Kirje sinulle rakkain

Anonyymi-ap kirjoitti:

Ensi kesänä voin todeta, ettei sinulla ole ollut seitsemään vuoteen tarvetta saada yhteyttä minuun.

Olen ollut yksin. Kirjoittanut viestejä ja kirjeitä -yksin.

Olet käynyt täällä? Mutta mitä siitä, jos et enää käy. Mitä siitä, jos joskus, kun et enää.

Näiden faktojen valossa voinen jo todeta, ettei mistään ois mitään tullut. Et ollut minulle oikea enkä minä sinulle. Sinä tiesit ja ymmärsit sen heti.

Minä en. Vieläkään, koskaan.

Siinä missä olet haaveeni, minä en ole sinulle mitään. -missä olet kaipuuni, sinä et muistele minua enää.
- missä olet rakkaani, tunteeni ahdistavat sinua. Et ajattele minua.

Ei ole tietä luoksesi. Ei minun löydettävissä, ei minun kuljettavissa.

Oli ja meni. Elämä antoi ja otti. Tuuli kulki ylitsemme, eikä meitä enää ole.

Kohta seitsemän vuotta olen yrittänyt löytää tien takaisin luoksesi, mieti kuinka turhaa?

Sinä et kaipaa minua. Kuka kertoisi sen minulle puolestasi. Kertoisi niin, että ymmärtäisin. Et ollut koskaan minua varten.

Suru on surullista kirjoitettunakin.

"Soinnuista sen ilo on mennyt pois".

-Minä P.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä