Näin supernastoitetut renkaat tuhoavat Suomen tiet

Näin supernastoitetut renkaat tuhoavat Suomen tiet – ”Hyvin aggressiivisia”
Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista voisi kasvaa tuntuvasti ilman, että liikenneturvallisuus kärsisi, Väylävirasto laskee. Muutos pienentäisi myös kunnossapitotarvetta.


Tiet ovat jälleen ruvella talven jäljiltä. Huomattava osa kuopista ja urista syntyy nastarenkaista. Kosteat ja vaihtelevat kelit nopeuttavat vaurioitumista. Kuva on otettu Tampereentieltä läheltä Lempäälän ja Tampereen rajaa. KUVA: KARI PITKÄNEN / AAMULEHTI

NASTARENKAAT aiheuttavat tieverkolle ja tiemerkinnöille 60–70 miljoonan euron suuruiset kulutustappiot joka vuosi. Mikäli mukaan lasketaan kaupunkien katujen urautuminen ja reikiintyminen, kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa. Hinnat on laskettu Väylävirastossa vuoden 2022 kustannustasolla.
”Valtion tieverkon osalta arvio perustuu teiden urautumisen seurantatutkimuksen tuloksiin. Muun kulutuksen suhteen mukana on enemmän epätarkkuutta. Luku kuitenkin on suuri verrattuna päällysteisiin käytettävissä olevaan rahoitukseen”, maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta sanoo.

Viime vuonna päällystettyjen teiden ja tiemerkintöjen korjauksiin käytettiin 205 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle rahaa on budjetoitu vain 166 miljoonaa.

Kustannusten noustessa rahat riittävät korkeintaan 1 500 kilometrin päällystämiseen. Tarve olisi vähintään 4 000 kilometriä joka vuosi.

Väyläviraston havaintojen mukaan nastakulutus korostuu kaikkein vilkkaimmilla teillä. Vähäliikenteisillä väylillä urautuminen ja vauriot johtuvat muista tekijöistä kuten tien rakennevioista ja hyvin raskaista ajoneuvoista.

NASTARENKAIDEN vaikutusta päällysteiden vuosittaiseen uusimistarpeeseen arvioitiin edellisen kerran vuonna 2007. Silloisen Tiehallinnon yhteenvedossa päädyttiin 35 miljoonan euron tasolle. Kulutusvaikutus tiemerkintöihin oli 5–10 miljoonaa ja katujen korjaustarve noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuluneen 15 vuoden aikana tieverkon arpeutumisen hinta vaikuttaa siis kaksinkertaistuneen. Liikennemäärät eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa.

”Uskoisin, että suurin syy on päällysteiden hintatason muutos. Bitumin ja öljyn hinta vaikuttavat eniten asvaltointien hintaan”, Kärki sanoo.

Päällystämisen koko hinta on noin kaksinkertaistunut vuosina 2005–2022.

Jo vuoden 2007 raportissa kuitenkin arvioitiin, että nastarengaskulutus lisääntyi vähintään kolmanneksen nopeammin kuin liikennemäärät kasvoivat.

Nastarenkailla varustetun henkilöauton laskettiin karkeasti kuluttavan 2–3 kuutiosenttiä päällystettä yhden kilometrin ajomatkalla. Kovinta kulutus oli kosteissa olosuhteissa ja kovilla pakkasilla eli nopeasti vaihtuvissa keleissä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä.

https://www.hs.fi/paivanlehti/30032023/art-2000009484445.html