Tieliikennelain 29 § mukaan pitää esim. lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita, joilla on vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, varoa erityisen paljon. Kyseisen pykälän velvollisuudet ovat yhtä velvoittavia, kuin kaikki muutkin liikennesäännöt (lain kaikki muut pykälät).
Esim. lähestyttäessä lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta, yhtä paljon, kuin kolmion takaa tullessa pitää väistä muita risteyksessä.
Esim. lähestyttäessä lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta, yhtä paljon, kuin kolmion takaa tullessa pitää väistä muita risteyksessä.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Hallituksen esityksestä napattua:
»Tienkäyttäjän on luottamusperiaatteestakin huolimatta otettava huomioon se, etteivät kaikki tienkäyttäjät tunne tai noudata liikennesääntöjä. Erityisesti tämä on otettava huomioon liikenteessä liikkuvien lasten, vanhusten, näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kohdalla. Heikoimpien tienkäyttäjäryhmien erityissuojelu kuuluu tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta silloin, kun toisen tienkäyttäjän toiminnasta on pääteltävissä, ettei hän tunne tai tule noudattamaan liikennesääntöjä.»
Joo, lakiesitys on tavallan valmiin tieliikennelain "käyttöohje" ja lakiesityksestä löytyy perustelut ja tulkinnat. Lakiesityksestä löytyy myös talla oleva.
"Luottamusperiaatetta ei voida soveltaa puhtaasti silloin, kun on kyse lasten, ikääntyneiden tai vammaisten asemasta tienkäyttäjinä. Moottoriajoneuvon kuljettajan on tällaisen tienkäyttäjän havaitessaan otettava huomioon liikennesääntöjen vastaisen käyttäytymisen mahdollisuus. Jos kuljettaja ei pysty varmistumaan, kuuluuko hänen havaitsemansa jalankulkija tai polkupyöräilijä mainittuihin ryhmiin, hänen on oikeuskirjallisuuden mukaan sovitettava toimintansa sen vaihtoehdon mukaan, johon sisältyy suurin riski."
"Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa."
HE 180/2017
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180
Tuolta hallituksen esitys löytyy.
Olisi parempi että autoilija aina väistää. Autoilija on kumminkin suorittanut ajokortin joten tuntee säännöt.
Kaikkien tulee osata liikennesäännöt.
Näin toki on, mutta pitää myös varautua tietyissä tilanteissa siihen, että jotkut eivät kenties toimi sääntöjen mukaan.
Säännöt on just siksi, että niitä noudatetaan. Muuten voi luiskahtaa henki.
Kyllä, jokaisella on velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä. Puhutaan luottamusperiaatteesta. Sen mukaan tienkäyttäjä voi lähtökohtaisesti luottaa siihen, että toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä. Luottamusperiaate sisältää kuitenkin myös ennakointivelvollisuuden. Sen mukaan tienkäyttäjän tulee havainnoida liikenneympäristöään ja toisten tienkäyttäjien toimintaa.
Liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä, paitsi jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Tällöin luottamusperiaate edellyttää myös ennakointivelvollisuuden noudattamista.
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on määrätty tieliikennelain 4 §.
Otsikossasi mainitset myös turvallisen tilan antamisen. Tieliikennelain mukaan on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Tämä ei suinkaan koske vain vanhuksia ja lapsia, vaan ihan kaikkia. Tämä unohtuu monelta autoilijalta. Pyöräilijät ohitetaan polvea hipoen eikä jalankulkijoillekaan paljon tilaa anneta.
Joillakin autoilijoilla on sellainen näkemys, että liikenne koostuu autoista, ja sitten kaikki muu on esteenä autoille. He eivät siis ajattele esimerkiksi kävelijöiden olevan osa liikennettä, vaan kokevat suojatiellä kävelevän ihmisen haittana liikenteelle. Käytös muita ihmisiä kohtaan on sitten pippeli vaarallista, eli ohitetaan kylkeä hipoen. Vaarallisia tapauksia.
Taitaa olla niin, että jos tieliikennelakia myös valtiovalta noudattaisi, pitäisi suurin sallittu ajonopeus olla valtateilläkin 40 km/h, ainakin maaseutupaikkakuntien kohdilla.
Pitää paikkansa. Pykälässä tosiaan lukee myös:
- "Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä."
- "Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä."
On monia asioita, jotka vaativat luetun ymmärrystä. Suojatien kohdalla on "yleinen" varovaisuusvelvoite. Laki ei esim. erittele sitä, minkä vuoksi pitää varoa suojateiden kohdalla. Laissa yksinkertaisesti sanotaan, että: "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä." Esteettömän kulun antamisen osalta jalankulkija sitten määritetään suoraan.
Taajamien kohdalla se onkin usein 40, ja tietty voi olla myös 50. Hankalissa paikoissa 30.
...ja eri tavoin vammaisia pitää liikenteessä aina varoa erityisen paljon, eli on noudatettava erityistä varovaisuutta heidän läheisyydessään.
Varsin moni ei kohdallani tee niin, vaikka pitäisi.
Tämän ylempänä mainitun poikkeavan kehitysvamma on korviensa välissä, joten sen havaitseminen toisen ajoneuvon kuljettajalle on mahdotonta.
Sinun kehitysvammasi on jalkojesi välissä ja siksi olet tuollainen.
"Jos kuljettaja ei pysty varmistumaan, kuuluuko hänen havaitsemansa jalankulkija tai polkupyöräilijä mainittuihin ryhmiin, hänen on oikeuskirjallisuuden mukaan sovitettava toimintansa sen vaihtoehdon mukaan, johon sisältyy suurin riski."
Jos et tiedä, niin toimit kuten tämä olisi vammainen.
Niin tai 60 km/h taajamassa.
Eihän minulla ole minkäänlaista kehitysvammaa.
Kyllä mainitulla poikkeavalla se kehitysvamma on korvien välissä.
Edelleenkään se yllämainitun poikkeavan, joka ei siis ole jalankulkija tai pyöräilijä, kehitysvamma ei ole liikenteessä havaittavissa
Mitäs muutakaan ne sitten on kuin esteitä? :D
Kanssaliikennettä, eli muita tienkäyttäjiä. Tienkäyttäjällä tarkoitetaan jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa.
Kyllä ne silti esteenä on :D Senkin kotipoliisi.
Oman kodin poliisi olen mielelläni.
Kaikki muut on sinulle esteinä. Ei varmaan ole helppo tilanne.
No eikä ole. Vain sinä.
Siis taajamanopeus on 50km/h. jonka sisällä voi olla muita rajoituksia.
Hauskoja poikia nämä pykäliä lukevat pilkunnussijat. Lakia tulkitaan, ei vain lueta ja aina kaikessa tulee mukaan harkinta ja tilanteen arvioiti jos jotain sattuu ja tapahtuu.
Jos kaikki ka kaikkia pykäliä ja lakeja noudatettaisiin kirjaimellisesti kuinka ne on kirjoitettu, niin ei ulkona voisi juurikaan kukaan liikkua ilman syytteitä ja tuomioita, noin karrikoidusti sanottuna.
Jos ei halua perehtyä pykäliin, niin hallituksen lakiesityksen perusteluissa on kuitenkin hyvin tiivistetty tieliikennelain perusperiaatteet. Ainakin nämä perusperiaatteet olisi hyvä terottaa ihmisten mieliin jo peruskoulussa ja autokoulussa:
»Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla.»
Liikennesäännöt pitäisi siis osata, mutta jos niitä ei osaa, niin voi silti muut periaatteet opetella asennekasvatuksena.
Sinulle lakien noudattaminen on varmasti vaikeaa ellei mahdotonta, mutta valtaosa ihmisistä osaa sen helposti.
Joitakin asioita joutuu kenties tulkitsemaan, mutta useat asiat ovat selkeästi laissa määritelty ja niiden osalta ei tulkintoihin ole mikään tarve.
Tuon kun kaikkipyöräilijät ja lautailijat muistaisivatkin. Hihaa viistävät ohitukset eivät ole tarpeellisen tilan antamista, eikä kellon kilistys anna oikeutta törmäämiseen.
Muistaminen on oma asiansa, mutta tietävätkö he edes?
MIkä on varovaisuusvelvoite ? Entä esteetön kulku ?
»MIkä on varovaisuusvelvoite?»
Hallituksen esityksessä on täallainen teksti: »Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla.»
»Entä esteetön kulku?»
Tarkoittaa kulkua, jota toinen tienkäyttäjä ei haittaa. Rajoittamaton kulku, vapaa kulku.
Juu, jos häiritsee jalankulkijan suojatien ylitystä jollain tapaa, niin silloin hänelle ei ole annettu esteetöntä kulkua yli.
on se ihan hyvä joskus perehtyä näihin HALLITUKSEN ESITYKSIIN. Jotka ei ole voimassa varmaan koskaan mutta täällä niitä jo viilataan ja viisastellaan. Ootte varmaan pili kun nus si joita.
Hallituksen esityksen perusteella lopullinen laki tehtiin ja tuli voimaan. Hallituksen esitys sisältää alkuperäisen tieliikennelain. Esitys on tavallaan "käyttöohje" valmiille tieliikennelaille, sillä se sisältää selitykset, periaatteet ja perustelut lain pykälien suhteen.
^ Tarkennetaan vielä sen verran edelliseen, että hallituksen esitys sisältää nykyisen 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain alkuperäisessä muodossaan. Nykyiseen lakiin on jo sen jälkeen tullut muutoksia.
Oikeuslähteiden perinteinen jaottelu Suomessa (Wikipedia):
Aulis Aarnion mukaan oikeuslähteet voidaan Suomessa jakaa kolmeen ryhmään niiden velvoittavuuden mukaan: 1. vahvasti velvoittaviin, 2. heikosti velvoittaviin sekä 3. sallittuihin oikeuslähteisiin.
➊ Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet
Vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin luetaan Suomen oikeudessa kirjoitettu laki ja aikaisemmin jossain määrin myös maan tapa. Vahvasti velvoittaville oikeuslähteille on tyypillistä, että niitä soveltamatta jättävä tuomari syyllistyy virkavirheeseen. Maan tavan lukeminen vahvasti velvoittavaksi oikeuslähteeksi perustui vuodelta 1734 peräisin olevaan oikeudenkäymiskaaren säännökseen, joka on kuitenkin kumottu 2010-luvulla. Muodollisesti voimassa oleva laki tai yksittäinen lainkohta voi menettää vahvasti velvoittavan oikeuslähteen asemansa, jos sitä ei todellisuudessa sovelleta (ns. desuetudo) ja se siten menettää merkityksensä.
➋ Heikosti velvoittavat oikeuslähteet
Heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin kuuluvat lainsäätäjän tarkoitus sekä korkeimpien oikeuksien prejudikaatit.
➛ Lainsäätäjän tarkoitus ilmenee ensisijaisesti lain esitöistä, joita ovat lähinnä komiteanmietinnöt, hallituksen esitykset sekä eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
➛ Prejudikaateilla tarkoitetaan korkeimpien oikeuksien ennakkopäätöksiä, joilla ohjataan lainkäytön yhteneväisyyttä.
Heikosti velvoittaville oikeuslähteille on tyypillistä, että niitä noudattamatta jättävä lainsoveltaja ei syyllisty virkavirheeseen, mutta on velvollinen perustelemaan niistä poikkeamisen. Lisäksi vaarana on, että ratkaisu muuttuu ylemmässä oikeusasteessa. Lainvalmisteluaineiston ja prejudikaattien oikeuslähdearvo riippuu siitä, kuinka vanhasta säädöksestä on kyse.
➌ Sallitut oikeuslähteet
Sallituilla oikeuslähteillä viitataan lähteisiin, joilla ei ole institutionalisoitua asemaa, mutta joita voidaan käyttää hyväksi oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Tällaisiksi lähteiksi on luettu esimerkiksi oikeustieteelliset kirjoitukset, reaaliset argumentit ja oikeusvertailevat lähteet.
Tuo liittyy enemmän länsimaiseen oikeustieteeseen ja-teoriaan.
Oikeusvarmuus kuuluu kyllä ihmisoikeuksiin, mutta sen painoarvo on vähäinen suomalaisessa oikeuskäytännössä.
Jos tarkoitat kakkoskohtaa, niin kyllä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksillä on ollut merkitystä, kuten lain taustatöillä. Hovioikeuden päätöksiä on joskus perusteltu oikeustieteen oppikirjojen teksteillä, jotka kuuluvat kolmoskohtaan.
"Esim. lähestyttäessä lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta,..."
....ja sitten myös se keskusteluissa ja oikeudessakin vastaan tullut seikka, että säännöistä poikkeavasti väistettävä rajoittunut henkilö saattaa myös kuljettaa erilaisia ajoneuvoja, kuten polkupyörä tai auto.