Aion tappaa itseni

Jos olet varaton, saat ilmaiseksi oikeusavustajan sekä oikeuskulusi maksetaan. Oikeudessa riitely on vain superrikkaille tai persaukisille joiden kulut valtio maksaa.
Kiinnostaa mitä sanoit? Mitä tapahtui? Ei ihme jos hermo menee huonojen, toimimattomien "palvelujen" takia. Jos et mitään sanonut, asiasta ei tarvitse huolestua, se ei voi toteen näyttää mitään ja sinä selviät syytteettä.
Itse muistan kun olin nuori ja oli mitään tekemätön ja sanomaton omalääkäri jota ei vaihdettu, kyrpäjyräksi sitä sanoin ja sitten kimppuuni yritettiin usuttaa psykiatri (josta pian pääsin eroon) sitä sanoin partajörpykäksi koska oli varsinainen pukin parta sillä joka yritti kybällä alistaa ja valtaansa voimalla koetti käyttää minuun. No, yritykseksi jäi. Oli silloin ärsytyksen paikka mutta nyt naurattaa koko episodi paitsi sen kohdalta kun huomasin minkälaisesta toiminnasta voi saada isoa palkkaa, se ei ole oikein.

Sanoin keskuksen ilmoitettua minulle kaksi kertaa ettei sairaalassa työskentele hoitajaa jota etsi(oli kyllä) että pitääkö minun ottaa ase mukaan ja tulla sinne niin etsitään numero yhdessä.

Etukäteen et yksinkertaisesti voi tietää, mitä siellä oikeudessa edes päätetään.
Miksi tuollaisen takia itsensä pitäisi tappaa ?
Ehkä tapaus on hyvä opetus, mitä kannattaa sanoa ja mitä ei, missäkin yhteydessä.

Joku tuolla jo kertoikin, että jos olet varaton, ei juttu tule itsellesi kalliiksi.
Syytteet voivat hyvinkin raueta ennen kuin kummempia tapahtuu.
Jos maksuja tulee, ne voi kai sopia maksettaviksi osamaksulla, kyllä niistä jotenkin selviää.
Älä tapa itseäsi tämän takia, mutta ota oikeasti oppia, kuinka käyttäytyä.
Ei tällaisesta koko maailma kaadu. Monet ovat tehneet pahempiakin mokia ja silti edelleen hengissä.
Tsemppiä sulle ihan oikeasti.
Varmasti edessäsi on ihan hyvä elämä, kunhan hillitset itsesi tiukoissa tilanteissa.

Mä oon päättänyt että teen itsemurhan.

Mä olen aikoinaan yrittänyt itseni tappaa, useammankin kerran, yhden kerran vahingoitin toista hengenvaarallisesti. Oma henkeni on ollut vaarassa eri tilanteissa, pari kertaa myös sairaanhoidon suunnalta, hoitovirhettä, ym.
Ja edelleenkin haluan kyllä jatkaa elämää ja elämistä, haasteista huolimatta.
Jokaisella on joskus omat vaikeutensa, jotka jossain vaiheessa helpottaa, menee ohi.
Ollaan me ihmiset loppujen lopuksi aika sitkeää porukkaa, kuinka paljon kestetäänkään, vaikka haastetta on, milloin mitäkin. Usein sen huomaa itsekin vasta jälkeenpäin, kun pahin on jo ohi. Vaikeimmalla hetkellä ei tahdo uskoa, että tulee helpottamaan.