https://www.kikykello.fi/
Mikä on kiky-kello?
Kiky- eli Kilpailukykysopimus on vuonna 2016 tehty ja vuoden 2017 alusta voimaan tullut työmarkkinasopimus, jota Juha Sipilän hallitus vaati työmarkkinaosapuolilta Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Ammattiliittojen hyväksynnän saamiseksi hallitus valmisteli pakkolakeina tunnettua lakiesitystä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Tällä pakkolakipaketilla olisi leikattu lomarahoja, määritetty vuosilomalle enimmäispituus ja pidennetty vuosityöaikaa palkatta ilman mahdollisuutta sopia toisin. Näin syntyi kilpailukykysopimus vaihtoehtona Sipilän hallituksen tahdolle leikata palkkoja lainsäädännöllä.
Kiky-sopimuksella työaikaa pidennettiin, palkat jäädytettiin ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla. Lisäksi työntekijöille siirrettiin yhteensä 2,05 prosenttia työnantajille kuuluneita palkan sivukuluja, kuten eläkevakuutusmaksuja. Muut työehtojen heikennykset ovat pääasiallisesti päättyneet tai niistä on sopimuksilla luovuttu, mutta työnantajamaksujen siirto on edelleen täysimääräisesti voimassa.
Kiky-sopimusta perusteltiin aikanaan Suomen kustannuskilpailukyvyn ongelmilla suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Nyt Suomen kilpailukyky on kunnossa. Osin tämä on seurausta omista toimistamme, osin kilpailijamaissa tehdyistä, työntekijöiden ostovoimaa vahvistaneista palkkaratkaisuista. Joka tapauksessa peruste kilpailukyvyn nimissä tehdylle palkansaajan maksurasituksen kasvattamiselle on poistunut. Samaan aikaan suomalaisia ravistelee toimeentulokriisi: palkansaajien ostovoima on vuoden 2022 aikana heikentynyt kiky-sopimusta edeltävälle, 2010-luvun taantumavuosien tasolle.
Palkankorotusten ohella tehokkain tapa vahvistaa palkansaajien ostovoimaa on siirtää kiky-maksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Huhtikuun eduskuntavaaleissa toimeentulostaan huolissaan olevan palkansaajan kannattaakin kysyä kansanedustajaehdokkailta seuraava kysymys:
Mitä aiot tehdä kiky-maksuille, mikäli äänestän juuri sinua?
Kiky-kellon tarkoituksena on laskea työnantajamaksujen siirron vaikutuksia palkansaajille. Kiky-kelloon on kertynyt kohta 12 miljardia euroa palkansaajien menettämää rahaa ja lisää tulee keskimäärin kahden miljardin euron vuositahdilla. Keskipalkkaiselle palkansaajalle tämä tarkoittaa noin 45 000 euroa työuran aikana, mikäli työuran alku ajoittuu vuoteen 2017. Se on enemmän kuin kokonaisen työvuoden palkka.
Mikä on kiky-kello?
Kiky- eli Kilpailukykysopimus on vuonna 2016 tehty ja vuoden 2017 alusta voimaan tullut työmarkkinasopimus, jota Juha Sipilän hallitus vaati työmarkkinaosapuolilta Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Ammattiliittojen hyväksynnän saamiseksi hallitus valmisteli pakkolakeina tunnettua lakiesitystä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Tällä pakkolakipaketilla olisi leikattu lomarahoja, määritetty vuosilomalle enimmäispituus ja pidennetty vuosityöaikaa palkatta ilman mahdollisuutta sopia toisin. Näin syntyi kilpailukykysopimus vaihtoehtona Sipilän hallituksen tahdolle leikata palkkoja lainsäädännöllä.
Kiky-sopimuksella työaikaa pidennettiin, palkat jäädytettiin ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla. Lisäksi työntekijöille siirrettiin yhteensä 2,05 prosenttia työnantajille kuuluneita palkan sivukuluja, kuten eläkevakuutusmaksuja. Muut työehtojen heikennykset ovat pääasiallisesti päättyneet tai niistä on sopimuksilla luovuttu, mutta työnantajamaksujen siirto on edelleen täysimääräisesti voimassa.
Kiky-sopimusta perusteltiin aikanaan Suomen kustannuskilpailukyvyn ongelmilla suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Nyt Suomen kilpailukyky on kunnossa. Osin tämä on seurausta omista toimistamme, osin kilpailijamaissa tehdyistä, työntekijöiden ostovoimaa vahvistaneista palkkaratkaisuista. Joka tapauksessa peruste kilpailukyvyn nimissä tehdylle palkansaajan maksurasituksen kasvattamiselle on poistunut. Samaan aikaan suomalaisia ravistelee toimeentulokriisi: palkansaajien ostovoima on vuoden 2022 aikana heikentynyt kiky-sopimusta edeltävälle, 2010-luvun taantumavuosien tasolle.
Palkankorotusten ohella tehokkain tapa vahvistaa palkansaajien ostovoimaa on siirtää kiky-maksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Huhtikuun eduskuntavaaleissa toimeentulostaan huolissaan olevan palkansaajan kannattaakin kysyä kansanedustajaehdokkailta seuraava kysymys:
Mitä aiot tehdä kiky-maksuille, mikäli äänestän juuri sinua?
Kiky-kellon tarkoituksena on laskea työnantajamaksujen siirron vaikutuksia palkansaajille. Kiky-kelloon on kertynyt kohta 12 miljardia euroa palkansaajien menettämää rahaa ja lisää tulee keskimäärin kahden miljardin euron vuositahdilla. Keskipalkkaiselle palkansaajalle tämä tarkoittaa noin 45 000 euroa työuran aikana, mikäli työuran alku ajoittuu vuoteen 2017. Se on enemmän kuin kokonaisen työvuoden palkka.
Vastaukset 3
Vanhimmat
https://www.kikykello.fi/palkansaajan-laskuri
Laske paljonko maksat kiky-maksuja
Kiky-kellon laskuri kertoo, paljonko kiky-sopimus on sinulle jo maksanut vuoden 2017 jälkeen ja paljonko se tulisi vielä maksamaan, jos työskentelisit nykyisellä palkallasi alimpaan mahdolliseen eläkeikääsi saakka. Laskuri on laadittu vuosina 1959–2004 syntyneille. Tarkimman arvion laskuri antaa vuosilta 2017–2022 niille, jotka olivat näinä vuosina työelämässä. Jos et ollut vuosina 2017–2022 työelämässä, merkitsethän keskimääräiseksi kuukausipalkaksi 0 €/kk.
Laskuri ei huomioi mahdollisia poissaolojaksoja työelämästä, kuten sairaslomia, työttömyyttä tai vanhempainvapaita, koska näiden määrä, kesto ja sijoittuminen työuran aikana vaihtelevat paljon yksilöllisten tekijöiden, koulutuksesi, sukupuolesi ja toimialasi perusteella. Laskelma on siis viitteellinen. Palkan vuotuinen reaalinen kasvu on laskurissa oletettu 1,2 % suuruiseksi, mikä on maltillisena pidettävä arvio.
Vuosien 2017-2020 vaikutusten osalta on huomioitu työajan pidentäminen palkatta ja julkisella sektorilla toteutettu lomarahojen leikkaus. Kikyssä palkansaajien työaikaa pidennettiin vuosittain 24 tuntia ilman korvausta, mutta kaikki työnantajat eivät ottaneet tätä käyttöön. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin vuosien 2017–2019 aikana yhteensä 30 %. Laskuri olettaa kiky-tuntien ja lomarahaleikkausten päättyneen vuonden 2020 puoliväliin mennessä. Aivan kaikkien työehtosopimusten osalta näin ei kuitenkaan ole.
Sosialistin jutuissa määrä korvaa laadun. Luultavasti valetta koko roska. En lukenut enkä lue !
Enpä ole typerämpään asenteeseen vielä törmännyt kuin sinulla!