Engalnninkieli sammuttaa virkamiehen myötunnon

Jos englanninkieli alkaa olla yliopistoissa pakkollista, onko oikeastaa tutkittu miten se alkaa vaikuttaa julkiseen hallintoon ja lainsäädäntöön. Esimerkiksi tunteet ja niiden käsittely tehdään aina omalla äidinkielellä, ei opitulla kielellä. Lähes kaikista tiedekunnista, paitsi kauppatieteelisestä, pitäisi kasvaa virkamiehiä joiden olisi tunnettava myös lakien vaikutus kansalaisiin. Tähän tarvittava myötätunto ei kehity jos ammatillisesti mennään liian pitkälle englanninkielessä ja sen kansainvälisessä ajattelutavassa. Laeistakin tulee vähitellen vaikeasti ymmärrettäviä, koska niiden perusta ei ole enää suomenkielessä. Hallinnon suomenkieliset sanat joudutaan selventämään kansalaisille, koska niiden sisältö ja suhde muihin sanoihin on muuttunut. Jos engalnninkieltä perustellaan kansainvälisyydellä ja kansainvälisellä kilpailukyvyllä, ei yhteiskuntatieteissä enää keskustella oman yhteiskunnan ja kansalaisten kanssa. Tunteetkaan eivät lopulta korjaa asiaa.