Kultaseni siellä jossain, sinä naiseni ihana, oletko auttavainen?
Oletko myös laupias samarialainen, vai käveletkö ohi?
Oletko myös laupias samarialainen, vai käveletkö ohi?
Nainen, oletko myös auttavainen?
Anonyymi-ap
2885
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kun maailman taakka painaa, tulisitko sitä kantamaan?
Tiedän, että on vaikea tietää asioita joita ei kerrota.
Se mitä ajattelet ja millaisen kuvan rakennat, se voi olla väärä.
Kyseessä on rikos ihmistä kohtaan
Ihmisyyttä itseasiassa
Itse voi myös vaikuttaa minkä kuvan muut saavat, sen mitä antaa itsestään ulos.
Totta, usein se kuitenkin menee näin:
Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana
Riippuu asiasta. Yleensä olen auttavainen.
Mistä se riippuu?
Kuinka kyseinen henkilö on kohdellut minua ja olenko kykeneväinen auttamaan asiaan.
Yleensä kyllä autan ihan mielelläni.
Mutta hyväksikäyttäjät, heippa-hei!
Olen yliempaattinen ihminen - minun on vaikea kävellä Ohi, jos näen jonkun epäkohdan tai hädän. Vähintään, ainakin suuni aukaisen.
Näetkö epäkohtia taikka hätää tässä maassa?
Voi kilin kello..-sivusta
Näetkö sinä sitten?
Kyllä sinä tiedät olenko.:) muistat varmaan toissavuodelta?
Ei tainnutkaan olla se mies. Näköjään.
Toki. Aina auttanut kun joku kysynyt voitko tulla pitelemään.
No, tuletko pitelemään vai teetkö tällä kertaa poikkeuksen?
Riippuu ihan mitä rakennat?
Uutta parempaa maailmaa.
Voin mä sitten pidellä.
Mystic 🤔
Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme
Kävelen aina sellaisen henkilön ohi, joka on toiminnallaan saanut paljon pahaa aikaan! Sellaisen henkilön naama muistuttaisi aina rankoista vuosista, enkä halua kokea niitä enää koskaan uudelleen. Putoaisin syvälle jos joutuisin niitä vuosia vielä muistelemaan!!
Mikä pointti sinulla on esiintyä naisena tässä kerronnassa jos tavoitteesi on kuitenkin enemmän ja vähemmän käydä jotain omaa kokemustasi läpi…ei ymmärrä miten alter egon kautta mälvääminen auttaa vaikka olisi kuinka jakomielitautinen
Riippuu paljon energiasta ja valppaudesta sun muista psyykkisistä asetuksista. Aina ei jaksa vaikka jotain huomaisikin. Toivoo vaan että jospa joku muu..
No auttaminen on aina riippuvaista siitä ketä, missä, milloin ja miten...
En, en, kyllä.
Ennen olin enemmän. Kyllä mä nykyäänkin ovia pidän auki vanhuksille ja rollaattoreilla, rattailla tai kepeillä liikkuville ja autan bussiin ja bussista ulos jos tarvis, mutta nuorempana olin enemmän itseäni muiden eteen likoon laittava.
Nykysin oon oppinu oleen antamatta itsestäni liikaa. Oon oppinu tervettä itsekkyyttä ja oppinut säästään omia voimavaroja.
Depression läpi käynti ja siitä selviäminen teki musta tämmösen. Opin samalla läksyn: ”voit kuluttaa elämäsi eläen sitä muille ja vetäen itsesi niin burn outtiin, sitten kun olet pohjalla tulet huomaamaan ettei muut uhraa itsestään samoja määriä voimavarojaan ja aikaansa kuin mitä itse uhrasit. Joten mites nyt nouset ylös kun annoit voimasi muille eikä sulla ole voimia enää nostaa itseäsi ylös? Eikä muut ehdi auttaan sua kun niille on työt, oma elämä, lapset, koulu, harrasteet ja parisuhteet. ”
Ohitan siis enemmän sellaisia itse arvioimiani tilanteita että ilman muakin selviää.
T: Karoliina
Sulta tulee kyllä ihan hyvää tekstiä.
Hyvin kirjoitit tuon läksynkin minkä oppisit.