Yle on näyttänyt mielenkiintoista dokumenttia Webb-teleskoopista. Laite on todella hieno taidonnäyte insinöörien osaamisesta, mutta sisältää kovin haurasta ja herkkää mekaniikkaa ja teknologiaa, esimerkiksi:
- 5-kerroksinen lämpökilpi on alumiinifolion näköistä ja paksuista kelmua ja venytelty muotoonsa vaijerein ja väkipyörin
- pääpeilistön 18 tarkkuushiottua kullattua kuusikulmaista peiliä on säätelemässä pitkälti toistasataa säätömoottoria
Wikipediasta luin (varsinkin englanninkielinen Wiki on aiheesta todella perusteellinen, enkä kaikkea ehtinyt lukea), että polttoaineen arvioidaan riittävän parinkymmennen vuoden operointiin. Kuinkahan todennäköistä on, että kallis ja herkkä vehje edes kestää noin kauan? Jo ennen käyttöönottoa siihen osui mikrometeori, joka ei kuitenkaan nähtävästi aiheuttanut vielä pahempaa vahinkoa. Jos lämpösuoja alkaa repsottamaan ja vuotamaan tai peilin säätömoottoreita vioittuu niin oliko se sitten siinä?
Ainakaan miehitettyjä huolto-/korjauslentoja 1,5 miljoonan kilometrin päähän ei kai edes ole suunniteltu, joten toivotaan että pahat meteori-iskut tai laiteviat jäävät harvinaisiksi.
https://areena.yle.fi/1-63505711
James Webb teleskoopin kestävyys?
20
757
Vastaukset
- Anonyymi
Kyseistä laitetta ei ole suuniteltu huollettavaksi eli asiassa on alunperin ollut melkoinen riski. No laitteen kaikkia osiota testattiin huimia määriä ennenkuin kombonetit hyväksyttiin kokonaisuuteen.
Sijaintivyöhykkeellä ilmeisesti vähemmän kiviä mitkä voisivat aiheuttaa tömäyksiä.
Teleskooppihan on lopulta mitättömän kokinen kappale suuressa avaruudessa eli törmäämisen mahdolliuus samalla mitätön. tosin taisi heti alkuaikoina hiekanmuru osua jonkin peiliin, mutta osumalla ei ollut merkitystä kokonaisuuteen.
Hyvä dokkari jota suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille ja vaikka vain ajankuluksi yleistietoutena.- Anonyymi
Dokumentissa jo näki kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni, kun jo lämpökilven avausvaiheessa vaikutti ensin että "suojapressu" ei rullautunut pois tieltä, mutta onneksi laite saatiin kuitenkin käyttökuntoon.
Mahtaakohan tosiaan tuo sijainti Auringosta katsottuna Maan takana olla jotenkin turvallisempi hiukkasten/kivien osumisen kannalta?
Jotain pientä varautumista kuitenkin nähtävästi on lähettää tarvittaessa laitteistoa tekemään korjauksia kauko-ohjauksella. Pintoihin on mm. laitettu paikoitus-/kohdistusmerkkejä ja kiinnittymispisteitä sen varalta. - Anonyymi
Jostain luin, että Webbiin olisi tehty polttoaineen täyttömahdollisuus. Parikymmentä vuotta näinä päivinä pitkä aika avaruustekniikan kehityksessä. Melko varmasti siinä ajassa ainakin SpaceX kehittää jonkinlaisen huoltorobotin, joka voi tankata ja huoltaa kiertoradalla olevia laitteita.
- Anonyymi
Dokumentti ei varmasti ollut täysin tyhjentävä, mutta ihmetytti huoneenlämmössä tehdyt laitetestaukset joista sitten pääteltiin laitteiston toiminnallisuus avaruudessa, jossa sitten olikin ongelmia.
Kuvista ja niiden hyödyllisyydestä voi sitten olla montaa mieltä, toki jos pääsee tekemään töitä tuon laitteen kanssa, on varmasti antoisaa.- Anonyymi
Perustutkimuksen tuottama tieto on useimmiten sellaista, että sen hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä.
Faradayn kerrotaan esitelleen sähkökokeitaan maailmannäyttelyssä. Ministeri oli kehunut kokeita mielenkiintoisiksi, mutta kysyi, mitä hyötyä tuosta kenellekään on. Faradayn kerrotaan vastanneen: "Voitte jonkin ajan päästä verottaa sitä." - Anonyymi
niin, värittäjä katsoo aallonpituudet ja käyttää sitten taiteellisuuttaan
- Anonyymi
James Webb teleskoopi on jo ihan paska!
- Anonyymi
Mikrometeoroidit puhkovat myös kansainvälisen avaruusaseman rakenteita ja niin lähellä maata niitä on paljon enemmän. Isokin vahinko voi käydä, mutta tilastollinen todennäköisyys on hyvin pieni.
- Anonyymi
Näköjään kuukaudessa Webbin pääpeiliin osuu 1-2 mikrometeoroidia kuukaudessa (viime marraskuuhun mennessä 14) ja se on otettu huomioon. Toistaiseksi yksi hiukkanen on ollut odotettua isompi ja aiheuttanut vauriota. Jatkossa teleskoopilla on tarkoitus kuvata menosuunnasta poispäin osumien aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi.
https://blogs.nasa.gov/webb/2022/11/15/nasa-webb-micrometeoroid-mitigation-update/- Anonyymi
Teleskoopin suojana pitäisi olla mikrokivet vastaanottava kilpi. Tämä lähetettäisiin erillisenä teleskoopin suojaksi.
Kilpi voisi olla teleskooppiin ankkuroitavaa mallia, mutta myös erillinen olisi mahdollinen, jolloin molemmissa olisi omat moottorit ja molemmat myös kommunikoisivat keskenään. Tietysti molemmat olisivat myös Maasta ohjattavia.
Näin olisi pitänyt suunnitella ja toimia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teleskoopin suojana pitäisi olla mikrokivet vastaanottava kilpi. Tämä lähetettäisiin erillisenä teleskoopin suojaksi.
Kilpi voisi olla teleskooppiin ankkuroitavaa mallia, mutta myös erillinen olisi mahdollinen, jolloin molemmissa olisi omat moottorit ja molemmat myös kommunikoisivat keskenään. Tietysti molemmat olisivat myös Maasta ohjattavia.
Näin olisi pitänyt suunnitella ja toimia.Miten se teleskooppi kilven läpi mitään kuvaisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se teleskooppi kilven läpi mitään kuvaisi?
Et sitten ajatellut tai lukenut tuosta ylempää:
"Jatkossa teleskoopilla on tarkoitus kuvata menosuunnasta poispäin osumien aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi."
Kilpi tietysti sinne päinvastaiselle puolelle mistä kuvataan, mutta johon enemmän ropisee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se teleskooppi kilven läpi mitään kuvaisi?
James Webb on jo ihan paskana, peili hajalla, instrumentit jumissa.
- Anonyymi
Toivottavasti ei linnut pasko peiliä likaiseksi
- Anonyymi
Ihan paskanahan se jo on!
- Anonyymi
James Webbin auringosuoja on vahinkoittunut.
- Anonyymi
James Webb teleskooppi on jo aivan paskana.
- Anonyymi
Lääkkeet jääneet taas ottamatta?
- Anonyymi
Surkeeta laatua, nyt jo ihan tohjona.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1472455
- 1761694
- 921578
- 691533
- 79914
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6875- 68851
- 59825
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152745