Löytyi pcbasic:sta python3-versio: Sitä käytettiin 80-luvun lopulla peruskoulussa tietokoneluokissa mikromikko-koneissa gwbasic-nimellä ja aiheutti nostalgiaa nähdä em. ohjelman käyttöliittymä taas kerran:
https://pypi.org/project/pcbasic/
Voi asentaa joko pythonin kautta "pip3 install pcbasic" tai sitten pakettienhallinnasta löytyy ainakin Ubuntussa python3-pcbasic.
Viimeisimmät lähdekoodit tosin sisältää korjauksia, mm. play-käsky tuntui toimivan nykyään:
https://github.com/robhagemans/pcbasic
Tuolla on kuva koneesta:
https://www.tietokonemuseo.net/tietokoneita/nokia-mikromikko-3tt/
Muistelisin vaan, että olisi ollut 8088-pohjainen laite, mutta ehkä muisti pettää..
https://pypi.org/project/pcbasic/
Voi asentaa joko pythonin kautta "pip3 install pcbasic" tai sitten pakettienhallinnasta löytyy ainakin Ubuntussa python3-pcbasic.
Viimeisimmät lähdekoodit tosin sisältää korjauksia, mm. play-käsky tuntui toimivan nykyään:
https://github.com/robhagemans/pcbasic
Tuolla on kuva koneesta:
https://www.tietokonemuseo.net/tietokoneita/nokia-mikromikko-3tt/
Muistelisin vaan, että olisi ollut 8088-pohjainen laite, mutta ehkä muisti pettää..
Vastaukset 13
Vanhimmat
80-luvun puolivälin jälkeen muistan kauppaopistossa jollain kirjanpidon tunnilla kun ope kierrätti pari oppilasta kerrallaan katsomaan sitä ruman näköistä möhkälettä mitä kutsuttiin tietokonepäätteeksi. Koskea ei saanut tietenkään ettei systeemi kaadu. 🤣
Kauas on tultu niistä ajoista, onneksi.
Nykyään palkatkin maksetaan oikein tietotekniikan ansiosta.
Kai sillä jotain muinaista koodia voi koittaa ajaa että siirtää siitä vaikka Pythoniin.
Python kuitenkin on huikeasti parempi kieli kuin Basic.
Miksi avaat tällaista paskaa ja vastaat itsellesi!
Näyttäisi kuitenkin paljon fiksummalta kuin ikivanhojen ketjujen nostelu mitä trollerit harrastavat.
Heitä voltti takaperin, niin minä kerron.
Jos haluat, voin opastaa kuinka suodatat vanhat ketjut pois, ei niitä tarvitse lukea eikä katsella jos ei tahdo.
Nuo oli arvokkaita koneita aikanaan: Opettajan kone(286) maksoi yli 40 000 markkaa ja käyttäjien koneet maksoi 23 000 markkaa. 3.5"-korppuasema maksoi muistaakseni 3000mk. Luokka-kokoonpanossa oli vga-switch, jonka avulla opettajan näytön pystyi jakamaan kaikille muille koneille.
Muistaako kukaan TEKO-tekstinkäsittelyohjelmaa ja matriisiprintteriä?
Kyllä muistan, mutta taitaa olla nuo hinnat pielessä, minulla oli aika lailla kuvaa vastaava 286 ja en koskaan ole tuollaisia summia omistanut.
Matriisitulostimet on vielä tätä päivää, itse tein ohjelman jolla sai täytettyä sen aikaisen ilmoituksen työttömänä olosta oliko se kahden viikon välein. Eli ohjelma kykeni siirtelemään A4 lomaketta niin että tiedot tulostui oikeisiin kenttiinsä siististi.
Lotus 1-2-3 on taulukkolaskentaohjelma ja WordPerfect on tekstinkäsittelyohjelma tulivat tutuiksi tuon TEKO-tekstinkäsittelyohjelman ohella myös.
Joo, kävin tarkistamassa nuo hinnat vanhoista hankintamääräyksistä, niin tuo opettajan kone oli 46 000 markkaa. 186-pohjainen mikko maksoi tuon 23000 markkaa, mutta tarjolla oli myös halvempi 8088- malli, joka oli karvan alle 20 000 markkaa.
Eipä silti: 4 vuotta myöhemmin 286:n hinta oli pudonnut jo 13 000 markkaan eli hinnat tuli alas melko haipakkaa 90-luvun alussa. Vuotta myöhemmin em. kone maksoi jo alle 10 000, koska 386 oli tullut markkinoille ja 486 oli jo aivan oven takana.
Käsityöluokan opettajalla oli muistaakseni peräti 386DX kun koulun rakennuksen muut PC:t oli 386SX/286 koneita, muistan kun se kehui aina, että tässä kun on 4 megaa muistia koulun muissa koneissa vaan 1 tai 2 megaa jne, tässä kun on liukulukuyksikkö ja niissä muissa ei ole =D
Sitten oli vielä semmoisia Kompis PC-koneita, joissa oli musta-vihreet näytöt ja modeemiin tyrkättiin luuri käytön aikana. Opeteltiin koodailemaan Logo- ja Basic-kielillä.
Tuosta tulikin mieleeni eräs 286, jossa kellotaajuus oli valittavissa 8/12 MHz:n välillä. Sain siihen joskus -95 tai hiukan myöhemmin intel 287-matikan(10MHz) ilmaiseksi ja testailin sitä. Kääntäjässä oli suora tuki em. lutikalle ja rasti ruutuun riitti: Vaan kyllä tuo melko pettymys oli - toki se laski nopeammin mutta olisiko ollut 1.5x nopeus verrattuna ilman matikkaa olevaan käännökseen. Varmasti löytyi sovelluksia, joissa nopeuseroa oli enemmänkin, mutta tuo laskenta ei selvästikkään ollut em. ohjelman pullonkaula vaan hidas näytönohjain: Ohjelma pyöritteli kuutioita ruudulla ja kertoi näytön päivitysnopeuden.
Myöhemmin kuulin, että noissa matikkaprosessoreissa oli merkittäviä eroja ja sai mm. lähes 387-veroisen loppuaikoina, mutta tämä alkuperäinen oli ehkä vähän hidas.
Toimiiko PyPy:n kanssa? Jos ei toimi, niin en viitsi edes kokeilla.