Synteettiset polttoaineet etenevät – myös Suomi voi kohta tehdä bensiiniä ja dieseliä vihreällä sähköllä. Energia-alan toimijat käynnistävät nyt historiallista muutosta. Sen tavoitteena on kaataa maaöljyn satavuotinen herruus.
Työtä tehdään ympäri maailmaa sadoissa kehityshankkeissa. Saksalaisella autonvalmistajalla Porschella on jo pilottilaitos Chilessä, jossa synteettistä polttoainetta on päästy jo kokeilemaan.
Suomessa on suunnitteilla monenlaisia synteettisen eli keinotekoisen polttoaineen tuotantolaitoksia. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koelaitteisto on Espoon Bioruukissa. Öljy-yhtiö St1 puolestaan suunnittelee synteettisen metanolin tuotantoa Lappeenrannassa.
Tuotannon juju ovat mikrobit, jotka Luonnonvarakeskus Luken professori aikanaan löysi suomalaisesta suosta. Ne ovat miljoonien vuosien aikana oppineet yhdistämään vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi.
Uusien synteettisten polttoaineiden hiilitaseen pitäisi olla tasapainossa. Ne eivät tuottaisi enää uutta hiiltä ilmakehään, vaikka niissä hiiltä käytetäänkin.
erustelu on se, että polttoaineen palaessa syntynyt hiilidioksidi kiertää periaatteessa takaisin synteettisen polttoaineen raaka-aineeksi.
Laitteistosta saadaan pääasiassa eri pituisia niin sanottuja parafiinisia hiilivetyjä, joita voidaan jalostaa edelleen sekä bensiiniksi, dieseliksi että lentopetroliksi.
Teknologian tutkimuskeskus toimittaa laitteet, joilla lopulta yhdistetään vety ja hiilidioksidi hiilivedyiksi. Ketjun päässä Neste jalostaa välituotteet polttoaineiksi, joita kokeillaan kulkuneuvoissa.
Hiilivetyjen tuotannon odotetaan alkavan viimeistään toukokuun alkupuolella.
”Seuraavaksi tarvitaan iso teollinen demo. Sen käynnistämiseen voi kulua 3–5 vuotta. Parafiinisten sähköpolttoaineiden tuotannossa päästään teolliseen mittaan vuoteen 2030 mennessä.”
Markkinatilanne ja tuotannon kannattavuus vaikuttavat. Vuoden 2025 paikkeilla voidaan nähdä ensimmäisiä isoja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksia. Suuressa mitassa synteettisiä polttoaineita tulee luultavasti vuoden 2030 jälkeen.
Työtä tehdään ympäri maailmaa sadoissa kehityshankkeissa. Saksalaisella autonvalmistajalla Porschella on jo pilottilaitos Chilessä, jossa synteettistä polttoainetta on päästy jo kokeilemaan.
Suomessa on suunnitteilla monenlaisia synteettisen eli keinotekoisen polttoaineen tuotantolaitoksia. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koelaitteisto on Espoon Bioruukissa. Öljy-yhtiö St1 puolestaan suunnittelee synteettisen metanolin tuotantoa Lappeenrannassa.
Tuotannon juju ovat mikrobit, jotka Luonnonvarakeskus Luken professori aikanaan löysi suomalaisesta suosta. Ne ovat miljoonien vuosien aikana oppineet yhdistämään vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi.
Uusien synteettisten polttoaineiden hiilitaseen pitäisi olla tasapainossa. Ne eivät tuottaisi enää uutta hiiltä ilmakehään, vaikka niissä hiiltä käytetäänkin.
erustelu on se, että polttoaineen palaessa syntynyt hiilidioksidi kiertää periaatteessa takaisin synteettisen polttoaineen raaka-aineeksi.
Laitteistosta saadaan pääasiassa eri pituisia niin sanottuja parafiinisia hiilivetyjä, joita voidaan jalostaa edelleen sekä bensiiniksi, dieseliksi että lentopetroliksi.
Teknologian tutkimuskeskus toimittaa laitteet, joilla lopulta yhdistetään vety ja hiilidioksidi hiilivedyiksi. Ketjun päässä Neste jalostaa välituotteet polttoaineiksi, joita kokeillaan kulkuneuvoissa.
Hiilivetyjen tuotannon odotetaan alkavan viimeistään toukokuun alkupuolella.
”Seuraavaksi tarvitaan iso teollinen demo. Sen käynnistämiseen voi kulua 3–5 vuotta. Parafiinisten sähköpolttoaineiden tuotannossa päästään teolliseen mittaan vuoteen 2030 mennessä.”
Markkinatilanne ja tuotannon kannattavuus vaikuttavat. Vuoden 2025 paikkeilla voidaan nähdä ensimmäisiä isoja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksia. Suuressa mitassa synteettisiä polttoaineita tulee luultavasti vuoden 2030 jälkeen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.