Litet konstigt känns det när någon påstår att engelskan nu är lika viktig som finskan.
Grattis på Agricola dagen (Finska språkets dag )!
Anonyymi-ap
61256
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Att engelskan förenar det finska folket.
Engelskan är viktigast.
Suomi nöyristelee maailmankieltä.
Det finska folket,vad skulle förfäderna säga ?
Man tror inte att det är sant.
De vore nog mycket upprörda.
Det kan man nog föreställa sig.
Vad skulle fennomanerna säga ?
Vad skulle Agricola och Snellman säga.
Inte normalt.
Det kunde man inte tro.
De där äkta fennomanerna.
Inte fejkfennona.
Otroligt påstående.
Det är tragiskt.
Helt galet hörs det ju.
Overkligt känns det.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17817500H
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Palstalla juhlitaan samaan aikaan myös pakkoenglantia. Siksi olisikin hyvä että myös (pyhälle) pakkoenglanninlle olisi oma juhlapäivä. Nyt menee päivien juhliminen sekaisin.
Egen dag absolut.
Deras val.
Aktiva firar på sitt eget sätt,det måste man godkänna.
Hyvää suomen kielen päivää, todellakin.
Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että mikään kieli ei synny tyhjiössä, vaan elää ja kehittyy koko ajan. Eli suomen kieli ei ole ollut olemassa 6000 vuotta sitten, vaan oli olemassa kieli tai kieliä, joista suomi on vähitellen kehittynyt. Emme olisi juuri ymmärtäneet edes 1500-luvun suomea. Sama koskee kaikkia muitakin kieliä.
Mitä muuten oli 1500 luvun "suomi"?
Turun seudun murrettako?
Oliko häme suomea?
Entä savo tai Karjala?
Suomi on jälkikäteen luotu konstruktio, jolla on ikää n. 200 vuotta. Ja tämä pätee lähes kaikkiin kansalliskieliin.
Hyvin kävivät kauppaa suomalaiset keskenään. Ymmärsivät myös silloista viroa ja karjalaa.
Foinikialaisetkin kävivät hyvin kauppaa vaikkei aina ollut yhteistä kieltä.
Tässäkin huomaa, että kieliaktiivi ei voi laittaa yhtä aihetta käsittelevää ketjua palstalle, vaan hän laittaa 10 samanlaista aloitusta. Ja näiden lisäksi vieläpä juhlii varmuuden vuoksi englantiakin.
Ei ole vaikeaa havaita, mihin tämä kaikki liittyy. Ei ainakaan aitoon iloon elinvoimaisesta suomen kielestä, vaan pakonomaisesta tarpeesta joka käänteessä painaa ruotsin kieltä alas.
Minusta meidän tulee tällaisena päivänä muistaa se, että on suoranainen ihme, että olemme itsenäinen maa ja hieno sellainen. Se on melkoinen saavutus, kun katsoo vaikeaa ja vaiherikasta historiaamme. Olisi voinut käydä niin, että suomen kieli (ruotsista puhumattakaan) olisi kadonnut tästä maasta kokonaan (- etenkin jos olisimme jo aikaisessa vaiheessa joutuneet Venäjän alaisuuteen).
Jos emme olisi päässeet Ruotsin maakunnan roolista Venäjän autonomiseksi ruhtinaskunnaksi, suomen olisi käynyt kuin meänkielen Torniojokilaaksossa tai iirin Irlannissa.
Ruotsi olisi hävittänyt suomen kielen.
Ei enää ollut tuossa vaiheessa pelkoa suomen kielen katoamisesta. Suomen kielestä oli tehty kirjakieli ja kehitys oli pitkällä.
Suomen kohtalonhetket sinetöityivät jo paljon aikaisemmin. Venäjä on ollut Suomelle aina valtava uhka. Ja jos meidän piti olla pitkään toisen vallan alla, niin luojan kiitos tuo maa oli Ruotsi! Venäjän alla meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Suomalaiset kelpasivat sinne mm. orjiksi.
Tuskinpa. Oletat taas nyt liikaa.
Suomi joutui eroon Ruotsista juuri niissä sodissa jotka levittivät kansallisaatteen koko Eurooppaan.
Sen jälkeen nousi moni Suomeakin huonommassa asemassa oleva ( suomen asema ruotsin valtakunnassa ei ollut erityisen huono) itsenäisen valtakunnan omaksi kieleksi.
Ruotsin vallan aikana Suomeen saatiin mm. toimiva hallinto. Tällaista ei olisi voinut tapahtua Venäjän alaisuudessa. Venäjä oli autonomian aikaankin sekasortoinen maa, ja on aina ollut.
Suomihan oli Ruotsin vallan aikaan maan selvä kakkoskieli, jolle käännettiin niin lait kuin määräykset.
Suurvalta Ruotsi ei ollut erityisen ruotsin kielinen valtakunta, aatelisto ja virkamieskunta käytti saksaa ja ranskaa siinä missä ruotsiakin ( ja täkäläinen osasi myös suomea).
Jo 1700-luvulla oli menossa Itämaan ruotsalaistaminen
Onneksi tuli irtautuminen Ruotsista.
Ei voi laittaa yhtä ketjua ja saa kaikki aloitukset kuulostamaan jotenkin ikävän falskilta.
Ei ollut, sen sijaan ensimmäiset Suomen kielen käyttörajoitukset tulivat Venäjän vallan alla.
Likadant är Ryssland idag.
Jos emme olisi päässeet Ruotsin maakunnan roolista Venäjän autonomiseksi ruhtinaskunnaksi, suomen olisi käynyt kuin meänkielen Torniojokilaaksossa tai iirin Irlannissa.
Ruotsi olisi hävittänyt suomen kielen.
Historian professori Meinander nosti taannoin esiin sen, että ilman Suomen irtautumista Ruotsin valtakunnasta suomen kielen olisi käynyt kuin iirin.
Meinander perusteli näkemystään suomen kielen katoamisesta ilman autonomian aikaa näin:
- suomi oli pieni vähemmistökieli Ruotsissa, vain 22% (tosin yli 80% Itämaassa)
- suomea puhuvat asuivat idässä ja pohjoisessa, periferiassa, pääasiassa kaupunkien ulkopuolella
- ruotsin kieli oli alkanut voittaa alaa 1700-luvulla väestönkasvun ja kielenvaihdon kautta - koulutushan edellytti kielenvaihtoa suomesta ruotsiksi
- 1700-luvulla yhä useampi vaihtoi kieltä kirjallisen kulttuurin yleistyessä ja hakeutumalla koulutukseen
- Ruotsi oli tuolloin hyvin keskusjohtoinen valtio, enemmän jopa kuin muut Euroopan valtiot. Tukholman näkökulmasta suomen kielen vahvistaminen olisi näyttänyt maanpetokselta, sillä Venäjä olisi varmasti yrittänyt käyttää sitä hyväkseen. Monikaan ei olisi tohtinut lähteä vahvistamaan suomen kielen asemaa.
Ihan ok perustelu minusta.
Näin videoinnin siitä ruotsinkielisestä tilaisuudesta, jossa Meinander tätä kuviota esitteli. Muut osallistujat eivät pitäneet siitä, että heidän piti pohtia mahdollisuutta, ettei ruotsin kieli olisikaan ollut hyväntekijä Suomen historiassa.
Onko Meinander nyt uusi kotijumalasi, jonka saarnaa suomen kielen hävittämisestä kuuntelet nautinnolla yksityiskohtia uudelleen ja uudelleen kelaten, pakkoenglannittaja?
PS: yleensähän väität, ettet osaa etkä ole koskaan tarvinnut ruotsia, nyt saimme päinvastaisen esimerkin.
No ruotsista ei juuri ole hyötyä kuin pakkoruotsin vastustamisessa.
En ole koskaan sanonut, etten osaisi ruotsia.
Eli Ruotsista on sinulle hyötyä lempipuuhassasi, pakkoenglannittaja.
Samaa tuskin voit sanoa pyhästä pakkoenglannistasi.
Sinulla on ongelma.
Antaisit nyt suomalaisten päättää itse, ottavatko sen ruotsin vai eivät.
Se olisi reilua ja rehellistä.
1. Pienet kielet säilyvät parhaiten nimenomaan periferiassa.
2. 1700 -luvulla yliopistojen kieli oli vielä pääosin latina.
3. Ylimystön suosikkikieli oli 1700 -luvulla ranska, joten sen opiskelu oli avain menestykseen.
4. Venäjä olisi voinut myös hyödyntää suomenkielisten räikeitä sortotoimia.
Sinulla se ongelma on, kuvittelet kaikkia kanssasi erimieltä olevia suomen kiele puolustajia joksikin ei-suomalaisiksi ja samalla ajat maahan pakkoenglantia l. täysin vierasta kieltä.
Ei englantia tarvitse ajaa Pohjoismaissa.
Kaikki sen ovat ilolla valinneet.
Kaksikielisyys on ok.
Ei opittu englanti ole kaksikielsyyttä ja miksi juutut aina englantiin, miksei mikään muu kieli kelpaa toiseksi kieleksi?
Oletko kielirasisti?
Se, että oppii koulussa jotakin kieltä (kuten englantia), ei tee kenestäkään kaksikielistä. Kaksikielinen henkilö hallitsee kaksi kieltä äidinkielenomaisesti, ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Tätä eivät useimmat hallitse Suomessa englannin kielellä.
Tuo on kapea, suomenruotsalaisten omaksuma käsitys.
Todellisuus on toinen. Kaksikielinen on jokainen, joka pärjää töissä ja yhteiskunnassa muulla kuin äidinkielellään.
Sitten minä olen periaatteessa nelikielinen.
Ei ole. Kaksikielinen henkilö ei ole henkilö, joka "pärjää" kielellä jossakin. Hän on aina henkilö, joka osaa kieltä äidinkielen veroisesti tai lähes vastaavalla tavalla.
Olet siis ymmärtänyt kaksikielisyyden väärin.
Se, että osaa eri kieliä sujuvasti, kuvaa taas kielitaitoista henkilöä. Suomessa kielitaitoisena pidetään ihmistä, joka osaa sujuvasti oman äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä. Pelkkä englannin osaaminen ei tee kenestäkään vielä kovin kielitaitoista, etenkään, koska englantia osataan Suomessa yleisesti.
Kaksikielisyyteen riittää se, että ihminen kokee itse pärjäävänsä.
Jag anser att man borde kunna båda språken utmärkt både muntligt och skriftligt ,inte endast så att man "klarar sig".
Sant, men kaikkien kansalaisten ei tarvitse osata molempia kieliä, silti valtio voi olla kaksikielinen.
Jos joku "pärjää" englannilla turistimatkalla, ei hän ole kaksikielinen henkilö. Jokainen voi toki itse pitää itseään vaikka kolmikielisisenä makunsa mukaan, mutta suomen kielen sana "kaksikielinen" on varattu henkilöille, joilla käytännössä on kahta eri kieltä puhuvat vanhemmat. Yksi tapa hankkia kaksikielisyys on käydä koulu ulkomailla. Myös pitkään ulkomailla asuneet ovat tietysti käytännössä kaksikielisiä, mutta itse termi ei heihin päde.
Olen asunut viisi vuotta yhdessä Euroopan maassa ja puhun maan kieltä sujuvasti, mutta en ole kaksikielinen. Olen suomenkielinen suomalainen.
Sanoisin että kaksikielisyys edellyttää kasvamista ja elämistä kahdessa kielessä/kulttuurissa yhtäaikaa ja jatkuvasti.
Aikuisella maahanmuuttajalla, oli hänen paikallisen kielen taito miten hyvä tahansa, puuttuu "historia" ko. ympäristössä: koulut, vanhat TV sarjat, hokemat, vanhat poliitikot, koko kansaa järkyttäneet tapahtumat jne. ja samalla vanhan kotimaan uudet tapahtumat jäävät yleensä etäisiksi.
Niin kai, kosmopoliittikin on kuin sekatyömies, osaa vähän kaikkea, ei mitään kunnolla.
Agricola teki tärkeän työn, hänen ansiostaan suomen kieli todella alkoi kehittymään.
Det verkar som om aktiva inte sätter värde på varken Agricolas eller Snällmans arbete för det finska språket.
Snällmans?
Snellman,det kan bli slarvfel ibland.
Suomi pärkele on syntynyt tuon huokan ansiosta, helvetin helvetti!!💩