Voiko antaa lahjan, jos ei ole kutsuttu sukulaisen syntymäpäiville, sukulaisen lapsen kastetilaisuuteen, sukulaisen lapsen syntymäpäiville??. Asumme samalla paikkakunnalla. Tällainen tilaisuus on, mutta minua ei ole kutsuttu.
Lahjan antaminen
Anonyymi-ap
13181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin miten aiot sitten seuraavilla kerroilla toimia, jos sinua ei seuraavillakaan kerroilla kutsuta. Aiotko aina vain antaa lahjan tai kukkia, vaikka kutsua ei tule, kun sitä kutsua odotat.
Ehkä joissakin erikoistilanteissa voi muistaa. Esim. lakkiaisissa, tasavuotissyntymäpäivänä jne. Kukka kyllä riittää, jos ei osallistu juhlintaan ja haluaa muistaa. Vieläkö nykyään kutsutaan lankkiaisiin vai voiko mennä sukulaisen nuoren lakkiaisiin vain, pitääkö odottaa erilistä kutsua.
Lahjojahan aina voi antaa, ja varmasti iloisena vastaanotetaan. Kiitosta ei ehkä tule, eikä kutsua vastaisuudessakaan.
Raha kelpaa kaikille, ja mitä isompi summa sen parempi. Tavaralahjat ei välttämättä niinkään kiinnosta, paitsi asunto, tai kallis auto.
Tai sitten vain kukkia. On ainakin muistettu. Kiitosviestikin ehkä tulee.
Voipa näin olla, kun on sukulainen kyseessä.
Mitä sitä millän edes kukilla onnittelemaan, kun on lempattu ulos seurapiiristä. Oli sitten kyseessä vaikka sukulainen. Kun on lempattu ulos niin on lempattu.
No onko sulla liikaa rahaa? Anna toki pois, laita vaikka hyväntekeväisyyteen, kun alat jatkuvaksi rahanantajaksi, saat varmaan kiitoskortinkin. Auta kehitysmaan lasta koulunkäyntikuluissa, hän laittaa kiitoskirjeen kun oppii kirjoittamaan. Voit sitten käydä kylässäkin.Saat uuden läheisen ihmisen, et tarvi tylyjä sukulaisiasi.
Voi lähettää whatsapp-viestin ja toivottaa hyvää päivää, jos edes sitäkään. Ei maksa mitään. Ja silloinkin jos on sellainen henkilö tai sukulainen kyseessä että ollaan paljon tekemisissä ja silloinkin vain, jos sinua on muistettu. Muuten ei kannata vaivautua. Ei muuta tarvita, jos ei kutsuta. Eikä kannata enempää kysellä perään. Olkoon omissa oloissaan omien vieraittensa kanssa.
Ulkomaille en anna; on niitten omien kansalaisten asia.
Kotimaiseen keräykseen annoin sata tuhatta euroa; ei edes kiitetty. Toiseen annoin 30 tuhatta euroa, koko muu kaupunki yhteensä alle 10 tuhatta. Vuoden päästä ruonattiin lisää, en antanut; kokonaissaalis oli nyt noin 40 tuhatta. Sairaalan synnytysosastolle annoin 10 tuhatta, parin vuoden päästä tuli hoitajien itse tekemä kiitoskortti. Kaupungin puliukoille ja kassialmoille joku yksityinen alkoi pitämään joulujuhlia. Sitten joku järjestö jatkoi ja keräsi rahaa. Maksoin yhden vuoden juhlat omasta pussistani, muistaakseni ei edes kiitetty eikä huomioitu ehtoani, ettei juhlia saanut kutsua yksinäisten joulujuhliksi koska ei sinne yksinäisiä kutsuttu vaan näitä puliukkoja ja kassialmoja. Miäkin olin yksinäinen. Sitten kaupunki otti järjestääkseen nämä. Nykytilannetta en tiedä. Yksi tuttu sairauden takia ennenaikaisella eläkkeellä oleva aina kadehti minua kun vuosikymmenten kolmivuorotyön jälkeisellä eläkkeelläni pärjäsin hyvin. Lahjoitin hänelle muutaman tonnin, osti sillä auton. Lopetti kadehtimisen melkein kokonaan. Tukilinja -nimiselle yhyeisölle annoin rahaa kunnes huomasin sen törkeästi huijaavan ja lopetin. Sain kaksi haukkumapuhelua. MLL:lle soitin joskus, olisin kysellyt yhtä asiaa. En saanut kysyttyä mitään, koko ajan vain tivasivat, paljonko aion lahjoittaa heille. SPR:n miljoonakeräyksestä viimeistä edelliselle Thaimaan tsunamin uhreille ei ole vieläkään mennyt perille yhtään centtiä. Haitin viimeistä edelliseen keräykseen meni perille sen verran, että kaksi lautahökkeliä saivat aikaiseksi. Nekin sortuivat pian. Matubisneksellä ne tekevät miljoonatuloja johtajilleen, samoin kuin kirpputoribisneksellä.
Tosiaankin jos rahaa on yllinkyllin niin jonkun köyhän kunnollisen perheen lasta voisi tukea rahallisesti. Varmasti lapsi osaisi olla kiitollinen. Nuo järjestöt kyllä vähän epäiyttävä, niistä en tosin tiedä. Olen lopettanut myös lahjojen antamisen sukulaisille, jos en ole kutsuttujen joukossa. Rahaa kyllä on omiin tarpeisiin, ei tosin liikaa. Yksi sukulainen takuueläkeläinen on minulle kateellinen ja olettaa että häntä ilmaiseksi kuskaisin pitkin kaupunkia ja jos menisimme ulos syömään, niin kustantaisin hänenkin ruoan. Eipä tuota rahaa niin paljon ole että ketään ilmaiseksi jatkuvasti kuljettaisin autolla ja vielä toisen ruuatkin ulkona maksaisin, vaikka tuo raha omiin tarpeisiin riittääkin.
Jos on lähestymiskielto niin lahjaa ei?
Aivan niin, jos ei kelpaa juhliin, niin ei mitään lahjaa eikä muistamista. Aivan sama. Pitäköön kekkerinsä.
Ei sinun kannata mitään lahjaa antaa eikä onnitella eikä muistaa. Kun sinua ei ole kutsuttu, niin et ole tervetullut. Tuskin sinua siitä lahjasta ja muistamisesta kukaan kiittää tai kaunista elettäsi ja ajatustasi edes huomaa tai arvostaa. Pahoitat vain mielesi entisestään.