Niin Suomi on tehnyt ennenkin: kun on aika toimia, toimitaan. Suomi itsenäistyi tsaarinvallan kaatumisen ja bolševikkien vallankumouksen myllerryksessä vuonna 1917. Kun toisessa maailmansodassa oli pakko liittoutua natsi-Saksan kanssa, Suomi liittoutui – mutta myös purki liittonsa tilanteen sen salliessa. Kun Neuvostoliitto romahti, Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Jäsenyys Euroopan unionissa muutti perustavanlaatuisesti Suomen geopoliittista asemaa. EU-Suomi oli kiistatta osa länttä. Silti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdolle oli tärkeää korostaa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.
Jäsenyys Natossa päättää perinteen kertoa Suomen paikasta maailmassa erilaisten erillisyyksien kautta. Erillisyystarinan kuljetus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkunut aivan viime vuosiin asti. Nato-option harras kannattelu oli osa jatkumoa, jota on kutsuttu näkökulmasta ja vuosikymmenestä riippuen esimerkiksi myöntyväisyydeksi, Paasikiven–Kekkosen linjaksi, suomettumiseksi, valtioviisaudeksi tai Venäjän ja Suomen kahdenvälisten suhteiden ylläpitämiseksi.
Enää Suomi ei ole Venäjän naapurissa tasapainotteleva erityisalue vaan osa Natoa ja länttä. Matkaa Natoon tehtiin vuosikymmeniä. Naton ovi olisi ollut kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomelle auki, mutta Natolle sanottiin ei. Ovi oli auki silloinkin, kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan.
Mieli alkoi kääntyä vasta, kun Venäjä yritti vuoden 2021 lopulla viedä Suomen turvallisuuspoliittisen liikkumatilan ja sulkea oven Natoon. Venäjä ajoi Suomen länteen. Kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, enemmistö suomalaisista kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle.
Jäsenyys Euroopan unionissa muutti perustavanlaatuisesti Suomen geopoliittista asemaa. EU-Suomi oli kiistatta osa länttä. Silti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdolle oli tärkeää korostaa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.
Jäsenyys Natossa päättää perinteen kertoa Suomen paikasta maailmassa erilaisten erillisyyksien kautta. Erillisyystarinan kuljetus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkunut aivan viime vuosiin asti. Nato-option harras kannattelu oli osa jatkumoa, jota on kutsuttu näkökulmasta ja vuosikymmenestä riippuen esimerkiksi myöntyväisyydeksi, Paasikiven–Kekkosen linjaksi, suomettumiseksi, valtioviisaudeksi tai Venäjän ja Suomen kahdenvälisten suhteiden ylläpitämiseksi.
Enää Suomi ei ole Venäjän naapurissa tasapainotteleva erityisalue vaan osa Natoa ja länttä. Matkaa Natoon tehtiin vuosikymmeniä. Naton ovi olisi ollut kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomelle auki, mutta Natolle sanottiin ei. Ovi oli auki silloinkin, kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan.
Mieli alkoi kääntyä vasta, kun Venäjä yritti vuoden 2021 lopulla viedä Suomen turvallisuuspoliittisen liikkumatilan ja sulkea oven Natoon. Venäjä ajoi Suomen länteen. Kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, enemmistö suomalaisista kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Halosen Tarja ja Tuomiojan Erkki olivat airueeena estämässä aiemmin nato jäsenyyden.
Tarja sai kissanpennun sotaiselta kissamieheltä.
Kissa oli palkintona jalkaväkimiinojen poistosta.
Sotainen Medjevev hakee kissan pois natomaasta.