tilaisuus korjata tai täydentää hakemustaan, ei yleensä ole mahdollista. ( HE 120/1994)
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa. Viranomainen joutuu virkansa puolesta tutkimaan testamentin muodon ja laadun. Siten esimerkiksi lainhuutoa ei voi koskaan saada pienen lapsen tekemällä testamentilla. Kirjaamisviranomaisella on oikeus ja valvollisuus ratkaista, ettei taaperon osalta todellista oikeustoimea ole syntynyt ollenkaan. Viranomaisella pitää olla käytössään alkuperäinen perukirja, testamentti ja muiden muassa tiedoksiantotodistukset.
Toisin kuin häärääjät ovat täällä väittäneet, jos testamentin saaja haluaa lainhuudon nimiinsä, nimenomaisesti testamentin saajan on valitettava päätöksestä. Koska kirjaamisjärjestelmän perustana on rekisterin julkinen luotettavuus, kirjaamisviranomaisella on lain mukaan laaja tutkimisvelvollisuus. Samoin pesänjakajalla on samanlainen toiminta- ja tutkimisvelvollisuus kuin tuomioistuimella.
Taaperon testamentilla ei ole mahdollisuutta koskaan saada lainhuutoa, joten jää testamentin saajan omaksi asiaksi riitauttaa hylkäävä päätös. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa kääntyä asianajajan puoleen.
Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin, kunhan hän ottaa huomioon, että hänen vanhempansa ollessaan elossa testamentin tekijän kuollessa, voivat moittia sitä. Jos hänen vanhempansa eivät kuitenkaan moiti testamenttia määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi.
Lainvoimaisuus todetaan toimittamalla vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle testamentti ja perillisille toimitettujen tiedoksiantojen todistukset. Tuomiosituin tarkistaa aina moitekanteen määräajan ja myöntää lainvoimaisuustodistuksen testamentille, jollei moitekannetta ole nostettu määräajassa.
Jos testamentattuun omaisuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta, se pitää lainhuudattaa, jolloin testamentin lainvoimaisuustodistus on aina liitettävä hakemukseen.
>>>> Miten käy kiinteistöjen lainhuudoille, kun viranomaisten pitää tarkastaa lisäksi testamentin muoto ja laatu?
Mitä virkamies tekee, jos hän näkee että testamentti on 7-vuotiaan viikarin tekemä? Miten ikä soveltuu kaikkeen hänelle testamentin laadusta opetettuun? Mitä jos todistajat puuttuu? <<<<
Oikeudellisena käsitteenä lapsen testamentissa on kyse oikeustoimesta, jota ei ole olemassa eli ineksistenssistä; perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ei ole alunperinkään oikeutta tehdä testamenttia ja hallita omaisuuttaan. Lapsella on huoltajat tai edunvalvoja. Syntymätodistuksesta ilman erillistä selvittämistä näkee, että lapsi tai nuori ei ole testamentintekokelpoinen.
Naperon testamentti on aina mitätön, ja perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari ei ota sanallakaan kantaa siihen, että pienellä lapsella pitäisi olla ymmärrystä oikeustoimien merkitykselle, vaan kelpoisuus määritellään pelkästään iän kautta. (Vrt. KKO:n ennakkopäätös KKO:1928-II-273.
Kun perittävä oli ollut testamentin tehdessään alaikäinen, eikä ollut näytetty hänen jäämistössään olleen hänen itsensä ansaitsemaa omaisuutta, testamentti julistettiin mitättömäksi.)
Lainhuutoa ei myönnetä, jos laillista saantoa ei katsota olevan olemassa. Viranomainen
Myös verottajalle toimitetaan testamentin lainvoimaisuustodistus, jolloin perintövero määrätään testamentinsaajalle/-ille."Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin, kunhan hän ottaa huomioon, että hänen vanhempansa ollessaan elossa testamentin tekijän kuollessa, voivat moittia sitä. Jos hänen vanhempansa eivät kuitenkaan moiti testamenttia määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi."
Olipa tuossa KAUHEA VALHE - tai ote satukirjasta.
Tuohon valheeseen uskova voi yrittää hakea lapsen testamentilla lainhuutoa. Ja saako hän sen? 100 % varmuudella ei saa.
- Anonyymi
Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin ottaen huomioon, ettei hänen kuollessaan elossa olevat vanhempansa sitä moiti. Jos jäämistöön kuuluu kiinteää omaisuutta, saa testamentinsaaja lanhuudon siihen toimittamalla testamentin tiedoksiantotodistukset perillisille ja lainvoimaisuustodistuksen liitteenä lainhuutohakemukseen. Myös testamentista on oltava oikeaksi todistettu kopio hakemuksen liitteenä.
Kirjaamisviranomainen tutkii vain testamentin lainvoimaisuustodistuksen perusteella sen, onko sille toimitettu testamentti lainvoimainen. Käräjäoikeushan on jo tutkinut lanvoimaisuuden antaessaa lainvoimasuustodistuksen. Näin se byrokratia toimii.
Viranomaiset tuntevat lain ja KKO 1991:7 ennakkopäätöksen sisällön ja toimivat tietenkin lakien ja oikeuskäytännön mukaisesti. Subjektiiviset käsitykset siitä, miten viranomaiset toimivat asiassa ovat merkityksettömiä.- Anonyymi
Valehtelet!
Maakaari 12:4 mukaan lainhuutohakemus on hylättävä, jos saantokirjaa ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Nyt saantokirjaa (= lapsen tekemä testamentti) ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla, koska alle 15-vuotias on testamentintekokelvoton. - Anonyymi
"KKO 1991:7 ennakkopäätöksen"
Miksi vertaat testamenttiasiassa aikuista kehitysvammaista lapseen? Onko se sama asia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valehtelet!
Maakaari 12:4 mukaan lainhuutohakemus on hylättävä, jos saantokirjaa ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla. Nyt saantokirjaa (= lapsen tekemä testamentti) ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla, koska alle 15-vuotias on testamentintekokelvoton.Huomaatko, joka huudat sitä saantokirjaa, että kyseinen kohta siis koskee vain ja ainostaan sitä, ETTEI SAANTOKIRJAA OLE TEHTY LAISSA säädetyn TAVOIN, eli että kauppakirjassa ole kaikki asiat niin kuin on säädetty, testamenttia ei ole tehty kuin laissa säädetään (laki muuten ei vaadi testamenttajan henkilöllisyystunnusta kuin ainoastaan todistajilta jotta heidät voidaan identifioida), siirtokirjaa ei ole tehty laissa säädetyintavoin, lahjakirjaa, jne, onhan noita.
Eli esittäkää nyt jotain oikein faktaa, että laki suoraan kieltää vajaavaltaiselta testamenttausoikeuden.
Muistakaa, omaisuuden hallinta on täysin eri asia kuin omistusoikeus.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huomaatko, joka huudat sitä saantokirjaa, että kyseinen kohta siis koskee vain ja ainostaan sitä, ETTEI SAANTOKIRJAA OLE TEHTY LAISSA säädetyn TAVOIN, eli että kauppakirjassa ole kaikki asiat niin kuin on säädetty, testamenttia ei ole tehty kuin laissa säädetään (laki muuten ei vaadi testamenttajan henkilöllisyystunnusta kuin ainoastaan todistajilta jotta heidät voidaan identifioida), siirtokirjaa ei ole tehty laissa säädetyintavoin, lahjakirjaa, jne, onhan noita.
Eli esittäkää nyt jotain oikein faktaa, että laki suoraan kieltää vajaavaltaiselta testamenttausoikeuden.
Muistakaa, omaisuuden hallinta on täysin eri asia kuin omistusoikeus.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VEt taida tuntea holhoustoimilakiakaan.
Et voi luovuttaa mitään, ellei sinulla ole hallintaoikeutta. Eikö niin? Jotta jotakin voi testamentata, pitää olla sekä omistus- että hallintaoikeus. Naperolla ei ole, joten hän ei voi testamentatakaan. Napero voi vain omistaa. Ellei ole oikeutta testamentata, kiinteistön saantokirjalle eli lapsen testamentilla ei voi saada lainvoimaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida tuntea holhoustoimilakiakaan.
Et voi luovuttaa mitään, ellei sinulla ole hallintaoikeutta. Eikö niin? Jotta jotakin voi testamentata, pitää olla sekä omistus- että hallintaoikeus. Naperolla ei ole, joten hän ei voi testamentatakaan. Napero voi vain omistaa. Ellei ole oikeutta testamentata, kiinteistön saantokirjalle eli lapsen testamentilla ei voi saada lainvoimaa.Esittäisittekö lain joka sanoo niin.
Otetaan (JÄLLEEN kerran) pikku esimerkki, oletetaan, että hullulle ostetaan auto käytettäväksi ja merkitytetään rekisteriotteeseen HALLINTAOIKEUS eli haltijaksi tuo hullu ja ostaja tietenkin omistajaksi, niin kerroppas nyt kaspernukelle ja eulaaliakenkkuselle kuka sen auton voi myydä, hullu, hullun edunvalvoja vaiko omistaja?
Kerroppas nyt meille ja ilmoitan että yksi noista on oikea vastaus.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esittäisittekö lain joka sanoo niin.
Otetaan (JÄLLEEN kerran) pikku esimerkki, oletetaan, että hullulle ostetaan auto käytettäväksi ja merkitytetään rekisteriotteeseen HALLINTAOIKEUS eli haltijaksi tuo hullu ja ostaja tietenkin omistajaksi, niin kerroppas nyt kaspernukelle ja eulaaliakenkkuselle kuka sen auton voi myydä, hullu, hullun edunvalvoja vaiko omistaja?
Kerroppas nyt meille ja ilmoitan että yksi noista on oikea vastaus.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VKun noin ystävällisesti kysytään, niin vastataan.
1. Yleensä ajoneuvo luovutetaan ja ajoneuvon hallintaoikeus siirtyy ostajalle kaupantekotilaisuudessa. Jos kaupassa käytetään rahoitusta, ostaja rekisteröidään ajoneuvon haltijaksi ja rahoitusyhtiö rekisteröidään omistajaksi. Rahoitusyhtiö ei saa myydä ajoneuvoa ajoneuvon haltijaa kuulematta. Omistaja saa luovuttaa ajoneuvon vain, jos omistajan ja haltijan välillä ei ole voimassa olevaa osamaksusopimusta, jonka ehtoja haltija on noudattanut.
2. Ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän tulee vakuuttaa ajoneuvo. Olisi kummallista, että ajoneuvo myydään ilman lupaa haltijansa alta.
3. Saako nainen myydä omistamansa aviomiehensä hallinnoiman käyttöauton ilman miehensä lupaa? Jos myy, miten se vaikuttaa aviosuhteeseen?
Yleisemmin kiinteistöihin, ei autoihin.
4. Leskellä on pääsääntönä oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto. Vainajan rintaperillisille siirtyy kiinteistön omistusoikeus, mutta sitä rasittaa lesken hallintaoikeus.
Lapset omistajina eivät voi myydä kiinteistöä vapaana sitä rasittavasta lesken hallintaoikeudesta.
5. Hallintaoikeudella eli käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää toisen henkilön omaisuutta ja saada sen tuotto. Hallintaoikeuden ollessa voimassa omistaja ei voi myydä tai muuten luopua omaisuudesta ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa. Omistaja ei myöskään saa ottaa omaisuutta haltuunsa, tai estää hallintaoikeuden haltijaa käyttämästä omaisuutta.
Rasitteella viitataan kiinteistötoimituksessa toisen kiinteistön hyväksi perustettuun oikeuteen. Kiinnitykset siirtyvät kaupassa, joten niiden tulisi olla lainavapaita ostajalle siirtyessään. Maanvuokraoikeuden ja muun toisen maahan kohdistuvan määräaikaisen käyttöoikeuden haltija on velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista, jos oikeus saadaan siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta ja jos alueella on tai sille saadaan sopimuksen mukaan rakentaa oikeudenhaltijalle kuuluvia rakennuksia tai laitteita. Hallintaoikeus voi olla määräaikainen tai eleinikäinen.
Kun vuokrasopimus kiinteistöstä tai sen osasta tai käytöstä on solmittu, sitoo se sopimuksen osapuolia eli kiinteistön omistajaa ja vuokramiestä. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Jos vuokramiehellä on vahva vuokra- ja hallintaoikeus, omistusta ei voi vaihtaa sillä tavoin, etteikö vuokramiestä kuultaisi tai etteikö vuokramies saisi asiasta hänelle kuuluvaa korvausta. Jos kesämökkiin on annettu elinikäinen hallintaoikeus, omistaja ei voi vapaasti luovuttaa kesämökkiä siten, ettei hallintaoikeus olisi mukana luovutuskirjassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida tuntea holhoustoimilakiakaan.
Et voi luovuttaa mitään, ellei sinulla ole hallintaoikeutta. Eikö niin? Jotta jotakin voi testamentata, pitää olla sekä omistus- että hallintaoikeus. Naperolla ei ole, joten hän ei voi testamentatakaan. Napero voi vain omistaa. Ellei ole oikeutta testamentata, kiinteistön saantokirjalle eli lapsen testamentilla ei voi saada lainvoimaa."Et voi luovuttaa mitään, ellei sinulla ole hallintaoikeutta. Eikö niin? Jotta jotakin voi testamentata, pitää olla sekä omistus- että hallintaoikeus. Naperolla ei ole, joten hän ei voi testamentatakaan. Napero voi vain omistaa. Ellei ole oikeutta testamentata, kiinteistön saantokirjalle eli lapsen testamentilla ei voi saada lainvoimaa."
Napero saa omistaa ihan vapaasti ja rajoituksetta, mutta ilman hallintaoikeutta.
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei toisin säädetä.
(Laki holhoustoimesta)
Vajaavaltaisen eli nyt pienen lapsen taloudellisia asioita hoitaa hänen huoltajansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Et voi luovuttaa mitään, ellei sinulla ole hallintaoikeutta. Eikö niin? Jotta jotakin voi testamentata, pitää olla sekä omistus- että hallintaoikeus. Naperolla ei ole, joten hän ei voi testamentatakaan. Napero voi vain omistaa. Ellei ole oikeutta testamentata, kiinteistön saantokirjalle eli lapsen testamentilla ei voi saada lainvoimaa."
Napero saa omistaa ihan vapaasti ja rajoituksetta, mutta ilman hallintaoikeutta.
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei toisin säädetä.
(Laki holhoustoimesta)
Vajaavaltaisen eli nyt pienen lapsen taloudellisia asioita hoitaa hänen huoltajansa.Yritetään vielä yhden kerran.
"Eli esittäkää nyt jotain oikein faktaa, että laki suoraan kieltää vajaavaltaiselta testamenttausoikeuden."
Lasten osuus tuossa asiassa....
--
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#a442-1999
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L9P1
Jokaisen omaisuus on perustuslaissa turvattu, mutta lapsi on vajaavaltainen. Lapsella on edunvalvoja, joka hoitaa hänen taloudellisia asioitaan. Testamentti on henkilökohtainen ja kuolemanvarainen, eikä edunvalvoja voi tehdä testamenttia lapsen puolesta. Koska lapsi ei hoida taloudellisia asioitaan itse - edunvalvoja hoitaa - hänellä ei ole omaisuuteensa hallintaoikeutta.
(Koska lapsi on vajaavaltainen, on katsottu - koska jokaisen omaisuus on perustuslaissa turvattu - että hänen ei pidä hassata, tuhlata ja luovuttaa omaisuuttaan. Edunvalvojan (esim. lapsen huoltajat) tehtävä on vaalia tuota lapsen omaisuutta, ja estää smalla lasta tekemästä huonoja päätöksiä.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritetään vielä yhden kerran.
"Eli esittäkää nyt jotain oikein faktaa, että laki suoraan kieltää vajaavaltaiselta testamenttausoikeuden."
Lasten osuus tuossa asiassa....
--
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#a442-1999
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L9P1
Jokaisen omaisuus on perustuslaissa turvattu, mutta lapsi on vajaavaltainen. Lapsella on edunvalvoja, joka hoitaa hänen taloudellisia asioitaan. Testamentti on henkilökohtainen ja kuolemanvarainen, eikä edunvalvoja voi tehdä testamenttia lapsen puolesta. Koska lapsi ei hoida taloudellisia asioitaan itse - edunvalvoja hoitaa - hänellä ei ole omaisuuteensa hallintaoikeutta.
(Koska lapsi on vajaavaltainen, on katsottu - koska jokaisen omaisuus on perustuslaissa turvattu - että hänen ei pidä hassata, tuhlata ja luovuttaa omaisuuttaan. Edunvalvojan (esim. lapsen huoltajat) tehtävä on vaalia tuota lapsen omaisuutta, ja estää smalla lasta tekemästä huonoja päätöksiä.)Kysyttiin suoraa kieltoa, esittelitte kovasti lainkohtia ja teitte oman tulkintanne, esittämättä kieltoa.
Summasumma rum, kieltoa ei ole, joten se on sallittua, julkiselle vallalle taas toisin päin, mitä ei ole laissa sallittua, on kiellettyä.
Tavan ihminen ei kai sentään ole julkista valtaa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysyttiin suoraa kieltoa, esittelitte kovasti lainkohtia ja teitte oman tulkintanne, esittämättä kieltoa.
Summasumma rum, kieltoa ei ole, joten se on sallittua, julkiselle vallalle taas toisin päin, mitä ei ole laissa sallittua, on kiellettyä.
Tavan ihminen ei kai sentään ole julkista valtaa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VMissä laissa kielletään murhaaminen? Ellei ole kielletty, se on sallittu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysyttiin suoraa kieltoa, esittelitte kovasti lainkohtia ja teitte oman tulkintanne, esittämättä kieltoa.
Summasumma rum, kieltoa ei ole, joten se on sallittua, julkiselle vallalle taas toisin päin, mitä ei ole laissa sallittua, on kiellettyä.
Tavan ihminen ei kai sentään ole julkista valtaa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VEi laki kiellä varastamista. Ongelma on siinä, että jos jää kiinni siitä, saa rangaistuksen. Ei siis saa jäädä kiinni. On siten sallittua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä laissa kielletään murhaaminen? Ellei ole kielletty, se on sallittu.
Sen vuoksi lapset saavat tehdä testamentin, elleivät jää siitä kiinni!
KKO 1991:7 ennakkopäätöksessä todistetaan, että kehitysvammaiset voivat tehdä testamentin, elleivät jää siitä kiinni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä laissa kielletään murhaaminen? Ellei ole kielletty, se on sallittu.
Eihän sitä olekkaan, kuten ei muitakaan rikoksia, mutta jos ja kun jäät kiinni ja sinut todetaan syylliseksi sinut tuomitaan.
Eihän itsemurhaakaan kielletä ja ajattele, ei edes rangaista, eikö ole outoa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän sitä olekkaan, kuten ei muitakaan rikoksia, mutta jos ja kun jäät kiinni ja sinut todetaan syylliseksi sinut tuomitaan.
Eihän itsemurhaakaan kielletä ja ajattele, ei edes rangaista, eikö ole outoa??
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VJuuri näin! Kaikki mikä ei ole laissa varta vasten kiellettyä, on sallittua. Kielto on kielto, sanana myös ei, niin kyllä sen ymmärtää. Suositus on suositus.
Asiat mutkistuvat vain, jos jostakin väärinteosta jää kiinni. Sen jälkeen asiaa voidaan vasta tutkia. Tai tarvitsee tutkia.
- Anonyymi
"Alle 15-vuotias lapseton henkilö voi tehdä testamentin, kunhan hän ottaa huomioon, että hänen vanhempansa ollessaan elossa testamentin tekijän kuollessa, voivat moittia sitä. Jos hänen vanhempansa eivät kuitenkaan moiti testamenttia määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi."
Olipa tuossa KAUHEA VALHE - tai ote Löpsön satukirjasta.
Tuohon valheeseen uskova voi yrittää hakea lapsen testamentilla lainhuutoa. Ja saako hän sen? 100 % varmuudella ei saa, sillä kirjaamisviranomaisella on laaja tutkimisvelvollisuus.- Anonyymi
Tuot tänne laajan tutkimusvelvollisuuden ja pidät siitä kovast kiinni, niin esittäisitkö sen laajuuden. Kiitos vaikkei sitä tulekkaan, etkä esitä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuot tänne laajan tutkimusvelvollisuuden ja pidät siitä kovast kiinni, niin esittäisitkö sen laajuuden. Kiitos vaikkei sitä tulekkaan, etkä esitä.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VEi ole tuollaista edes olemassa. Virkamiehen ei ole pakko tehdä mitään, jos ei jaksa tai halua. Palkka tulee tilille.
- Anonyymi
Lainhuuto perintönä saadulle omaisuudelle myönnetään lainvoimaisuustodistuksen mukaan.
Testamentin lanvoimaisuuden todistaminen tapahtuu käräjäoikeudelta saadulla lainvoimaisuustodistuksella, jos perilliset eivät ole moittineet testamenttia määräajassa.
- Anonyymi
>>> Virkamiehen ei ole pakko tehdä mitään, jos ei jaksa tai halua. Palkka tulee tilille.
Virkamiehellä ei ole mitään syytä epäillä pienen lapsen tekemää testamenttia saantokirjana, koska laaja tutkimisvelvollisuus on herrojen metkuja. Se että virallisperiaate ilmenisi kirjaamisviranomaisen viranomaisaloitteellisuutena on ihan silkkaa metkuilua, koska ei ole pakko. Aika on muutenkin kortilla.
Palkka todellakin tulee, vaikka tekee työnsä vähän huonomminkin. Ei ole mitään merkitystä, vaikka lainhuuto menisi aluksi väärin, koska sen voi korjata myöhemmin. Valtiolla on ihan riittävästi varoja ja pankista saa lisää.
>>> Lainhuudatusvelvollisuus testamenttisaannon yhteydessä alkaa vasta silloin kun on asiakirjapohjaisesti tiedossa, mikä merkitys testamentilla on saantokirjana. Testamentin lainvoimahan merkitsee vain moiteoikeudesta luopumista.
Viranomainen saa käyttöönsä alkuperäisen testamentin sekä perukirjan ja kaikki muut asiaan liittyvät asiakirjat. Viranomaisen ei ole pakko huomata testamentin tekijän ikää, jos ikä ja syntymäaika ovat epäselvästi merkittyjä. Virkamiestä ei voi siitä syyttää, koska hän on vain ihminen.
>>> Tutkimisvelvollisuus nähdään laajana, mikä merkitsee sitä, että kirjaamisviranomaisen velvollisuutena on tutkia saannon laillisuus sekä muodon että aineellisoikeudellisen laillisuuden suhteen...... Testamenttisaannon osalta saannon pätevyyteen on liitetty lakiosan valvominen, testamentin tulkinta sekä testamentin lainvoimaisuus.
Mutta ei ole silti pakko. Jos hakijan saantokirjaa ei ole tehty laissa säädetyllä tavalla (lapsen ikä huomioiden), hakemus pitäisi hylätä, mutta kaikkea ei voi huomata. Jos lapsen tekemä testamentti saantokirjana on huono tai herättää epäilyksiä, ei se ole kirjaamisviranomaisen vika. Sama koskee muotomääräyksiä: jos allekirjoitus tai todistajat puuttuvat testamentista (kenties väärennysepäily), viranomaisen ei ole pakko puuttua asiaan. Kiire voi olla muutenkin kova, kun hakemuksia on pöytä täynnä.
Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen testamentilla saa kyllä lainhuudon, jos viranomainen niin haluaa. Valitukset asiasta voi sitten tehdä myöhemmin! Vain paperilla kirjaamistutkinta kohdistuu kirjattavan oikeuden pätevyyden selvittämiseen, koska aikaa ei vain ole! Vaikka tutkinnassa olisikin todettava, onko kirjattava oikeus tyyppinsä puolesta kirjaamiskelpoinen, testamentin tehneen lapsen iän voi helposti ohittaa.
>>> Edunvalvojalla ei ole oikeutta päämiehensä puolesta tehdä testamenttia tai peruuttaa hänen tekemäänsä testamenttia (HolhTL 29:3). Vajaavaltainen voi tehdä testamentin omaisuudesta, jota hänellä on valta itsenäisesti vallita (PK 9:1.1.).
Viranomainen ei mitenkään voi havaita kaikkia pätemättömyysperusteita, luovutusoikeuden pätevyyttä tai saantomenettelyssä tapahtuneita virheitä, jollaisia lapsen testamentissa voisi olla, jos syntymäajan sattuisi huomaamaan. MUTTA ikä ja syntymäaika voi helposti mennä ohi, ei siitä voi virkamiestä syyllistää.
Lainhuudon myöntäminen lapsen testamentin perusteella (saantokirja) ei estä moittimasta tai muuten riitauttamasta huudatettua saantoa. Sen