Åbo Akademin rikos on Suomen häpeä

" Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio: Åbo Akademin käyttämät kielikiintiöt ovat laittomia. (HS 30.12.99.) Åbo Akademin kemiallisteknillinen tiedekunta on menetellyt virheellisesti valitessaan opiskelijoitta suomen- ja ruotsinkielisissä kiintiöissä. Yliopistossa on vaadittu suomenkielisiltä korkeampia pistemääriä kuin ruotsinkielisiltä. Esimerkiksi kemiallis-teknisen tiedekunnan tuotantotekniikan linjalle ruotsinkieliset pääsivät 16,78 pisteellä, mutta suomenkielisiltä vaadittiin 29,56 pistettä. Tietotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 24,45 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta 36,23 pistettä. "

On huomattava,että Åbo Akademin rehtori on tunnettu rkp:läinen teologi Björkstrand.

Samanlainen teologi kuin piispa John Wikström,joka Turun kirkolliskokouksessa syksyllä 1998 asettui vastustamaan suomenkielisen seurakunnan perustamista Ahvenanmaalle kun sellainen esitys oli kirkolliskokouksen asialistalla.

Veikkaan,että Wikströmkin on Ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjä. Korjatkaa jos olen väärässä.
3427
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

HS 23.6.89: ”Ruotsikielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.”

Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.) Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.

Tällaisesta aineksesta Suomelle lähdetään sitten tekemään oikeuslaitoksen juristeja. Jäljet näkyvät jo opiskelussa. ”Oikeustieteen opiskelijat reputtavat urakalla.” (HS 10.5.99): ”Noin 12 prosenttia oikeustieteilijöistä joutui selittämään, miksi ei ole suorittanut riittävästi opintoviikkoja, kun saman selityksen kaikista Helsingin yliopiston opiskelijoista joutui antamaan vain 7,4 prosenttia. Asian selittää ruotsinkielisten suuri osuus oikeustieteellisessä tiedekunnassa.”

Alempitasoisuus näkyy oikeuslaitoksen työskentelyssä.
Nämä alempitasoiset juristit ovat vaarana oikeusturvalle. Räikeä esimerkki siitä on Outi Kosken poikien tapaus. Suomen laki ja kansainvälinen sopimus, joihin perustuen asiaa on käsitelty, säätävät yksiselitteisesti, että lapsia on oikeudessa kuultava, ja ratkaisu tehtävä sen mukaisesti. Asiaa käsitellyt pariisilainen tuomari ja Suomessa kaksi hovioikeutta noudattivat näitä säädöksiä, ja päättivät vastoin KKO:n päätöstä, että pojat jäävät äidin luokse Suomeen. Tämän jälkeenkin KKO käsitteli asiaa ruotsinkielisellä ylimielisyydellä (ominaista henkisesti heikkolahjaisille), ja teki uudelleen lainvastaisen päätöksen. Syynä KKO:n sekoiluun on sen ruotsinkieliset juristit. KKO:n presidentti Leif Sevòn ja monet sen jäsenet ovat ruotsinkielisiä, joiden valinnan perusteena on kymmeniä vuosia ollut negatiivinen valinta; pääsykokeessa vahvempaa älykkyystasoa osoittaneet suomalaiset on karsittu pois.

Äänestä
  • Miksi kukaan ei valita asiasta EU:n tuomioistuimeen?

    Äänestä

Pakkoruotsimme on Suomen häpeä! Meidän tulee vain levittää sen tuomaa eriarvoisuutta meitä suomenkielisiä kohtaan koko EU:n alueelle: sieltä se apu tulee koska meidän "Paavo Lipposemme" tukevat kielidiktatuuria. Ruotsalaiset ystävänikään eivät ymmärrä pakkoruotsiamme. Hävetkää! Varsinkin pakkoruotsin kannattajat!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Tiedoksi kirjoitti:

" Apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio: Åbo Akademin käyttämät kielikiintiöt ovat laittomia. (HS 30.12.99.) Åbo Akademin kemiallisteknillinen tiedekunta on menetellyt virheellisesti valitessaan opiskelijoitta suomen- ja ruotsinkielisissä kiintiöissä. Yliopistossa on vaadittu suomenkielisiltä korkeampia pistemääriä kuin ruotsinkielisiltä. Esimerkiksi kemiallis-teknisen tiedekunnan tuotantotekniikan linjalle ruotsinkieliset pääsivät 16,78 pisteellä, mutta suomenkielisiltä vaadittiin 29,56 pistettä. Tietotekniikan koulutuslinjalle vaadittiin ruotsinkieliseen kiintiöön kuuluvilta 24,45 pistettä ja suomenkieliseen kiintiöön kuuluvilta 36,23 pistettä. "

On huomattava,että Åbo Akademin rehtori on tunnettu rkp:läinen teologi Björkstrand.

Samanlainen teologi kuin piispa John Wikström,joka Turun kirkolliskokouksessa syksyllä 1998 asettui vastustamaan suomenkielisen seurakunnan perustamista Ahvenanmaalle kun sellainen esitys oli kirkolliskokouksen asialistalla.

Veikkaan,että Wikströmkin on Ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjä. Korjatkaa jos olen väärässä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu