UKK:n myllyn opit "valistusupseereille"
Kirjoittanut: CITY.-Keskusta 18.5.2005 klo 14.51
.
UKK antoi myllykirjeineen mallia myös valistusupseereille.
UKK:n raivoisa morkkaaminen nostaa aika ajoin päätään saitilla. Tunnetut itsensä ylentäneet ”tutkijat ja historioitsijat” ryöpyttävät UKK:ta kaunaisen hurmostilansa syövereissä mitä rajuimmin syytöksin. Samoista lähteistä irtoaa edelleenkin jatkuvalla syötöllä tulta ja tulikiveä myös Apollon fax-laitteisiin tukkeeksi, postilaatikkoon rajuina info-pommeina ja E-mailien epämääräisiksi epäilyiksi milloin kenenkin Kepu-reppanan surkeista ominaisuuksista ja aivan kauheista käytöstavoista, unohtamatta verisesti loukatun kunnian milloin kuinka huimia korvausvaateita.
Ennen muuta kauheassa kaunassaan eivät ”nuo” huuhaa-henget soisi UKK:lle haudan lepoa. Tästä paljokaan piittaamatta on UKK pysytellyt varsin hiljaa. Hänellähän olikin jo eläessään itsetuntonsa paikallaan, vahvaa laadultaan, -niinpä hän ei kaiken maailman ”tutkijatohtoreitten” sekoiluihin puutunut silloinkaan, tuskin laisinkaan, elleivät sitten aivan ruokottomaksi ryhtyneet.
..Kuten muuten sattui kerrankin 1961 aikoina, kun sossut ja kokkareet ryhtyivät ”kapinaan” ja puhuivat yli proffien esimiehen ja tohtoreitten tekijän, lievästi tuolloin jo seniiliydessään horisseen kansleri Hongan.
UKK:n kaatajaksi aiotusta ”Honkaliitosta” kehkeytyi sitten kovaakin kovempi ottelu, jonka päätteeksi UKK näytti närhen värkit muutamille ”poliittisille diletanteille”, kuten hän saattoi joskus hikeentyessään jolle kulle ärähtää.
UKK:n laaja-alaisuuteen kuului myös loistava huumorintaju, jonka jaloin ominaisuus, kyky nauraa myös omille toilailuilleen oli hänen eräs parhaista tavaramerkeistään. UKK:n sylkijöitten akateemisen köörin johtohenkilöihin lukeutuva ”hupitohtori” Lasse Lehtinen olisi saanut jättää vähäisen omansa ja Oulun yliopiston maineen kuralle pudottaneen tilauskeikkansa SDP:lle tekemättä ja keskittyä opettelemaan UKK:n antia itseironisen huumorin taitajana ja kehittäjänä. Onpa nimitäin niin että Lasse L. on toki tunnettu ”huumorimies”, mutta kovin yksipiippuista on laatuaan hänenkin osaamisensa:
Vain silloin nauraa L. Lehtinenkin sydämellisen hersyvästi, kun hän saa tilaisuuden veetuilla muille ja vaikkapa silloin kun SDP:n nyrkki Paavo Lipponen kerallaan SAK:n ylivoima näytti kaapin paikkaa milloin Annelille, milloin Eskolle.
Saitilla UKK:n raivoisan vihan henkilöitymälle, ”valistusupseeri” KK:lle en uhraa tässä ajatustakaan, sillä itseironiaa eikä huumorin kukkaa kannata yrittää viljellä eikä juurruttaa KK:n läheisyyteen missään muodossaan; ..suuttuu vain taas ja tuottaa salamana 12 sivuisen "UKK-kaunatutkielman" liitteineen muille vaivaksi.
Anti-UKK ja fanaatikko ”Tri” H. Rautkallio on kivikasvoinen tosikko, jolle kaikki mitä UKK:n läheisyyteen mitenkään liittyy, leimataan salaliitolla, CCCP:llä ja KGB:n kauheuksilla. Itse asiassa ”tri-HK” antaa vaikutelmaa milloin hyvänsä oman kiukkunsa kipinästä liekkeihin roihahtavasta puisesta naamiosta, joskaan niin ei sentään taida käydä.
UKK:n lohdullinen huumori löysi ”tri-HK”- tyyppisestäkin puunaamiosta myönteisen piirteen, jonka hän kerran eräässä metsäteollisuuden tilaisuuden illan ehtiessä ääneen lausui:
Hyvä veli, vaikka sinä selvästikin olet täyteen tulpattu puupää, niin on herramme taivaassa varannut sinullekin merkittävä edun, joka monen muun edun ylittää, sillä puupäät eivät kovinkaan herkästi ryhdy hukkumaan vaan kelluvat aina vaivatta pinnalla.
Keskustan edustaksi Helsingin valtuustoon valittiin tri Laura Kolbe. Hänen äitinsä maankuu toimittaja ja satiirikko ”Pii” Pirkko Kolbe kuuluu armoitettujen UKK:n myllykirjeen saajien joukkoon.
Ohessa suora lainaus eräästä Piin saamasta UKK -kirjeestä.
UKK, ” Kirjeitä myllystäni 1968 – 1975 ”
Toimittaja Pirkko Kolbe
Helsingin Sanomat
22.10.1973
Rakas Toimittaja
Olette kiinnittänyt valppaan ystävällisen huomionne venäläiseen vinttikoiraani Ljudmilaan ja minuun. Valitettavasti Teillä on väärä versio tapahtumasta Seurasaaressa. Teillä ei voine olla mitään sitä vastaan että kerron oikean version.
Kekkonen oli koiransa kansa kävelyllä Seurasaaressa. Häntä vastan tuli kaksi herrasmiestä, joiden kesken syntyi ohituksen jälkeen seuraava keskustelu:
”A: Mikä se tuo oli?
B: Venäläinen vinttikoira.
A: Kylä minä nyt toki Kekkosen tunnen, mutta minä tarkoitin tota koiraa.”
**
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Kirjoittanut: CITY.-Keskusta 18.5.2005 klo 14.51
.
UKK antoi myllykirjeineen mallia myös valistusupseereille.
UKK:n raivoisa morkkaaminen nostaa aika ajoin päätään saitilla. Tunnetut itsensä ylentäneet ”tutkijat ja historioitsijat” ryöpyttävät UKK:ta kaunaisen hurmostilansa syövereissä mitä rajuimmin syytöksin. Samoista lähteistä irtoaa edelleenkin jatkuvalla syötöllä tulta ja tulikiveä myös Apollon fax-laitteisiin tukkeeksi, postilaatikkoon rajuina info-pommeina ja E-mailien epämääräisiksi epäilyiksi milloin kenenkin Kepu-reppanan surkeista ominaisuuksista ja aivan kauheista käytöstavoista, unohtamatta verisesti loukatun kunnian milloin kuinka huimia korvausvaateita.
Ennen muuta kauheassa kaunassaan eivät ”nuo” huuhaa-henget soisi UKK:lle haudan lepoa. Tästä paljokaan piittaamatta on UKK pysytellyt varsin hiljaa. Hänellähän olikin jo eläessään itsetuntonsa paikallaan, vahvaa laadultaan, -niinpä hän ei kaiken maailman ”tutkijatohtoreitten” sekoiluihin puutunut silloinkaan, tuskin laisinkaan, elleivät sitten aivan ruokottomaksi ryhtyneet.
..Kuten muuten sattui kerrankin 1961 aikoina, kun sossut ja kokkareet ryhtyivät ”kapinaan” ja puhuivat yli proffien esimiehen ja tohtoreitten tekijän, lievästi tuolloin jo seniiliydessään horisseen kansleri Hongan.
UKK:n kaatajaksi aiotusta ”Honkaliitosta” kehkeytyi sitten kovaakin kovempi ottelu, jonka päätteeksi UKK näytti närhen värkit muutamille ”poliittisille diletanteille”, kuten hän saattoi joskus hikeentyessään jolle kulle ärähtää.
UKK:n laaja-alaisuuteen kuului myös loistava huumorintaju, jonka jaloin ominaisuus, kyky nauraa myös omille toilailuilleen oli hänen eräs parhaista tavaramerkeistään. UKK:n sylkijöitten akateemisen köörin johtohenkilöihin lukeutuva ”hupitohtori” Lasse Lehtinen olisi saanut jättää vähäisen omansa ja Oulun yliopiston maineen kuralle pudottaneen tilauskeikkansa SDP:lle tekemättä ja keskittyä opettelemaan UKK:n antia itseironisen huumorin taitajana ja kehittäjänä. Onpa nimitäin niin että Lasse L. on toki tunnettu ”huumorimies”, mutta kovin yksipiippuista on laatuaan hänenkin osaamisensa:
Vain silloin nauraa L. Lehtinenkin sydämellisen hersyvästi, kun hän saa tilaisuuden veetuilla muille ja vaikkapa silloin kun SDP:n nyrkki Paavo Lipponen kerallaan SAK:n ylivoima näytti kaapin paikkaa milloin Annelille, milloin Eskolle.
Saitilla UKK:n raivoisan vihan henkilöitymälle, ”valistusupseeri” KK:lle en uhraa tässä ajatustakaan, sillä itseironiaa eikä huumorin kukkaa kannata yrittää viljellä eikä juurruttaa KK:n läheisyyteen missään muodossaan; ..suuttuu vain taas ja tuottaa salamana 12 sivuisen "UKK-kaunatutkielman" liitteineen muille vaivaksi.
Anti-UKK ja fanaatikko ”Tri” H. Rautkallio on kivikasvoinen tosikko, jolle kaikki mitä UKK:n läheisyyteen mitenkään liittyy, leimataan salaliitolla, CCCP:llä ja KGB:n kauheuksilla. Itse asiassa ”tri-HK” antaa vaikutelmaa milloin hyvänsä oman kiukkunsa kipinästä liekkeihin roihahtavasta puisesta naamiosta, joskaan niin ei sentään taida käydä.
UKK:n lohdullinen huumori löysi ”tri-HK”- tyyppisestäkin puunaamiosta myönteisen piirteen, jonka hän kerran eräässä metsäteollisuuden tilaisuuden illan ehtiessä ääneen lausui:
Hyvä veli, vaikka sinä selvästikin olet täyteen tulpattu puupää, niin on herramme taivaassa varannut sinullekin merkittävä edun, joka monen muun edun ylittää, sillä puupäät eivät kovinkaan herkästi ryhdy hukkumaan vaan kelluvat aina vaivatta pinnalla.
Keskustan edustaksi Helsingin valtuustoon valittiin tri Laura Kolbe. Hänen äitinsä maankuu toimittaja ja satiirikko ”Pii” Pirkko Kolbe kuuluu armoitettujen UKK:n myllykirjeen saajien joukkoon.
Ohessa suora lainaus eräästä Piin saamasta UKK -kirjeestä.
UKK, ” Kirjeitä myllystäni 1968 – 1975 ”
Toimittaja Pirkko Kolbe
Helsingin Sanomat
22.10.1973
Rakas Toimittaja
Olette kiinnittänyt valppaan ystävällisen huomionne venäläiseen vinttikoiraani Ljudmilaan ja minuun. Valitettavasti Teillä on väärä versio tapahtumasta Seurasaaressa. Teillä ei voine olla mitään sitä vastaan että kerron oikean version.
Kekkonen oli koiransa kansa kävelyllä Seurasaaressa. Häntä vastan tuli kaksi herrasmiestä, joiden kesken syntyi ohituksen jälkeen seuraava keskustelu:
”A: Mikä se tuo oli?
B: Venäläinen vinttikoira.
A: Kylä minä nyt toki Kekkosen tunnen, mutta minä tarkoitin tota koiraa.”
**
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Missä on maailman suurin saha?
ja vastaus:
- Novosibirskissä. Kun Kekkonen sahasi siellä Suomen kansaa silmään, kaatui Suomessa Honka.