"Vuonna 1966 demareille tuli rökälevaalivoitto, 55 kansanedustajaa, PM Rafael Paasion (sd) johtama hallitus. Opetusministeriksi nimettiin R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu-uudistus oli silmäterä ja tärkein päämäärä politiikassa.
Opetusministerinä Oittinen perusti työryhmän joka koostui maan merkittävimmistä pedagogian alan ammattilaisista sekä kansantaloustieteen asiantuntijoista pohtimaan mitä kieliä tai kieli, tulevaan peruskoululakiin tulee kirjata pakolliseksi oppiaineeksi.
Työryhmän tutkinnan jälkeen vastaus oli yksiselitteisesti, ainoastaan englanti. Opetusministeri Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Suomessa perinteisenä käytäntönä oli tuolloin, että presidentinvaalien jälkeen muodostettiin uusi hallitus, vaikka entisen hallituksen kausi ei ollut päättynyt ja tässä tapauksessa vaikkei pressa itse asiassa vaihtunutkaan.
Näin vuonna 1968 muodostettiin uusi hallitus, pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), ja muun muassa opetusministeriksi tuli Kepu-maalaisliiton Johannes Virolainen.
Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja ja toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä".
Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja sen puheenjohtajan Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen.
RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella SDP:n opetusministeri R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä, kaksi vuotta kestäneellä työllä sekä jo eduskunnan sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin takapuolta yhden päivän aikana kun tämä poliittinen lehmänkauppa tehtiin, jolla sidottiin koko kansa hamaan tulevaisuuteen pakko-opiskelemaan täysin turhaa, hyödytöntä ruotsinkieltä.
Edellä olevan on julkisesti tuonut esiin peruskoulu-uudistuksen aikana 1970-luvun puolivälissä opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa."
Opetusministerinä Oittinen perusti työryhmän joka koostui maan merkittävimmistä pedagogian alan ammattilaisista sekä kansantaloustieteen asiantuntijoista pohtimaan mitä kieliä tai kieli, tulevaan peruskoululakiin tulee kirjata pakolliseksi oppiaineeksi.
Työryhmän tutkinnan jälkeen vastaus oli yksiselitteisesti, ainoastaan englanti. Opetusministeri Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Suomessa perinteisenä käytäntönä oli tuolloin, että presidentinvaalien jälkeen muodostettiin uusi hallitus, vaikka entisen hallituksen kausi ei ollut päättynyt ja tässä tapauksessa vaikkei pressa itse asiassa vaihtunutkaan.
Näin vuonna 1968 muodostettiin uusi hallitus, pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), ja muun muassa opetusministeriksi tuli Kepu-maalaisliiton Johannes Virolainen.
Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja ja toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä".
Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja sen puheenjohtajan Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen.
RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella SDP:n opetusministeri R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä, kaksi vuotta kestäneellä työllä sekä jo eduskunnan sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin takapuolta yhden päivän aikana kun tämä poliittinen lehmänkauppa tehtiin, jolla sidottiin koko kansa hamaan tulevaisuuteen pakko-opiskelemaan täysin turhaa, hyödytöntä ruotsinkieltä.
Edellä olevan on julkisesti tuonut esiin peruskoulu-uudistuksen aikana 1970-luvun puolivälissä opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä kyllä, totta joka sana, ja Kepun Johannes Virolainen ministerinä -
-allekirjoitti Meille kaikille Riesaksi tuon Pakkoruotsin !
Kenen allekirjoituksella päästään eroon tuosta Pakkoruotsista ?
Kun antaa pirulle pikkusormen se vie koko käden. Nyt näyttää että piru on vienut koko vartalon.
Jo sen arvasi, suur-ruotsalaisuutta kaikki.
suomen kansa juuri valitsi pakkoruotsin, mamuongelmat, alhaiset palkat. mitä joskus menneessä tehty, on saman tekevää. suomen kansa on tänään puhunut.