En ole koskaan moittinut tai suhtautunut halveksuvasti tradenomeihin, mutta kun siirryin vuoden amk-opiskelun jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä, niin yht äkkikä alkoi kauhea KTM -tutkinnon mollaus entisten amk-luokkakavereiden taholta; ihan niin kuin he pitäisivät itsestään selvänä, että väheksyn heidän tutkintoaan, vaikka ikinä en ole niin sanonut. Ei näköjään kannata kertoa kenellekään amk-opiskelijalle, että itse opiskelee yliopistossa, sillä muuten seuraa hirveä amk-puolustuspuhe ja se miten "epäkäytännöllinen" tutkinto KTM on.
KTM:ien ja tradenomien kilpailu
opiskelija
284624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Vaikka aloitus olisikin ihan asiallinen, niin tästä ei tule mitään järkevää keskustelua. Sen haistaa jo pitkälle.
ktm:n ja tradenomien välillä ei ole kilpailua. eri koulutus, eri tehtävät
Turha tosiasioita on kieltää. Kyllä tradet ja maisterit monista samoista työpaikoista taistelevat. Etulyöntiasema KTM:llä kyllä on, mutta loppupeleissä se on täysin henkilöstä kiinni.
kyllä tradenomi kohtaa lasikaton jossainvaiheessa, jos nyt edes tiedät mitä sillä tarkoitetaan?
Kyllähän KTM:n tutkinnolla paremmin (luonnollisesti) pääsee töihin, jossa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Toisaalta on kumma, että kaikki ekonomi(opiskelija)t kuvittelevat, että juuri he ovat niitä, jotka tulevat sijoittumaan yhteiskunnan ja yrityselämän huipulle: "Kun yritysjohtaja X:llä on sama tutkinto, kuin minulla, minustakin tulee suuryrityksen johtaja."Loogista, eikö vain?
Todellisuudessa iso osa ekonomejakin on työelämässä jossain välillä assistentista keskijohtoon --siis kilpailee tradenomien kanssa samoista töistä.
Kaikkien huolestuttavinta kaupallisen alan ihmisissä on oikeastaan se, että harva (siis tällä palstalla) suunnittelee liiketoiminnan perustamista. Ainoana ajatuksena on miten pääsee ylenemään jonkun toisen firmassa.
Muuten kohtuullisen huvittavana pitämäni Lenita Airisto on todennut yhden hyvän kommentin, jonka sisältö oli suurin piirtein:
"Amerikkalaisissa Business Schooleissa opiskelijat suunnitelevat omaa liiketoimintaansa, suomalaisessa kauppakorkeakoulussa mietitään opintotukea."
Olisikohan Suomen järjettömällä (yritys)verotuksella minkään valtakunnan vaikutusta asiaan?
tradenomin tutkinto on vain ponnahduslauta ja aion hoitaa maisterin paperit myöhemmin ulkomailta. Sitten KTM:t taistelemme ihan samoista työpaikoista. Ei se että opiskelee tradenomiksi tarkoita, että on ikuisesti trade. Uskon että niitä joita ala oikeasti kiinnostaa kouluttautuvat pidemmälle.
aikojia on maailma täynnä
Ekonomiksi kannattaa lukea heti lukion jälkeen, sitten vähän aikaa työelämässä tai työn ohessa yksi-kaksi muuta tutkintoa esimerkiksi tekniikan ja/tai oikeustieteen alalta.
Tohtoriopinnot kannattaa jättää myöhemmälle, niistä saa yrityselämässä suurimman ponnahduslaudan sitten, kun on jo rutinoitunut ammattilainen ja siirtymässä ylimpään johtoon.
Tradenomiliiton mukaan Joulukuussa 2004 tradenomit olivat toisiksi suurin ryhmä työttömyystilastoissa!! Varmaankin johtuu siitä, että Tradenomien aloituspaikkamäärät ovat korkeakoulusektorin toiseksi suurimmat, eli ei mikään ihme, että kyseinen tutkinto on kärsinyt pahemman laatuisen inflaation.
Totta on myös se, että tradet kohtaavat yhä useammin ns. lasikaton ja urakehitys tyssää keskijohtoon. Suurimmat yritykset eivät edes harkitse palkaavansa tradenomia ylimpään johtoon.
Kuitenkin jokainen tehköön kouluttautumisen osalta minkä parhaakseen näkee ja ainahan markkinoilla on kysyntää ammattitaitoisille, kyvykkäille ja halukkaille työntekijöille.
tänäpäivänä saa tradenomikin olla tyytyväinen, jos vaikkapa edes kaupan kassalle pääsee, kilpailu vähistä kaupallisen alan työpaikoista on kova. Mutta luonnollisesti kauppias palkkaa kassalle ennemmin tradenomin kuin kauppatieteiden maisterin, sehän on selvä!
"Kaikkien huolestuttavinta kaupallisen alan ihmisissä on oikeastaan se, että harva (siis tällä palstalla) suunnittelee liiketoiminnan perustamista. Ainoana ajatuksena on miten pääsee ylenemään jonkun toisen firmassa."
...mutta ainakin yliopistossa oppii ihan koulutuksen ansiosta ettei oman yrityksen perustaminen ole riskiin nähden kannattavaa ja on parempi olla toisella töissä.
Perinteisesti siihen on viitattu ainoastaan puhuttaessa naisten uran tyssäämisestä keskijohtoon, mutta ilmeisesti jossain tämän termin merkitystä on laajennettu koskemaan myös AMK-opiskelijoita.
Muutenkin vanhahtava ja jälkeenjäänyt termi, jota on oikeiden tieteentekijöiden taholla käytetty 90-luvulla.
Onpas yliopistossa helppoa... jos opetellaan vain, että ei kannata...suljetaan asia pois...siirrytään seuraavan...vähän helpompaan
Ei sitä opeteta. Se vain tulee useimmille vain meistä ihan omana johtopäätöksenä mieleen. Kuten sanonta kuuluu tieto lisää tuskaa. Tosin ei tarvita kovin kummoista ymmärryskykyä,että ymmärtää ja käsittää sen,että toisen leivissä on turvallisempaa kuin perustaa oma business. Ei rikastu,mutta toimeen tulo on yleensä taattu. Suomessa ei (toisin kuin esimerkiksi jenkeissä). ole koko maassa working -poor ilmiötä,kuin hyvin rajoitetusti. Toisin sanoen sitä,että saadulla yhden työn -palkalla ja säännöllisellä työllä
ei eläisi. Jenkeissä jota näilläkin palstoilla monet haikailevat on yleinen ajatus malli se,että
olet oman onnesi seppä. Me Suomalaiset puolestamme
luotamme siihen,että yhdessä saamme enemmän aikaan
ja heikoimmistakin on välitettävä.
Mutta miksi tunnen useita kauppikselta ja polilta valmistuneita yrittäjiä? Siksi lisäsinkin tuon "tällä palstalla"- kommentin.
Tässä ketjussa sanottiin myös, että yritysverotus tekee yrittämisestä kannattamatonta -- niin tekee palkkaverotuskin ylimääräisistä ponnistuksista toisen palveluksessa (Suomessa). Laskepa paljonko esim EUR 500 lisää brutossa tekisi lisää lompakossasi.
Toiset haikailivat turvallisuuden perään. Katsokaa nyt käynnissä olevia YT-neuvotteluja ja miettikää sitä turvallisuutta.
Lisäksi vielä yksi kysymys: jos kerran olette mielestänne valtakunnan fiksuimpia ja parhaiten koulutettuja, miksi haikailette turvaverkkojen perään; eikö juuri teidän pitäisi pärjätä?
Johto 2%
Keskijohto 17%
______________________("lasikatto"?)
Asiantuntijat 31%
Toimihenkilöt 49%
Muut 1%
Lähde:Tradenomilliitto
Mielestäni asiantuntijoiden paikkaa ei voi jaotella noin jyrkästi, jos tuo nyt on hierarkkinen näkemys organisaatiosta. Myös johdolla on asiantuntijoita käytössään, pääpaino toimintastrategiassa ja suurissa linjoissa sekä keskijohdolla, jolloin he keskittyvät enemmän operatiiviseen toimintaan.
Vastoin yleisiä perjaateitani kirjoitan nyt keskustelun väliin. Enempää kantaa ottamatta haluaisin muistuttaa,että tässä maassa on koulutettu tradenomeja alle 20 vuotta,jolloin ei liene suuri ihme,että ylimmästä johdosta ei löydy tradenomeja kovinkaan paljon. Harva pääsee aloittaman suoraan huipulta ja tulevaisuus näyttää sen kisaavatko tradenomit samoista paikoista enemmän merkonomien (,joka mielestäni turhaan mollattu tutkinto) vai ekonomien/kauppatieteiden maistereiden kanssa. Kaupan kenttä on siinä mielessä mukava,että siellä voi menestyä myös ilman laajoja tutkintoja. Vaan perjaatteessa voi
menestyä jos on vain tarpeeksi sisua. Silti keskimäärin paremmin menestyy,jos hankkii (hyvän) koulutuksen ensin ja ryhtyy,sitten vasta enemmän tosi-toimiin. [_Kaupanalan kenttä on, myös aika raaka].
Viitaten tuohon menestymiseen ilman laajoja tutkintoja:
Yritys ja erehdys on eräs toimintatapa, jota varsinkin kouluttamattomat yrittäjät ahkerasti harrastavat. Tämä voi jotenkin olla kestettävissä, jos volyymit ovat pienet ja liiketoiminta vasta alussa, mutta hiemankin isommassa organisaatiossa ja vastuullisemmassa tehtävässä edellä mainitun kaltaisia mokia ei varmasti katsota hyvällä, koska liiketoiminnan laajuudesta johtuen kustannusvaikutukset ovat aika mittavia.
Kyllä talouden peruskäsitteet pitää olla hanskassa, jos kaupan alalla aikoo operoida.
Lasikatto sijoittuu ylimmän johdon ja keskijohdon välille. Koskee naisia, jotka voivat olla koulutukseltaan joko tradeja tai maistereita.
Jos luet tarkkaan niin siinä on kysymysmerkki (?) laitoin sen tuohon vaan yhtenä vaihtoehtona kohtaan, jossa prosenteissa on selkeä porras.
Lasikatto termiä on tässä keskustelussa käytetty myös muussa yhteydessä kuin tuossa mainitsemassasi ja viittaan nimenomaan juuri tässä keskustelussa käytettyyn yhteyteen.
Jumalaut, että nämä viestiketjut ovat mielenkiintoisia. Muutama fakta sekä opintojen ja työelämän puolelta siten, että ei ole ns. omaa lehmään ojassa:
- Tradenomia ja ekonomia ei voi verrata keskenään. Eihän kukaan vertaa insinööriä (amk) ja putkimiestä (II-aste). Ero on koulutustasollisti aivan sama. Jos ette usko, niin käykää lähimmän oppilaitoksen opinto-ohjaajalla..
- Molemmat varmasti osaavat koulutuksensa perusteella aiheesta jotain - toinen syvemmin teoriassa, toinen ehkä käytännön työstä
- Henkilön ominaisuudet ratkaisevat aina työelämässä - molemmin tutkinnoin varustettuja tarvitaan, kuitenkin pääosiltaan eri tyyppisiin tehtäviin
- Suomessa on VÄLTTÄMÄTTÖMYYS omata akateeminen loppututkinto, jos olet ns. todellisessa pomoportaassa. Vähintään täytyy hankkia MBA. Eli kuuluisa lasikatto on tietenkin olemassa, vain hölmöt ja todellista työelää nähneet väittävät toisin. Julkispuolella ei edes toivoakaan asiantuntija/päällikkö -hommasta ilman yliopistotutkintoa (poislukien projektit, joihin pääsee kuka vaan).
- Jos tradenomilla ja ekonomilla ei olisi eroa, niin miksi me veronmaksajina maksaisimme ns. duaalimallista? Samaan kouluun sitten vaan kaikki kauppaopiskelijat!
- Ikävää on, että tämä tradenomi/ekonomi keskustelu haittaa em. duaalimallin aitoa hyväksymistä ja todellista roolijakoa. Yliopistoilla asia on ollut selvä jo 1000 vuotta, mutta AMK:lla 10 vuotta on sekoittanut koko pään..
- Mietityttää, että miksi kukaan sosionomi (amk) opiskelja ei julkisesti väitä olevansa yhtä hyvin ja korkeasti koulutettu kuin saman alan esim. VTM/YTM/HTM????????????
- Syy tradenomien virheelliseen käsitykseen oman osaamisensa tasosta suhteessa akateemisiin ekonomeihin on aivan täysin amk-opettajakunnan suorastaan rikollisen väärinmarkkinoinnin tulosta. Jos itse olisi nuori, niin vetäisin amk:n vastuusen valheellisesta imagomarkkinoinnista (tunnen homman sisältä!).
Toisaalta; KTM -tutkinnon ns. akateemisuutta vertailtaessa muihin yo-tutkintoihin ei kauppatiede todellakaan pääse loistamaan - voi tosin johtua ennemminkin aika kevyestä tiedeperustasta eikä henkilöistä sinänsä..
Mikäli yhteiskuntaa koskevat tieteet lasketaan "akateemisiksi", niin mikä tutkinto auttaa paremmin ymmärtämään yhteiskuntaa/ihmisiä kuin kauppatieteet ?
sosiologia (vaikka sitten kauppiksen taloussosiologia). Markkinointi, laskentatoimi yms. ovat ns. tieteellisyydessään aivan naurettavia. Muuten tietenkin erittäin tarpeellisia. Yrityshallinto tms. on taas vain sekoitus kasvatustiedettä, sosiologiaa ja psykologiaa, muilta osin todella kevyttä (tieteellisesti).
Ainoa AKATEEMINEN aine kauppiksessa on kansantaloustiede, vaikka yliopistossa nauretaan kyllä kauppiksen kansiksenkin opetukselle.
No käytitpä todella hienoa termiä.
Tehdas jossa työskentelen on ylimmässä johdossa on tradenomeja ja dippainssejä.
Kuilu tradenomien ja KTM:n osalta on olemassa, mutta kuilu on molemmin puolinen. Periaatteessa julkisen sektorin johtotehtäviin on hankala hakeutua ilman ylempää korkeakoulututkintoa, mutta siihen yleensä vaaditaan työkokemusta -> hyvää sellaista ja/tai suhteita. Toisaalta, asiantuntijoiksi ja suunnittelijoiksi kokeneet tradenomit ovat kysyttyjä, koska rekrytointipuoli voi kokea maisterin vaikeammaksi pitää työssään.
Itse olen tradenomi, ja opiskelen KTM:ksi työn ohella Oulun yliopistossa. Minulla on monen vuoden kokemus niin yksityiseltä kuin valtion puoleltakin, ja nyt juuri vaihtaessani paikkaa koin sen tosiasian, että oli "liian kokenut" (varmaankin kansainvälisten työtehtävien vuoksi) asiantuntijaksi, muttei kuitenkaan tarpeeksi ollut vielä päällikköpaikkaan.
Uusi virka kuitenkin plakkarissa ja oma yritys mielessä, kun valmistun yliopistolta. Kannattaa miettiä profilointia työhaastattelussa.