Kommunistien puolue KOKOOMUS >>> SKP
Kokoomuksella aktiivisin kausi ajoittuu 1970-luvulle
eli samaan aikaan kuin puolue perusti muitakin oheisorganisaatioitaan. SKP:n
perinnönjako puolestaan heijastuu laitavasemmiston säätiöihin, joita syntyi
erityisesti 1990-luvun taitteen molemmin puolin.
Puoluesäätiöiden talousvolyymin tarkentaminen on haastava tehtävä. Niiden
tilinpäätökset taseineen kertovat omaisuuden määrästä, minkä perusteella
voidaan noukkia tiettyjä talouslukuja ilmiön hahmottamiseksi. Puoluesäätiöi-
den tasevarallisuuden mediaani vuonna 2015 oli noin 290 000 euroa. Ääri-
päänä oli Svenska kulturfonden satoine rahastoineen: varallisuudeksi oli kir-
jattu yli 800 miljoonaa euroa. Toista laitaa edusti uinuvassa tilassa ollut Poh-
jois-Karjalan Maaseudun Säätiö, jonka omaisuus oli viimeisessä PRH:lle toimi-
tetussa tilinpäätöksessä noin 600 euroa. Omaisuuden mittaamista ja vertailua
vaikeuttaa se, että osa säätiöistä on ilmoittanut siitä ainoastaan kirjanpitoar-
von, joka saattaa olla vain murto-osan markkina-arvosta. Toisaalla taas osa
säätiöistä tarjoaa kirjanpitoarvon lisäksi nähtäväksi myös käyvän arvon, joka
sekin saattaa vaihdella yleisen taloustilanteen tai kurssivaihteluiden mukana.
Varallisuutta kuvaavien tunnuslukujen jälkeen ongelmana on arvioida, pal-
jonko siitä on käytettävissä poliittiseen työhön vai voiko sitä ohjata lainkaan
puolue- ja vaalitoimintaan. Puoluesäätiöt ovat voineet tulkita pitkälti itse
omien sääntöjensä määrittämät rajat ja muodot poliittisen toiminnan tukemi-
selle. Koska puoluesäätiö ei ole lainsäädännöllinen termi eikä se ole mitenkään
yleisesti tunnettu ilmiö, ei ole myöskään selkeää mallia tai kehystä niiden kir-
javan toiminnan määrittämiseksi. Yksittäistapauksissa viranomaiset ja oikeus-
laitos ovat jälkikäteen arvioineet säätiöiden osallistumista puolue- ja vaalitoi-
minnan tukemiseen
Kokoomuksella aktiivisin kausi ajoittuu 1970-luvulle
eli samaan aikaan kuin puolue perusti muitakin oheisorganisaatioitaan. SKP:n
perinnönjako puolestaan heijastuu laitavasemmiston säätiöihin, joita syntyi
erityisesti 1990-luvun taitteen molemmin puolin.
Puoluesäätiöiden talousvolyymin tarkentaminen on haastava tehtävä. Niiden
tilinpäätökset taseineen kertovat omaisuuden määrästä, minkä perusteella
voidaan noukkia tiettyjä talouslukuja ilmiön hahmottamiseksi. Puoluesäätiöi-
den tasevarallisuuden mediaani vuonna 2015 oli noin 290 000 euroa. Ääri-
päänä oli Svenska kulturfonden satoine rahastoineen: varallisuudeksi oli kir-
jattu yli 800 miljoonaa euroa. Toista laitaa edusti uinuvassa tilassa ollut Poh-
jois-Karjalan Maaseudun Säätiö, jonka omaisuus oli viimeisessä PRH:lle toimi-
tetussa tilinpäätöksessä noin 600 euroa. Omaisuuden mittaamista ja vertailua
vaikeuttaa se, että osa säätiöistä on ilmoittanut siitä ainoastaan kirjanpitoar-
von, joka saattaa olla vain murto-osan markkina-arvosta. Toisaalla taas osa
säätiöistä tarjoaa kirjanpitoarvon lisäksi nähtäväksi myös käyvän arvon, joka
sekin saattaa vaihdella yleisen taloustilanteen tai kurssivaihteluiden mukana.
Varallisuutta kuvaavien tunnuslukujen jälkeen ongelmana on arvioida, pal-
jonko siitä on käytettävissä poliittiseen työhön vai voiko sitä ohjata lainkaan
puolue- ja vaalitoimintaan. Puoluesäätiöt ovat voineet tulkita pitkälti itse
omien sääntöjensä määrittämät rajat ja muodot poliittisen toiminnan tukemi-
selle. Koska puoluesäätiö ei ole lainsäädännöllinen termi eikä se ole mitenkään
yleisesti tunnettu ilmiö, ei ole myöskään selkeää mallia tai kehystä niiden kir-
javan toiminnan määrittämiseksi. Yksittäistapauksissa viranomaiset ja oikeus-
laitos ovat jälkikäteen arvioineet säätiöiden osallistumista puolue- ja vaalitoi-
minnan tukemiseen
Vastaukset 1
Vanhimmat
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17796284i
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞