Antti Rinteen ilmiöhallitusneuvottelut tulivat kalliiksi. "Rahaa on" -ajatus oli perseestä. Neuvottelut olivat torikokouksia. Sinne päästettiin käärme paratiisiin, SAK:n johtajat laukkasivat "opastamassa", mitä saa tehdä. Perkele! Ei enää koskaan.
Ihmisiä harhautetaan vappusatasilla ja poskettomilla puheilla onnelasta. Viimeisen neljän vuoden aikana viisikko on vienyt meidän kuilun partaalle. Kun Ruotsissa ja Tanskassa on valtion velka suhteessa BKT;hen vuodesta 2007 pysynyt vähän yli 30%;ssa, niin Suomessa se on päästetty kasvamaan samaisesta vähän yli 30%:sta yli 70%:iin.
Hei, Marin, Mäkynen ja Li Andersson ja kumppanit, lainojen korko on nyt 2,5 miljardia vuodessa ja lainakantaa olette kasvattaneet neljän vuoden aikana 40 miljardia. Lainat pitää maksaa takaisin. Mistä otetaan?
1990-luvun alussa Suomen taloudellinen tilanne oli myös huono. Lainaa ei enää saanut. Ei saanut. Yritettiin sisäistä devalvaatiota, mutta ay-liike esti sen, mikä johti ulkoiseen devalvaatioon ja sitä kautta helvetinmoiseen syöksykierteeseen ja suruun monissa monissa perheissä. Nyt tarvitaan myös sisäinen devalvaatio. Nyt ei voi välttää vastuuta ja tehdä ulkoista devalvaatiota. Suomen talouden kuntoon laittamisen estäminen on kuin valtiopetos. Se on petos kansalaisia kohtaan. Se on petos meidän lapsille, joille perintönä siirtyy velat ja niiden maksu ja ontuvat palvelut. On pidettävä huolta kaikkien heikommista. Sitä vasemmistopuolueet toitottavat, mutta teot ovat toista.
Ihmisiä harhautetaan vappusatasilla ja poskettomilla puheilla onnelasta. Viimeisen neljän vuoden aikana viisikko on vienyt meidän kuilun partaalle. Kun Ruotsissa ja Tanskassa on valtion velka suhteessa BKT;hen vuodesta 2007 pysynyt vähän yli 30%;ssa, niin Suomessa se on päästetty kasvamaan samaisesta vähän yli 30%:sta yli 70%:iin.
Hei, Marin, Mäkynen ja Li Andersson ja kumppanit, lainojen korko on nyt 2,5 miljardia vuodessa ja lainakantaa olette kasvattaneet neljän vuoden aikana 40 miljardia. Lainat pitää maksaa takaisin. Mistä otetaan?
1990-luvun alussa Suomen taloudellinen tilanne oli myös huono. Lainaa ei enää saanut. Ei saanut. Yritettiin sisäistä devalvaatiota, mutta ay-liike esti sen, mikä johti ulkoiseen devalvaatioon ja sitä kautta helvetinmoiseen syöksykierteeseen ja suruun monissa monissa perheissä. Nyt tarvitaan myös sisäinen devalvaatio. Nyt ei voi välttää vastuuta ja tehdä ulkoista devalvaatiota. Suomen talouden kuntoon laittamisen estäminen on kuin valtiopetos. Se on petos kansalaisia kohtaan. Se on petos meidän lapsille, joille perintönä siirtyy velat ja niiden maksu ja ontuvat palvelut. On pidettävä huolta kaikkien heikommista. Sitä vasemmistopuolueet toitottavat, mutta teot ovat toista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Euroopastakin löytyy maita, joilla on enemmän velkaa kuin Suomella. Vasemmiston tarkoitus on kiriä nämä maat kiinni ja nousta velkapalkintokorokkeelle.
Kirjoittelet ihan totuuden vastaista. Hallitusneuvotteluissa ei ole sovittu mistään 40 miljardin velanotosta. Tarpeet siihen ovat tulleet hallituskauden aikana. Ensimmäinen isku tuli koronan vuoksi. Ja kaikki puolueet olivat valmiita lisämenoihin sen vuoksi. Yrittäjien tukemista vaadittiin myös opposition puolelta. Koskaan Suomessa ei ole taidettu antaa niin paljon yrittäjille tukea kuin tuolloin. Siis erittäin yrittäjäystävällinen hallitus. Toinen isku tuli Ukrainan sodan vuoksi. Ja taas kaikki puolueet olivat valmiita lisämenoihin. Muun muassa puolustusmenojen nostamista vaadittiin joka suunnasta ja hävittäjähankinta meni heittämällä läpi. Kolmas isku tuli sitten energian hinnan noususta ja inflaatiosta. Edelleenkään oppositio ei vastustanut sen vuoksi annettuja tukia, päin vastoin vaati niitä. Hallituksen sellaisia menoja, joita oppositio ei tukenut tai vaatinut oli vvm. Saarikon mukaan vain murto-osa, viitisen prosenttia.
Sinun kannattaisi miettiä myös vaihtoehtoa. Mitä jos em. syiden vuoksi lainaa ei olisi otettu. Koronan seurauksena meillä olisi suuri joukko konkursseja ja sen myötä työpaikkojen menetyksiä. Sodan menojen vuoksi puolustusvoimamme puolustuskykyä ei olisi voitu parantaa. Hyvä juttuko? Inflaation ja energian hinnan nousun vuoksi, toimeentuloasiakkaisen määrä olisi räjähtänyt ehkä käsiin. Menoja olisi syntynyt toista kautta. Vai pitäisikö ihmiset vaan jättää oman onnensa varaan? Näitä asioita ei mikään puoleen Suomessa halunnut. Eivät myöskään Kokoomus eivätkä persut.
On toki sellaisia menoja, joista olisi voitu luopua. Ensimmäisenä tulee mieleen sote. Sote ilman maakuntaveroa tarkoittaa sitä, että valtion piikki on auki. Sotealueiden määrä luon sellaisen himmelin, joka tarkoittaa takuuvarmasti lisäkuluja. Seuraavan hallituksen vaikein pähkinä tulee olemaan nämä sotekulut. Koko tämä älytön luomus on Kepun keksintöä. Kepu tulee Suomelle äärimmäisen kalliiksi vielä haudankin takaa. Kestävyysvajetta on vaikea saada kurottua, koska tämä kirottu sote aiheuttaa aina vaan lisäkuluja. Se pitäisi ratkaista heti tänä vuonna eli alueiden määrä viideksi ja maakuntavero nopeasti voimaan. Soten pohjattomaan kurkkuun menee miljardi tolkulla rahaa enemmän kuin mitä Kepu aikoinaan valehteli. Kepuhan väitti, että soten avulla saavutetaan parin miljardin säästöt. Kepun hautaamisella ne suuret säästöt voidaan saada vain aikaan. Toinen turha meno oli Saarikon vaalitäkyksi keksimä ylimääräinen lapsilisä. Maataloudelle myös aina riittää rahaa. Sekin on ihan pohjaton säkki, minne kyllä uppoaa.
Seuraavalla hallituksella on kyllä melkoinen urakka saada talous edes siedettävään kuntoon. Se ei tule onnistumaan ilman, että sotemenot saadaan hallintaan. Leikkauksia tarvitaan ja siinä suhteessa demarien politiikka alkaa olla toiveajattelua. Leikkaukset on kohdennettava niin, etteivät ne estä talouskasvua. Jos demarien uskoma/toivoma talouskasvu tapahtuu, niin sitten leikkauksia voidaan vähentää. Talouden kuntoon saattamista ei saisi kuitenkaan rakentaa toiveajattelun varaan.
Koronan ja Ukrainan sodan vuoksi lisämenoja on tullut alle 10 miljoonaa. Loppu on Riteen "RAHAA ON" politiikan seurausta.
Kerro miksi Ruotsi ja Tanska ovat selvinneet juurikaan lisävelkaantumatta näistä kriiseistä, mutta meillä on rahaa poltettu kuin huomista ei koskaan tulisi?
Saarikko on perannut nämä menot aika tarkkaan välikysymyskeskustelussa ja muissakin yhteyksissä. Jos hän sitten sinun mielestäsi valehtelee, niin se on sinun mielipiteesi.
Minäpä kerron, miksi Ruotsi on selvinnyt paremmin. Tanskan tilannetta en niin tunne, mutta oletan, että siellä ovat voineet vaikuttaa samat syyt kuin Ruotsissakin. Norja taas elää öljy-, kaasu-, merenkulku- ja kalastustuloillaan ja ne kaikki ovat olleet nosteessa. Ruotsin osalta kyse on siitä, että sen talouskasvu on ollut selvästi Suomea parempaa varsinkin finanssikriisin jälkeen. Meillä ei ole huolehdittu elinkeinoelämän monipuolistamisesta vaan vientisektorimme tuottaa pääosin syklisiä investointi-, ja metsä- ja metalliteollisuustuotteita. Suomalaista elinkeinoelämää on kuritettu aluepolitiikalla. Ei ole annettu markkinatalouden vaikuttaa koko tehollaan. Alueelliset politiikasta johtuvat painotukset tarkoittavat tehottomuutta ja lisäkustannuksia. Ei ole halua antaa luovan tuhon vaikuttaa. Se toisi meille paremmin kannattavia yrityksiä heikosti kannattavien sijaan. Meillä yritystuilla tuetaan nimenomaan heikosti kannattavaa yritystoimintaa. Ei pidä sen vuoksi ihmetellä, miksei talous kasva. Vastaus kysymykseesi löytyy siis siitä, miksi Ruotsissa yritystoiminta on kannattavampaa kuin Suomessa. Ja vastaus ei todellakaan löydy Ruotsin matalammasta palkkatasosta, sillä sitä se ei ole. Pikemminkin päinvastoin. Kannattavat yritykset kykenevät maksamaan parempia palkkoja ja siitä seuraa nousukierre. Suomessakin pitäisi tavoitella työn tuottavuuden kasvua ja sitä myötä palkkasumman kasvua. Meillä tavoitellaan enemmän palkkasumman laskua, mikä on täysin älyvapaata.
Saarikon selittelyjäkö sinä uskot???
Ruotsi jakaa rahaa eri tukimuodoissa suhteessa Suomeakin enemmän. Pohjois-Ruotissa on monenmoista verovapautta joilla tuetaan siellä asumista, ja mm. sähkölle aivan omat hintavyöhykkeet, joissa esim. tänään pohjoisen keskihinta on noin 7 senttiä KWh, kun Tukholman alueella pulitetaan yli 13 sentin kilowattihintaa. Tämä on siis valtion tukipolitiikan kautta tehty ero. Sama koskee uusia investointeja akkutehtaisiin ja vetytalouden laitoksiin, niistä Ruotsin valtion maksaa mukavan siivun kunhan ne sijoittuvat pohjoiseen.
Suomen ongelma ovat työmarkkinat, jotka Ruotsiin verrattuna ovat meillä aataminaikuiset. Siinä missä Ruotsi on toteuttanut työttömyystukien porrastukset ja leikkaukset, luopunut yleissitovuudesta, päätynyt paikalliseen sopimiseen, mahdollistanut osa-aikaisuuden ikääntyville jne jne, niin meillä ay-liike pitää kiinni jostain 1970 luvulla Korpilammella puuhatusta.
Toinen iso asia meillä on verotus, joka tappaa niin kulutuksen kuin investoinnit, ainakin jos verrataan Ruotsiin. Lisäksi kansainvälisiä suuryrityksiä pelottaa Suomen maariski, meillä kun saattaa hallitukseen påäästä puolueita, jotka ovat valmmiita edelleen kiristämään verotusta. Näiden on helppo suunnata naapuriimme jossa vastaava riskiä ei ole.
Suomen työmarkkinat eivät ole sen jäykemmät kuin muuallakaan, täällä saa työntekijän palkata vaikka 15 minuutiksi jos muuta tarvetta ei ole.
Työttömyyskorvausten poisto ei työpaikkoja lisää, se on sosiaalitetuutta joka maksetaan kun työtä ei ole.
Osa-aikaista työtä meillä teetetään nuorilla vasta valmistuneilla, on määräaikaisuuksia, erilaisilta alustoilta nuoret haalivat tunteja eläkseen. Ei paljoa innosta opiskeluun tai työn hakuun. Sinne peilin eteen ihmettemään siletä voi vastauskin löytyä.
Miksi isot yritykset PELKÄÄVÄT demokratiaa kun heidän johtonsa ja omistajansa vannovat demokratian nimeen?
Ruotsin hintavyöhykkeet eivät liene mikään tukimuoto. Hintaerot johtuvat siitä, että Pohjois-Ruotsissa tuulivoiman osuus on suuri ja kasvava sekä siitä, että Ruotsi ajoi ydinvoimansa alas ja se vaikuttaa Etelä-Ruotsissa sähkön tarjonnan heikkenemiseen. Siirtokapasiteetti pohjoisen ja etelän välillä puolestaan tuo rajoitteensa, minkä vuoksi Pohjois-Ruotsista on helpompi myydä sähköä Suomeen kuin eteläiseen Ruotsiin.
Vetytalous ja akkuteollisuus sijoittuvat luontaisesti pohjoiseen. Siinä on syntymässä tällainen klusteri molemmin puolin Pohjanlehden perukkaa. Tämä johtuu siitä, että raaka-aineita tuotetaan pohjoisessa ja mm. SSAB suunnittelee vihreän teräksen tuotantoa ja Ruotsin malmivarannot ovat pohjoisessa. Ruotsi toimii vain järkevästi. Terästeollisuus on lähellä raaka-aineita ja maatalous luontaisesti tuottavimmalla alueille Tukholmasta etelään.
Suurin ongelma meillä eivät ole työmarkkinat vaan se, että yritykset eivät ole osanneet luoda kasvua innovaatioilla. Siinä on pahin pullonkaula. Tämä vety- ja akkuklusteri sekä ylipäätään vihreä siirtymä saattavat nyt ainakin erinomaisen mahdollisuuden innovatiiviseen kasvuun. Nokia ja sen ympärille muodostunut teknologiaklusteri oli loistava esimerkki innovatiivisesta kasvusta, mutta Nokiahypetyksen mentyä se on loistanut poissaolollaan.
Et näemmä tiedä Ruotsin erityistalousalueista, joille esim sähköä tarjotaan tuettuun hintaan. Sen avulla Ruotsi on houkutellut mm. isoja datakeskuksia pohjoisosaansa. Alueilla myös muu verokohtelu on kevyempää kuin kaupunkien ympärillä. Aivan Norjan tasolle Ruotsissakaan ei mennä, Norjahan suorastaan maksaa jos asuu pohjoisosassa maata.
Ruotsi ei puhu aluetuista samalla tavalla kuin Suomi, siellä niitä kutsutaan teollisuustuiksi. Jopa maataloustuet luetaan Ruotsissa osin teollisuustuiksi, siltä osin kuin niitä annetaan yrityksille, vaikkapa Arlalle. Suomessahan jopa Jutta Larmin hotellihankkeet lasketaan maataloustukien alle. Ruotsi tukeekin maataloutta nämä välilliset tuet mukaanlukien hyvin reippaasti.
Ruotsi myös käyttää EU:n varoja paljon Suomea enemmän alueidensa hyväksi. Tämä meille 2,5 miljardia antava ja 6,9 miljardia maksava EU:n elvytyspaketti esimerkiksi meni Ruotsissa niin, että maa maksaa suunnilleen saman minkä saa, jossain 3,5 miljardin huitteilla niin maksut kuin saamiset. Ja ne saamiset Ruotsi käyttää pitkälti eri alueiden teollisuuden tukemiseen.
Vetytalous ei mene luonnostaan Ruotsin pohjoisosiin, vaan vahvasti tuettuna, samoin kuin akkutehtaat. Niillä on samat insentiivit kuin datakeskuksilla. Verovapauksia niin energiasta kuin muista maksuista. Ei datakeskusta kannata Uumajaan viedä jos siellä sen operointi maksaisi saman kuin Kistassa. Eikä akkutehdasta Skellefteåhon
Kirjoitat täsmällisesti totuutta noudattaen.
Uuden hallituksen muodostamisessa punnitaan vastuuntunto ja nähdään jatkuuko helvetin huono asiainhoito valtiopetokseen asti yltävällä sotkemisella.
Hyviä merkkejä on vähän, pahoja merkkejä paljon.
SDP:n asema on pahin. Syntilista on täysi. Syntilistaan syyllinen, Marin on euforisen ulkonäkö-liikkeen avulla maasutettu mahdolliseksi vaalivoittajaksi.
Onko puoluejohdolla mitään käsitystä siitä mitä sitten tehdään.
Niin Marin, mitä sitten tehdään.
Taistelet "sinun puolesta", mutta ketä vastaan.
Pahasti on puolue harhateillä. Eksyksissä.
LÖyhäpäitä ei pidä enää päästää hallitukseen.
Vastuu on äänestäjillä.
Olen samaa mieltä, mitä Kekkonen aikoinaan, eli ei koskaan enää KOKOOMUSTA hallitukseen.
Ketä tämä sisäinen devalvaatio koskettaisi?
Anna kun arvaan pienipalkkaisia naisvaltaisia aloja opetus mukaan lukien.
Indeksien jäädytykset "devalvoisivat" eläkkeet ja etuudet.
Et näytä demarina ymmärtävän, että silloin kun raha loppuu, sitä ei voi käyttää. On petos tilata jotakin tietäen, että ei ole millä maksaa.
Kun käsi menee toisen taskuun, käy joskus niin, että sieltäkään ei löydy muuta kuin likainen nenäliina.
Entäs sitten kun sen köyhän taskussa on niin iso reikä, että edes käsiä voi panna taskuun?
Oli kriisi mikä hyvänsä, oli se kenen tahansa aikaansaannos niin muita maksajia ei niille löydy kuin pienipalkkaiset naiset, eläkeläiset, koululaiset ja opiskelijat.
Petosta pienipalkkaiset EIVÄT ole tehneet tai toivoneet ja tämä hallitus on tukenut YRITYKSIÄ paljon enmmän kuin yksikään hallitus ennen tätä.
Miten pitää ymmärtää niiden yritysten /yrittäjien korontuet joita haettiin, vaikka mitään tarvetta niille ei ollut vaan ne sijoitettiin ja jaettiin osinkoina omistajille!
Raha voi olla loppu, mutta minua riepoo huolella se, että ISÄNMAAN ETU, lojaalisuus, yhteisten asioiden MAKSAMINEN kuuluu AINOASTAAN pienelle köyhälle ihmiselle!
Täällä öyhetetään kuinka paljon maksetaan veroja , tehdään vapaaehtoistyötä ja sen pitää ei mitään lisää maksuja.
Köyhä ei maksa valtion veroa paljoa, kunnalisveroäyri on kaikille saman hintainen samon alvi ja köyhä suhteessa tuloihinsa maksaa huomattavasti enemmän kuin yksikään hyvätuloinen.
On petosta väittää jotakin selllaista mistä ei mitään oikeasti tiedä!
Hoh hoijaa, pikkurahoja kokoomuksen maksamatta jättämän 107 miljartin euron velan, jätti sen meidän lapsenlapsillemme, niin se vasta hävytöntä oli, niitten korkoja me nyt maksellaan, että kiitos vaan kokoomus.
376 Markus Kuotesaho