Hesarissa on tänään artikkeli lukiolaisten vaikeuksista, kun luokkatovereihin ei saa yhteyttä, ja joutuu olemaan yksin niin vanhojen tansseissa kuin penkkareissakin.
Nuorille ystävyyssuhteet ovat tavattoman tärkeitä, mutta tämä sivuun joutumisen kokemus on monella.
Tunnistin tunteen ja mietin, että kolmanneksi pyöräksi joutuminen on monilla koko elämän pituinen trauma. Oppii ajan kanssa jäämään syrjään ja sivuutetuksi, mutta masennukseen taipuvaiselle se voi olla kovin raskasta.
Sen vuoksi kirjoittelupalstat ovat yksinäisille vanhoille tärkeitä. Yhteys toisiin saman kokeneisiin on tarpeellinen monille. Sen vuoksi on tärkeää, että tämäkin palsta jaksaisi edelleen toimia hyvän mielen tuojana.
Yksinäisyys
Anonyymi-ap
43
269
Vastaukset
- Anonyymi
Aviopuolison eläessä ei yksinäisyys tullut vastaan, kun kaipasin yksinäisyyttä häivyin mökille, kalalle, metsässä kävely.
Vaimon kuoltua yksinäisyys iski suoraan kasvoille, aikaa myöten tähän tottui niin etten kaipaa kovinkaan usein seuraa, seuraa löydä jos haluan.
Tietokone ja sen tuomat mahdollisuudet tuo viihdykettä niin paljon ettei lukeminen hirveesti kiinnosta.- Anonyymi
Näinhän se menee kun toinen kuolee , se ottaa aikaa että löytää jonkinlaiset uudet rutiinit päiväänsä, kun ei enää ole sitä toista jonka kanssa sai jakaa ajatuksiaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se menee kun toinen kuolee , se ottaa aikaa että löytää jonkinlaiset uudet rutiinit päiväänsä, kun ei enää ole sitä toista jonka kanssa sai jakaa ajatuksiaan.
Kun puolison kultua piti luopua autosta, oli pakko jäädä kotiin ja liikkua vain julkisilla. Poissa ovat ne pistäytymiset, käväisyt kaupungin toisella laidalla, torit, kuppilat, museot, erityiset ostospaikat, omaisten haudoilla käynnit.
Käytännön asioidenkin hoitaminen vaikeutuu, jokin pikku korjaus jää tekemättä, ulkolamppu pitäisi vaihtaa, tontin aita repsottaa, tuollaisia pikkujuttuja, jotka tekijän lähdettyä jäävät harmittamaan.
Vähitellen kaikkeen turtuu. Oppii menemään ullakolle taskulampun kanssa, koska kattolamppu paloi, komeron ovi ei mene kiinni, tuuletusikkunan haka on vääntynyt jne. Kysyn apua jälkikasvulta: "Juu, äkkiä tuo on korjattu. Jonain päivänä . . ."
Kaikkeen vaan sitten tottuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun puolison kultua piti luopua autosta, oli pakko jäädä kotiin ja liikkua vain julkisilla. Poissa ovat ne pistäytymiset, käväisyt kaupungin toisella laidalla, torit, kuppilat, museot, erityiset ostospaikat, omaisten haudoilla käynnit.
Käytännön asioidenkin hoitaminen vaikeutuu, jokin pikku korjaus jää tekemättä, ulkolamppu pitäisi vaihtaa, tontin aita repsottaa, tuollaisia pikkujuttuja, jotka tekijän lähdettyä jäävät harmittamaan.
Vähitellen kaikkeen turtuu. Oppii menemään ullakolle taskulampun kanssa, koska kattolamppu paloi, komeron ovi ei mene kiinni, tuuletusikkunan haka on vääntynyt jne. Kysyn apua jälkikasvulta: "Juu, äkkiä tuo on korjattu. Jonain päivänä . . ."
Kaikkeen vaan sitten tottuu.Ihan niin , sitä oikein huomaa miten paljon se toinen eläessään on tehnyt ilman että niihin on edes kiinnitetty erityistä huomiota.
Itse pidän vielä auton, mutta hyvin vähiksi ne ajot jäävät, ainoastaan kaupassa kerran viikossa tulee ajeltua.
Itseensä saan soittaa edesmenneen mieheni parhaalle kaverille jos on jotain mitä en itse osaa, mutta ei häntäkään viitsi oikein joka hätiin käskeä .
Vähän aika sitten alkoi palo hälytys huutamaan ja juoksin ympäri joka huoneessa pelosta että nyt sitten palaa, vaan kun ei edes haissut savulta niin ymmärsin että hälytys oli että patteri pitää vaihtaa.
Ennen vanhaan kun patteri oli lopussa niin hälyyttäjä vaan piipitti lyhyesti hiljaisella äänellä, mutta nämä nykyiset hälyttimet huutaa samalla lailla kun palosta hälyyttää.
Hälyttäjä on katossa ja katto korkealla 270cm etten ylettynyt edes niin korkealle vaikka seisoin emännän jatkotuolilla ja huuto vaan jatkui.
Oli pakko soittaa tutulle joka tuli heti ja vaihtoi uuden patterin .
Ajattelin jos mies olisi elänyt niin olisi vaihtanut patterin ja olisin pitänyt sitä ihan itsestään selvänä asiana . Niin että elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään
- Anonyymi
Yksinäinen voi olla parisuhteessakin. Varsinkin uusioparit, kun kummallakin on omat lapset ja lastenlapset kaikkein tärkeintä. Ei ole paljonkaan yhteistä, ei edes yhteisiä ystäviä eikä aina yhteisiä lapsia , muistoja tai asuntoakaan. Kun mennään vanhemmalla iällä uusiosuhteeseen, siinä on vaikea sopeutua toisen tapoihin.
- Anonyymi
Sitä minäkin olen ajatellut , kun on ollut tarpeeksi kauan yksin niin ei siinä enää osaisi ehkä
Uuden ihmisen kanssa asua kun on ne omat tapansa itsellä kuten sillä toisellakin. Nuorena se oli niin helppoa kun muutettiin yhteiseen kotiin ja särmät hiottiin ensimmäisen vuoden aikana . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä minäkin olen ajatellut , kun on ollut tarpeeksi kauan yksin niin ei siinä enää osaisi ehkä
Uuden ihmisen kanssa asua kun on ne omat tapansa itsellä kuten sillä toisellakin. Nuorena se oli niin helppoa kun muutettiin yhteiseen kotiin ja särmät hiottiin ensimmäisen vuoden aikana .Seurannu tyttäreni uusioparin muodotumista, kaksivuotta hänen erosta, hänellä murros ikänen tytär ja uusio sulhasella viikonloppu lapsi.
Nyt tytär myymässä asuntoa ja tarkoitus muuttaa miehen asuntoon.
Nää sellasia tapauksia joihin ei kannata puuttua, kun ihminen 50-vuotias onko valmis yksin eläjäksi mene tiedä, minä en siinä iässä haluaisi yksinäisyyttä. - Anonyymi
Vaikeaa on varmasti yhdistää kaksi perhettä. Erilaiset tavat, erilaiset käytännöt, kasvatusongelmat, rahan käyttö, ei ole helppoa. Usein ex-puolisoiden asenteet eivät ole parhaat madolliset, ja se näkyy lasten suhtautumisena.
Uusioparien pitäisi olla todella avoimia toisilleen, jakaa mielipiteensä, puhua asiat pohjia myöten, ymmärtää ja olla reilu. Välttää kiivastumista.
Eipä kateeksi kävisi. Vuosikymmenien liiton jälkeen en lankeaisi uuteen, vaikka mahdollisuus olisi tarjolla. Onneksi ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikeaa on varmasti yhdistää kaksi perhettä. Erilaiset tavat, erilaiset käytännöt, kasvatusongelmat, rahan käyttö, ei ole helppoa. Usein ex-puolisoiden asenteet eivät ole parhaat madolliset, ja se näkyy lasten suhtautumisena.
Uusioparien pitäisi olla todella avoimia toisilleen, jakaa mielipiteensä, puhua asiat pohjia myöten, ymmärtää ja olla reilu. Välttää kiivastumista.
Eipä kateeksi kävisi. Vuosikymmenien liiton jälkeen en lankeaisi uuteen, vaikka mahdollisuus olisi tarjolla. Onneksi ei ole.UUSIOPERHEET
on suurta ihmisen tyhmyyttä,
rikotaan MONEN ihmisen elämä
yhden huumavan MUKA rakauden takia,
rakkauski ON pelkkä hetki
kun raha vaikeudet alkaa
rakkaus livahtaa ikkunasat ulos,
sen jälkeen on taas pelkkää riitaa,
tappelua ,
toistensa alistamista
ja entistä enemmän seksi olevia ihmisiä ympäristössä,
hullua sakkia kaikki paremman puolison etsijät höh,
opetelkaa ensin itse elämään normaalia tasapainoista elämää enekuin alatte PAREMPAA puoliso etsimään ja rikkomaan muitten ihmisten elämää samalla, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seurannu tyttäreni uusioparin muodotumista, kaksivuotta hänen erosta, hänellä murros ikänen tytär ja uusio sulhasella viikonloppu lapsi.
Nyt tytär myymässä asuntoa ja tarkoitus muuttaa miehen asuntoon.
Nää sellasia tapauksia joihin ei kannata puuttua, kun ihminen 50-vuotias onko valmis yksin eläjäksi mene tiedä, minä en siinä iässä haluaisi yksinäisyyttä.Olen pannut merkille että moni eroaa juuri 50 kieppeillä.
Ystävättäreni erosi ja en olisi ikinä uskonut että juuri hän tulee eroamaan , kysyin miksi, niin hän sanoi että oli ajatellut että nyt on viimeinen mahdollisuus alkaa oma elämä ennekö tulee liian vanhaksi . Että mieti onko monella muullakin sellaiset ajatukset juuri 50 ikäisenä .
Moni huomaa kun kaikki lapset ovat muuttaneet omiin oloihinsa ettei heillä olekaan mitään yhteistä enää miehen kanssa , ja sitten tulee ero - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
UUSIOPERHEET
on suurta ihmisen tyhmyyttä,
rikotaan MONEN ihmisen elämä
yhden huumavan MUKA rakauden takia,
rakkauski ON pelkkä hetki
kun raha vaikeudet alkaa
rakkaus livahtaa ikkunasat ulos,
sen jälkeen on taas pelkkää riitaa,
tappelua ,
toistensa alistamista
ja entistä enemmän seksi olevia ihmisiä ympäristössä,
hullua sakkia kaikki paremman puolison etsijät höh,
opetelkaa ensin itse elämään normaalia tasapainoista elämää enekuin alatte PAREMPAA puoliso etsimään ja rikkomaan muitten ihmisten elämää samalla,Rikotaan monen ihmisen elämä ????
Meinaatko että sitä on jäätävä vaan suhteeseen jossa ei ole enää rakkautta ?
Useinhan nuorenakin tormataan avioon, ennenkö edes on tuntenut toisiansa kunnolla, sitten tulee kyllästyminen ja lapset.
Elämä ei olekaan ruusuilla tanssimista, ja puolisonkin huonot puolet ovat tulleet selvästi esiin.
Rakkaus loppuu, ja tulee ero , siinä sitten monella on pohtimista syitä eroon , ja yleensä syytellään sitä joka lähtee ja jättää, meinataan että sen lähtijän pitäisi vaan jäädä siihen mitään sanomattoman suhteeseen .
Ja jos ihminen on vielä aika nuorikin niin tottakai löytyy uusikin ihastus . Niin että kunhan jätetään asiat niiden itsensä hoidettaviksi jotka eroavat , eikä ihmetellä niin kovasti ja analyseerata miten ihmisten pitäisi olla .
Eroja sattuu ja paras ero on se joka tapahtuu sulassa sovinnossa ilman molemminpuolisia syyttelyitä tai mustasukkaisuus kohtauksia puoleen sun toiseen .
Koska fakta on että suhde ei toimi, ja kukaan ei tiedä mitä tapahtuu kahden ihmisen kodissa ja mikä aiheuttaa eron.
Ja avioerolapsikin pärjää hienosti jos tuntee että äiti ja isä ovat ystäviä eivätkä riitele kun epäkypsät kakarat .
Tottakai onnellisinta on että löytää puolison jonka kanssa on hyvä elää koko elämä, mutta niitä on harvoin.
On avioliittoja missä ollaan yhdessä koko elämä ja riidellään koko ajan ja ei edes haluta nukkua samassa huoneessa sen toisen kanssa. Sanotaan parhaalle ystävälle että inhoaa puolisoaan mutta kun kerran on luvannut niin myöta kun vastamäessäkin , niin muka sen tähden ollaan yhdessä. Ei sekään ole mikään ihanne tilanne kellekään .
Paras on kun nuorena ei pidä kiirettä avioon vaan seurustelee niin kauan että kaikki mielialat osataan toisesta , ja sitten vasta päätetään mennään yhteen kun tuntee toisensa tarkoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikotaan monen ihmisen elämä ????
Meinaatko että sitä on jäätävä vaan suhteeseen jossa ei ole enää rakkautta ?
Useinhan nuorenakin tormataan avioon, ennenkö edes on tuntenut toisiansa kunnolla, sitten tulee kyllästyminen ja lapset.
Elämä ei olekaan ruusuilla tanssimista, ja puolisonkin huonot puolet ovat tulleet selvästi esiin.
Rakkaus loppuu, ja tulee ero , siinä sitten monella on pohtimista syitä eroon , ja yleensä syytellään sitä joka lähtee ja jättää, meinataan että sen lähtijän pitäisi vaan jäädä siihen mitään sanomattoman suhteeseen .
Ja jos ihminen on vielä aika nuorikin niin tottakai löytyy uusikin ihastus . Niin että kunhan jätetään asiat niiden itsensä hoidettaviksi jotka eroavat , eikä ihmetellä niin kovasti ja analyseerata miten ihmisten pitäisi olla .
Eroja sattuu ja paras ero on se joka tapahtuu sulassa sovinnossa ilman molemminpuolisia syyttelyitä tai mustasukkaisuus kohtauksia puoleen sun toiseen .
Koska fakta on että suhde ei toimi, ja kukaan ei tiedä mitä tapahtuu kahden ihmisen kodissa ja mikä aiheuttaa eron.
Ja avioerolapsikin pärjää hienosti jos tuntee että äiti ja isä ovat ystäviä eivätkä riitele kun epäkypsät kakarat .
Tottakai onnellisinta on että löytää puolison jonka kanssa on hyvä elää koko elämä, mutta niitä on harvoin.
On avioliittoja missä ollaan yhdessä koko elämä ja riidellään koko ajan ja ei edes haluta nukkua samassa huoneessa sen toisen kanssa. Sanotaan parhaalle ystävälle että inhoaa puolisoaan mutta kun kerran on luvannut niin myöta kun vastamäessäkin , niin muka sen tähden ollaan yhdessä. Ei sekään ole mikään ihanne tilanne kellekään .
Paras on kun nuorena ei pidä kiirettä avioon vaan seurustelee niin kauan että kaikki mielialat osataan toisesta , ja sitten vasta päätetään mennään yhteen kun tuntee toisensa tarkoin.Meidän nuoruudessamme avioiduttiin aikaisin, kun jo valtiokin löi naimatonta " vanhanpiian verolla" 24-vuotiaana. Yleinen asennekin paheksui "susipareja", avioton lapsi oli noloa ja pakkoliittoja solmittiin ilman harkintaa.
Kuitenkin liitot kestivät, koska erot eivät olleet " meidän suvussa" tapana.
Asenteet muuttuvat. Sitoudutaanko avioon elämän pituiseksi ajaksi? Usein miettii, että koko ajatus on vanhanaikainen. Eletään avoliitossa,lapset "tunnustetaan". Ero on helpompi,kun ei virallista liittoa edes ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikotaan monen ihmisen elämä ????
Meinaatko että sitä on jäätävä vaan suhteeseen jossa ei ole enää rakkautta ?
Useinhan nuorenakin tormataan avioon, ennenkö edes on tuntenut toisiansa kunnolla, sitten tulee kyllästyminen ja lapset.
Elämä ei olekaan ruusuilla tanssimista, ja puolisonkin huonot puolet ovat tulleet selvästi esiin.
Rakkaus loppuu, ja tulee ero , siinä sitten monella on pohtimista syitä eroon , ja yleensä syytellään sitä joka lähtee ja jättää, meinataan että sen lähtijän pitäisi vaan jäädä siihen mitään sanomattoman suhteeseen .
Ja jos ihminen on vielä aika nuorikin niin tottakai löytyy uusikin ihastus . Niin että kunhan jätetään asiat niiden itsensä hoidettaviksi jotka eroavat , eikä ihmetellä niin kovasti ja analyseerata miten ihmisten pitäisi olla .
Eroja sattuu ja paras ero on se joka tapahtuu sulassa sovinnossa ilman molemminpuolisia syyttelyitä tai mustasukkaisuus kohtauksia puoleen sun toiseen .
Koska fakta on että suhde ei toimi, ja kukaan ei tiedä mitä tapahtuu kahden ihmisen kodissa ja mikä aiheuttaa eron.
Ja avioerolapsikin pärjää hienosti jos tuntee että äiti ja isä ovat ystäviä eivätkä riitele kun epäkypsät kakarat .
Tottakai onnellisinta on että löytää puolison jonka kanssa on hyvä elää koko elämä, mutta niitä on harvoin.
On avioliittoja missä ollaan yhdessä koko elämä ja riidellään koko ajan ja ei edes haluta nukkua samassa huoneessa sen toisen kanssa. Sanotaan parhaalle ystävälle että inhoaa puolisoaan mutta kun kerran on luvannut niin myöta kun vastamäessäkin , niin muka sen tähden ollaan yhdessä. Ei sekään ole mikään ihanne tilanne kellekään .
Paras on kun nuorena ei pidä kiirettä avioon vaan seurustelee niin kauan että kaikki mielialat osataan toisesta , ja sitten vasta päätetään mennään yhteen kun tuntee toisensa tarkoin.MORAALISTI
EI ole samaa mieltä kanssasi,
jatkuva kumppanin vaihto ON suurta tyhmyyttä,
ei kumppanit vaihtamalla parane,
sitä mieltä ihmisen ITSE on järkeiltävä ja kehityttävä ihmisenä aikuiseksi ymmärtää elämän vaikeudet ja
PYTYTTÄVÄ SITOUTUMAAN koko elämäkseen kumpaniinsa,
jos tähän ei pysty ja aina vaan etsii uutta ja parempaa
ihmine on silloin vähä-älyinen
vanha sanontaki
" LUU JÄÄ VALITSIJAN KOURAAN "
pätkä-avioliitot ja ihmissuhteet tuo vain turvattomuutta yhteiskuntaamme,
- Anonyymi
Voihan tänne kirjoittaa muutenkin kuin yksinäisyyden takia. Kiva jutella muidenkin kuin sen oman puolisonkanssa, kun alkaa olla jutut jo liiankin tuttuja. Saa vähän uutta näkökulmaa muuallekkin kuin omaan kotipiiriin ja kotiseutuun.
- Anonyymi
Palstan ikäisillä voi olla se tilanne, että kaikki tutut, niin omaiset kuin ystävätkin, ovat seuraavaa sukupolvea.
Ajan myötä alkaa painaa tieto, että kukaan ei tiedä eikä muista niitä aikoja, jolloin itse on ollut nuori ja elämän alussa. Saa havaita, ettei ketään ei edes kiinnosta.
Vähitellen tajuaa, että vaikka sinut kutsutaankin tapaamisiin ja merkkipäivien viettoon, jäät kuitenkin yksin, kun yhdessäolo muuttuu nojatuolissa istumiseksi ja kuulokojeen kanssa taisteluksi muiden seurustellessa keskenään. Kun lasten kirkkaat äänet väsyttävät, tarjoilu ei oikein maistu, ja lääkkeiden aika on tunnin kuluttua.
Koti on paras paikka, vaikka siellä ei muita olisikaan!- Anonyymi
Olet niin oikeassa ano 12:42. Kun omaa sukupolvea ei enää ole puuttuu tärkeä osa
ihmisen elämästä. Oman sukupolvisten kanssa on yhteistä historiaa,
se yhdistää.
Nuorempien seurassa jää ulkopuoliseksi ja joskus tuntuu kuin nuoremmat
ajattelisivat, että iäkkäälle riittää kunhan hän saa olla mukana
tapaamisissa - seuraamassa sivusta. Ei se ihan riitä, haluaisi jutellakin. - Anonyymi
Koti on paras paikka, mutta oispa siellä joskus joku samanikäinen läheinen.
Pelkkä samanikäisen läsnäolo lohduttaa. Voisi katsella vaikka telkkaria yhdessä
ja jutella niitä näitä, jotka ei pitkästytä kumpaakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet niin oikeassa ano 12:42. Kun omaa sukupolvea ei enää ole puuttuu tärkeä osa
ihmisen elämästä. Oman sukupolvisten kanssa on yhteistä historiaa,
se yhdistää.
Nuorempien seurassa jää ulkopuoliseksi ja joskus tuntuu kuin nuoremmat
ajattelisivat, että iäkkäälle riittää kunhan hän saa olla mukana
tapaamisissa - seuraamassa sivusta. Ei se ihan riitä, haluaisi jutellakin.Niinhän se on, kun on kuunnellut ensin omien lasten kaikki kasvuvaiheet ja sitten aikuisten lastenlastenkin jutut jotka ovat ihan samanlaisia juttuja kun omilla oli aikanaan niin huomaa että ero sukupolvien välillä on suuri.
Saahan sitä mennä syntyäreille ja muihin juhliin jos tuntuu että jaksaa mutta kuten sanoit niin sitä istuu siellä vaan ja nuoret puhuu, ja vips tulee halu lähteä omaan kotiin ja siellä sitten TV auki ja torkkupeite polville kun käpertyy sohvan nurkkaan .
Silloin ajattelee miten maailma on muuttunut, huomaamatta että sitä kai on itse muuttunut eniten 🙂 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän se on, kun on kuunnellut ensin omien lasten kaikki kasvuvaiheet ja sitten aikuisten lastenlastenkin jutut jotka ovat ihan samanlaisia juttuja kun omilla oli aikanaan niin huomaa että ero sukupolvien välillä on suuri.
Saahan sitä mennä syntyäreille ja muihin juhliin jos tuntuu että jaksaa mutta kuten sanoit niin sitä istuu siellä vaan ja nuoret puhuu, ja vips tulee halu lähteä omaan kotiin ja siellä sitten TV auki ja torkkupeite polville kun käpertyy sohvan nurkkaan .
Silloin ajattelee miten maailma on muuttunut, huomaamatta että sitä kai on itse muuttunut eniten 🙂Oma elämä on muuttunut eniten, vaikkei sisäisesti olisi itse niin paljon muuttunutkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koti on paras paikka, mutta oispa siellä joskus joku samanikäinen läheinen.
Pelkkä samanikäisen läsnäolo lohduttaa. Voisi katsella vaikka telkkaria yhdessä
ja jutella niitä näitä, jotka ei pitkästytä kumpaakaan.Ihan niin katsoa telkkaria yhdessä ja siinä samalla vaihtaa mielipiteitä ohjelmasta toisen kanssa ihan sellaista arkista mukavaa elämää .
Kun on yksin niin on ainoastaan ne omat ajatukset seurana, jos nyt ei kissan kanssa juttele aina välillä 🙂🙂🙂
Tykkään käydä lukemassa ja kirjoittelemassa palstalle. Lukea ikätovereitten ajatuksia ja heidän tapahtumiaan.
Olen yksin viihtyvä, joten en kärsi yksinolosta.
Nuorelle on varmasti vaikeaa jos jää syrjään kaveripiiristä.
Olen aika laiska avaamaan konetta, kännykällä on hankala kirjoittaa kun sormet eivät ole kovin näppärät.
Muistan kun tutustuin nettiin, alussa tuntui että ei kyllästy koskaan.
Olin työssä käyttänyt tietokonetta, mutta ei ollut internettiä.
Tiedän ikäisiäni jotka eivät halua tutustua nettiin, pankkiasiat ym...ovat hankalat hoitaa nykyisin ilman tietokonetta.- Anonyymi
Ihan totta Ei se ole niin mukava olla aina se kolmas pyörä, sitä tuntee että on vaan vaivoiksi toisille, ja siksi ei uskalla oikein mitään, joten nettiä selaamalla voi aina henkiseksi unohtaa asiat ja lueskella uutisia , Suomi24 ja FB.
Nuoret kovasti sanovat että mene sinne tai tänne, kun eivät ymmärrä ettei sitä iäkkäämpänä niin vain tormata jonnekin jossa ei tunne ketään. Vaikka onhan niitä rohkeitakin olemassa jotka uskaltavat tehdä ystävän pyyntöjä ja saavat uusia ystäviÄ vaikka ovatkin iäkkäitä . Sellaista se on elämä , joten näillä mennään- Anonyymi
Nuorien on helppo antaa "mene sinne ja mene tänne" kehotuksia.
Kyllähän sitä meni kun pystyi vielä ! Ei nuoret eikä keski-ikäisetkään
tajua mitä on elämä esim. kahdeksankympin tienoilla ja jo ennenkin.
Ei sitä niin vaan mennä. Ja MINNE menis ?
Ei ole mitään paikkoja !
Kauppakeskuksiinko pyörimään mentäisiin ?
Ne olisi ainoita paikkoja nähdä ihmisiä,
kun ei pysty sitoutumaan mihinkään harrastuksiin,
kun on milloin missäkin kunnossa ja m i t ä huonokuntoinen harrastaisi ?
Hyvä jos pöperönsä pystyy laittamaan ja vähän siivoamaan joskus.
Onneksi on tämä palsta sentään.
- Anonyymi
Viime vuosien korona ontehnyt pahaa jälkeä ystävystymisille, kun on maski päällä ja etäisyyttä pitäisi olla metri, ellei kaksi, eipä siinä voi pajon ystävystyä.
Nyt taas on jo se mahdollisuus, mutta pitkä yksiolo tekee hijaiseksi, ehkä siitä pikkuhiljaa pääsee eroon ajan kanssa.
Rohkeutta vain nuoret, eläkää ja olkaa iloisia! - Anonyymi
Ihan kiva alotus,
luin kaikki komentit
kaikista komenteista henkyi sama sanoma
yksin on jääny
ja yksin olemiseenki tottuu
jopa yksin elämisessä jo viihtyy,
tietenki meillä kaikilla on tunteet
joskus kaipaa toista ihmistä,
mutta minkäs teet kun ei ole enään toista " hengen heimolaista "
melkein kaikki on kuolleet
ja nuoremmat ihmiset ei korvaa omaa kaveria / puolisoa,
vaikka omalla tavallaan heki ovat läheisiä ja tärkeitä ihmisiä elämässä, mutta se mutta aina on väilssä,
oma kunto hiipuu vääjäämättä,
ei jaksa lähteä samoin kuin ennen viihteelle,
se on suuri rajote jo elämässä,
lopullinen lähtöki välähtää jokapäivä mielessä
mutta toisaaltaan kun ei kuolekaa
niin pakko on tämä loppuelämäki jotenki laahustaa loppuun,
pitkiin aikoihin ei tänne ole tullu kirjoiteltua
ei ole ollu oikein aihettakaan johon haluisi komentoida,
täytyy myöntää
on ollu joskus teitäki kirje-kavereitaki ikävä
mutta se mutta aina on tullu esteeksi,
on tuntunu kuin teki olisisitte olleet poissa jossaki muualla kuin koneella,
enkä ole kehdannu kysellä missä oikein olette kun ei näy,,,
kirjoitelaan taas,,- Anonyymi
Moi ! Ainakin minä olen kaivannut kirjoituksiasi, mutta olen ajatellut,
että ehkä et voi hyvin, et jaksa kirjoitella. Kiva että "ilmoittauduit" !!!
Kirjoitellaan muuten vaan kun jaksetaan ja kun aihe nappaa !
Hyviä öitä ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moi ! Ainakin minä olen kaivannut kirjoituksiasi, mutta olen ajatellut,
että ehkä et voi hyvin, et jaksa kirjoitella. Kiva että "ilmoittauduit" !!!
Kirjoitellaan muuten vaan kun jaksetaan ja kun aihe nappaa !
Hyviä öitä !Uusi aamu
kaunis päivä edessä
aurinko heti aamusta ilonamme,
kylmä pureva viima hieman haittana,
ehkä teen pienen lenkin sauvat turvanani
pysyy paremmin pystyssä
jutut vähenee kai vanhuus väkisin ottaa ylivallan
-- aamulla mietin entisiä harrastuksia, niitä oli todella paljon,
mistä saisi voimia niihin,, onki jo utoopinen ajaus,
kaikki haarastukset ovat vaativaa puuhaa,
voimat ei enään riitä ,
surettaa, kaikesta pitää vanhan luopua,
seinllä taulut muistuttaa maalaus harrastuksesta,
käsityöitä on jonkivarran tallessa muistona menneiltä ajoilta,
-- joskus harrastin monipuolista vaate-ompeluaki,
olmpelin vierillekki kauniita juhla vaateita,
se on meneisyyttä,
räsymattojen kutominen oli johonki aikaan mielipuuhaa,
nykyisin minulla ei olekkaa turvallisuuden takia mattoja lattialla,
niihin voi kompastua vanha ihminen,
parikertaa komastuinki, olihan se melkonen tärsky hyvä kun ei taju menny,
ulos täytyy tänään jossain vaiheessa päästävä
aurinkoa töllöttämään,
onko sielläpäin kaikki vielä hyvin,
ja kiitos kun muistit mua,,,,
kirjoiellaan taas,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uusi aamu
kaunis päivä edessä
aurinko heti aamusta ilonamme,
kylmä pureva viima hieman haittana,
ehkä teen pienen lenkin sauvat turvanani
pysyy paremmin pystyssä
jutut vähenee kai vanhuus väkisin ottaa ylivallan
-- aamulla mietin entisiä harrastuksia, niitä oli todella paljon,
mistä saisi voimia niihin,, onki jo utoopinen ajaus,
kaikki haarastukset ovat vaativaa puuhaa,
voimat ei enään riitä ,
surettaa, kaikesta pitää vanhan luopua,
seinllä taulut muistuttaa maalaus harrastuksesta,
käsityöitä on jonkivarran tallessa muistona menneiltä ajoilta,
-- joskus harrastin monipuolista vaate-ompeluaki,
olmpelin vierillekki kauniita juhla vaateita,
se on meneisyyttä,
räsymattojen kutominen oli johonki aikaan mielipuuhaa,
nykyisin minulla ei olekkaa turvallisuuden takia mattoja lattialla,
niihin voi kompastua vanha ihminen,
parikertaa komastuinki, olihan se melkonen tärsky hyvä kun ei taju menny,
ulos täytyy tänään jossain vaiheessa päästävä
aurinkoa töllöttämään,
onko sielläpäin kaikki vielä hyvin,
ja kiitos kun muistit mua,,,,
kirjoiellaan taas,,Moi ! Mitä kuuluu sinulle, taiteilijatar ?
Sinä olet taiteellinen ja monilahjakas !
En ole päässyt tietokoneelle eilisestä asti
kunnes äsken vasta kun sain vihdoin apua.
Menin melkein paniikkiin ajatuksesta, että uusi pitäisi hankkia.
Mistä lähden sen ostamaan ja miten osaan ostaa,
paljonko menee rahaa ja milloin se olisi käyttövalmiina
kun nettipankkiinkin pitää päästä.
Tietokone kun ei ole minun "alaani",
minun alaani on paremmin ojankaivuukin ....
kuin mikään digi-alkuinen tai tietokonehomma.
Voi kuinka ihailen kaikkia sinun käden taitojasi
mitä kaikkea kaunista olet tehnytkään !
Sinä olet taiteellinen ja luova ihminen ajattelultasi
ja lisäksi sinulla on näppärät kädet ja sormet toteuttamaan
lahjojasi ja taipumuksiasi.
On tosi keljua, ettei iän myötä jaksa enää paljon niitä harrastuksia,
joista tykkäisi ja joitten parissa aika kuluisi rattoisasti.
Oikein mukavaa iltaa sinulle !
Olen vähän katsellut ja kuunnellut ykköseltä hyväntekeväisyyskonserttia,
kun ei oikein muutakaan ole. Yhdeksältä "osallistun" rentoon Suomi
tietämyskilpailuun "Stadi vastaan lande" täällä kotikatsomon puolella
eturivissä ....
Kirjoittelemisiin !
Toivon, ettei kone ala taas lakkoilla ....
- Anonyymi
Elämässä ei ole mitään hohtoa enää.
- Anonyymi
EI ole hohtoa, ei niin todellakaa,
mutta
koitetaan pakottaa itteä vielä hiukan elämään,
eletään kiusallaki vielä ainaki tämä päivä
katotaan huomen aamua ollanko vielä hengissä,
jos ollaan
sanotaan taas joku sana toisillemme,
sitä ootellessa
mukavaa päivää sinullekki
mä koitan raahautua hiukan ulos,
aurinkoa töllöttämään,
tuu sinäki,
aatteleppa,,
olishan se kiva jos oikeesti nähtäis ulkona
ja sanottais muutama sana
vaikka ilmoista jos muuta ei keksisi sanoa,, heh,
muista huomenna kirjoittaa joku sana tänne, ME kaikki ootetaan sua täällä,,
kaikesta huolimatta mukavampaa päivänjatkoa,
terv,,, ykx -meistä,,, vanhoista,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EI ole hohtoa, ei niin todellakaa,
mutta
koitetaan pakottaa itteä vielä hiukan elämään,
eletään kiusallaki vielä ainaki tämä päivä
katotaan huomen aamua ollanko vielä hengissä,
jos ollaan
sanotaan taas joku sana toisillemme,
sitä ootellessa
mukavaa päivää sinullekki
mä koitan raahautua hiukan ulos,
aurinkoa töllöttämään,
tuu sinäki,
aatteleppa,,
olishan se kiva jos oikeesti nähtäis ulkona
ja sanottais muutama sana
vaikka ilmoista jos muuta ei keksisi sanoa,, heh,
muista huomenna kirjoittaa joku sana tänne, ME kaikki ootetaan sua täällä,,
kaikesta huolimatta mukavampaa päivänjatkoa,
terv,,, ykx -meistä,,, vanhoista,,Hei, luepa ystävällisesti edellinen vastaukseni 10 minuuttia sitten,
olisin tullut eilen kirjottelemaan, mutta tietokone teki lakon !!!
Ei onneksi hajonnut kokonaan ! Miten on tämä päivä mennyt ?
Jaksoitko ulos aurinkoon ? Meillä on tullut lunta hiljakseen.
Aurinkoa ei ole näkynyt, mutta onneksi mielialani eivät ole
"sääriippuvaisia", olenko poikkeus ? Tykkään sateestakin.
Toki ulkoilu on mukavampaa jos ei ole kaatosade - hehe -
Olisihan se hauska nähdä - ihana ajatus - - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei, luepa ystävällisesti edellinen vastaukseni 10 minuuttia sitten,
olisin tullut eilen kirjottelemaan, mutta tietokone teki lakon !!!
Ei onneksi hajonnut kokonaan ! Miten on tämä päivä mennyt ?
Jaksoitko ulos aurinkoon ? Meillä on tullut lunta hiljakseen.
Aurinkoa ei ole näkynyt, mutta onneksi mielialani eivät ole
"sääriippuvaisia", olenko poikkeus ? Tykkään sateestakin.
Toki ulkoilu on mukavampaa jos ei ole kaatosade - hehe -
Olisihan se hauska nähdä - ihana ajatus -Mihinköhän minun vastaukseni oikein meni ?
Se oli tarkoitettu sinulle, joka kirjoitit
"EI ole hohtoa, ei niin todellakaa,
mutta
koitetaan pakottaa itteä vielä hiukan elämään,
eletään kiusallaki vielä ainaki tämä päivä"
Oikein hyvää illanjatkoa ja vointia sinulle ja kaikkea hyvää ja mukavaa !
Miten olet muuten voinut ?
Onko ollut normaalin "keskivaikeaa" vai millaista ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei, luepa ystävällisesti edellinen vastaukseni 10 minuuttia sitten,
olisin tullut eilen kirjottelemaan, mutta tietokone teki lakon !!!
Ei onneksi hajonnut kokonaan ! Miten on tämä päivä mennyt ?
Jaksoitko ulos aurinkoon ? Meillä on tullut lunta hiljakseen.
Aurinkoa ei ole näkynyt, mutta onneksi mielialani eivät ole
"sääriippuvaisia", olenko poikkeus ? Tykkään sateestakin.
Toki ulkoilu on mukavampaa jos ei ole kaatosade - hehe -
Olisihan se hauska nähdä - ihana ajatus -Moi,,
huonosti meni tämä päivä, en " päässy" ulos,
laiskuus iski,
ehkä huomenna parempi päivä,,, saa nähdä,
juu,, olishan se kiva nähdäkki ,,
aina joskus ulkoilessa joku voi jonkun sanan jutellakki
kun vastaan tulee,
se tuntuu ihan kivalta
asutaanhan me samoilla kulmilla
ja ollaan samoja suomalaisia kaikki,
kun muinoin ennen sodan jälkeen oli yhteisöllisyys itsestään selvyys,,,
kirjoitelaan taas,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihinköhän minun vastaukseni oikein meni ?
Se oli tarkoitettu sinulle, joka kirjoitit
"EI ole hohtoa, ei niin todellakaa,
mutta
koitetaan pakottaa itteä vielä hiukan elämään,
eletään kiusallaki vielä ainaki tämä päivä"
Oikein hyvää illanjatkoa ja vointia sinulle ja kaikkea hyvää ja mukavaa !
Miten olet muuten voinut ?
Onko ollut normaalin "keskivaikeaa" vai millaista ?Jokunen aika sitten sain kunnon fulnssan, kuumetta taas
ja kovaa yskää
nyt se on ohi,
yleiskunto on vanhuksen yleiskunto,
ei oikein saa aikaseksi mitään suurempaa,
pakolliset aamupalat ja pikkupuuhat kotosalla,
tänään iski laiskamato
kotosalla pyöriny koko päivän ,
väälliin otin päikkäreitä,
jospa huomenna sais enemmän aikaan,
sanoisin,,, " normaalin keskivaikea"
vielä elossa, enkä aijo vielä humennakaa kuolla,,
kyllä tämä tästä taas,,,
kirjoitellaan,,,,,
- Anonyymi
Elossa ollaan vielä,
kävin uimassa,
piristi ihmeesti,
auton käytin pesulassa,
kylmä ilma ulkona,
kohta syömään kastiketta ja pottuja,
kattelen nurkkasilmällä TV:tä mäkihyppyä siellä,
eipä ny muuta,
kirjotelaan jos muistetaan,,- Anonyymi
Hei ! Sinä hyväkuntoinen.
Kun vielä pystyt menemään uimaan
ja autoakin ajamaan.
Mäkihyppyä oli kiva katsella
kun suomalaiset oli hyviä.
Uutta menestyvää polvea
ei ole tullut.
Painun pehkuihin.
Kauniita unia sinullekin!
- Anonyymi
Nuorille ystävyyssuhteet ovat äärettömän tärkeitä ei koulu ja lukiotytöt kaipaavat suhdetta perhettä ja raskaaksi tuloa että pääsevät nopeasti vspaaksi kodin kahleista keittokomeroon paistamaan jauhelihaa illalla töistä palaavalle duunarikullalleen lallee lellaa
- Anonyymi
Kyllä ystävyys-suhteet vanhallekki on tärkeitä,
onnellisia ne vanhukset joilla on vielä elossa edes yksi ystävä ja puhekaveri,
parisuhde ei vanhuksia enään kiinosta , yleensä oma puoliso on jo kuollu,
ja uutta ei enään halua hankkia,
yksin on vanhan jo hyvä olla,
ei jaksa enään muitten ihmisten passaamista,
paremminki vanha haluaa että häntä jo passataan, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ystävyys-suhteet vanhallekki on tärkeitä,
onnellisia ne vanhukset joilla on vielä elossa edes yksi ystävä ja puhekaveri,
parisuhde ei vanhuksia enään kiinosta , yleensä oma puoliso on jo kuollu,
ja uutta ei enään halua hankkia,
yksin on vanhan jo hyvä olla,
ei jaksa enään muitten ihmisten passaamista,
paremminki vanha haluaa että häntä jo passataan,Moi ! Omassa rauhassa on aika hyvä olla, vaikka on vähän turvatonta yksin
ja juttukaveria kaipaakin. Kaikkea hyvää sinulle ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moi ! Omassa rauhassa on aika hyvä olla, vaikka on vähän turvatonta yksin
ja juttukaveria kaipaakin. Kaikkea hyvää sinulle !Millätavalla tunnet turvattomuutta,
minä en tunne turvattomuutta vaikka yksin olenki,
onhan puhelin ja aina voi soittaa jos hätä on 112
sieltä saa ainaki neuvoja moneenki ongelmaan,
jos ketään muuta ei ole johon ottais yhteyttä,
varsinki yksinäinen vanhus saa sieltä neuvoja, näin ole itse käsittäny,
minulla kuitenki on jälkeläisiä jotka saan puhelimella kiinni
ja joitaki muitaki sukukulaisia vielä elossa
joitten kanssa voi jutella jos kiinostaa ottaa yhteyttä,
mutta kauhulla ajattelen tilannetta jos kertakaikkiaan ei ole ketään kenelle soitaisi,
luoja meitä siitä varjelkoon,
nyt nukkumaan
huomenna varmaan on parempi päivä
ja
luojan siunausta ja varjelusta sinullekki,
hyvää yötä,,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millätavalla tunnet turvattomuutta,
minä en tunne turvattomuutta vaikka yksin olenki,
onhan puhelin ja aina voi soittaa jos hätä on 112
sieltä saa ainaki neuvoja moneenki ongelmaan,
jos ketään muuta ei ole johon ottais yhteyttä,
varsinki yksinäinen vanhus saa sieltä neuvoja, näin ole itse käsittäny,
minulla kuitenki on jälkeläisiä jotka saan puhelimella kiinni
ja joitaki muitaki sukukulaisia vielä elossa
joitten kanssa voi jutella jos kiinostaa ottaa yhteyttä,
mutta kauhulla ajattelen tilannetta jos kertakaikkiaan ei ole ketään kenelle soitaisi,
luoja meitä siitä varjelkoon,
nyt nukkumaan
huomenna varmaan on parempi päivä
ja
luojan siunausta ja varjelusta sinullekki,
hyvää yötä,,,Jos ei ole kovin terve yksin on turvatonta. Ei kaikissa tilanteissa tiedä
mitä tehdä ja minne lähteä, kun kunto menee huonommaksi. Yksin ei kohta
liikkeelle lähteä. Missään asiassa ei saa apua eikä neuvoja keltään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei ole kovin terve yksin on turvatonta. Ei kaikissa tilanteissa tiedä
mitä tehdä ja minne lähteä, kun kunto menee huonommaksi. Yksin ei kohta
liikkeelle lähteä. Missään asiassa ei saa apua eikä neuvoja keltään.Kyllä sinulla on syytä huoleen,
onko sinulla puhelin
jos on
osaatko soittaa 112 numeroon,
siletä kyllä annetaan neuvoja ja tarvittaessa tullaan jopa sinua auttamaan,
tarvii vain sinun kertoa sinne mikä on huolena
varsinki jos koet itsesi sairaaksi,
tonen puhelin numero on KOTIPALVELUUN,
mutta nyt en muista sen numeroa,
kirjoittele kuitenki tänne
täällä voi joku antaa sinulle vielä parempia neuvoja kuin minä osasasin,
- Anonyymi
Tänään oli saamaton päivä,
ei jaksanu / viittiny lähteä ulos,
ei kiva juttu,
jospa huomenna,
hymmm,,,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po383289Niin voimakkaat tunteet
Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi162595Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen
sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk242564Puhe on halpaa
Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.441816- 251536
- 1211301
Nainen, se on vain karu totuus, että
sinut on luotu synnyttämään ja mies siittämään. Niin on luomakunnassa säädetty ja niin se on. Sinut luotiin heikoksi ja2791258Joko aiheuttamani pettymys
on lieventynyt? Toivottavasti. Uskallan heittää lentosuukon näin etäältä ja nimettömänä 😘.901229Kosulan Keisari karviossa
Non ni. Kosulan keisari karviossa käväsemässä,kamera pyöri ja tubetulot lopsahti tilille,myös VEROVÄHENNYLSIIN ajo241146Arvasin että sen profiilin takana on sinä
Ja nyt suutuit. Pidähän tuo äläkä enää haikaile sitten, rakas 😉131110